TIKKAVASU Tikan päiväkodin ja perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Ydintehtävänä on huolehtia lapsen hyvinvoinnista järjestämällä lapsiperheille laadukkaita ja monipuolisia päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluita. Lapsi saa kasvaa myönteisissä vuorovaikutussuhteissa, levollisessa ja turvallisessa ilmapiirissä. Lapsen hyvinvoinnin perustana ovat turvalliset ja luottamukselliset vuorovaikutussuhteet kasvattajiin. (Päivähoidon strategiakortit) Visio Pienryhmät ja kasvatuskumppanuus. Oppimisympäristön kehittäminen niin, että myös ympäristö toimii opettajana ja aktivoijana. Viestinnän kehittäminen nopeaksi ja aikaamme vastaavaksi. Pedagogisen dokumentoinnin ottaminen työvälineeksi kasvatustyöhön. Jatkumon kehittäminen koulun kanssa niin, että siirtyminen kouluun olisi joustavaa ja kynnys olisi matalalla. Verkostoituminen alueen eri toimijoiden kanssa niin, että varhaiskasvatustoiminta saisi ajanmukaista tietoa.. Tikan arvot rakkaus ja rajat turvallisuus lapsuuden korostaminen toimiva yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä Vasua on työstetty työkokousilloissa kauden 2010-2011 aikana. Työryhmät, joihin kuuluivat koko talon henkilökunta, ovat valmistelleet omia jaettuja kokonaisuuksiaan. Esiopettajat ovat tehneet esiopetuksen suunnitelman. Tekeminen on ollut prosessi, joka on yhdistänyt taloa, eri ryhmien työntekijöitä. Vasu on syntynyt keskustelemalla niin isoissa, koko talon ryhmissä kuin pienryhmissäkin kunkin työntekijän tuodessa prosessin aikana omia ajatuksiaan vasuun. Perhepäivähoitajat ovat työstäneet oman vasunsa työkokousilloissa. Vasun päivitys ja arviointi jatkuu ensi syksynä sekä päiväkodin koulutuspäivänä 19.8.2011 että yksikön työkokousilloissa. Lähdemateriaalina olemme mm. käyttäneet Kirsi Nivalaisen ja Petteri Mikkolan Lapselle hyvä päivä tänään (Pedatieto 2010) sekä Pentti Hakkaraisen Kehittyvä esiopetus (PS-kustanus 2002) kirjoja sekä Sanna Parrilan luennon muistiinpanoja. TIKAN PÄIVÄKOTI JA PALVELUT Tikan päiväkoti sijaitsee Kuokkalan asuinalueella Toritien päässä Tikassa. Tikan koulu on naapurirakennus. Alueella pääsääntöisesti pientaloasutusta. Päiväkodissa toimii myös yksityinen päiväkoti Aarresaari. Päiväkotia hallinnoi päiväkodin johtaja Teijo Paananen. Päiväkodin johtajan ollessa poissa varajohtaja Elina Moisio vastaa talosta. Tikassa on keittiö, jossa valmistetaan aamu- ja välipalat. Lounaat tulevat Keskuskeittiöltä. Päiväkodissa on neljä ryhmää sekä yksi perhepäivähoitoryhmä, jossa toimii perhepäivähoitaja ja nimensä mukaisesti tila on myös varahoitotila, jota perhepäivähoitajat tarvittaessa käyttävät.
Kaakkureissa toimivat 3-6 vuotiaat lapset. Henkilökuntaan kuuluu kaksi lastentarhanopettajaa sekä yksi lasten hoitaja. Kerttusissa toimivat 1-5 vuotiaat lapset. Henkilökuntaan kuuluu kaksi lastentarhanopettajaa sekä kaksi lastenhoitajaa. Peukaloisissa toimivat 1-5 vuotiaat lapset. Henkilökuntaan kuuluu yksi lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa sekä yksi oppimissopimuskoulutuksessa oleva henkilö. Kaakkureissa toimivat 3-6 vuotiaat lapset. Henkilökuntaan kuuluu yksi erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja sekä erityisavustaja. Aikuinen vastaa turvallisuudesta Aikuinen vastaa lapsen turvallisuudesta. Lapsi ei jää yksin ja hän kokee olevansa aivan erityinen. Aikuinen huolehtii, että lapsen maailma on turvallinen ja riittävän ennustettava. Lapsen ei tarvitse hallita kaikkea. Lapsen hyväolo on aikuiselle tärkeää. Leikeissä on ihana pitää hauskaa. (Jukka Mäkelä) Aikuisen on saatava lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi. Lapsi ajattelee intuitiivisesti olevansa erityinen. Ainutlaatuisuus on löytöretki lapseen. Pienryhmätyöskentelyn kautta lapsi on paremmin kasvattajan huomion kohteena. Aikuinen on aktiivinen viestijä: puheen ja teon tasolla; kuunnellaan lasta, että hänen viestit menevät perille. Hyvinvoiva lapsi Hyvinvoivan lapsen tunnistaa kun silmät loistavat lapsi on tyytyväinen ja luottavainen sillekin jolla on vaikea alku, on mahdollista tehdä jotain tunteiden hyväksyminen KASVATUSKUMPPANUUS TIKAN