RAPORTTI TUOTTAVUUDEN JA TYÖELÄMÄN LAADUN PARANTAMISTA KOSKEVISTA HANKKEISTA Toimialoilla toteutettuja hankkeita Aki Jääskeläinen & Paula Kujansivu Tampereen teknillinen yliopisto, teollisuustalouden laitos 15.02.2011
i Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Tiivistelmä Raportissa tarkastellaan Suomen työpaikoilla tehtyjä hankkeita, joiden erityisinä näkökulmina ovat tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen yhteistoiminnassa. Raportti on laadittu Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden toimesta heille toimitetun aineiston pohjalta. Tämä aineisto pohjautuu pääasiallisesti työmarkkinajärjestöjen keskusliittojen Tuottavuuden pyöreän pöydän syksyllä 2010 tekemään kyselyyn, jossa kerättiin liittojen ja työalatoimikuntien kokemuksia toimialansa työpaikoilla. Tarkastelussa on mukana 111 hanketta tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi. Raportin tavoitteena on: 1. esitellä kattavasti millaisia hankkeita on tehty tuottavuuden ja työelämän kehittämiseksi, 2. arvioida hankkeiden vaikutuksia tuottavuuteen ja työelämän laatuun sekä sitä, kuinka hankkeet vastasivat odotuksia, 3. esitellä hyviä hankkeita sekä 4. kuvata liittojen roolia tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämisessä tulevaisuudessa. Tarkastelua ja analyysia varten hankkeet luokiteltiin yhdeksään teemaan (mm. johtaminen, työn ja prosessien kehittäminen) ja viiteen tyyppiin (mm. seminaarit ja koulutukset). Hankkeiden kirjo on varsin laaja. Eniten (30 %) hankkeita on toteutettu työturvallisuuden ja työsuojelun alueelta. Lähes puolet hankkeista on luonteeltaan tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Vastausten perusteella hankkeiden tulosten vaikuttavuus näyttäisi olevan varsin hyvällä tasolla. Hankkeiden vaikutus työelämän laatuun on koettu hieman paremmaksi tuottavuuteen verrattuna. Tulosten mukaan puolet toteutetuista hankkeista on edistänyt tuottavuutta työpaikoilla melko paljon tai paljon. Vastaavasti vajaa 80 prosenttia hankkeista on edistänyt työelämän laatua melko paljon tai paljon. Tuottavuuden ja työelämän laadun edistämisen kannalta onnistuneimpia hankkeita ovat olleet seminaarit ja koulutukset. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että tässä raportissa mukana olevien hankkeiden joukko ei ole täydellinen. Lisäksi vastausten subjektiivisuuteen liittyvät seikat on hyvä huomioida. Kartoituksen laajentamista ja syventämistä on harkittava mahdollisena jatkoselvityksen kohteena. Vastaajien mielestä liittojen rooli tulee jatkossa olemaan yhä keskeisempi tuottavuuden ja työelämän edistämisessä. Liittoja kuvattiin suunnannäyttäjinä, sparraajina, asiantuntijoina, tiedon välittäjinä ja kouluttajina. Liitot voivat osallistua muun muassa luomalla verkostoja koulutusten ja kehittämishankkeiden ympärille, levittämällä hyviä käytäntöjä sekä tuomalla tuottavuuteen ja työelämän laatuun liittyviä asioita työehtosopimuksiin.
