Kehittyvä liikennejärjestelmä pääjohtaja Kari Wihlman

Transkriptio

1 Kehittyvä liikennejärjestelmä pääjohtaja Kari Wihlman

2 Liikenteen iso kuva Suomi voi halutessaan olla globaali solmukohta ihmisten, tavaroiden ja datan liikenteelle

3 Megatrendit Globalisaatio Väestön ikääntyminen Ilmastonmuutos Teknologinen kehitys Kaupungistuminen

4 Ilmastonmuutos väylillä 4

5 Liikenteen ja viestinnän teemat Digitaaliset liikennepalvelut Datatalous Hiiletön liikenne Liikenteen automaatio

6 Väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito Operatiivinen vastuu väylänpidon kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden toimeenpanosta Traffic Management Finland Group ITM Oy (tieliikenteen ohjaus) VTS Finland Oy (meriliikenteen ohjaus) Finrail Oy (rautatieliikenteen ohjaus) ANS Finland Oy (lennonvarmistus) Liikenteen ja viestinnän sääntely-, lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen Avustaa LVM:ää kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa

7 Väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito Operatiivinen vastuu väylänpidon kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden toimeenpanosta Traffic Management Finland Group ITM Oy (tieliikenteen ohjaus) VTS Finland Oy (meriliikenteen ohjaus) Finrail Oy (rautatieliikenteen ohjaus) ANS Finland Oy (lennonvarmistus) Liikenteen ja viestinnän sääntely-, lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen Avustaa LVM:ää kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa

8 Väylän organisaatio 2019 Pääjohtaja Kari Wihlman Liikenneverkkojen suunnittelu Mirja Noukka Hankkeet Pekka Petäjäniemi Väylänpito Jukka Karjalainen Väylien käyttö- ja tietopalvelut Juuso Kummala (vt.) Turvallisuus, johtamisjärjestelmä- ja strategia Raimo Tapio Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Anna Jokela Hallinto- ja oikeuspalvelut Laura Kuistio Talous- ja tulosohjauspalvelut Jukka Laiho Ely-ohjaus Jarmo Joutsensaari Rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin Tieliikennejohtaja Pekka Rajala Vesiliikennejohtaja Esa Sirkiä

9 Väylän organisaatio 2019 Pääjohtaja Kari Wihlman Liikenneverkkojen suunnittelu Mirja Noukka Hankkeet Pekka Petäjäniemi Väylänpito Jukka Karjalainen Väylien käyttö- ja tietopalvelut Juuso Kummala (vt.) Turvallisuus, johtamisjärjestelmä- ja strategia Raimo Tapio Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Anna Jokela Hallinto- ja oikeuspalvelut Laura Kuistio Talous- ja tulosohjauspalvelut Jukka Laiho Ely-ohjaus Jarmo Joutsensaari Rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin Tieliikennejohtaja Pekka Rajala Vesiliikennejohtaja Esa Sirkiä

10 Väylän strategia

11 Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun

12 Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen

13 Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen Väyläomaisuuden hallinta ontehokasta

14 Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Päätöksentekomme perustuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen Väyläomaisuuden hallinta ontehokasta

15 Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Päätöksentekomme perustuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen Väyläomaisuuden hallinta ontehokasta Toimimme avoimesti, asiantuntevasti ja yhteistyöhakuisesti

16 Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Päätöksentekomme perustuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen Väyläomaisuuden hallinta ontehokasta Toimimme avoimesti, asiantuntevasti ja yhteistyöhakuisesti Luottamus Uudistuva asiantuntijuus Avoin yhteistyö

17 Väyläomaisuus 20 mrd Rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä 2,6 mrd arvosta Väyläverkon korjausvelka 2,6 mrd Vuosibudjetti 2020 noin 2,1 mrd Henkilöstö, vakinaisia noin 400 asiantuntijaa Työllistämme välillisesti ihmistä

18 Tiet, radat ja vesiväylät 18

19 Vesiväylät Rannikkoväyliä km Sisävesiväyliä km 30 satamaa auki ympäri vuoden 10 suurimman sataman kautta 80 % merenkulun turvalaitetta (majakoita, poijuja ja viittoja) km tavaraliikenteestä kauppamerenkulun väyliä