PÄIVÄKODISSA Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, heillä on pääasiallinen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu. Kasvatuskumppanuudessa tuemme vanhempien kasvatustyötä niin, että kummankin asiantuntemus yhdistyy tasavertaisessa vuorovaikutuksessa lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuus on varhaiskasvatustyön perusta lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kasvatuskumppanuus on myös yhteisöllistä vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta. (Päivähoidon strategiakorti) HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOSSA Ennen päivähoidon aloittamista vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta käyvät aloituskeskustelun. Keskustelun tarkoituksena on, että vanhemmat ja henkilökunta tutustuvat toisiinsa. Keskustelussa kartoitetaan lapseen ja perheeseen liittyviä asioita ( perheen arki, tavat, tottumukset, toiveet jne.) Keskustelun aikana vanhemmilla on mahdollisuus kuulla päiväkodin arjesta ja esittää kysymyksiä mieltä askarruttavista asioista. Tässä yhteydessä laaditaan lapselle palvelusopimus. Sopimuksessa
kysytään lapsen tiedot ja määritetään mm. lapsen päivittäinen hoidon tarve. Toimintakauden aikana teemme lapselle yhdessä vanhempien ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen ( esim. toimintaterapeutti, psykologi) yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman (VASU). Ennen varsinaista hoidon aloittamista lapselle ja hänen vanhemmilleen suositellaan tutustumishetkiä Tikan päiväkotiin. Ihanteellista olisi, jos vanhemmat ja lapsi pääsisivät käymään olemaan vähintään kaksi kertaa ennen varsinaista päivähoidon aloitusta päiväkodissa. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS Varhaiskasvatuksessa lapsen perustarpeisiin vastaava hoito nivoutuu luontevaksi osaksi kasvatusta ja opetusta kaiken ikäisten lasten toiminnassa. Toiminnan ja opetuksen kokonaisuus toteutuu parhaiten päivittäisissä arjen tilanteissa, joissa kasvattajat toimivat tavoitteellisesti. Toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen pohjalla ovat kasvattajien tekemät havainnot lapsen ja lapsiryhmän tarpeista ja toiveista. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arjen tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Arjen tilanteisiin tuovat monimuotoisuutta leikki ja muu lapselle ominainen toiminta sisällä ja ulkona sekä varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot. TIKAN PÄIVÄKODIN ARKI Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa... LAPSEN SAAPUMINEN PÄIVÄKOTIIN Tultaessa päiväkotiin vanhemmat auttavat lasta riisuutumaan, laittamaan vaatteet omalle paikalleen, pesemään kädet ja laittamaan tossut jalkaan. Vanhemmat saattavat henkilökohtaisesti lapsen paikalla olevan henkilökunnan luokse. HOITOPÄIVÄN PÄÄTTYESSÄ Lapsi luovutetaan vanhemmalle/ kirjallisen luvan saaneelle hakijalle. Hakutilanteessa vaihdetaan hoitopäivän kuulumiset. PERUSHOITO Perushoitotilanteet ovat kasvatus-, ohjaus-, ja vuorovaikutustilanteita joilla on erityinen merkitys lapsen yleiselle hyvinvoinnille. Suurin osa lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksesta tapahtuu perushoitotilanteissa. Lämmin, lapsen yksilölliset tarpeet huomioiva vuorovaikutus kiireettömässä perushoitotilanteessa luovat perustan kehittymiselle, oppimiselle ja turvallisuuden tunteelle päivähoidossa. 1. RUOKAILU Ruokailu aloitetaan rauhoittumalla. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen eli syömään itse. Lautaselle laitetaan kaikkea tarjolla olevaa ruokaa jota myös pyrimme maistamaan. Ruokailussa otamme huomioon mahdolliset allergiat ja vanhempien perustellut toiveet. Kiinnitämme huomiota hyviin pöytätapoihin ja opettelemme pyytämään kohteliaasti, syömään kiireettömästi ja antamaan ruokarauhan muille ruokailijoille. 2. Hygienia Hoitoon tultaessa lapset pesevät kätensä vanhempien avustuksella. Hoitopäivän aikana henkilökunta avustaa lasta käsihygieniasta huolehtimisessa. Hampaiden hyvinvoinnista huolehdimme kotoa tuoduilla ksylitolipastilleilla. Aikuiset valvovat lasten vessassakäyntejä, mutta ohjaamme ja tuemme lapsia omatoimisuuteen.
