Peurankadun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sisällysluettelo Saatteeksi KOKKOLAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta 1.Toiminta-ajatus ja arvopohja 2. Varhaiskasvatuspalvelut 3. Vanhempien ja lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa 3.1. Kasvatuskumppanuus 3.2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa 4.2 Varhaiskasvatusympäristö 4.3 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 4.4. Lapselle ominainen tapa toimia Liikkuminen Leikki Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen 5. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 5.1 Matemaattinen orientaatio 5.2 Luonnontieteellinen orientaatio 5.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 5.4 Esteettinen orientaatio 5.5 Eettinen orientaatio 5.6 Uskonnollis-katsomuksellinen 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 6.1 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi 6.2 Erityisen tuen järjestäminen 6.3 Erityisen tuen toteuttaminen 7. Eri kieli ja kulttuuriryhmien perustuva varhaiskasvatus 8. Verkostoyhteistyö 9. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi 10. Varhaiskasvatustoiminnan sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta LIITTEET!
Saatteeksi Ajatellen, pohtien, keskustellen.. ja muistiin kirjaten, Tänka, reflektera, diskutera och anteckna! Näin aloitimme jokaisen vasu-kirjeen, minkä lähetimme päivähoitomme toimipisteisiin työstäessämme varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vasu-ohjausryhmään valikoitui henkilöitä useimmista päivähoidon ammattiryhmistä. Siinä huomioitiin myös kaupunkimme kaksikielisyys. Vasu-kirjeet lähtivät myös ruotsin kielellä, näin työntekijät pystyivät vastaamaan omalla äidinkielellään. Prosessinomainen työskentely näinkin laajaa asiakirjaa tehtäessä oli tietoinen valinta. Se vaati kenttäväeltä ajan löytymistä yhteiselle pohdinnalle, keskusteluja ja kirjaamisia yhteisiksi mielipiteiksi. Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista ( 28.2.2002) sekä Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (30.9.2003). Kokkolalainen varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin rinnakkain asiaan liittyvien koulutusten kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen alkoi syyskuussa 2003 informaatio- ja keskustelutilaisuudella. Koulutusosiot jatkuivat edelleen syksyn 2006 aikana. Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön 2006 ja se on toiminut välineenä erinomaisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi Kokkolassa. Perhepäivähoidon ja päiväkotien toimipisteet ovat tehneet yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien laatimisen Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuen. Peurankadun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty talvella 2011 ja otetaan käyttöön keväällä 2012. Ohjausryhmä: Kytölaakso Kai, osastopäällikkö, puheenjohtaja Nukarinen Ulla, va. varhaiskasvatustoiminnan koordinaattori, sihteeri Harjupatana Pirjo, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Vasu-mentor Paavolainen Riitta, lastentarhanopettaja, Vasu-mentor Peltoniemi Tarja, lastenhoitaja Lundell Seija;, lastentarhanopettaja Laitinen-Suomela Pia, lastentarhanopettaja Kalliokoski Helena, kodinhoitaja Pekola Hannele, lastentarhanopettaja Nygård Tom, lastentarhanopettaja Parpala Tuulamaija, perhepäivähoidonohjaaja Sundell Lotta, kiertävä perhepäivähoitaja Koskela Soili, perhepäivähoitaja Wickström Susanne, päiväkodin johtaja, päivähoidon johtoryhmän edustaja
Päivitystä varhaiskasvatussuunnitelmaan tehtiin syksyllä 2009. Kunnassa tapahtui suuria muutoksia, jotka aiheuttivat päivitystarpeen. Vuoden 2009 alusta kuntaliitoksen myötä Kokkola ja samalla varhaiskasvatuksen kenttä laajeni. Vuoden 2010 alusta taas koko varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimeen. Myös lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma oli otettu käyttöön heti kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman jälkeen. Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma on tarkoitettu paitsi konkreettiseksi työvälineeksi kasvattajille, myös välineeksi ohjata varhaiskasvatuksen laatua. Myös vanhempia on kuultu suunnitelmaa päivitettäessä. Päivitysryhmään osallistuivat Satu Forsberg, Annika Rintamäki, Pirjo Harjupatana, Tuula- Maija Parpala, Riitta Sinko, Ulla-Maija Airaksinen, Tarja Peltoniemi, Riitta Paavolainen ja Minna Andersson. Päivitetty 6.5.2010 On hyvä, että matkalla on päämäärä. Mutta tärkeää on lopulta matka, ei päämäärä! ~Ursula K. Le Guin~
Varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus, johon myös esiopetus sisältyy, on kokonaisuus, missä hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Riippuu varhaiskasvatustilanteesta, tilannetta ohjaavista arvoista, lapsen ominaisuuksista, kasvattajan persoonallisuudesta ja näkökulmasta, mikä näistä osa-alueista näyttäytyy hallitsevimpana. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä suurempi osa aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ympäristöllä, etenkin sen tunneilmastolla ja siellä vallitsevilla sosiaalisilla suhteilla, on suuri merkitys lapsen kasvulle. Lapsella on luontainen tapa tutkia, kokeilla ja etsiä tietoa. Ne ovat perustana oppimiskokemuksille. Arkipäivän erilaiset tilanteet, joissa lapselle annetaan mahdollisuus osallistua, kysellä, kokeilla, tehdä omia ratkaisuja, ovat pohjana lapsen yleiselle hyvinvoinnille sekä oppimisille. Varhaiskasvatuksessa hoito, kasvatus ja opetus muodostavat kokonaisuuden. Hoitoa tarvitaan luonnollisesti enemmän, mitä pienempi lapsi on. Hoito ja huolenpito ovat kuitenkin tarpeen kaiken ikäisille lapsille. Kun lapsen omatoimisuus lisääntyy, aikuisen tehtävänä on ohjata tilanteissa eteenpäin ja näin edistää uusien asioiden oppimista. Kaikki tilanteet ovat kasvatustilanteita, ja kasvatuspäämääristä keskustellaan vanhempien kanssa. Vanhempien tehtävänä on toimia lastensa ensisijaisina kasvattajina ja varhaiskasvatushenkilöstön tehtävänä on tukea heitä ammatillisesti. Henkilökunnan ammatillisuus tuo päivähoitoon sellaista kasvatustietoisuutta, mitä vanhemmilta ei voida edellyttää. Varhaiskasvatus on myös opetusta, ja lapsuus on vahvaa oppimisen aikaa. Oppiminen on jatkuvaa ja monimuotoista: leikeissä, perushoitotilanteissa ja ohjatuissa tuokioissa. Opetus tapahtuu spontaanisti päivän eri tilanteissa. Opetustilanteissa on muistettava lapsen luontainen tapa toimia ja oppia. Oppiminen lähtee ihmettelystä ja tutkimisesta. Näin tuetaan myös elinikäisen oppimisen innostavaa alkua. Kasvattajan on tärkeää erottaa opettaminen ja oppiminen. Edellä mainitut asiat toteutuvat myös Peurankadun päiväkodissa.