ii Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Sisältö Tiivistelmä... i Sisältö... ii Kuvat ja taulukot... iii Johdanto... 1 Taustaa tuottavuudesta... 1 Raportin tavoitteet ja käytetty aineisto... 2 Hankkeet tuottavuuden ja työelämän edistämiseksi... 4 Käytetty luokittelu... 4 Tuloksellisuus ja tuottavuus... 5 Johtaminen, työn ja prosessien kehittäminen... 6 Henkilöstön kehittäminen... 6 Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen... 7 Neuvottelu ja sopiminen... 7 Työaika... 8 Palkkaus... 9 Työturvallisuus ja työsuojelu... 10 Yhteistyö ja kansainvälistyminen... 12 Hanketyyppien kirjo... 12 Hankkeiden onnistuminen... 14 Koko aineisto... 14 Teemanäkökulma... 14 Tyyppinäkökulma... 17 Caset... 20 Case Työhyvinvointikortti... 20 Case HYVIS-hanke... 21 Case Haastamme-työympäristökilpailu... 22 Case TRIO-ohjelma... 22 Case DRUVAN... 23 Case Kunta-alan laatuverkoston kehittämishankkeet... 24 Tulevaisuuden näkymät... 26 Liittojen rooli tuottavuuden ja työelämän laadun edistämisessä... 26 Ideoita toimenpiteistä... 26 Yhteenveto ja päätelmät... 28 Lähteet... 30
iii Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Kuvat ja taulukot Kuva 1 Hankkeiden jakautuminen teemoittain... 5 Kuva 2 Hankkeiden jakautuminen hanketyypeittäin... 13 Kuva 3 Kaikkien hankkeiden onnistuminen... 14 Kuva 4 Hankkeiden vaikutus tuottavuuden edistämiseen... 15 Kuva 5 Hankkeiden vaikutus työelämän laadun edistämiseen... 16 Kuva 6 Kuinka hankkeet vastasivat odotuksia?... 16 Kuva 7 Hankkeiden vaikutus tuottavuuden edistämiseen... 17 Kuva 8 Hankkeiden vaikutus työelämän laadun edistämiseen... 18 Kuva 9 Kuinka hankkeet vastasivat odotuksia?... 19 Taulukko 1 Tuloksellisuus- ja tuottavuushankkeet... 5 Taulukko 2 Johtamiseen sekä työn ja prosessien kehittämiseen keskittyvät hankkeet... 6 Taulukko 3 Henkilöstön kehittämiseen liittyvät hankkeet... 6 Taulukko 4 Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen keskittyvät hankkeet... 7 Taulukko 5 Neuvotteluun ja sopimiseen painottuvat hankkeet... 8 Taulukko 6 Työaikaa käsittelevät hankkeet... 9 Taulukko 7 Palkkaukseen keskittyvät hankkeet... 10 Taulukko 8 Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät hankkeet... 10 Taulukko 9 Yhteistyöhön ja kansainvälisyyteen painottuvat hankkeet... 12
1 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Johdanto Taustaa tuottavuudesta Hyvä tuottavuus nähdään yleensä tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena tarkastelutasosta riippumatta. Suotuisa tuottavuuskehitys liitetään yleisesti kansantalouksien taloudelliseen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Hyvän tuottavuuden on nähty vaikuttavan suotuisasti kansalaisten palkkoihin, työllisyyteen ja elintasoon. Yritysten pitkän aikavälin menestys rakentuu yleensä nimenomaan tuottavuuden varaan. Ilman hyvää tuottavuutta saavutettu kannattavuus jää helposti lyhytkestoiseksi. Myöskään julkiset organisaatiot eivät voi unohtaa tuottavuutta, vaikka niiden perimmäiset tavoitteet liittyvät usein muihin kuin rahassa määriteltäviin asioihin kuten kansalaisten terveyden edistämiseen. Suurten ikäluokkien eläköityminen lähitulevaisuudessa tarjoaa haasteita muun muassa vanhustenhoidon palvelujen tuottavuuden kehittämiselle. Tuottavuus-sanan alkuperä on maatalouden piirissä, jossa tuottavuutta on arvioitu tarkastelemalla sadon määrää tiettyä peltopinta-alaa kohden (Uusi-Rauva, 1997). Tuottavuus määritellään hyvin yleisesti tuotoksen ja panoksen suhteeksi. Tuottavuuden kehittämisen perimmäisenä pyrkimyksenä on siis se, kuinka toimintaan sijoitetuilla panoksilla saadaan aikaiseksi mahdollisimman suuri (tai arvokas) tuotos tai kuinka vaadittava tuotos saadaan aikaiseksi mahdollisimman pienin panoksin. Tuottavuuden kehittämisen onnistumista voidaan ja tuleekin arvioida tuotos/panos-suhteen näkökulmasta käsin. Koska tuotos/panossuhteen kehittymiseen voidaan vaikuttaa hyvin monin eri tavoin, tuottavuustyö pitää sisällään laajan kirjon erilaisia asioita. Edellä kuvatusta seuraa se, että tuottavuutta tarkasteleva kenttä on hyvin laaja ja monenkirjava. Kapeimmillaan tarkastellaan ainoastaan panoskäytön tehokkuutta, kun taas laajimmillaan tuottavuustutkimus liitetään kaikkeen, jonka avulla voidaan saada organisaatio toimimaan paremmin (Pritchard, 1995). Tuottavuustutkimuksen hahmottamista vaikeuttaa myös se, että tuottavuutta voidaan tarkastella