3. Sairastuminen Jos lapsi sairastuu hoitopäivän aikana, otamme yhteyttä vanhempiin ja pyydämme hakemaan lapsen kotiin. Ennen päiväkotiin palaamista lapsella tulee olla vähintään 1 kuumeeton päivä ja yleiskunto sallii normaalin päiväkotitoiminnan. 4. Ulkoilu Päivittäinen ulkoilu on tärkeää. Sisälle jäädään vain harvoissa poikkeustapauksissa ( kaatosade, kova pakkanen). Pukeutumisessa lasta kannustetaan omatoimisuuteen. Lapsella tulee olla säänmukaiset ja oikean kokoiset vaatteet vaihtovaatekertoineen. 5. Päivälepo Nukkariin tullaan rauhallisesti. Lepohetken aluksi kuuntelemme rauhoittavaa musiikkia tai luemme satuja. Rauhoittelemme lapsia silittelemällä untenmaille. Nukkarissa on koko ajan valvonta. 6. Omat lelut Päiväkotiin voi tuoda oman unikaverin. Unikaveria säilytetään lapsen sängyssä. Unikaveri tulee viedä kotiin pestäväksi ainakin kerran kuukaudessa. Päiväkotiin voi tuoda oman lelun sovittuna lelupäivänä. Lapsen nimellä varustettu lelu on päiväkodissa vanhempien vastuulla. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteelliset elämykset. Leikkiminen Varhaiskasvatusympäristössä korostamme leikin merkitystä. Annamme lapsen leikille tilaa ja aikaa. Hyvä leikkiympäristö herättää lapsen mielenkiinnon ja uteliaisuuden. Leikki on tutkimista, harjoittelemista ja oppimista. Leikissä lapsi oppii ilmaisemaan luovasti ajatuksiaan ja tunteitaan. Päivähoidon arjessa arvostamme hyviä tapoja ja ystävyyttä. Leikki on lapsille ominainen tapa ilmaista itseään, käydä läpi hänelle tärkeitä asioita sekä oppia uutta. Lapsille tarjotaan mahdollisuus leikkiin ja leikkirauhaan. Järjestämme aikaa, tilaa ja välineitä monipuoliseen toimintaan lapsen kehitystason mukaan. Leikkiympäristö ja sopivat leikkitilat edesauttavat leikin kehittymistä. Pitkäkestoiset leikit voivat jatkua vielä seuraavanakin päivänä. Kasvattajan tehtävänä on ohjata sekä motivoida lapsia leikin alkuun ja seurata leikin kehittymistä. Liikkuminen Liikunta on Tikan päiväkodissa kaudella 2011-2012 yksi toiminnan painopisteistä. Päiväkoti ja sen lähiliikuntapaikat tarjoavat monia mahdollisuuksia liikkumisen iloon eri vuoden aikoina. Päivittäinen ulkoilu on aina oiva tilaisuus kokeilla eri liikuntamuotoja. Tikan päiväkodin salivälineet ovat kaikkien lasten käytössä. Järjestämme mahdollisuuksia kävely- ja metsäretkiin. Talvella teemme hiihto- ja luisteluretkiä, sekä käymme pulkkamäessä. Rohkaisemme lapsia liikkumaan. Lapsen liikuntataitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapsi liikkuu usein ja uutta taitoa toistetaan riittävän monta kertaa. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset ovat, että
lapsi liikkuisi päivässä vähintään kaksi tuntia. Tämä aika sisältää niin päivähoidossa kuin kotonakin vietetyn ajan. Arkisia päivähoitotilojajärjestetään niin, että niissä voi liikkua päivittäin ja niin, että ne haastavat lapsen liikkumaan. Tutkiminen Lapsi on luonnostaan aktiivinen, luova ja tiedonhaluinen, Hän oppii tekemällä ja oivaltamalla. Lapsi käyttää apunaan kaikkia aistikanaviaan. Pysähdymme arjessa lasten kysymysten ja ihmetysten aiheiden äärelle. Kannustamme tutkimaan, ihmettelemään sekä selvittämään vastauksia kysymyksiin. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma edistävät lapsen ympäristötietoisuutta ja luonnon kunnioittamista ja lapsi saa kokemuksia kestävän kehityksen periaatteella toimimisesta (Päivähoidon strategiakortit) Taiteelliset elämykset Kädentaidot, piirtäminen, maalaaminen, musisoiminen, tanssiminen, liikunta, lorut, sadut ja sanataide antavat lapsille kokemuksia sekä havaintoja eri taidealueilta. Omat kokemukset rikastuttavat mielikuvitusta ja tukevat asioiden oppimista. Tarjoamme lapsille mahdollisuuksia monipuoliseen itseilmaisuun. Mahdollisuuksien mukaan tarjoamme kokemukseia teatterista, konserteista sekä taidenäyttelyistä. TOIMINNAN SISÄLLÖLLISET PAINOTUKSET Toiminnassa haluamme tukea lapsen liikunnan monipuolista kehittämistä. Päivittäinen liikunta on tärkeää lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikunta kehittää motorisia perustaitoja ja lapsi saa myönteisiä liikunnan ja ilon kokemuksia. Liikuntahetket tarjoavat tilaisuuksia omatoimisuuteen, rohkeuteen ja taitoon toimia yhdessä. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset: MÄÄRÄ Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa. LAATU Lapsen tulee saada päivittäin harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä. SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Varhaiskasvattajien tulee suunnitella ja järjestää tavoitteellista ja monipuolista liikuntakasvatusta päivittäin. YMPÄRISTÖ Varhaiskasvattajien tehtävänä on luoda lapsille liikuntaan houkutteleva ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista eri ympäristöissä. VÄLINEET Päivähoidon toimipisteissä tulee olla lasten liikunnan perusvälineistö. Välineitä tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla helposti lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnan aikana. YHTEISTYÖ Varhaiskasvatushenkilöstön tulee olla aktiivisessa ja vastavuoroisessa yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Vanhemmat voivat osallistua mukaan erilaisiin päiväkodin liikuntatapahtumiin kuten Pihaseikkailuun, joka on jo perinne Tikan päiväkodissa.