1.Toiminta-ajatus ja arvopohja Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää laadukasta ja monipuolista päivähoito- ja esiopetuspalvelua niitä tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. Kokkolan varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, ja keskeistä on lapsen ihmisarvo. Lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti. Lapsen etu on tärkeintä, ja lapsen on voitava turvata aikuiseen. Toiminnan pohjana on rehellisyys sekä lapsia että aikuisia kohtaan. Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on ammatillinen tietoisuus lapsen kehityksestä ja kasvusta. Kasvattajalla tulee olla aikaa toimia lasten kanssa yhdessä. Heidän kanssaan keskustellaan ja heitä kuunnellaan, mielipiteet huomioiden ja niitä kunnioittaen. Peurankadun päiväkoti tarjoaa laadukasta ja monipuolista päivähoitoa ja esiopetusta Koivuhaan ja Mesilän alueiden lapsille. Peurankadun päiväkodin arvopohja perustuu Kokkolan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Meille tärkeitä asioita ovat lapsen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, tasa-arvoinen kohtelu sekä kasvun ja kehityksen tukeminen. Kasvatusnäkemys on sidoksissa koko yhteiskunnan käsitykseen lapsesta. Lapsen kuunteleminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on lapsilähtöistä kasvatusta, yksilöllisyyttä tukien, minäkeskeisyydestä sosiaaliseen vuorovaikutukseen kasvaen. Lapsi tarvitsee muita lapsia leikeissään ja aikuisen tukea ja turvaa. Kasvattaja asettaa tarvittavat rajat. Kasvatus perustuu lämpimään, kannustavaan ja hyväksyvään ilmapiiriin, joka luo lapselle hyvät kasvuolosuhteet ja pohjan itsetunnon kehittymiselle. Lapsen vahvuuksia tuetaan kannustamalla häntä aktiiviseksi tiedonetsijäksi omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Kasvattaja on kiinnostunut lapsesta ja tuntee lapsen kasvun ja kehityksen vaiheet. Kasvattajien toiminta on suunnitelmallista ja johdonmukaista. Arvokeskusteluja tulee käydä säännöllisesti varhaiskasvatusyksiköissä. Perheiden erilaiset tavat, arvot ja kulttuurit otetaan huomioon lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Peurankadun päiväkodissa on lämmin, kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri. Tavoitteena on tukea lapsen hyvän itsetunnon kehitystä.
2. Varhaiskasvatuspalvelut (lueteltuna liitteessä 3) Avoin varhaiskasvatustoiminta - seurakunta - järjestöt Perhe Varhaiskasvatuspalvelut Kotihoidontuki Kokkola-tuki Esiopetus Yksityinen päivähoito Kunnallinen päivähoito Erityisvarhaiskasvatus s Leikkitoiminta Päiväkotitoiminta Kunnalliset päiväkodit Kaksikielisenä kaupunkina Kokkolassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä päiväkoteja. Kokkola on jaettu kuuteen päivähoitoalueeseen, joista yksi on perhepäivähoidon alue. Päivähoitoalueet tekevät yhteistyötä, jotta päiväkotipalvelut olisivat samanlaatuisia riippumatta päiväkodin koosta tai sijainnista.