20 Miksi vesiväylän kulkusyvyydellä on merkitystä? Syväys 10 m Syväys 12 m Pituus 165 m Pituus 198 m Leveys 25,2 m Leveys 30,0 m DWT DWT Lastinottokyky t Aluskustannus/ajovrk yhteensä Lastinottokyky t Aluskustannus/ajovrk yhteensä Aluskustannus/tonnikm 0,13 c Aluskustannus /tonnikm 0,09 c 20

21 Rautatiet Pääradoilla Rataverkko Henkilöliikenne tasoristeystä km Sähköistetty rata milj. matkaa 45 tunnelia 88% yksiraiteista rataa km 56% rataverkosta Tavaraliikenne milj. tonnia henkilö- ja tavaraliikenteen liikennepaikkaa

22 Rautateiden pääväylät km eli 57% koko rataverkon laajuudesta (noin km) 22

23 Rautateiden pääväylät km eli 57% koko rataverkon laajuudesta (noin km) 95% kaikkien rautateiden henkilöliikenteen suoritteesta 90% tavaraliikenteen suoritteesta 94% on sähköistettyä 23

24 Rautateiden pääväylät km eli 57% koko rataverkon laajuudesta (noin km) 95% kaikkien rautateiden henkilöliikenteen suoritteesta 90% tavaraliikenteen suoritteesta 94% on sähköistettyä 700 km moniraiteista rataa 24

25

26 Digirata uudistaa Suomen raideliikenteen Parempi matkustajakokemus. Tavoite: täsmällisyys yli 95 % Lisää ympäristöystävällistä liikennettä. Tavoite: Lisää kapasiteettia Etelä-Suomen radoille 20% Kustannustehokas liikennemuoto: Autonominen liikenne kaupungissa, liikenteenohjauksen optimointi Tiedon hyödyntäminen: Reaaliaikaisesti päivittyvä kapasiteetti- ja aikataulutieto Turvallinen, toimintavarma, energiatehokas rautatieliikenne 26

27 Tiet Maanteitä 90% Teillä kuljetetaan Katuverkko km Yksityisteitä (joiden varrella asutusta) Moottoriteitä 926 km Kävelyn ja pyöräilyn väyliä km 63 % 270 milj. tonnia tavaraa Linja-autoilla tehdään 352 milj. matkaa km km henkilöliikenteestä tavaraliikenteestä Metsäautoteitä km

28 Maanteiden pääväylät pääväylät km 7% koko tieverkon laajuudesta (n km) muita pääteitä km (valta- ja kantatiet) koko päätieverkko km 17% koko tieverkon laajuudesta

29 Tieverkon talvihoito alkaen Tietyyppi ja talvihoitoluokka Liikennemäärä Rahoitus Osuus tieverkosta Vähäliikenteinen tieverkko Talvihoitoluokat II ja III km 11 % 19 % 41 % Keskivilkas tieverkko Talvihoitoluokat Ib km 70 % 28 % 69 % Vilkas tieverkko Talvihoitoluokat Ise, Is ja I km 31 % 19 % 12 % 29

30 Väyläverkon korjausvelka 2,6 Mrd

31 Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma Toimiva liikenteen infrastruktuuri Käynnistetään merkittäviä liikennehankkeita kesäkuussa annetulla lisäbudjetilla. Väyläverkoston kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja- alaisesti. Kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Nostetaan perusväylänpidon rahoitusta vuodesta 2020 lähtien pysyvällä 300 miljoonan euron korotuksella. Nostetaan suoran budjettirahoituksen rinnalle erillisrahoituksen ratkaisuja hankekohtaisesti. 31

32 Valtion väylärahoitus (tiet, radat ja vesiväylät) Milj. euroa Kaikki yhteensä Kehittämisinvestoinnit Perusväylänpito Korjausvelan vähentäminen * kehittämisinvestoinnit sisältää momentit 77 ja 79

33 33 33

34 Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua. Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on edistää toimivaa, turvallista ja kestävää liikennejärjestelmää. 34