Sisällölliset orientaatiot muodostavat toiminnan kehyksen tarkoituksenaan lapsen valmiuksien lisääminen monimuotoisen elämän ymmärtämisessä. Matemaattisessa orientaatiossa: havainnoidaan ja tutkitaan ympäristöä mitataan aikaa ja opetellaan ajan käsitettä opetellaan lukukäsitteiden muodostamista ja peruslaskutoimituksia lapsen ikätason mukaisesti käytetään arkielämän tilanteissa matemaattista ajattelua leikinomaisesti hyödynnetään lapsille tuttuja ja heitä kiinnostavia konkreettisia materiaaleja, esineitä ja välineitä Luonnontieteellisessä orientaatiossa: tutustutaan luonnon ilmiöihin, tuttuihin eläimiin ja kasveihin tutkitaan luontoon ja ympäristöön liittyviä ilmiöitä opitaan ihmisen vastuuta ympäristöstä ja luonnosta Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa: tutustutaan oman ympäristön menneisyyteen ja tämän päivän yhteiskuntaan siirretään suomalaista perinnetietoa välitetään kulttuuriperinnettä huomioidaan monikulttuurisuus päivähoidossa kunnioitetaan perheiden arvoja Esteettisessä orientaatiossa: opetetaan lasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti kunnioitetaan lapsen luovuutta ja hänen ilmaisutaitojaan koetaan tekemisen iloa Eettisessä ja uskonnolliskatsomuksellisessa orientaatiossa: sitoudutaan yhteisiin arvoihin; hyvät tavat, säännöt, toisen kunnioittaminen ja ryhmässä toimiminen avataan polkuja pohdinnoille ymmärretään lapsen eri elämäntilanteet ja tunnetilat perehdytään lapsen omaan uskontoon tai katsomukseen huomioidaan toiminnassa suomalaiseen kulttuuriin liittyvät perinteet ja kirkolliset juhlapyhät ESIOPETUS TIKAN PÄIVÄKODISSA Päiväkotimme esikoululaiset jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmien vastuuaikuisina toimivat lastentarhanopettajat. Esiopetusaika on klo 8-12. Esiopetus noudattaa koulujen loma-aikaa. Esikoululaisten aamupäivän toiminnasta vastaavat lastentarhanopettajat, ulkoilu tapahtuu päiväkotimme takapihalla ja iltapäivätoimintaa on esikoululaisen omassa ns.kotiryhmässä. Esiopetus on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, jonka pohjana ovat valtakunnallinen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja Jyväskylän esiopetussuunnitelma.