hyvin eri tasoilla. Esimerkiksi ekonomistit ovat kiinnostuneita makrotasosta vaikka jonkin toimialan tuottavuudesta. Liiketaloustieteessä tarkastelutaso liittyy yleensä organisaatioon, organisaatioyksikköön tai prosessiin. Tuottavuuteen liittyviä asioita on Suomessa tutkittu muun muassa johdon laskentatoimen, kansantaloustieteen, teollisuustalouden, tilastotieteen, työpsykologian ja työterveyden tutkimuskentillä. Tuottavuustarkastelun kirjo näkyy myös hyvin Työturvallisuuskeskuksen Tuottavuustyö-verkkosivuilla (www.tuottavuustyo.fi) esitetyistä tuottavuuden osa-alueista, joihin kuuluvat seuraavat tekijät: toiminnan ja prosessin suunnittelu enemmän arvoa asiakkaalle esimiestyö ja johtaminen verkostomainen toiminta osaaminen innovaatiot ja teknologia työ ja menetelmät joustavat ja monipuoliset työajat kannustava palkkaus ja palkitseminen turvallisuus ja ympäristö
2 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän tuottavuusyhteistyö ja luottamus tuottavuuden ja laadun mittaaminen. Koska tuottavuuteen voidaan katsoa sisältyvän laaja joukko erilaisia asioita, myös siihen liittyvä tutkimus on varsin moninaista. Suomen tuottavuustutkimuksesta tehdyssä selvityksessä (Käpylä et al., 2008) alueen tutkimusta kuvataan monipuoliseksi ja aktiiviseksi. On hyvin tyypillistä keskittyä yksittäisten organisaatioiden kanssa tehtävään toiminnan kehitystyöhön. Tuottavuustutkimukseen liittyy myös haasteita. Kenttä on hajanainen ja sirpaleinen, mikä johtuu osaltaan useista eri tutkimustraditioista. Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Lisäksi kehitystoimien tuottavuusvaikutuksia todennetaan varsin harvoin. Raportin tavoitteet ja käytetty aineisto Tämä raportti on laadittu Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden toimesta heille toimitetun aineiston pohjalta. Raportissa tarkastellaan Suomen työpaikoilla tehtyjä hankkeita pohjautuen erityisesti työmarkkinajärjestöjen kokemuksiin. Erityisenä näkökulmana on tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen yhteistoiminnassa. Raportissa hanke on yleisnimitys tuottavuustyöstä, joka voi liittyä paitsi perinteiseen tutkimus- ja kehittämisprojektiin, myös esimerkiksi seminaarisarjaan ja julkaisun tai säädöksen laatimiseen. Raportin tavoitteena on: 1. esitellä kattavasti millaisia hankkeita on tehty tuottavuuden ja työelämän kehittämiseksi, 2. arvioida hankkeiden vaikutuksia tuottavuuteen ja työelämän laatuun sekä sitä, kuinka hankkeet vastasivat odotuksia, 3. esitellä hyviä hankkeita sekä 4. kuvata liittojen roolia tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämisessä tulevaisuudessa. Raportissa käytetty aineisto pohjautuu pääosin kyselyyn. Työmarkkinajärjestöjen keskusliittojen Tuottavuuden pyöreä pöytä pyysi syksyllä 2010 kaikkia jäsenliittoja ja työalatoimikuntia vastaamaan tiedusteluun, jossa kerättiin liittojen kokemuksia tuottavuuden ja työelämän laadun parantamisesta toimialansa työpaikoilla. Kysely lähetettiin liittojen puheenjohtajille tai työmarkkinajohtajille sekä työalatoimikuntien puheenjohtajille ja sihteereille. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 henkilöä eri liitoista ja työalatoimikunnista. Vastaukset lähetettiin sähköpostitse nimetyille yhteyshenkilöille. Raportista ei ole erikseen määritettävissä, mitkä ovat ainoastaan liittojen hankkeita, joten sitä jaottelua ei ole voitu tehdä. Hankkeita on tuotu esille erilaisista lähtökohdista: muun muassa erilaisia työmarkkinaosapuolten hankkeita, sopimuspolitiikkaa sekä asiantuntijatahojen yhteisiä hankkeita. Kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvaamaan omasta mielestä onnistuneita tai muuten mielenkiintoisia hankkeita, joita liitolla on ollut viime vuosina käynnissä tuottavuuden ja/tai työelämän laadun edistämiseksi omilla sopimusaloilla ja työpaikoilla. Mukana olevien hankkeiden lista ei ole täydellinen. On syytä huomioida, että kukin vastaaja käytti omaa harkintaansa esitettyjen hankkeiden suhteen. Lisäksi vastauksia ei saatu kaikilta. Kaiken kaikkiaan vastaukset sisälsivät kuvauksia 140 hankkeesta. Näistä 29 kappaletta jätettiin pois raportin analyysista, koska kyseiset vastaukset joko eivät sisältäneet riittävästi informaatiota tai eivät olleet tarpeeksi tarkasti rajattuja analyysia varten. Tarkastelussa on näin mukana yhteensä 111 hanketta tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi.
