1. OPPILAANOHJAUKSEN JÄRJESTÄMISEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT

Samankaltaiset tiedostot
JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA. Käytössä alkaen. Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA OPPILAANOHJAUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

alkaen. Ohjaussuunnitelma.

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

Oppilaanohjauksen malli

Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

OHJAUSSUUNNITELMA SISÄLLYS

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Kontiolahden koulu

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Espoon kristillinen koulu. Oppilaanohjauksen malli

Vantaan kaupungin perusopetuksen ohjaussuunnitelma

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

Perusopetuksen ohjaussuunnitelma

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

PERUSKOULUN OPPILAANOHJAUS -Mihin suuntaan ohjausta kehitetään? Konsultoiva oppilaanohjaaja Anneli Alatalo, Espoon kaupunki

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

SALON KAUPUNGIN LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Korpitien koulun ohjaussuunnitelma

LAADUKAS OHJAUS KOUVOLASSA

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

Kouvolan kaupungin JOPOt

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Ohjaustoiminnan tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvointi, lukio-opinnoissa eteneminen tavoitteellisesti sekä jatko-opintoihin sijoittuminen.

1. Kolmiportainen tuki

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

JUVAN KUNNAN OHJAUSSUUNNITELMA YHTENÄINEN PERUSOPETUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

Ohjaussuunnitelma on käsitelty/käsitellään opettajakunnan kanssa: yhteisöllisessä opiskelijahuoltotyöryhmässä: Laatutavoitteet Espoossa:

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

TURUN NORMAALIKOULUN ohjaussuunnitelma

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

Pyhärannan perusopetuksen opetussuunnitelma (alakoulut 1.-6.lk)

Perusopetuslain muutos

Hankasalmen kunnan ohjaussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Lahnuksen koulun ohjaussuunnitelma

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

PARKANON YHTENÄISKOULU

OPPILAANOHJAUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Suomen opinto-ohjaajat ry: opinto-ohjaajan työtehtävät eri kouluasteilla

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Pyhäselän koulun ohjaussuunnitelma

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Helsingin Ote-opetus ja - perhetyö. Taina Torniainen

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Transkriptio:

Siikalatvan peruskoulut OHJAUSSUUNNITELMA 16.8.2016/mLe vers 2.1 Siikalatvan kunnan peruskoulujen ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun välinen yhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen (TET) järjestelyt. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan lukuvuosittain koulukohtaisissa oppilashuoltoryhmissä ja kevään viimeisessä opettajakokouksessa. Tavoitteena on edistää oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa ja jatko-opintoihin siirryttäessä opet tajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. 1. OPPILAANOHJAUKSEN JÄRJESTÄMISEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Ohjauksen jatkumon toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toi mi vat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja erityisesti opiskelun nivelvaiheissa. Ohjaustyö on luotta muk sellista ja ohjauksessa on aina otettava huomioon oppilaan ikä. Jokaista oppilasta kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Oppilas on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva jäsen, joka arvioi omaa oppimistaan ja toimintaansa. Ohjauk sella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen kaikinpuolista sujumista. Ohjauksella tuetaan lasta ja nuorta elämään, koulutukseen ja uranvallintoihin liittyvissä päätöksissä. Alakoulussa ohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Oppilaanohjauksesta vas taa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Alakoulussa ohjauksen tavoitteet ovat oppimisen ja opiskelun ohjauksessa ja samalla henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Huoltajien osalli suut ta painotetaan myös ohjauksessa tapaamalla heitä tarpeen mukaan säännöllisesti. Oppilaan ohjauksen merkitys korostuu alakoulussa valintatilanteessa. Osana oppilaanohjausta on myös työ elämään tutustu mis ta ja alakoulussa työelämää tarkastellaan koulun eri henkilöiden ammattien ja työtehtävien kautta. Yläkoulussa päävastuu ja ohjauksen koordinointi on oppilaanohjaajalla. Aineenopettajat osallistuvat ohjaus työhön ensisijaisesti oman oppiaineensa sisältöjen kautta. Ohjaus on koko koulun henkilö kunnan yhteistä työtä. Yläkoulussa jatketaan kasvun ja kehityksen tukemista. Luokanohjaajan vastuulla on oman luokkansa oppilaiden tuntemus ja yhteistyö kodin kanssa 7. ja 8. vuosiluokan aikana. Vuosiluokkien 8. ja 9. aikana kuitenkin jatkokoulutussuunnitelmat ja niihin liittyvä pohdinta lisääntyy. Erityisesti 9. luokalla toiselle asteelle hakeutumista pohditaan sekä oppilaiden että huoltajien kanssa. Yläkoulussa oppilaanohjausta toteutetaan luokkatunneilla, pienryhmä- ja henkilökohtaisena ohjaukse na. Ohjauksessa pyritään hyödyntämään myös erilaisia koulun yhteistyötahoja järjestämällä vie railu ja, tutustumiskäyntejä sekä asiantuntijoiden luentoja ja esityksiä. Osa ohjausta on työelämään tutustumisen