Tikan päiväkodin esiopetuksen tavoite on edistää lapsen hyvinvointia ja tukea kasvua sekä kehittymistä ja kannustaa oppimisen iloon. Päätavoite on vahvistaa lapsen itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa, toimimalla yhdessä toisten kanssa ja huomioimalla kavereita ja noudattamalla yhteisiä sääntöjä. Esiopetusvuoden aikana vahvistetaan omatoimisuutta ja omia ajattelutaitoja sekä kykyä luottaa omiin taitoihin. Esiopetuksen tehtävänä on parantaa oppimisedellytyksiä ennen kouluikää. Esiopetuksessa annetaan leikille riittävästi aikaa. Lapsi oppii ja kehittyy leikin kautta. Leikki kehittää kieltä, ajattelua, mielikuvitusta ja vahvistaa sosiaalisia taitoja. Leikkiä hyödynnetään myös oppimisen muotona. Leikin avulla toteutetaan esiopetuksen sisältöalueita mm. matematiikka, fyysinen ja motorinen kehitys, kieli ja vuorovaikutus. Leikin ohella toiminnalliset työtavat, elämyksellisyys ja kokemuksellisuus ovat esiopetuksen menetelmiä. Lisäksi esiopetuksen sisältöalueisiin kuuluvat taide ja kulttuuri, draama, kuvataide ja kädentyöt, musiikki ja tanssi, mediakasvatus, luonto ja ympäristökasvatus, etiikka ja katsomus. Näihin sisältöihin liitetään lapsen ominaiset tavat toimia: leikki, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen. Tikan päiväkodissa laaditaan omat sisällölliset toimintasuunnitelmat esikouluvuotta varten. Toimintaa suunnitellessa huomioidaan lapsilta ja vanhemmilta tulevat toiveet. Kaikille esikoululaisille esiopetuksen aloitusvaiheessa tehdään oma lapsen esiopetuksen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa, johon kirjataan lapsen vahvuudet ja oppimisen haasteet esikouluvuotta varten. Tavoitteiden asettelun lähtökohtana ovat lapsen kehitys, tiedot, taidot, kokemukset, erityistarpeet ja lapselle merkitykselliset asiat. Esiopetuksen ja kodin yhteistoiminta on kasvatuskumppanuutta, joka luo pohjaa tulevalle kodin ja koulun yhteistyölle. Lapsi saa arvioida myös omaa toimintaansa ja oppimistaan. Teemme moniammatillista yhteistyötä puheterapeutin, koulupsykologin, toimintaterapeutin, luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa. Esiopetusvuoden aikana pohditaan lapsen oppimisen polkua, jotta paras koulumuotovalinta tarkentuisi kouluun ilmoittautumiseen mennessä. Vanhempien luvalla esikoululaisen tiedot siirtyvät kouluun opettajille ja erityisopettajalle sekä koulupsykologille. Vanhemmat huolehtivat kouluun tutustumispäivään osallistumisesta. Esiopetuksesta lapsi saa osallistumistodistuksen keväällä esiopetuksen päättyessä. Arviointi ja kehittäminen Kehittävä työote, innovatiivisuus ja uuden oppiminen tuottavat kokeiluja, pilotteja ja uusia työtapoja. Organisaatio tukee ja edistää arjen innovaatioita ja pitkäjänteistä kehittämistä vuorovaikutteisesti (Päivähoidon strategiakortit) Tikan päiväkodin toimintaan ja kehittämiseen vaikuttavat rakenteet: Talon johtoryhmä (päiväkodin johtaja, varajohtaja sekä yhdyshenkilö) kokoontuu noin kerran kuukaudessa asioiden käsittelyä ja pohdintaa yleisellä tasolla EDtiimi (talon edustuksellinen tiimi, jossa jokaisesta tiimistä sama edustaja koko toimintakauden) kokoontuu joka toinen viikko
taloihin liittyvät asiat, prosessit, pelisäännöt, aikataulut ja tapahtumat etukäteen valmisteltu pöytäkirja (päiväkodin johtaja tai varajohtaja laatii) toiminnan arviointi koko talon tasolla Tiimipalaverit (ryhmän oma palaveri, joka on kerran viikossa) toiminnan sisältö, tavoitteet, kehittäminen, tiimsopimukset ryhmän omien asioiden käsittely toiminnan arviointi Työkokousillat ja kerran vuodessa tapahtuva suunnittelupäivä vasutyöskentely, vasu-arviointi toiminnan kehittäminen, ideointi käytänteiden ja sopimuksien päättäminen, pelisäännöistä sopiminen toiminnan arviointi Ovenvälisuunnittelu nopean reagoinnin suunnittelua arjessa Henkilökohtaiset kehityskeskustelut kerran toimintakaudessa käydään läpi koulutustarpeet: jokainen työntekijä on oikeutettu ja velvollinen osallistumaan järjestettyihin koulutuksiin. Työn kehittäminen ja työssä kehittyminen on osa varhaiskasvatuksen arkea. Pyrimme kehittämään pedagogista toimintaamme suunnitellusti työn arvioinnin kautta. Keskustelemme paljon pedagogiikasta, lasten hyvinvoinnista ja asiakkaiden toiveista ja palautteista. Yhteisen keskustelun kautta syntyy yhteinen ymmärrys toiminnan linjasta, johon jokainen voi omalta osaltaan sitoutua. Arviointi Lasten havainnointi on tärkein väylä lapsituntemukseen. On tärkeää opetella tuntemaan lapset, jotta voidaan rakentaa laadukasta ja tavoitteellista varhaiskasvatusta. Lasten puheet, sanattomat ilmaisut ja käyttäytyminen kertovat siitä, miten lapset kokevat toiminnan. On tärkeää, että lapsi tulee kuulluksi ja siksi henkilökunnan on oltava herkkänä kuulemaan, näkemään ja tunnistamaan nämä lasten viestit. Meillä Tikassa lapsilähtöisyys tarkoittaa toiminnan rakentumista lasten tarpeiden ja