3 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Hankkeiden kuvaamisen lisäksi kutakin hanketta pyydettiin arvioimaan seuraavilla kriteereillä: Kuinka paljon hanke edisti tuottavuutta työpaikoilla? Kuinka paljon hanke edisti työelämän laatua työpaikoilla? Miten hanke vastasi liiton odotuksia? Kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastattiin asteikolla: vähän, melko vähän, siltä väliltä, melko paljon, paljon. Viimeiseen kysymykseen puolestaan käytettiin asteikkoa alitti selvästi, alitti jonkin verran, pääosin vastasi odotuksia, ylitti jonkin verran, ylitti selvästi. Kyselyn lopussa pyydettiin vielä näkemyksiä liiton (ja liittojen) roolista tulevaisuudessa tuottavuuden ja työelämän laadun edistämisessä. Lisäksi pyydettiin ideoita, joita liitot voisivat jatkossa harkita tuottavuuden ja työelämän laadun edistämiseksi. Raportti etenee edellä esitettyjen tavoitteiden mukaan. Seuraavassa osassa esitellään toteutettuja hankkeita. Tämän jälkeen kuvataan hankkeiden onnistumista. Sitä seuraava osa tarjoaa esimerkkejä hyvistä hankkeista tuottavuuden ja työelämän laadun edistämiseksi. Lopuksi tuodaan esiin ajatuksia liittojen roolista tulevaisuudessa. Raportti päättyy yhteenvetoon ja päätelmiin.
4 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Hankkeet tuottavuuden ja työelämän edistämiseksi Käytetty luokittelu Tarkasteltavat hankkeet luokiteltiin pohjautuen niiden otsikoihin ja sisältöön eli tarkastelussa voidaan tunnistaa aineistolähtöisen sisällönanalyysin piirteitä. Luokittelun tarkoitus on saada selkeämpi kuva tutkittavista hankkeista ja tuoda esiin niiden kirjo sekä samalla helpottaa lukijaa saamaan käsitys erilaisista hankkeista. Luokittelu pohjautuu raportin tekijöiden omaan tulkintaan. Useat hankkeet oli suhteellisen helppo sijoittaa aineiston pohjalta määriteltyihin luokkiin. On kuitenkin huomattava, että luokittelu ei ole kaiken kattava ja täydellinen. Aineisto sisältää hankkeita, jotka voisivat sopia useampaan ryhmään. Lisäksi joku toinen tutkija olisi voinut luokitella yksittäisiä hankkeita eri ryhmiin tai päätyä erityyppiseen luokitukseen. Pyrkimyksenä on ollut löytää se teema, johon hanke erityisesti liittyy. Esimerkiksi työhyvinvointia kehittävien hankkeiden perimmäinen pyrkimys on voinut olla tuottavuuden parantaminen. Hyvinvointi on kuitenkin ollut tarkastelun ytimessä ja näin luokittelun peruste tässä raportissa. Teemapohjaisiksi tarkastelunäkökulmiksi valittiin seuraavat yhdeksän luokkaa: Tuloksellisuus ja tuottavuus: hankkeen on keskityttävä selkeästi tuottavuuteen tai tuloksellisuuteen, mikä näkyy jo otsikkotasolla. Johtaminen, työn ja prosessien kehittäminen: hanke käsittelee erityisesti johtamista tai työn organisoinnin kehittämistä. Henkilöstön kehittäminen: edelliseen verrattuna hanke on pehmeämpää henkilöstön kehittämistä. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen: tarkastelu fokusoituu henkilöstön työhyvinvointiin tai työssä jaksamisen edistämiseen. Neuvottelu ja sopiminen: hanke liittyy työmarkkinasopimiseen, mutta ei ole erityisesti fokusoitunut työaikaan tai palkkoihin. Työaika: sisältö liittyy erityisesti henkilöstön työaikaan sidoksissa oleviin asioihin. Palkkaus: sisältö liittyy erityisesti henkilöstön palkkaan sidoksissa oleviin asioihin. Työturvallisuus ja työsuojelu: hanke keskittyy työturvallisuuteen ja työsuojelun teknisempään puoleen (vrt. työssä jaksaminen). Yhteistyö ja kansainvälistyminen: hankkeen keskeisin sisältö liittyy yhteistyön tai kansainvälistymisen edistämiseen. Kuvassa 1 on esitetty hankkeiden jakautuminen eri luokkiin. Suurimman ryhmän (30 %) muodostavat työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät hankkeet. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat työhyvinvointi ja työssä jaksaminen (17 %) sekä työaika (14 %). Vähiten hankkeita puolestaan liittyy tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen (3 %), henkilöstön kehittämiseen (4 %) sekä yhteistyöhön ja kansainvälisyyteen (4 %).