Peurankadun päiväkoti valmistui ja aloitti toimintansa helmikuussa 1984 ja laajennusosa otettiin käyttöön helmikuussa 1989. Päiväkodissa on tänä päivänä seuraavat ryhmät: Pilvilinna: 12 lapsen ryhmä alle 3-vuotiaille Satulinna: 16 lapsen pienryhmä 3-5-vuotiaille Pomppulinna: 21 lapsen ryhmä 3-5-vuotiaille Peikkolinna: 20 lapsen ryhmä 6-vuotiaille Peurankadulla työskentelevät; 1 päiväkodin johtaja, joka on myös varhaiskasvatusalue 2:n palvelupäällikkö 6 lastentarhanopettajaa 6 lastenhoitajaa 4 avustajaa 1 lastenhoitaja perhepäivähoidon varahoitoa varten 1 laitosapulainen 2 keittäjää henkilökunnan ohjauksessa toimivia opiskelijoita ja harjoittelijoita Tutustuminen päiväkotiimme Lapsen aloittaessa päiväkodissamme pyrimme järjestämään ensimmäisen tutustumiskäynnin vain vanhemmille, jossa käymme läpi lasta koskevia asioita sekä tutustumme lapsen tulevaan ryhmään, henkilökuntaan ja päiväkodin tiloihin. Lapsen sopeutumista helpottaa, kun vanhemmat tutustuttavat lapsensa tulevaan hoitopaikkaan. Mikäli perhe ei puhu suomea, käytämme tarpeen mukaan tulkkipalveluita. Lapsen siirtyessä pienten ryhmästä isompien puolelle tai eskariin, henkilökunta tutustuttaa lapsen hyvissä ajoin uuteen ryhmään. Ihanteenamme on, että yksi tuttu aikuinen siirtyisi lapsen mukana. Ostopalvelupäiväkodit Ostopalvelulla on pitkät perinteet kokkolalaisessa päivähoidossa. Kokkolan päivähoidon ja esiopetuksen palveluista n.18% hankitaan ostopalveluna yksityiseltä sektorilta. Kunnallinen ja ostopalvelupäivähoito toimivat kiinteässä yhteistyössä tuottaen laadukkaita päivähoidon palveluja kokkolalaisille lapsiperheille. Daghemmet Trivselvrån ja Såka daghem ovat ruotsinkielisiä päiväkoteja. Yksityinen Lastenkammarin päiväkoti on suomenkielinen. Englantilainen päiväkoti antaa kielikylpypäivähoitoa. Esiopetus Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsi osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Kunnilla on velvollisuus järjestää maksutonta esiopetusta kaikille esiopetusikäisille lapsille vähintään 700 tuntia vuodessa. Vanhemmat valitsevat osallistuuko lapsi esiopetukseen. Koko varhaiskasvatusaika muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Myös esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus päivähoitoon. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen välillä tehdään yhteistyötä käytännön toiminnassa, opetussuunnitelmien laadinnassa ja kouluun siirtymiseen liittyvissä asioissa. Näitä yhteistyömuotoja toteutetaan molemmin puolin toimintaan osallistumisten, vierailujen ja tutustumisten muodossa. Kokkolassa perusopetuslain mukainen esiopetus on opetustoimen hallinnonalaa. Suurin osa esiopetuksesta on kunnallisten ja yksityisten
päiväkotien kokopäiväryhmissä tapahtuvaa toimintaa, osa esiopetusryhmistä toimii koulujen yhteydessä. Peurankadun esiopetus Toimintamme pohjautuu päiväkodin esiopetussuunnitelmaan. Tärkeää on lapsen turvallisuus, tasa-arvoinen kohtelu sekä kasvun ja kehityksen laaja-alainen tukeminen. Lasta ohjataan hyväksymään myös erilaisuus. Pääpainomme on vuorovaikutustaidoissa; esikouluvuoden jälkeen kouluun lähtevä lapsi on itseensä luottava, oppimishaluinen sekä rehti koululainen. Leikkitoiminta Kokkolassa on viisi ympäri vuoden toimivaa leikkikenttää, joissa järjestetään ensisijaisesti alle kouluikäisille lapsille ohjattua ja valvottua ulkoleikkitoimintaa. Leikkikentillä tarjotaan vapaamuotoista toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Kentillä on myös mahdollisuus lyhytkestoiseen ns. parkkiaikaan, mihin ikärajana pidetään kolmea vuotta. Leikkikentät tarjoavat lapsille ja aikuisille tilaisuuden tutustua toisiinsa. Vaihtoehtona kielikylpyopetus Kokkolassa kielikylpyopetusta järjestetään Hakalahden päiväkodissa, jossa kielikylpykielenä on ruotsi. Englantilainen päiväkoti tarjoaa nimensä mukaisesti englanninkielistä kielikylpyä. Molemmissa päiväkodeissa lapsi osallistuu kielikylpyopetukseen vähintään kaksi vuotta ennen kouluun siirtymistä. Kielikylpytoiminta on päiväkotitoimintaa, jota ohjaa yhteinen opetussuunnitelma. Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallisen englannin tai ruotsin kielen taidon saavuttaminen. Kansainvälisyyden lisääntyessä kielitaidon merkitys korostuu, ja kieli toimii siltana ympäröivään maailmaan. Lapselle vieraan kielen omaksuminen on yleensä helppoa. Lapsi omaksuu vierasta kieltä leikin ja toiminnan avulla. Lasta kannustetaan käyttämään kielikylpykieltä, mutta äidinkielen käyttö sallitaan niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Esi- ja alkuopetuksessa korostuu tekemisen ja kokemuksen kautta oppiminen. Päiväkodissa tapahtuvassa kielikylvyssä noudatetaan päiväkotien yleistä varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä Kokkolan omaa kielikylpykielen opetussuunnitelmaa. 3. Vanhempien ja lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa 3.1 Kasvatuskumppanuus Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja vastuu lasten kasvattamiseen. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyötä, molempien mielipiteiden huomioimista ja kunnioittamista. Kasvatuskumppanuudessa tulee yhdistyä vanhempien ja varhaiskasvattajien tiedot, taidot ja kokemukset. Kasvattajien luottamus omaan ammattitaitoon viestii vanhemmille turvallisesta kasvuympäristöstä. Käytännössä kasvatuskumppanuus alkaa tutustumisesta ja syvenee päivittäisinä kohtaamisina keskusteluhetkissä aamu- ja iltapäivisin. Vanhempainkeskusteluja järjestetään kaikkien vanhempien kanssa. Molemminpuolinen avoimuus palvelee lasten etua ja lasten sekä perheiden asioita käsitellään aina luottamuksellisesti. Varhaiskasvatussuunnitelmaa noudatetaan ja sen pohjalta laaditaan jokaiselle lapselle oma hoito- ja kasvatussuunnitelma, jonka laatimisessa vanhempien osuus on merkittävä. Joissakin päiväkodeissa toimii myös vanhempaintoimikunta, jonka kautta on mahdollista osallistua ja vaikuttaa yhteiseen toimintaan.