yksilöllisten tavoitteiden pohjalta. Aikuiset tarttuvat mahdollisuuksien mukaan lasten toiveisiin ja ideoihin ja kehittävät niitä eteenpäin. Tärkeää on myös kuunnella vanhempia ja heidän näkemyksiään ja odotuksiaan varhaiskasvatukselle. Lapsilähtöisyys on tasapainoilua sen suhteen, kuinka paljon lapset saavat valita ja päättää, mitä tekevät. Mielestämme tarvitaan toimintoja, joista lapset saavat päättää, mutta on myös asioita, joita toteutetaan aikuisjohtoisesti lasten kehitystarpeiden mukaisesti. Lasten kehityksen arviointiin on käytössä useita valmiita arviointimateriaaleja, kuten esim. kontrolloitu piirrostarkkailu (KPT arvioi mm. ohjeiden ymmärtämistä ja hahmottamista), Kettutesti (kielellinen tietoisuus), Makeko (matemaattista tietoisuutta). Kehittelemme myös usein omia arviointitapoja ja välineitä. Nämä välineet auttavat meitä lisäämään lapsituntemusta ja tarkentamaan lapsen tarpeita ja haasteita eri kehityksen osa-alueilla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen liittyvät keskustelut ovat yksi tärkeimmistä arvioinnin välineistä. Keskusteluissa arvioimme yhdessä vanhempien kanssa ovatko lapsen yksilölliset tavoitteet toteutuneet ja onko perheiden toiveet ja tarpeet huomioitu varhaiskasvatuksen arjessa. Vanhempainilloissa ja perheille järjestetyissä tapahtumissa on mahdollista keskustella toiminnasta. Toivoisimme vanhempien vierailevan oman lapsen ryhmässä hoitopäivän aikana, jotta he nähdä lapsensa toimivan osana lapsiryhmää, oppisivat tuntemaan varhaiskasvatuksen luonnetta ja päiväkodin toimintaa paremmin ja sitä kautta voisivat paremmin arvioida toimintaa. Teemme kyselyjä ja haastatteluja vanhemmille päiväkodin tai ryhmän tilanteen ja tarpeen mukaan. Henkilökunta arvioi ja pohtii omaa toimintaansa arjessa päivittäin. Tiimin kesken keskustellaan, annetaan palautetta ja arvioidaan toiminnan toteutumista sekä pohditaan jatkosuunnitelmia. Tiimit arvioivat myös oman ryhmänsä toimintatapoja, niiden vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Tiimien palavereissa pohditaan arjen käytäntöjä sekä sovitaan yksittäisiä lapsia koskevia tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut ovat yksi henkilökunnan keino arvioida omaa toimintaansa. Keskusteluissa arvioidaan henkilökohtaista kokemusta työn sujumisesta, omaa osaamista ja kehittämisen tavoitteita tulevaisuudessa. Kehityskeskusteluissa nostetaan esiin omia vahvuuksia ja onnistumisen kokemuksia sekä arvioidaan, millainen koulutus vastaisi parhaiten omia kehittämishaasteita. Kehityskeskusteluissa arvioidaan lisäksi esimiehen ja työntekijän yhteistyön toteutumista. Kehityskeskusteluja käydään myös yhdessä tiimin kanssa. Näissä arvioidaan sitä, miten on löydetty yhteiset toimintatavat ja periaatteet sekä sitä, miten toimintaa pitäisi kehittää. Samalla arvioidaan myös tiimin resursseja suhteessa lapsiryhmään sekä tiimin yhteistyön toimivuutta. Sekä henkilökohtaiset että tiimikehityskeskustelut järjestetään toimintavuosittain. Kehittämistyö Työkokouksissa ja suunnittelupäivillä olemme työstäneet varhaiskasvatussuunnitelmaamme, pohdimme yhteisiä tavoitteitta sekä pedagogisia periaatteitamme. Työntekijöillä on tällöin mahdollisuus pysähtyä pohtimaan työnsä punaista lankaa. Yhdessä kehittyminen vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta sekä yhteisöllistä itsetuntoa. Jokainen työntekijä on tärkeä osa työyhteisöä. Suunnittelupäivät vahvistavat lisäksi tiimien yhteistyötä. Kasvatuskumppanuus moniammatillisen kasvatushenkilöstön kesken on pohjana kehittämiselle. Työssä oppimisen, keskustelujen ja toistemme toiminnan seuraamisen ja arvioinnin kautta opimme toisiltamme. Henkilökunnan kehittämiseen liittyy kiinteänä osana uusien työntekijöiden, sijaisten sekä opiskelijoiden perehdyttäminen työhön ja talon tapoihin. Uudet työntekijät ja opiskelijat tuovat aina uutta näkökulmaa työhön, ottavat esille kehittymisen paikkoja ja korostavat hyviä käytäntöjä.