5 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Tuloksellisuus ja tuottavuus 3 % Henkilöstön kehittäminen 4 % Johtaminen sekä työn ja prosessien kehittäminen 7 % Neuvottelu ja sopiminen 9 % Yhteistyö ja kansainvälistyminen 4 % Työturvallisuus ja työsuojelu 30 % Työaika 14 % Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen 17 % Palkkaus 12 % Kuva 1 Hankkeiden jakautuminen teemoittain Seuraavaksi käydään hankkeita läpi teemoittain. Esitettävissä taulukoissa on pyritty kuvaamaan hanketta ensin tiiviillä nimellä. Tämän jälkeen on nostettu esiin hankkeen toteuttaja ja/tai aloitteentekijä. Selkeyden vuoksi kaikkia hankkeissa mukana olevia tahoja ei ole aina mainittu. Tutkijoiden omaan harkintaan pohjautuen jokaisesta hankkeesta on nostettu tiiviisti esiin toteutukseen ja lopputuloksiin liittyviä asioita. Lisäksi hankkeet on jaoteltu jatkossa seuraaviin tyyppeihin: tutkimus- ja kehittämisprojektit (laajempi kokonaisuus sisältäen usein joukon erilaisia aktiviteetteja) julkaisut, oppaat, julisteet ja esitteet suositukset, säädökset ja lait seminaarit ja koulutukset kampanjat, kilpailut ja palkinnot. Tuloksellisuus ja tuottavuus Tarkasti tuloksellisuuteen tai tuottavuuteen rajattuja hankkeita oli tarkastelujoukossa lopulta todella vähän (ks. taulukko 1). Vaikka moni hankkeista pyrkiikin näiden asioiden parantamiseen, itse lopputulos (esim. tuottavuus) jää usein vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi tehtyjen kehitystoimien tuottavuusvaikutuksia on harvoin kuvattu. Valituista tuottavuus/tuloksellisuushankkeista kaksi on tutkimus- ja kehittämisprojektia ja yksi näyttäisi enemmän julkaisuihin tähtäävältä hankkeelta. Tiukasti rajatun tuotos/panos -suhteen sijaan vaikuttaisi siltä, että hieman väljemmin määritelty tuloksellisuus on ollut luontevampi tapa lähestyä asiaa, mikä on luontevaa hankkeiden tarkastelutasolla (työpaikoilla). Taulukko 1 Tuloksellisuus- ja tuottavuushankkeet Hankkeen nimi Toteutus / aloite Ajankohta Mitä on tehty? Mitä on saatu aikaan? Tutkimus- ja kehittämisprojektit Kartuke Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä 2001 2005 Tutkittiin ja kehitettiin kunnallisten palveluiden tuloksellisuuden arviointia strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulmasta 100 kunnassa. Kestävä tuottavuus (KeTu) Pääsopijajärjestöt 2008 Projekti, jossa kehitetään tuloksellisuutta (laaja näkökulma tuottavuuteen). Julkaisut (mm. oppaat) Kunta-alan tuloksellisuusprojekti Kuntaryhmä 1995 2006 Julkaisusarja, jossa 10 julkaisua.
6 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Johtaminen, työn ja prosessien kehittäminen Johtamiseen tai työn sujuvuuden kehittämiseen liittyvät asiat ovat tuottavuustyön ytimessä (esim. Rosen, 1993). Tähän ryhmään selkeimmin liittyvät hankkeet on listattu taulukkoon 2. Aihepiiristä on laadittu kaksi opasta liittyen terveydenhuollon työtehtävien organisointiin. Lisäksi on otettu käyttöön innovaatiopalkinto liittyen kemianteollisuuteen (toiminnan kehittäminen pohjautuen tutkimukseen ja innovaatioihin). Viisi tutkimus ja kehittämisprojektia on toteutettu varsin kirjavista aiheista. Mukana on työn laadullisiin ja aineettomiin ulottuvuuksiin liittyviä teemoja kuten järjestelmät, jotka tukevat työterveyttä sekä henkilöstön osaamisen hyödyntämistä ja kehittymistä. Toisaalta tarkastelussa on keskitytty