Peurankadun päiväkodissa kohdataan vanhemmat päivittäin lasta tuotaessa ja hakiessa. Kuulumiset vaihdetaan molemmin puolin. Näin henkilökunnan on 3.2 helpompi Lapsen ymmärtää varhaiskasvatussuunnitelma lasta ja vastata lapsen tarpeisiin oikealla tavalla. Päiväkodin henkilökunnan tärkeä tehtävä on olla tukemassa vanhemmuutta. Kokkolassa on laadittu yhteinen, lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka on jo käytössä päivähoidon yksiköissä (liite 2). Päivähoidon/esiopetuksen aloittamisvaiheessa voidaan käyttää ns. keskustelulomaketta (liite 1), joka on pohjana ensimmäisessä tapaamisessa vanhempien kanssa. Keskustelu pyritään käymään ennen päivähoidon/ esiopetuksen aloittamista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/esiopetussuunnitelma laaditaan hoitosuhteen alkaessa ja päivitetään säännöllisesti. Suunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa, ja se on käytössä lapsen koko päivähoidon ajan ja seuraa lasta hänen siirtyessä päivähoitomuodosta toiseen tai esiopetuksesta kouluun. Myös lapsen ajatuksia varhaiskasvatuksesta kirjataan lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Peurankadun päiväkodissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) /esiopetussuunnitelman tekee lastentarhanopettaja yhteistyössä ryhmän moniammatillisen henkilökunnan sekä huoltajien kanssa. Vasun/esiopetussuunnitelman laadinnasta, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa lastentarhanopettaja. 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa henkilöstö muodostaa kasvattajayhteisön, joka koostuu erilaisen koulutustaustan ja työkokemuksen omaavista työntekijöistä. Varhaiskasvatuksessa tiimityö on keskeinen työmuoto. Kasvattajayhteisössä, johon myös perhepäivähoidon tiimit kuuluvat, käydään säännöllistä arvokeskustelua sekä keskenään että vanhempien kanssa. Kasvattajalta edellytetään sitoutumista kasvattajayhteisön yhteisiin arvoihin ja päämääriin. Kasvattajalla tulee olla kyky ja halu ymmärtää lapsen mieltä ja maailmaa. Kasvattajan on välttämätöntä oppia havainnoimaan herkästi ja hienosyisesti. Aikuisen on mentävä kyykkyyn sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti voidakseen nähdä läheltä se, mikä on lapselle tärkeätä. (Martti Lindqvist, Lastentarha 1/2006) Avoin keskustelukulttuuri ja toimivat yhteistyön rakenteet auttavat tiimejä hyvän toiminnan ylläpitämiseen, ja samalla tukevat ammatillisuuden kasvua. Kasvattajat ylläpitävät ja kehittävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet. Peurankadun päiväkodissa on koulutettu hoito- ja kasvatushenkilökunta. Kasvatustiimeissä työskentelee lastentarhanopettajia, lastenhoitajia, päivähoitajia, lähihoitajia sekä avustajia, jotka yhdessä voivat tarjota laadukasta päivähoitoa lapsille.
4.2 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö on kokonaisvaltainen ja moniulotteinen. Siihen kuuluvat näkyvä ja kosketeltava fyysinen ympäristö, kokemuksellinen ja muistava psyykkinen ympäristö sekä sosiaalinen ympäristö kaikkine vuorovaikutustilanteineen. Lapset ja henkilökunta ovat yhdessä luomassa ympäristöä; aikuiset luovat ympäristölle puitteet ja siihen kuuluu olennaisena asiana myönteinen ilmapiiri. Kasvattajat huolehtivat kasvuympäristön pedagogisesta selkeydestä ja toimivuudesta. Turvallinen pihapiiri ja lähellä oleva luonto ovat tärkeitä paikkoja lasten leikeille ja tutkimusretkille. Varhaiskasvatusympäristö on lapsia varten, ja siinä näkyvät lasten tekemät työt. Siellä on tilaa ja mahdollisuuksia leikille. Ympäristö on kannustava, muuntuva, viihtyisä ja mahdollistaa pitkäkestoisen leikin. Ympäristön esteettisyys merkitsee eri ihmisille eri asioita, ja sen tarjoamat erilaiset elämykset ovat tärkeitä lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Kasvuympäristön turvallisuus on edellytys hyvälle ja laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Päiväkotimme jokaisella ryhmällä on tarkoituksenmukaiset ja riittävän kokoiset tilat. Yhteisessä käytössä on myös monipuolinen liikunta- / juhlasali sekä uimahuone ja pikkukeittiöt. Varhaiskasvatusympäristöön kuuluu päiväkotia ympäröivä lähimetsä laavupaikkoineen. Luonnon läheisyys ja tunnelma näkyy myös päiväkodin pihassa, joka on jaettu erikseen pienille ja isoille turvallisuuden lisäämiseksi. Iso uudistettu piha mahdollistaa monipuolisen ulkoilun, liikunnan ja leikin. Lapsia on aina ohjaamassa riittävä määrä henkilökuntaa.