Heiltä saamme uusia ideoita toteuttaa työtämme ja pääsemme peilaamaan työtämme ja sitä kautta oppimaan omasta tavasta toteuttaa toimintaa. Työnantajan velvollisuutena on järjestää henkilökunnalle täydennyskoulutusta vähintään kolmena päivänä vuodessa. Koulutusta suunniteltaessa otamme huomioon yksikön tarpeet, henkilökunnan osaamisen sekä työntekijöiden omat kiinnostuksen kohteet ja tarpeen tietojen päivitykseen. Tämän vuoden tavoitteenamme on ollut lapsi- ja perhelähtöisen toiminnan kehittäminen. Tämä kehittämistyö konkretisoitui ryhmärakenneuudistuksen myötä lapsiryhmien muodostamiseen ja lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on, että lapset saavat mahdollisuuden pysyä samassa lapsiryhmässä koko päivähoitouransa ajan. Samalla annamme sisaruksille mahdollisuuden päivähoitoon samassa ryhmässä. Näin heille pyritään tarjoamaan mahdollisimman pysyvät kaveri- ja aikuissuhteet. Ryhmärakenneuudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa päiväkotimme ryhmässä voi olla 1-6-vuotiaita lapsia. Lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastataksemme olemme kehittäneet pienryhmätoimintaa, jossa jokaisen ryhmän lapset jaetaan pienempiin 4-8 lapsen ryhmiin. Aina pienryhmä jaon perusteena ei ole ikä, vaan lapsen vahvuudet ja kehityshaasteet on huomioitu ja ryhmäjako mietitty tarkkaan. Myös esikoulu tapahtuu pienryhmissä, siten että päiväkodin kaikki esikouluikäiset lapset on jaettu pienryhmiin heidän yksilöllisten vahvuuksien ja haasteiden perusteella. Toiminnan kehittämisen suunnitelmaa Ryhmärakenneuudistus ja pienryhmätoiminnan kehittäminen ovat tuoneet omat haasteensa toiminnan suunnitteluun ja työn kehittämiseen. Jatkamme tätä kehittämistyötä edelleen yhteisten keskustelujen, toiminnan arvioinnin ja lasten havainnoinnin sekä vanhempien kanssa käytävien keskustelujen pohjalta. Ensi toimintavuoden tavoitteena on kehittää pienryhmätoiminnan rakenteita ryhmissä yhtenäisemmiksi ja vahvistaa lapsiryhmien välistä yhteistyötä. Yhteisesti sovitut käytännöt ja säännöt Arjen sujumisen ja turvallisuuden takaamiseksi olemme sopineet seuraavista käytännöistä: Ryhmien muodostamisessa noudatamme päivähoitolakia ja -asetusta, joka ei määritä sinänsä ryhmäkokoa, vaan kelpoisuusehdot täyttävien kasvatusvastuullisten aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun seuraavasti: Henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku alle 3-vuotiaat: 1:4 ->1 aikuinen / 4 lasta 2 aikuista / 8 lasta 3 aikuista / 12 lasta 4 aikuista / 16 lasta yli 3-vuotiaat: 1:7 -> 1 aikuinen / 7 lasta 2 aikuista / 14 lasta 3 aikuista / 21 lasta 4 aikuista / 28 lasta jne. osapäiväiset 1:13 -> 1 aikuinen / 13 lasta (yli 3-v) jne.
Päivän kulun yhteiset pelisäännöt: - klo 6.30-7.30 päiväkodin kaikki lapset ovat Peukaloisten ryhmässä. - klo 7.30 lapset siirtyvät omiin ryhmiinsä - lapsi luovutetaan hoitoon tuotaessa henkilökunnalle; lasta ei jätetä yksin eteiseen tai ryhmän ovelle - kun lapsi tulee hoitoon hänen nimensä merkitään listaan - iltapäivän ulkoilussa henkilökunnalla lista paikalla olevista lapsista ja kun lapsi haetaan hoidosta hänen nimensä viivataan yli - lapset lähtevät portista aikuisen kanssa - lapsi luovutetaan ainoastaan vanhempien etukäteen ilmoittamille hakijoille. Muutoksista hakijoihin sovitaan kirjallisesti ryhmän aikuisten kanssa - klo 16.20 mennessä päiväkodin kaikki lapset siirtyvät etupihaan - pihaportit tulee laittaa aina takalukkoon - pihasäännöt niin etu- kuin takapihalla, takapihalla sovittu yhdessä päiväkoti Aarresaaren kanssa - pelastus- ja turvallisuussuunnitelma sekä lähietsintäohje on päivitetty keväällä 2011 Verkostoyhteistyö, keskeiset yhteistyökumppanit - oppilaitokset, joista päiväkodissa on säännöllisesti opiskelijoita, Jyo/ Varhaiskasvatuksen laitos, JAMK, Jyväskylän kristillinen opisto yms. sekä harjoittelijat - neuvola - puhe-, toiminta- ja ravitsemusterapeutit - lähikoulut - sosiaaliatoimi, lastensuojelu - perheneuvola - seurakunta - kirjastoauto - kiinteistönhoito Varhaiskasvatuksen yhteistyön ensisijaiset toteuttajat ovat lapsen vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö. Yhteistyö lastenneuvolan sekä sosiaalitoimen perhetyön ja lastensuojelun kanssa toteutetaan lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Moniammatillinen verkostoyhteistyö tarkoittaa lasta ja koko perhettä tukevan yhteistyöverkon kykyä ja mahdollisuuksia toimia niin, että kaikki siihen kuuluvat tahot pyrkisivät omista lähtökohdista käsin yhteiseen päämäärään, lapsen parhaaseen. Verkostoyhteistyön keskeisenä tavoitteena on varhainen puuttuminen ja varhainen tuki erilaisissa riskitilanteissa sekä taata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Yhteistyö lastenneuvolan kanssa Lastenneuvola on päiväkodin läheinen yhteistyökumppani. Käytännössä yhteistyö on lasta koskevan tiedon vaihtamista vanhempien suostumuksella. Terveydenhoitaja on myös asiantuntija, johon ollaan yhteydessä, kun tarvitaan ohjeita mm. lasten tartuntatautien ehkäisemisessä ja hoidossa. Viisivuotiaan lapsen kehityksen arviointi neuvolassa ja päiväkodissa Jokaiselle viisivuotiaalle lapselle tehdään kehityksen arviointi yhteistyössä päiväkodin ja neuvola kanssa. Päiväkodin lastentarhanopettajan tekemä arviointi koostuu tehtävistä lapsen kanssa sekä vanhempien ja kasvattajan täyttämistä
haastattelu/havainnointilomakkeesta eli käytännössä lapsen Vasusta ja keskusteluista. Näistä tiedoista kootaan yhteenveto, joka huomioidaan lapsen viisivuotisneuvolan tarkastuksessa. Tavoitteena on löytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ne lapset, jotka tarvitsevat tukea kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Päiväkodissa tehtävää lapsen vasua käytetään lapsen kehityksen arvioinnin välineenä yhteistyössä neuvolan kanssa. Vasun vanhemmat saavat päivähoidosta mukaansa tarvittaessa lapsen neuvolakäynnille. Varhaiskasvatuksen verkosto: - erityislastentarhanopettaja - päiväkodin lapsiryhmän kasvattajat - lastenneuvolan terveydenhoitaja - perhetyönohjaaja ja/tai perhetyöntekijä - sosiaalityöntekijä - kehitysviiveisten lasten terapeutit tarvittaessa - lastenneuvolan lääkäri - psykologi - perheneuvolan edustaja - sekä muu lapsen ja perheen asioiden hoidon kannalta välttämätön henkilö Yhteistyö perusopetuksen kanssa Perusopetuksen kanssa yhteistyön keskeinen sisältö on yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen niin, että varmistetaan lapsen kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo. Varhaiskasvatus nähdään entistä selkeämmin osana elinikäistä oppimista. Ihminen on synnynnäisesti utelias ja haluaa oppia uutta vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Varhaiskasvatus-, esiopetus ja perusopetussuunnitelmat on rakennettu johdonmukaiseksi jatkumoksi. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyössä keskeisessä asemassa on siirtymävaiheet, kun lapsi siirtyy päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Varhaiskasvattajalla on velvollisuus kertoa lapsen tulevan oppimisen järjestämisen kannalta tärkeät asiat vanhemmilta saadun luvan puitteissa. Näissä nivelvaiheissa käydään tarvittavat tiedonsiirtokeskustelut, joissa varhaiskasvatuksen kasvu- ja oppimishistoria (= Lapsen VASU) siirtyy turvaamaan lapsen myöhemmän yksilöllisen oppimisen. Tiedottaminen ja viestintä Talon sisäinen - päivittäinen päivän kulku erityisesti aamulla - tieto poissaoloista, sijaisista, lasten määristä, avun tarpeesta takaa turvallisen ja toimivan hoitopäivän - palaverikäytännöt, kerran viikossa ryhmäpalaveri, ed-tiimi joka toinen viikko tiistaisin - talon muut palaverit ja koulutukset - ilmoitustaulut ajan tasalla, keskusradio, perehdytyskansio yms. kansiot Talon ulkoinen - ryhmät tiedottavat toiminnastaan säännöllisesti vanhemmille, ilmoitustaululla, sähköpostitse tai
tarvittaessa tiedotteella - ryhmät tekevät toimintakausittain toimintasuunnitelman, joka annetaan vanhemmille - talon yhteinen päiväkodin tiedote Tikan koputus vanhemmille julkaistaan sekä syys- että kevätkaudella kaksi kertaa - Tikan päiväkodin nettisivut ovat kaupungin päivähoidon sivuilla; sinne päivitämme tietoa mahdollisuuksien mukaan