myös teknisempiin työtä kehittäviin asioihin kuten liikkuvan työn edistämiseen maanmittauksessa. Ajallisesti hankkeet sijoittuvat pääsääntöisesti 2000-luvulle, mutta mukana on yksi erittäin pitkäkestoinen kehittämishankkeiden verkosto. Taulukko 2 Johtamiseen sekä työn ja prosessien kehittämiseen keskittyvät hankkeet Hankkeen nimi Toteutus / aloite Ajankohta Mitä on tehty? Mitä on saatu aikaan? Tutkimus- ja kehittämisprojektit Sirius-ohjelma Lassila & Tikanoja Oy Yrityksen strategiasta johdettu työterveysjohtaminen. LAATU-verkoston kehittämishankkeet Liikkuva työ Kunnallinen työmarkkinalaitos, aloitteentekijänä kuntaalan työmarkkinaosapuolet Maanmittauslaitos, Mate ry 1991 2002 Kehitettiin kunnallishallinnon palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua samanaikaisesti. Tuloksena Yhteistoiminta ja kuntien työpaikkojen kehittäminen -julkaisu. 2008 Mahdollistettu liikkuvaa työtä maanmittauksessa. Säästetty matkakustannuksia ja työmatkoihin käytettyä aikaa. STHL 2009 Luodaan järjestelmä, jolla terveydenhoitajien erityisosaaminen tulee näkyväksi. Erityispätevyysjärjestelmän luominen alalle Finwin-ohjelma Pääsopijajärjestöt 2007 2008 Tunnistettiin keinoja aidon tuottavuuden parantamiseen ja muutoksenhallintaan. Järjestettiin työpajoja ja seminaarisarjoja. Julkaisut, oppaat, esitteet ja julisteet Opas työnjaon kehittämiseksi STHL 2007 2009 Opas terveydenhoitajien ja lääkärien välisen työnjaon kehittämiseksi. Terveydenhoitajien määrälliset suositukset Kampanjat, kilpailut ja palkinnot Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto STHL 2001 2005 Opas tarvetta vastaavien terveydenhoitajaresurssien turvaamiseksi. Kemianteollisuus ry ja Tieteellinen neuvottelukunta 1997 Innovaatiopalkinto, jonka tarkoituksena on rohkaista tutkimuslähtöiseen ja innovatiiviseen toimintaan. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämiseen tähtäävät hankkeet (ks. taulukko 3) pitävät sisällään yhden perehdyttämisoppaan ja neljä tutkimus- ja kehittämisprojektia. Teemaan liittyen on toteutettu muun muassa tutkinnon kehittämistyötä, henkilöstöpankin rakentamista sekä työhyvinvoinnin mittauksen kehittämistä laajasti sovellettavalla ja vertailukelpoisella tavalla. Työnhyvinvointia ja tuottavuutta lisäävällä Druvan-mallilla saavutettiin varsin vakuuttavan oloisia tuloksia. Kaikki hankkeet on toteutettu 2000-luvulla. Taulukko 3 Henkilöstön kehittämiseen liittyvät hankkeet Hankkeen nimi Toteutus / aloite Ajankohta Mitä on tehty? Mitä on saatu aikaan? Tutkimus- ja kehittämisprojektit Retailmerkonomiprojekti Kaupan liitto 2001 2006 Kehitettiin vähittäiskaupan toimintaympäristöön sovellus merkonomitutkinnosta. Luotiin pohja merkonomitutkinnon uudistukseen. Henkilöstöpankki KL, PAM 2005, 2007 Henkilöstöpankilla saatiin tukea lisätyön tarjoamiseen. DRUVAN Dragsfjöärdin kunta, Svenska Handelhögskolan, Työterveyslaitos, Dalmed Oy 2002 2005 Sovellettiin Druvan-mallia kuntaorgansiaatioon. Sairaspoissaolot vähenivät ja kunta säästi kolmen vuoden aikana n. 200 000 euroa. Henkilöstöbarometri (Vmbaro) JHL 2000- Otettiin käyttöön työhyvinvointibarometri. Saatiin vertailukelpoinen mittaustapa. luvulla Julkaisut, oppaat, esitteet ja julisteet Perehdyttämisoppaat Palveluryhmä 2006 2007 Tuettiin perehdyttämisen ja työnopastuksen suunnittelua ja toteutusta. Tuloksena perehdyttämisoppaat.