4.3 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieli on lapselle sosiaalisen vuorovaikutuksen, ajatusten ja tunteiden viestintäväline. Kielen osa-alueita ovat kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen. Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Kielen avulla lapsi jäsentää havaintojaan, tutustuu ympäristöönsä ja saa tietoa. Lapsi totuttelee kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan havaintojaan ja päätelmiään. Lapsen kysymyksiä arvostetaan ja häntä rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun ja esiintymistilanteisiin leikin ja mielikuvituksen kautta. Ryhmän jäsenenä hän oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan omaa vuoroaan. Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, asiatekstejä, runoja, loruja ym. niin, että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Lasta sadutetaan: hänen itse keksimiään satuja, kertomuksia, runoja ja muita tuotoksia kuunnellaan, dokumentoidaan, esitetään ja asetetaan esille. Vuorovaikutus koostuu sanattomasta viestinnästä (eleet, ilmeet, äännähdykset, kehon liikkeet), puheesta ja kuuntelusta. Lapsen sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä on erityisesti tuettava kielen avulla. Lapsi ymmärtää kehityksensä varhaisvaiheessa asioita huomattavasti enemmän kuin pystyy tuottamaan puheeksi. Peurankadun päiväkodissa korostuu selkeä kielen käyttö kaikissa tilanteissa. Pienten ryhmässä oppiminen tapahtuu erityisesti laulujen, lorujen, satujen ja nimeämisen kautta. Isommilla kannustetaan näiden lisäksi enemmän käyttämään ja tuottamaan kieltä itse. Arjen eri tilanteissa nimetään asioita, keskustellaan ja opitaan tärkeää kuuntelemisen taitoa. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on myös kielen kannalta erittäin tärkeää. Kun kieli kehittyy toivotulla tavalla, se auttaa lasta sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Draaman avulla rohkaistaan lasta ilmaisemaan itseään ja käsittelemään tunteita. Lapsella on luonnostaan sata kieltä, tärkeä tehtävämme on auttaa lasta löytämään oma tapa ilmaista itseään. 4.4 Lapselle ominaisia tapoja toimia Liikkuminen Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja kasvun perusta. Kasvattajan tehtävä on luoda lapsille liikuntaan houkutteleva ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista eri ympäristöissä huomioiden vuodenaikojen tarjoamat mahdollisuudet. Kokkolan kaupunki tarjoaa myös lapsiasukkailleen monipuolisia liikuntapaikkoja. (www.kokkola.fi/liikunta/liikuntapaikat) Peurankadun päiväkodin tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisimman monipuolista liikuntaa. Liikkumisen kautta lapsi oppii hahmottamaan oman kehonsa paremmin ja löytää liikkumisen ilon. Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa lasten jokapäiväisen riittävän liikkumisen, tarjoaa virikkeitä, välineitä, tilaa ja aikaa toimintaan sekä tukee lasten mahdollisuuksia monipuolisiin liikunnallisiin kokemuksiin.
Leikki Elinikäisen leikkimisen voisi nostaa iskulauseeksi elinikäisen oppimisen rinnalle: leikkiä ikä kaikki, oppia ikä kaikki. Siellä, missä on mielikuvitusta ja luovuutta, iloa ja tyydytystä, on myös leikkiä. Aivan erityisesti leikki kuuluu leikki-ikään. Kouluikää edeltävinä vuosina leikkiminen on siinä määrin tunnusomaista, että sitä on pidetty lapsen johtavana toimintana. Leikille tarvitaan aikaa, vapautta ja mahdollisuus jatkua myöhemmin. Työ tehdään loppuun asti, mutta leikki voi jäädä kesken. Onnistunut leikki on vapaaehtoista, pitkäkestoista ja kaikille tilaa antavaa. Tarvittaessa kasvattaja voi osallistua lasten leikkiin ja tukea lasta sekä monipuolistaa leikkiä mielikuvin ja välinein. Peurankadun päiväkodissa lasten leikkiä pidetään erittäin tärkeänä, joten sille halutaan antaa aikaa ja tilaa. Päivään sisältyy ohjatun toiminnan lisäksi aina vapaata leikkiä sekä sisällä että ulkona. Lapsiryhmien leikkipisteet on jaettu selkeästi eri teemoihin, esimerkiksi yhdessä huoneessa on autoleikki, toisessa kotileikki. Ryhmillä on käytössään monipuoliset tilat, jotka mahdollistavat pienryhmien toiminnan ja innostavat leikkeihin. Myös esimerkiksi ryhmien pikkukeittiöt ja liikuntasali voivat toimia leikkipaikkoina. Joka ryhmällä on kerran viikossa oman lelun päivä, jolloin leikkiryhmiä voidaan jakaa lasten omien lelujen mukaan. Aikuinen tukee lasten leikkiä, etenkin sen alkamista, ja ohjaa lapsia yhteisleikkiin. Aikuisen tärkeä tehtävä on olla mukana leikissä ja innostaa lapsia kehittämään ja jatkamaan leikkiään sekä käyttämään mielikuvitustaan. Aikuinen valvoo, että lapset saavat leikkiä turvallisesti ja häiriöttä ja että leikkijöitä ei ole liikaa samassa huoneessa. Lapsille opetetaan, että aina ennen leikin lopettamista tai toiseen leikkiin siirtymistä leikit korjataan pois. Mahdollisuuksien mukaan tuetaan pitkäkestoista leikkiä, esimerkiksi legorakennelmia tai majoja saa jättää odottamaan, jotta leikkiä voi myöhemmin jatkaa. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Meissä kaikissa asuu pieni taiteilija. Kasvattaja kannustaa lasta tekemään, kokemaan ja ilmaisemaan tunteitaan, ajatuksiaan ja aistimuksiaan monipuolisesti. Taiteellisessa kokemisessa ja ilmaisemisessa ovat läsnä tunteet, leikki, mielikuvitus ja luovuus,