(TET) jaksot, joita toteutetaan kaikilla vuosiluokilla 7. 9. Tarkemmat oppilaanohjauksen sisällöt ja tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmasta. 2. OPPILAANOHJAUKSEN TYÖN- JA VASTUUN JAKOMALLI Siikalatvan peruskouluissa ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen kestävän jatkumon, jonka toteu tuminen taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja erityisesti opiskelun nivelvaiheissa. Oppilasta aiemmin opettanut opettaja huolehtii koulunkäynnin järjestämisen kannalta oleellisesta tiedonsiirrosta seuraavalle opettajalle. Jos oppilas vaihtaa koulua perusopetuksen aikana, oppilaan opetuksen kannalta olennaiset tiedot toi mitetaan uudelle koululle viranomaispostina eli uuden koulun pyynnöstä suoraan heidän antamaansa osoitteeseen. Tietojen luovuttamisesta vastaa koulusihteeri. Vähintään oppilaskortin lähettämisen yhtey dessä koulusihteeri antaa uudelle koululle tiedoksi entisen opettajan nimen ja yhteystiedot. Oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle niveltiedon välittämisestä vastaa ensisijaisesti huoltaja, jos oppilas siirtyy toiselle asteelle muun kuin oman koulutuksenjärjestäjän oppilaitokseen (muualle kuin Siikalatvan lukioon). Jos huoltaja on antanut kirjallisen suostumuksen, päättöluokan oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta olennaiset tiedot, jotka määritellään luvan antamisen yhteydessä tarkemmin, voidaan siirtää suoraan lähtökoululta toisen asteen oppilaitok seen. Oppilaan ohjaaja seuraa päättöluokkalaisten sijoittumista ja opiskelun aloittamista toisen asteen kou lutuksessa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta eri oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Opettajien lisäksi ohjaustyöhön tarvittaessa osallistuvat myös koulupsykologi, koulukuraattori ja koulu tervey denhoitaja omien toimenkuviensa mukaisesti. Oppilaanohjauksen tukena ovat erityisopettajat koko kouluajan ja erityisesti opintopolun nivelvaiheisiin liittyvissä asioissa. Ohjausprosessin kulku nivelvaiheissa on tarkemmin kuvattu koulun oppilashuoltosuunnitelmassa. Rehtorin vastuulla ohjauksessa ovat erilaiset oppilaan opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät hallinnolliset päätökset, esimerkiksi päätös vuosiluokkaan sitomattomasta opetuksesta. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisen asiantuntijaverkoston kanssa tarpeen mu kaan. TAULUKKO: Oppilaanohjauksen työn- ja vastuunjako Siikalatvan peruskouluissa Rehtori tekee opiskeluun ja koulun käyntiin liittyvät hallinnolliset päätökset Luokanopettaja tukee oppilasta ja kotia koulunkäyntitaitojen haltuunotossa seuraa opiskelun edistymistä sekä koulussa käyntiä ja tiedot taa niistä asianomaistahoja edistää kodin ja koulun yhteis työtä (vartit, tapahtumat) käynnistää tarvittaessa yksilöl liset tukitoimet Koulusihteeri tulostaa oppilaskortit ja opiske lu - todistukset ja lähettää ne ohjeistuksen mukaisesti oppilaan seuraavaan oppilaitokseen Koulukohtainen ja oppilaskohtainen oppilashuolto tukee tarpeen mukaan oppilasta kokonaisvaltaisesti oppilashuoltosuunnitelman mukaisesti Kuraattori tukee oppilasta koulunkäynnissä ja koulun ulkopuolisessa elämässä huolehtii yhteistyöstä oppilaan, kodin, koulun ja sosiaalitoimen kanssa