7 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Työntekijöiden hyvinvoinnin yhteys tuottavuuteen on osoitettu useissa tutkimuksissa. Ei olekaan suuri yllätys, että työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyen on toteutettu varsin paljon tuottavuustyötä. Toteutetut hankkeet ovat taulukossa 4. Taulukko 4 Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen keskittyvät hankkeet Hankkeen nimi Toteutus / aloite Ajankohta Mitä on tehty? Mitä on saatu aikaan Tutkimus- ja kehittämisprojektit Fyysisen kunnon kehittäminen Aliupseeriliitto 2005 2009 Totetettiin, kaksi jäsenkampanjaa, joilla innoitettiin jäseniä kehittämään kuntoaan. Saavutettiin liikuntainnostuksen lisäystä ja työkyvyn kasvua. Maantieliikenteen kuljettajien työhyvinvoinnin kehittäminen SE Mäkinen Logistics Oy 2005 2006 Kehitettiin kuljettajien työkyvkyä ja terveyttä. Saatiin aikaan valtakunnallinen suositus maantieliikenteen kuljettajien työterveyshuollon sisällöstä. Työyhteisöjen kehittämishanke Työryhmä työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi Työhyvinvointihanke Teknologiateollisuus, ERTO, Metallityöväenliitto, YTN, Toimihenkilöunioni, 2010 Edistetään työhyvinvointia ja ylläpidetään työkykyä. TA- ja TT-liitot 2010 Selvitetään keinoja työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi alalla. Teknologiateollisuus, Metalliliitto, Toimihenkilöunioni, YTN 2010 Valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Työhyvinvointikortti Toimihenkilöunioni 2009 Parannetaan työhyvinvointia pilottiyrityksissä. Luotiin työturvallisuuskorttia vastaava hyvinvointikortti sekä sitä tukeva koulutusmalli. Palvelualojen työolot ja hyvinvointi PAM 2009 Selvitettiin palvelualojen työolojen ja hyvinvoinnin muutokset ja kehittämistarpeet. Tuloksena tutkimusraportti ja alakohtaiset opasmuotoiset raportit. HYVIS työnhyvinvoinnin Paperiliitto 2008 2010 Kehitettiin työhyvinvointia ja työkykyä. Tuloksena raportti. kehittämishanke Kaiku-työhyvinvointihanke ja -hyvinvointipalvelut Valtiokonttori 2000- luvulla Tuettiin virastotyönantajia muutosprosessien hallinnassa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Saatiin työvälineitä muutoksen hallintaan. Vautsi-hanke Itellan työhyvinvointisäätiö 2008 Edistetään työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tuloksena räätälöityjä työkaluja työhyvinvoinnin, muutoksenhallinnan ja ikäjohtamisen kehittämiseen. Julkaisut, oppaat, esitteet ja julisteet Apteekin TYKY-kansio Apteekkien työalatoimikunta 2003 Kansio, jossa käsiteltiin työhyvinvoinnin eri osa-alueita (työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen). Kunta-alan ja kirkon Työministeriö ja Kirkon 1994 Vuosittainen raportti vuosittain toteutettavan työolobarometri perusteella. työolobarometri työmarkkinalaitos 2001 Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla -opas Palveluryhmä, Uudenmaantyösuojelupiir 2005 Opas, joka auttaa epäaasialliseen kohteluun liittyvien ongelmien ratkaisussa, ennaltaehkäisyssä ja pelisääntöjen luomisessa. i/työsuojeluhallinto Päihteet puntarissa -opas TTK 2005 Opas, jonka kärkenä on päihdeohjelman laatiminen. Henkisten kuormitustekijöiden Metallialan 2008 Opas henkisten kuormitustekijöiden hallintaan alalla. hallinta -opas työalatoimikunta Puhelintyön työolot VvL 2005 2006 Opas puhelintyön työolojen parantamiseksi. Voi hyvin puhelinpalvelutyössä Palveluryhmä 2008 Opas, joka auttaa haastavien asiakkaiden kohtaamisessa ja työstressin hallinnassa. -opas Suositukset, säädökset ja lait Kaikkien alojen yhteinen päihdesuositus Työmarkkinakeskusjärjest öt 2006 Uusi päihdesuositus 1970-luvulla tehdyn jatkoksi. Päihdeohjelman tulo lainsäädäntöön Eduskunnan työelämävaliokunta 2001 ja 2004 Päihdeohjejelmaan liittyvä säännös työterveyshuoltolaissa 1383/2001 ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004. Teemaa on tarkasteltu suhteellisen pitkällä aikajänteellä, mutta on havaittavissa, että sen ympärillä tehtävä työ on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Kymmenen tutkimus- ja kehittämisprojektia ovat tarjonneet muun muassa työkaluja ja malleja työhyvinvoinnin edistämiseen. Projekteissa on myös selvitetty työhyvinvoinnin tilaa ja kehitystarpeita. Hyvinvoinnin edistämisen keinoina on käytetty esimerkiksi työterveyshuollon kehittämistä, muutoksenhallintaa ja liikunnan lisäämistä. Seitsemän julkaisua tarkastelee muun muassa työolojen parantamista, työstressin hallintaa ja päihdeohjelman laadintaa. Aihepiiriin liittyen on laadittu myös kaksi säädöstä liittyen päihteiden käyttöön. Neuvottelu ja sopiminen Neuvotteluun ja sopimiseen liittyviä hankkeita (ks. taulukko 5) on toteutettu paitsi työehtoihin myös muihin toimintaan ja työhön vaikuttaviin asioihin kuten nuoren työvoiman käyttöön. Tarkemmin työaikoihin ja palkkaukseen keskittyvät hankkeet on kuvattu myöhemmin omissa ryhmissään. Kolmessa tutkimus- ja