työskentelyyn uppoutuminen ja ongelmanratkaisu, omista tuotoksista nauttiminen, sekä onnistumisen, epäonnistumisen että uudelleen yrittämisen kokemukset. Lapset leikkivät, liikkuvat, tutkivat ja saavat taiteellisia kokemuksia ja ilmaisun mahdollisuuksia päivittäin. Tärkeintä on tekeminen, ei lopputulos. Ohjaamme lapsia taiteelliseen kokemiseen päiväkodissamme monin eri työtavoin: Kirjallisuus - kuunteleminen, katseleminen, kertominen, lorutteleminen - sadut, runot, lorut, omat sadut - draama, nukketeatteri Musiikki - soittaminen, laulaminen, tanssiminen, kuunteleminen, liikkuminen, eläytyminen, esiintyminen, - soittimet, äänitteet, konsertit Kuvallinen ilmaisu - havaitseminen, maalaaminen, piirtäminen, värittäminen - erilaiset värit ja materiaalit, taidenäyttelyt Kädentaidot - rakenteleminen, askarteleminen, leikkaaminen, liimaaminen, repiminen, ompeleminen, muovaileminen, nikkaroiminen - erilaiset materiaalit Tutkiminen Lapsi on luonnostaan tutkija, jonka kaikki aistit ovat intensiivisesti mukana hänen kokemusmaailmassaan. Lapsi oppii tilanteissa, joissa on paljon kosketeltavaa, haistettavaa, maistettavaa, kuultavaa ja nähtävää. Kasvattajan tehtävänä on antaa mahdollisuus monenlaiseen tutkimiseen Kasvattajan tehtävä on rikastuttaa lapsen toimintaa erilaisilla sisältöaineksilla. Lapsen kasvaessa tutkittava ympäristö laajenee ensin omaan kotiin, pihaan ja vähitellen muualle lähiympäristöön. Lähiympäristöstä ja luonnosta löytyy paljon tutkittavaa. Peurankadun päiväkodissa tuemme lasten tutkimista erityisesti tekemällä retkiä sekä luontoon että rakennettuun ympäristöön (mm. leikkipuistot, kirkko, kirjasto, liikuntapaikat, tori). Lapsen silmillä löytyy uutta tutkittavaa tutuistakin paikoista. Tutkiessaan lapsi ihmettelee, kysyy, pohtii, kuuntelee, kokeilee, maistaa ja haistaa. Tällöin mukana on koko pieni keho ja kaikki aistit. Aikuinen tukee lapsen ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta ihmettelemällä ja tutkimalla yhdessä lapsen kanssa.
5.Varhaiskasvatuksen sisältöalueet On tärkeää muistaa, että varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele tai suorita eri sisältöjä eikä lapselle aseteta suoriutumisvaatimuksia. Sisältöalueet muodostavat kasvatuksesta vastuussa olevalle henkilökunnalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä kasvattajien tulee tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti. 5.1 Matemaattinen opitaan plus ja miinuslaskuja ja että matematiikassa lentää joskus koneitakin
Matematiikka on osa lapsen jokapäiväistä ympärillä olevaa elämää. Matematiikka kehittää lapsen loogista ajattelua. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan päättelemään ja kertomaan ajattelunsa kulkua. Eri aisteja hyväksikäyttäen lapsi havainnoi ympärillään tapahtuvaa toimintaa. Hän oppii tekemällä, tutkimalla, kokeilemalla, vertaamalla ja päättelemällä. Kasvatushenkilöstön tehtävänä on rakentaa haastava ja mielekäs kasvu- ja oppimisympäristö, joka innostaa lapset tutkimaan ja kokeilemaan. Sen, minkä itse tekee, oppii parhaiten! Tietoisesti ja tiedostamatta lapsi harjoittaa päivittäin matemaattisia taitojaan erilaisissa arjen toiminnoissa, esim. oman vuoron odotus, yhteiset aamuhetket, erilaisten pelien pelaaminen, jne. Tavoitteena on edistää lapsen oppimaan oppimista ja kehittää lapsen ongelmanratkaisukykyä. Aikuiset auttavat lasta ajattelemaan ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia. Oppiminen tapahtuu arjessa leikin avulla ja yhdessä toimien. Myös luonto tarjoaa mahdollisuuksia matemaattisten ongelmien tutkimiseen. 5.2 Luonnontieteellinen tehdään retkiä metsään ja syödään eväitä. Puhutaan luonnosta, tutkitaan eläimiä, puita ja lintuja! Varhaiskasvatuksessa lapsi tutustuu lähiympäristöön ja luontoon. Lapsilla on luontainen kiinnostus luontoon ja sen ilmiöihin. Kasvattajien kanssa harjoitellaan ottamaan vastuuta luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista. Samoin tutustutaan ihmisen rakentaman ympäristön ja luonnon yhteiseloon, näin lapsi oppii arvostamaan elinympäristöään. Jo pienenä opitaan oman toiminnan vaikutus ympäristöömme. Lapsen omakohtaiset havainnot ja kokemukset rakentavat hänen maailmankuvaansa. Yhdessä kasvattajan kanssa lapsi oppii tutkimaan, päättelemään, tekemään oletuksia ja havainnoimaan ympäristön monimuotoisuutta sekä ymmärtämään ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Metsämörritoiminta Metsämörritoiminta on lasten kanssa ulkoilua lähiluonnossa. Toimintaa toteutetaan Peurankadun päiväkodissa/esikoulussa ikä- ja kehitystason mukaisissa ryhmissä. Ryhmät ovat Metsänuppuset, Metsämyttyset ja Metsämörrit. Olemme saaneet ohjausta ja koulutusta tehtävään Suomen Ladun Metsämörrikouluttajalta. Peurankadun päiväkoti on ainoa päiväkoti Kokkolassa, jolle on myönnetty Metsämörrisertifikaatti. Metsämörritoiminta painottuu meillä erityisesti syksyyn ja kevääseen, eskareilla myös talveen. Haluamme auttaa lasta muodostamaan tunnesiteen luontoon ja kaikkeen siellä olevaan. Tähän tunnesiteeseen kuuluvat asenteet, arvostukset ja samaistuminen. Ympäristöä koetaan eri asteilla. Tietoa, taitoja ja asioita opitaan leikkimällä ja olemalla, asioita työstämällä ja toimimalla ulkona luonnossa. Tiivis yhteistyö vanhempien kanssa luo parhaat edellytykset toiminnalle.
