SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto

Transkriptio

1 SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto 1

2 Meriskenaariot 2030 tausta ja tavoite Suomen meriliikenteen strategian valmistelua varten Tietoa ja näkemyksiä tulevaisuuden kehittymisvaihtoehdoista meriliikenteen toimintaympäristössä Laadittiin skenaarioita, jotka kuvaavat kehittymistä pidemmällä aikajänteellä Tilaajina Trafi ja LVM Julkaistu Trafin julkaisusarjassa 2

3 Megatrendejä Talous: globalisaatio ja painopisteen siirtyminen Aasiaan Politiikka: globaalit ongelmat vs. kansallinen etu, uudet vaikutuskanavat (sosiaalinen media) Energia: tarpeen kasvu, uusiutuvien osuus Ympäristö: ilmastonmuutos, päästöt ja luonnonvarojen niukkuus Teknologia: kaikki verkossa, nopeutuva kehitys, sovelluksia laajasti Väestö: ikääntyminen ja kaupungistuminen Vaikutukset meriliikenteeseen ja Itämeren kuljetusjärjestelmään (EEA 2010, Valli 2011, DNV 2010, Wärtsilä 2010) 3

4 Meriliikenteen toimintaympäristön tekijöiden arviointi 4 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

5 Meriliikenteen toimintaympäristön tekijöiden arviointi 5 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

6 Meriliikenteen toimintaympäristön tekijöiden arviointi 6 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

7 Meriliikenteen toimintaympäristön tekijöiden arviointi 7 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

8 Meriliikenteen toimintaympäristön tekijöiden arviointi 8 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

9 Energian hintaan liittyviä syy-seuraussuhteita 9

10 Suomen satamaverkostoon liittyviä syyseuraussuhteita 10

11 Meriskenaariot 2030 Meriskenaariot hankkeessa luodut skenaariot : Kasvun aika: keskeisinä piirteinä melko nopea talouskasvu, jalostusarvon nousu ja palveluiden lisääntyminen sekä Venäjän ja Euroopan merkityksen säilyminen tärkeimpinä kauppakumppaneina Sääntelyn aika: keskeisinä piirteinä globaalisti sitovat ja tiukat ympäristörajoitukset, heikko talouskasvu, perusteollisuuden vähentyminen sekä kaukomaiden merkityksen nousu kauppakumppaneina Paikallisuuden aika: keskeisinä piirteinä ilmastokriisin nopea puhkeaminen, sitovat päästökiintiöt ja energian korkea hinta, ja näistä seuraava paluu globaalista lokaaliin talouteen Muutoksen aika: keskeisinä piirteinä nopea talouskasvu useiden veturialojen myötä, energiateknologian läpimurroista seuraava energian edullinen hinta, Venäjän voimakas integroituminen Eurooppaan 11

12 Meriskenaariot 2030 Tulevaisuustaulukko Esimerkki kombinaatioista 12 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

13 Kasvun aika -skenaario: Meriliikenteen sisäisten tekijöiden kehitys vuoteen 2030 Toimijat optimoineet järjestelmiään. Yhteistyötä tehdään taloudellisen tehokkuuden saavuttamiseksi, mutta lyhytjänteisesti. Talouskasvu mahdollistanut varustamoiden ja satamien investoinnit. Investoinneissa jälkeen jääneet poistuvat markkinoilta konkurssien, yritysostojen ja fuusioiden kautta. Merikuljetusten määrä nykytasolla, menestyvien toimijoiden investoinnit ja energian kohoava hinta keskittäneet kuljetusvirtoja. Energian korkea hinta ohjannut lyhyempiin maakuljetusmatkoihin, joita maantieteellisesti kattava ja samalla erikoistunut satamaverkosto tukee. Jalostusasteen kasvun myötä tavara yhä useammin yksiköityä. Myös bulktavaran yksiköintiä erityisesti kontteihin tehdään enemmän. Maayhteyksien käyttö Ruotsin ja Baltian kautta lisääntynyt, Pohjois-Suomen kaivostuotanto hyödyntää Ruotsin-reittiä. 13

