VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa Markku Kilpeläinen, Igor Radun & Heikki Summala Psykologian laitos, liikennepsykologia Taustaa Kehittyneissä maissa väsymys on aiheuttajana noin 1-3 %:ssa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Esim. Partinen (24) ja Horne & Reyner (199) Liian väsyneenä autoilu on tieliikennelaissa kielletty, mutta poliisilla ei ole valvontaan keinoja. Väsymystä tutkitaan yleensä subjektiivisilla kyselyillä, psykomotorisilla testeillä tai fysiologisia arvoja mittaavilla laboratoriotesteillä (esim. EEG). Näistä vain psykomotoriset testit voivat tällä hetkellä tarjota objektiivisen, tien päällä tehtävän testin. 2
Väsymyksen vaikutukset Suurin todennäköisyys liikenneonnettomuuksille on yöllä 2 ja välillä (Folkard, 1997). Tällöin kuljettajien vireystila on madaltunut sisäisen vuorokausirytmin vaiheen ja usein myös pitkän valveillaoloajan seurauksena. Vaikka nukahtamiset lienevät suurin syy vakaville onnettomuuksille, on ihmisen toimintakyky selvästi alentunut jo ennen torkahtelun alkamista (Dinges, 1992). 3 Alkoholin väsymystä lisäävä vaikutus Alkoholi vaikuttaa aina kognitiiviseen suorituskykyyn (Ogden & Moskowitz, 24). Hyvin pienilläkin alkoholimäärillä on väsymystä lisäävä vaikutus, joka jatkuu vielä senkin jälkeen kun veren alkoholipitoisuus on laskenut nollaan (Roehrs ym., 1994). Maistaneena ajaminen on Suomessa ilmeisesti viime vuosina lisääntynyt ja etenkin nuorison asenne autoiluun maistaneena on löyhtynyt (Rajalin, 24). Alkoholin väsyttämänä ajaminen saattaa olla Suomessa lisääntymässä. 4
Pilotin tarkoitus Pilotin tarkoituksena oli kartoittaa suurimittaisen tien päällä tapahtuvan aineiston keruun mahdollisuus. Tätä varten oli tarpeen selvittää: Millainen testi on tarkoitukseen sopiva, ja mitä kokoluokkaa väsymyksen vaikutus on testituloksissa? Onko laajamittainen testaaminen tien päällä yhteistyössä poliisin kanssa käytännössä toteutettavissa? Laboratoriotutkimus - tarkoitus Tarkoituksena vertailla erilaisten testien herkkyyttä väsymykselle. Testattavan motivaation mahdolliset vaikutukset testituloksiin ovat hyvin olennaisia poliisin liikennevalvontaa ajatellen. Laboratoriotutkimuksessa tutkittiin motivaation vaikutusta testituloksiin ylimääräisellä rahapalkinnolla. 6
Laboratoriotutkimus - menetelmät Koehenkilöt, 16 miespuolista opiskelijaa (keski-ikä 26 v.), valvoivat yli yön laboratoriossa, suorittaen testit 1, h välein. Testit:! Yksinkertainen reaktiotesti, Reaktio-inhibitio -testi Mackworth Clock Trail Making 7 Laboratoriotutkimuksen tulokset: Yksinkertainen reaktiotesti Kaikki reaktiot Hitaimmat 1 % 8 1. -. minuutti 6. - 1. minuutti 2 Reaktioaikojen keskiarvo (ms) 7 6 4 3 1 1 Ärsykkeistä ilman reaktiota (%) 2 2 1 2 23 3 4 2 6 7 8 8 9 Kello Motivaation vaikutus kaikissa reaktioissa noin 2 ms, hitaimmissa reaktioissa noin 7 ms. 8
Laboratoriotutkimuksen tulokset: Reaktio-inhibitio -testi Kaikki reaktiot Hitaimmat 1 % 9 Reaktioaikojen keskiarvo (ms) 8 7 6 4 3 4 4 3 3 2 2 1 1 Puuttuvia reaktioita (%) Vääriä reaktioita (%) 2 2 1 2 23 23 3 4 2 2 6 7 8 89 8 Kello Motivaation vaikutus ei merkitsevä kumpaankaan nopeusmittaan, vääriin reaktioihin noin 12 %-yks. 9 Laboratoriotutkimuksen tulokset: Mackworth Clock Subjektiivinen vireystila (9=nukahtamaisillaan) 9 8 7 6 4 3 2 1 Subjektiivinen väsymys 1. 1. -. -. minuti minuutti 6. 6. - 1. - 1. minuutti minuutti 2 1 2 23 3 4 2 6 7 8 8 9 Kello 3 2 2 1 1 Ärsykkeistä ilman reaktiota (%) Motivaatiolla ei merkitsevää vaikutusta. 1