5.3 Historiallis- yhteiskunnallinen Lapselle luodaan kuvaa menneistä ajoista tarinoiden, esineiden ja dokumenttien avulla. Lapselle tuodaan tutuksi Kokkolan historiaa ja tapahtumia huomioiden lapsen kehitysvaihe. Kulttuuriperinnön siirtäminen tapahtuu esim. perinnetapahtumia järjestämällä. Kasvatushenkilöstön tulee huomioida eri maista tulleiden lasten kulttuuritausta. Päiväkodissamme on lapsia monista eri kulttuureista, joten saamme oppia asioita myös muiden maiden kulttuureista suomalaisen kulttuurin ja tapojen lisäksi. puhutaan paljon, että pitääkö panna stoppi tien laitaan vai kolmio! 5.4 Esteettinen Lasten kanssa yhdessä luotu ympäristö lisää esteettisiä kokemuksia, jossa taiteella ja kulttuurilla on moninaiset mahdollisuudet lapsen kasvatuksessa niin arjessa kuin juhlassa. Varhaiskasvatuksessa tutustutaan musiikkiin, kuvataiteisiin, kirjallisuuteen ja teatteriin. Näin voidaan tarjota lapselle omakohtaisia aistimuksia, elämyksiä ja kokemuksia. Päiväkodissamme esteettinen orientaatio näkyy esimerkiksi siten, että lasten tekemää taidetta on esillä jatkuvasti ja päiväkodin juhlissa pääosassa ovat lasten omat esitykset. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään retkiä näytelmiin ja konsertteihin. Lapset pääsevät myös osallistumaan esimerkiksi pöytien kattamiseen tai päiväkodin juhlien valmisteluun. Aikuiset ovat itse esimerkillisiä tilojen käyttäjiä ja opettavat pitämään yllä siisteyttä ja järjestystä ja näin viihtyisää ympäristöä. 5.5 Eettinen lapsellista, menee joku eteen jos se aikoo kaataa luontoa!! Eettiset kysymykset ovat läsnä lapsen arjessa ja vuorovaikutustilanteissa. Aikuisten tulee ohjata lapsia pohtimaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, totuutta ja valhetta Eettisten kysymysten käsittely tulee tapahtua lapsen oman kehitystason mukaisesti. Näin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan muodostumista. Aikuisen tulee tiedostaa antamansa mallin merkitys lapsen eettiselle kasvulle. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lapsen elämään. Kasvattajan tulee tukea lasta niiden tunnistamisessa ja käsittelyssä.
Lapsiryhmissä tulee päivittäin esille kiperiäkin tilanteita, joissa käsitellään oikeaa ja väärää, syytä ja seurausta sekä asioita, joita opitaan oman kokemuksen ja tunteiden kautta. Pyrimme olemaan hyvänä esimerkkinä lapsille omalla käyttäytymisellämme. Turvataitoja lapsille, Askeleittain sekä käytöspassi ovat hyväksi koettuja ohjelmia ja apuvälineitä lapsen itsearvostuksen, vuorovaikutustaitojen ja ratkaisukeskeisen mallin oppimiseen. 5.6 Uskonnollis- katsomuksellinen näkee omilla silmillään. Tietää kaikkea ja uskoo siihen mitä tietää esim. Taivaan Isään ja Jeesukseen Lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on kunnioittaa perheen vakaumusta ja sopia lapsikohtaisesti sen käytännöistä. Lapset oppivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia tapoja, mm. kirkolliset juhlapyhät ja tavat. Kasvattajan herkkyys lasten kysymysten kuulemiseen ja avoimeen keskusteluun tukee lasta pohtimaan ja ihmettelemään uskontoon ja kulttuuriin liittyviä asioita. Lasta ohjataan hyväksymään ja kunnioittamaan lähellä olevia erilaisia uskontoja ja katsomustapoja. Teemme yhteistyötä lähikirkon kanssa, esim. hartaudet juhlapyhinä. Tutustutaan arjessa eri uskontoihin ja katsomuksiin jokaisen lapsen ja perheen vakaumusta kunnioittaen, esimerkiksi vastaamalla lapsia askarruttaviin kysymyksiin, huomioimalla eri uskontojen tärkeitä tapahtumia, jne. Huomataan, että ihmiset ja tavat ovat erilaisia, mutta ihmiset silti yhtä arvokkaita. 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 6.1 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi Tuen tarve voi ilmetä fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Se voi olla lyhytaikaista tai pysyvämpää. Tuen tarvetta arvioitaessa luodaan kokonaiskuva lapsesta yhteistyössä vanhempien ja päivähoitohenkilöstön kesken ja määritellään yksilölliset toimintamahdollisuudet sekä tuen ja ohjauksen tarpeet. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen syntyminen, kasautuminen ja pitkäkestoisuus. Mahdollisimman varhainen puuttuminen ja tukitoimien käynnistäminen on toiminnassa keskeisellä sijalla.