14 Sääntelyn aika -skenaario: Meriliikenteen sisäisten tekijöiden kehitys vuoteen 2030 Toimijat tehneet pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia. Suomen elinkeinopolitiikka ja Suomessa toimivat yritykset jakavat samat tavoitteet. Tavoitteena erityisesti toimintaympäristön ennakoitavuus ja poliittisten linjausten vakaus (mm. tuet, maksut ja verot). Hidas talouskasvu vähentänyt varustamoiden ja satamien investointeja. Investointien päätavoitteena täyttää kiristyvien säädösten vaatimukset. Kuljetusten määrä vähentynyt merkittävästi ja kuljetusvirrat keskittyneet. Perusteollisuuden vähentymisen seurauksena bulk-kuljetusten määrä pienentynyt merkittävästi. Toimijoiden pitkäjänteisen yhteistyön lisääntyminen ja tehokkuuden tavoittelu ohjannut mm. laivojen nopeuksien alentamiseen ja verrattain suurten laivojen käyttöön ja melko harvaan laivafrekvenssiin. Satamaverkostossa muutamia vahvoja satamia, joissa monipuoliset palvelut. Kansainvälisiä kuljetusreittejä hyödynnetään kuten nykyisin. 14

15 15 SWOT-analyysi Vahvuudet Vahva klusteri, jossa tehdään paljon yhteistyötä Talvimerenkulun ja arktisen merenkulun osaaminen Maantieteellisesti kattavat satamapalvelut: kyky vastata erilaisiin asiakastarpeisiin, huoltovarmuus Merikuljetukset tarjoavat tehokkaat ja suorat yhteydet päämarkkinoille Venäjän kappaletavaraliikenne tukee Suomen logistiikkaa ja palvelutasoa Suomen sijainti pohjoisen Itämeren markkinoilla, lähellä Venäjää, arktiset yhteydet Mahdollisuudet Kansallinen, toimijoiden välinen yhteistyö mahdollistaa merenkulkualan menestyksellisen kehittämisen Kansainvälinen vaikuttaminen, kansainvälinen yhteistyö (erityisesti naapurimaiden kanssa) Venäjän läheisyys, suuret markkinat ja yhteistyö Rannikkokuljetukset Yhteiskunta ja elinkeinopolitiikka tarjoavat hyvät edellytykset merenkulkualan menestykselle Ympäristörajoitukset ja -säädökset antavat sysäyksen teknologian kehittämiselle ja osaamiselle Merenkulun nostaminen Suomen vientituotteeksi Uudet kuljetusreitit, esim. Koillisväylä Varustamoiden ja satamien investointikyky, vakaa investointien tukipolitiikka Teknologian kehityksen tukeminen valtion toimilla esim. julkisin varoin rahoitettavien laivojen kautta Korkea turvallisuustaso ja kulttuuri herkässä Itämeren ympäristössä Heikkoudet Toimijoiden eriytyneet järjestelmät ja yhteistyön puute Suuret, yhden toimijan varassa olevat tavaravirrat Suomen satamaverkosto hajautunut, toimijat pieniä, tarjoaa vain vähäiset suuruuden ekonomian hyödyntämismahdollisuudet Suomen logistinen sijainti ja houkuttelevuus: Suomi merikuljetusten varassa, kilpailijat lähempänä markkinoita Uhat Lyhytjänteisyys päätöksenteossa, toimintaympäristön ennakoimattomuus julkisen vallan päätösten vuoksi Vision puuttuminen Suomen elinkeinopolitiikassa Toimialarakenteen nopeat muutokset (erityisesti paljon kuljettavilla aloilla) Kuljetusintensiivisen teollisuustuotannon siirtyminen pois Suomesta Itämerta koskevat erityisrajoitteet, jotka heikentävät Suomen kilpailuedellytyksiä Kuljetuskustannusten nousu, kilpailukyvyn heikkeneminen Varustamoiden ja satamien heikko investointikyky Ilmastonmuutoksesta aiheutuva säiden ääri-ilmiöiden yleistyminen ja siitä seuraavat riskit Liikenteen tutkimuskeskus Verne

16 Päätelmiä Meriliikenteen strategialla varauduttava hyvin erilaisiin tulevaisuuden kuviin Tavoitteena edellytysten luominen merenkulkualan tulevaisuuden toiminnalle ja kehittämiselle Meriliikenteen kehittymisen kannalta kokonaisuuden hahmottaminen tärkeää Kaikki merkitykselliset toimintaympäristön tekijät meriliikenteen kehittymisen kannalta on otettava huomioon, ei ainoastaan suoraan vaikutettavissa olevat tekijät Merkittävimmiksi ja eniten vaikutettavissa oleviksi tekijöiksi tunnistettiin: Suomen elinkeinopolitiikka, satamiin liittyvät väyläratkaisut, merenkulun tuet, maksut ja verotus sekä kansallisen yhteistyön toimivuus 16

17 FULL AHEAD