Laboratoriotutkimuksen tulokset: Trail Making Painallusten välisen ajan keskiarvo (ms) Ärsykesarjan koko: 12 2 3 18 1 12 9 6 2 21:3 23 :3 2 3:3 6:3 8 Kello Kello 3 Motivaation vaikutus painallusten väliseen aikaan oli keskimäärin 4 ms 11 Kuka on liian väsynyt? Yksinkertainen reaktiotesti: hitaimmat 1 % (ms) Yksinkertainen reaktiotesti: puuttuvat reaktiot (%) 1 12 9 6 +, sd 1 1 4 + 4 sd 1 6 3 2 2: 2: 8:1 Kellonaika 2: 2: 8:1 Kellonaika 12
1 Reaktio-inhibitio -testi: väärät reaktiot (%) 1 Mackworth Clock: puuttuvat reaktiot (%) 8 6 + 4 sd 2 7 16 8 6 4 4 + 3 sd 2 14 2 2 2: 2: 8:1 Kellonaika 2: 2: 8:1 Kellonaika 13 Kenttäpilotit Tarkoituksena selvittää kuljettajien suhtautumista -1 minuutin pituiseen testiin, tutkimusyhteistyön sujuvuutta poliisin kanssa ja testin kenttäkelpoisuutta. Pilotteja tehtiin huoltoasemalla, rock-festivaalin purkautumisliikenteessä päivällä, sekä eri puolilla uusimaata yöaikaan. Varsin pienet otoskoot. Ei juurikaan väsymykseen liittyviä tuloksia. Ainoa mielenkiintoinen edellisenä yönä nukutun unen määrän ja puuttuvien reaktioiden välinen korrelaatio -,2 (p<,6). 14
Kenttätutkimus -huomioita Aineiston keruu yhteistyössä liikkuvan poliisin kanssa oli toimiva ratkaisu. Kun poliisi tiedusteli kuljettajien osallistumishalua puhalluskokeen yhteydessä, noin 2 % autonkuljettajista suostui minuutin testiin ja minuutin kyselyyn. Kyselyä voidaan luultavasti lyhentää, toisaalta testiä on ehkä pidennettävä hieman. Maistaneena ajaneiden kuljettajien kohdalla suostumisprosentti vaikuttaa olevan muita kuljettajia alhaisempi. 1 Tien päällä tehtävä laajempi tutkimus Tutkimuksen tekemisen ajat ja paikat voitava paremmin määrittää tutkimuksen tarpeista käsin. Yksinkertainen reaktiotesti on tässä tutkituista herkin väsymykselle, etenkin hitaimpien reaktioiden pituus ja puuttuvien reaktioiden määrä ovat soveliaita mittoja. Reaktiotesti vaikuttaa olevan altis motivaation vaikutukselle. Motivaation vaikutusta voidaan vähentää lisäämällä ärsykkeitä, joihin ei saa reagoida. Tämä kuitenkin lisää myös ylimääräistä virhehajontaa. 16
Tien päällä tehtävä laajempi tutkimus Myös yksinkertaisessa reaktiotestissä on paljon yksilöiden välistä ja muuta virhehajontaa ja sillä voidaan yksilötasolla luultavasti saada kiinni vain erittäin väsyneet kuljettajat. Tämäkin lienee selkeä parannus suhteessa nykytilanteeseen. Psykometriset testit eivät ole esim. sakkorangaistuksen perusteeksi riittävän luotettavia. Ehkä voisivat jonain päivänä toimia lepokehoituksen tai muun ohjaavan toimenpiteen perusteena. 17 Johtopäätökset Joskus mahdollisesti poliisin käytössä oleva testi ei mielestäni vanhenisi, vaikka autoissa olisi ajonaikaisen väsymyksen tunnistavia laitteistoja. Tällaiset laitteet eivät poista liian väsyneenä autoilun lainvastaisuutta. Väsymyksestä ja torkahduksesta varoittavat laitteet saattavat houkutella ajamaan entistä väsyneempänä. 18
Lähteet Dinges, D. F. (1992). Probing the limits of functional capability: The effects of sleep loss on short-duration tasks. Sleep, arousal and performance. Broughton, R. & Ogilvie, R. D. Boston, Birkhäuser. 176-188. Folkard, S. (1997). "Black times: Temporal determinants of transport safety." Accident Analysis and Prevention 29: 417-43. Horne, J. A. & Reyner, L. A. (199). "Sleep-related vehicle accidents." British Medical Journal 31: 6-67. Ogden, E. J. D. & Moskowitz, H. (24). "Effects of alcohol and other drugs on driver performance." Traffic Injury Prevention : 18-198. Partinen, M. (24). Väsymys ja nukahtaminen kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Helsinki, Liikennevakuutuskeskus. 47 s. Rajalin, S. (24). Rattijuopumus suomessa. Helsinki, Liikenneturva. 8 s. Roehrs, T., Claiborue, D., Knox, M. & Roth, T. (1994). "Residual sedating effects of ethanol." Alcoholism-Clinical and Experimental Research 18: 831-834. 19