Useilla lapsilla on jo päivähoitopaikkaa haettaessa asiantuntijalausunto erityisen tuen tarpeesta, jolloin erityisvarhaiskasvatukselliset tukitoimet aloitetaan heti. Myöhemmin ilmenevän erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä vanhempien, kasvatushenkilöstön ja tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Moniammatillisten kasvu- ja hoitoryhmien toiminnan tavoitteena on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja päivähoidon henkilökunnan kasvatustyön tukeminen. Kasvu- ja hoitoryhmissä käsiteltävistä asioista keskustellaan vanhempien kanssa ennen niiden esille tuomista kasvu- ja hoitoryhmissä. Varhaisen tuen tarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota lapsen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Kielellisen kehityksen seuranta painottuu erityisesti 2-5-vuotiailla. Kaikille 5-vuotiaille lapsille tehdään KEHU -arviointi ( 5-vuotiaan lapsen kehityksen kartoitus. Suoritetusta arviosta saatua tietoa hyödynnetään mahdollisen tuen tarpeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuusivuotiaiden arvioinnissa painotutaan mahdollisten tulevien oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Kouluvalmiuden ryhmätutkimus toteutetaan kiertävien erityislastentarhanopettajien toimesta esiopetusryhmissä osalle ryhmän lapsista. 6.2 Erityisen tuen järjestäminen Kokkolassa erityistä hoitoa ja tukea tarvitseva lapsi sijoitetaan päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmään. Tarpeen mukaan palkataan avustavaa henkilökuntaa tai lapsi otetaan huomioon hoidettavien lasten kokonaislukumäärässä (esim. ns. pienryhmät). Kokkolassa on tällä hetkellä yksi integroitu erityisryhmä kielihäiriöisille lapsille. Kokkolassa päivähoidossa toimii neljä kiertävää erityislastentarhanopettajaa ja integroidussa erityisryhmässä on yksi erityislastentarhanopettaja. Lapsella voi olla ryhmässä oma avustaja tai useammalla lapsella yhteinen avustaja.
Peurankadun päiväkodissa aloitti syksyllä 2011 toimintansa integroitu pienryhmä Satulinna, jossa osa lapsista on erityistä tukea tarvitsevia. Ryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja sekä tarvittava määrä avustajia. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia voi olla sijoitettuna myös muihin päiväkodin ryhmiin. Tarpeen mukaan lapsella on henkilökohtainen avustaja. Myös kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut ovat käytössä. 6.3 Erityisen tuen toteuttaminen Tuen toteuttamisen lähtökohtana on lapsen kehityksen yksilöllisyyden ja kokonaisvaltaisuuden huomioiminen. Tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuutta jakaen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatustoimintaa mukautetaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Työskentelyä eriytetään pienryhmä- ja/tai yksilöohjauksen avulla. Toimintamenetelmiä ja sisältöjä tarkennetaan huomioiden lapsen henkilökohtainen oppimistyyli. Vuorovaikutuksellisia ja sosiaalisia taitoja vahvistetaan ryhmätyöskentelyssä. Vaihtoehtoiset kommunikointimenetelmät (kuvat, viittomat, esineet) ovat käytössä niitä tarvitseville lapsille. Kuvia tai esineitä apuna käyttäen lapselle laaditaan tarvittaessa päiväjärjestys struktuurin ylläpitämiseksi. Erityistukea tarvitseville lapsille päivähoidon arjen merkitys kuntouttavana toimintana on keskeistä. Erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille laaditaan lapsen Varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluva lakisääteinen kuntoutussuunnitelma ja pidennetyn, 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluville HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Näissä määritellään lapsen voimavarat ja vahvuudet sekä kehityksen tuettavat osa-alueet. Kuntoutus- ja HOJKS -palavereihin osallistuvat lapsen vanhemmat sekä muut lapsen kanssa työskentelevät henkilöt. Kokkolassa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten oppivelvollisuus toteutuu esiopetuksen lisäksi osin heidän tulevissa kouluissaan (esim. harjaantumisopetus, dysfasiaopetus). 7.Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin perustuva varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan tässä sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kokkolassa näiden lasten varhaiskasvatus järjestetään päivähoitopalveluiden yhteydessä siten, että lapsi toimii muiden lasten tavoin lapsiryhmän jäsenenä. Päivähoitopaikan saatuaan lapsen vanhemmat tulevat tutustumaan hoitopaikkaan, jolloin käydään läpi vanhempien kanssa perheen kulttuuritausta ja tavat. Hyvät tulkkipalvelut ja niiden saatavuus riittävän pitkään ovat ensiarvoisen tärkeitä vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön turvaamiseksi ja sen