35 Liikenneinfrahankkeen eteneminen Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä sekä ratalaki säätelevät. Väylä Selvitykset Selvitykset vaikutuksista ja tarpeista Yleissuunnitelma Maakunta- ja yleiskaavan mukainen Tie-/ratasuunnitelma Asemakaavan mukainen Lunastusoikeus Rakentamissuunnitelma Rakentaminen Käyttö ja kunnossapito Hyväksymispäätös Hyväksymispäätös Investointipäätös Sidosryhmät Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy Suunnittelun kesto 1-2 VUOTTA 2-4 VUOTTA 2-4 VUOTTA 1-2 VUOTTA 2-4 VUOTTA Hankinta suunnitteluvaiheiden välissä vie isommissa hankkeissa n. 1-2 vuotta.

36 Kehittyvä liikennejärjestelmä 36

37 Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta Kehittyvä teknologia automaatio ja robotisaatio digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen uudenlaista liiketoimintaa Liikkumistarpeen muutokset kaupungistuminen kestävän liikkumisen edistäminen Ilmastonmuutos kasvihuonepäästöjen vähennystarve 37

38 Tulevaisuuden liikenne tarvitsee viestintäverkkoja

39 Tulevaisuuden viestintäverkot: bittivirran lisäksi uusien palveluiden alusta Palvelut Liikenne palveluna Automaattiajaminen palveluna Letka-ajo Logistiikkapalvelut Ennakoivat huoltopalvelut Infrastruktuuri Katulamput 5G-tukiasemina Autojen ja infran välinen tiedonsiirto 3D-mallinnus Sensorointi Sähköautojen lataus Turvallisuus Tilannekuva Liikenteenohjaus Sensorointi Esteistä ilmoittaminen ecall Tieto Tiedon kerääminen ja välittäminen Esineiden internet Tarkan karttatiedon välittäminen Sää- ja ilmanlaatutiedot

40 Maailman parasta liikenteenohjausta ja liikennetietoa

41 Maailman parasta liikenteenohjausta ja liikennetietoa -TMFG:n missio

42 Väylän ja TMFG:n kumppanuus 42

43 Väylän ja TMFG:n kumppanuus Turvallinen, sujuva ja ympäristöystävällinen liikennejärjestelmä. Lisäarvoa yhteiskunnalle tuottava strateginen kumppanuus. Liikenteen kokonaismarkkinoiden kasvu, palvelutarjonnan kehittyminen. Yhteistyö palvelun parhaaksi. 43

44 1. Jokainen viraston ja konsernin työntekijä on osa strategista kumppanuutta - myös sinä! Kumppanuuden toimintakulttuuri 2. Arvosta kumppaniasi ja kunnioita hänen mielipidettään. 3. Näe kumppanuus kokonaisuutena äläkä tavoittele pikavoittoja. Toisen etu on myös oma etu, joka vie kohti yhteistä päämäärää. 4. Muista katsoa tulevaisuuteen ja arvioida kumppanuutta pitemmällä aikavälillä. Rakenna ja pidä luottamusta yllä. 5. Etsi ratkaisuja, älä ongelmia. 6. Koska kumppanit luottavat toisiinsa, on heidän voitava puhua vaikeistakin asioista. Pidä puuttumis- ja keskustelukynnys matalana kaikissa tilanteissa ja asioissa. 7. Nosta kissa pöydälle, koskien myös näiden pelisääntöjen rikkomista. 8. Vaikka kumppanuussopimusneuvottelut ovat tärkeä osa strategista kumppanuutta, ne ovat kuitenkin vain yksi osa laajempaa, jaettua, yhteistä kokonaisuutta. 9. Pidä sopimusneuvottelujen ja sopimuksen suhde ympäröivään todellisuuteen oikeana. Neuvottelut ja sopimus eivät ole maailman keskipiste tai -loppu. 10. Strateginen kumppanuus on kuin onnellinen avioliitto se vaatii työtä ja on tahdon asia, mutta sitoutuneiden kumppaneiden kesken tuo paljon hyvää ja luo uutta, mitä yksin ei voi saavuttaa. 44

45