Luokanvalvoja seuraa opiskelun edistymistä sekä koulussa käyntiä ja tiedot taa niistä asianomaistahoja edistää kodin ja koulun yhteistyötä (vartit, tapahtumat) käynnistää tarvittaessa yksilölli set tukitoimet Oppilaanohjaaja ohjaa yhdessä muiden opettajien kanssa siirtymää alakoulusta yläkouluun ohjaa ja huolehtii valinnaisaineiden valinnasta ohjaa kohti 2. asteen opintoja Koulupsykologi tukee kasvua ja kehitystä toimii yhteistyössä sosiaali toimen ja terveydenhuollon kanssa Kouluterveydenhoitaja tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä toimii yhteistyössä koululääkärin kanssa Aineenopettaja seuraa oman aineen opintojen edistymistä ohjaa opiskelua omassa aineessaan ja tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun edistämiseksi on tarvittaessa yhteydessä kotiin ja luokanvalvojaan tukitoimia tarvittaessa Erityisopettaja kartoittaa, auttaa ja tiedottaa tuen tarpeesta huolehtii tiedonsiirrosta nivelvaiheessa koordinoi nivelvaihetta kun tehostettu tuki ei tunnu riittävän vastaa pedagogisen selvityksen laatimisesta ja käsittelystä 3. OHJAUSYHTEISTYÖ KODIN, TYÖELÄMÄN JA TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN KANSSA Pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa luodaan perusopetuksen alussa, alku ope tuksen aikana. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään opiskeluun ja koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevan koulunkäynnin kannalta. Yhteistyö turva taan järjes tämällä yleistä tiedotusta ja henkilökohtaisia tapaamisia huoltajien kanssa (esim. vanhem pain illat ja -vartit). Koulun Wilma-järjestelmää käytetään monipuolisesti sekä seurantaan (esim. opinto menestys, pois saolot) että yhteydenpitoon. Yhteistyö huoltajien kanssa jatkuu yläkoulussa ja korostuu erityisesti nivelvaiheissa. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on myös vahvistaa oppilaan omaa vastuullisuutta ja itsenäisyyttä edettäessä kohti päättöluokkaa. Huoltajille taataan mahdollisuus tavata oppilaanohjaajaa erityisesti jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa. Työelämäyhteistyö aloitetaan jo alakoulussa tutustumalla oppilaan lähipiirin ja koulun sisäisiin ammatteihin ja tehtäviin. Oppimisympäristöinä voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot. Siikalatvan yläkoulujen opetussuunnitelmaan kuuluvat seuraavat työelämään tutustumisen (TET) jaksot:

Vuosiluokka Kesto Ajankohta 6. luokka 1 koulupäivä yrityskyläpäivä kevätlukukaudella (erikseen ilmoitettuna ajankohtana) 7. luokka 1 koulupäivä Rantsila: syyslukukaudella Kestilä ja Pulkkila: maanantai maaliskuussa 8. luokka 5 koulupäivää Rantsila: kevätlukukaudella Kestilä ja Pulkkila: huhtikuun loppupuolella 9. luokka 5 koulupäivää Rantsila: syyslukukaudella Kestilä ja Pulkkila: lokakuun loppu - marraskuun alku Painotus 7. luokalla on oppilaan oman lähipiirin henkilöiden työhön tutustumisessa. Vuosiluokkien 8. ja 9. aikana työelämäjakso on pitempi ja keskeistä on oppilaan oma aktiivisuus paikan hankkimisessa, jolloin samalla harjoitellaan työnhakua. Yhteistyötä työelämään vahvistetaan myös oppilaanohjaajien vierailulla TET-paikoilla. Oppilas ryhmien vierailut työpaikolla ja eri alojen edustajien vierailut koululla vahvis tavat työelämäyhteyksiä. Siikalatvan peruskoulut tekevät ohjausyhteistyötä alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyön muotoja ovat Siikalatvan peruskoulujen näkökulmasta oppilaitosvierailuille osallistuminen ja koulutusvaihtoehtojen esittelyillan (kulkee myös nimellä jatkokoulutusilta) organisoimi nen. Alueella toimivat toisen asteen oppilaitokset kustantavat 9. luokkalaisille kuljetuksen ja ylläpidon (koulu ateria) voidakseen esitellä oppilaitoksensa toimintaa ja tavoitteita omalla maaperällään. Siikalatvan ylä koulujen lukuvuosisuunnitelmiin ovat kuuluneet seuraavat yhteensä 3,5 koulupäivää kestävät tutustu mis käynnit toisen asteen oppilaitoksiin: Tapahtuma Kesto Ajankohta Amismessut, Haapaveden ammattiopisto / Jedu Lukiomessut, Siikalatvan lukio Piippolan kulttuuri- ja ammattiopisto / Jedu Kestilä: Avointen ovien päivä, Oulun seudun ammattiopisto, Muhoksen yksikkö Rantsila: Avointen ovien päivä, Oulun seudun ammattiopisto, Oulun yksikkö Pulkkila: Oulampialaiset, Oulaisten ammattiopisto Koulutusvaihtoehtojen esittelyiltoja on järjestetty vuosittain kaikilla Siikalatvan yläkouluilla. Yläkoulun opinto-ohjaaja kutsuu lukuvuosisuunnitelman mukaisena iltana koululle sekä 9. luokan oppilaat, heidän

huoltajansa että sopivaksi katsomiensa lähialueen oppilaitosten edustajat esittelemään yhteisesti oppilaille ja huol tajille koulutusvaihtoehtojaan. Koulutusvaihtoehtojen esittelyillassa pääpaino on oppilaskoh taisilla keskusteluilla ja ohjauksella. Yleiset esittelyt pyritään pitämään minimissä. Illan ohjelmaan kuuluu myös opinto-ohjaajan pitämä info yhdeksäsluokkalaisten huoltajille opetus hallituksen ohjeistuksesta koskien yhteishaun pisteytystä ja aikataulua. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Oppilaanohjauksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ennen kaikkea oppilaan näkökulmasta. Tällä tarkoitetaan oppilaan siirtymistä eteenpäin ensin alakoulusta yläkouluun ja sitten peruskoulun jälkeen toiselle asteelle. Alakoulun ohjauksen tavoitteilla pyritään siihen, että oppilas on motivoitunut siirtymään yläkoulun oppi laaksi ja opiskelemaan yläkoulussa ja että hänellä on hallussaan yläkoulun edellyttämät koulunkäynti tai dot. Yläkoulun ohjauksen tavoitteena on, että oppilas on motivoitunut hakemaan jatko-opintoihin sekä kiinnostunut ja sitoutunut aloittamaan ja jatkamaan opintojaan valitsemassaan koulutuksessa. Ohjauksella pyritään siihen, että jokaisella peruskoulun päättävällä on jatkokoulutuspaikka. Tämä myös varmistetaan ensin kesällä koulutusvalintojen valmistuttua ja uudelleen vielä seuraavan lukukauden alettua.