8 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän kehittämisprojektissa on tarkasteltu ammattiliittojen neuvottelun kulttuuria ja yhteistyö- ja edunvalvontamalleja sekä kartoitettu satamatoimialan tilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Aihepiirin seminaarit ja koulutukset ovat puolestaan liittyneet paikalliseen sopimiseen. Suurin osa teeman hankkeista liittyy säädöksiin ja lakeihin eri toimialoilla. Niissä on muun muassa yhdistetty alojen työehtosopimista, tuotu kansainvälistä näkökulmaa lainsäädäntöön ja sopimuksiin sekä sovittu henkilöstön hyvinvointiin, osaamiseen ja tuloksellisuuteen liittyvistä suosituksista. Ajallisesti kaikki tämän teeman hankkeet sijoittuvat erityisesti 2000-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Taulukko 5 Neuvotteluun ja sopimiseen painottuvat hankkeet Hankkeen nimi Toteutus / aloite Ajankohta Mitä on tehty? Mitä on saatu aikaan? Tutkimus- ja kehittämisprojektit Jatkuvan neuvottelun aloittaminen liittojen välillä Kemianteollisuus ry 2009 Luotiin pohjaa jatkuvan neuvottelun kulttuurille, jolloin vähennetään erimielisyyksiä työpaikoilla. Katajatyöryhmä Satamaoperaattorit, AKT 2006 2008 Kartoitettiin toimialan tila ja tulevaisuuden näkymät liittojen yhteistyönä. Edunvalvonnan painopisteen siirtäminen yritystasolle PAM 2010 Luodaan uusia prosessinomaisia yhteistyö- ja edunvalvontamalleja työntekijöiden, työnantajien ja luottamushenkilöiden kesken. Suositukset, säädökset ja lait Työelämän kehittämistä koskevat liittojen suositukset kunta-alan sopimuksissa Työehtosopimusten kehittäminen merenkulussa Vaikuttaminen alan lainsäädäntöön ja kilpailukykyyn Vaikuttaminen kansainvälisiin säädöksiin Työehtosopimusten yhdistäminen Seminaarit ja koulutukset Paikallisen sopimisen lisääminen ja kouluttaminen Kuntatyönantajat ja kunta-alan järjestöt 2007 2010 Sovittiin työhyvinvointia, osaamista, tuloksellista toimintaa ja henkilöstön raportointia koskevista suosituksista. Työnantajat ja liitot 2007 2010 Laadittiin toimivammat säännökset koskien erilaisia osia sopimuksissa, millä parannetaan erityisesti nuorten toimintaa ja edellytyksiä merenkulun alalla. Varustamot ja liitot 2002 2010 Saatettiin kansallinen lainsäädäntö kansainväliselle tasolle. Työntekijäjärjestöt ympäri maailmaa PAM ja Kiinteistöpalveluliitto 2010 Vaikutettiin kansainvälisiin sopimuksiin, jotta ne parantaisivat työntekijän hyvinvointia. 2005 2011 Laadittiin siivoojille ja kiinteistönhoitajille yhteinen työehtosopimus, jolloin työvoiman joustavampi käyttö mahdollistuu. Energiateollisuus ry 2008 Tarjottu koulutusta paikallisesta sopimisesta. Paikallinen sopiminen Kemianteollisuus ry 2008 Järjestetty liittojen välisiä yhteisiä koulutustilaisuuksia ja seminaareja ja laadittu yhteistä ohjeistusta ja neuvontaa yritysten toimijoille. Työaika Työaika-teemasta on toteutettu kolme tutkimus- ja kehittämisprojektia liittyen hoitoalan työaikamalleihin, matkailu- ja ravintola-alan työaikajärjestelmään sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttöön sosiaalialalla. Kolme aihepiiriin liittyvää julkaisua käsittelevät joustavia työaikakäytäntöjä ja terveyttä työaikojen yhteydessä. Suurin osa hankkeista (10 kpl) liittyy erilaisiin lakeihin, säädöksiin ja ohjeisiin. Niissä käsitellään muun muassa työaikapankkeja, työaikamääräysten yhdenmukaistamista (esim. helpompi työvuorosuunnittelu), kysynnän mukaan joustavia työaikoja ja iäkkäiden työntekijöiden työajan lyhentämistä. Yhtä hanketta lukuun ottamatta kaikki hankkeet on toteutettu 2000-luvulla painottuen sen loppupuoliskolle. Hankkeet on kuvattu yksityiskohtaisemmin taulukossa 6.
9 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Taulukko 6 Työaikaa käsittelevät hankkeet Hankkeen nimi Toteutus / aloite Ajankohta Mitä on tehty? Mitä on saatu aikaan Tutkimus- ja kehittämisprojektit Innovatiivisten hoitoaikojen edistäminen hoitoalalla Kunta-alan työmarkkinaosapuolet 2006 2010 Hankkeessa määritettiin innovatiivisia työaikamalleja hoitoalalla, mukana oli noin 150 eri terveydenhuollon yksiköiden edustajaa. Tehtiin Työvuorosuunnittelu hoitoalalla -opas. Pitkäkestoiset työaikajärjestelmät Selvitys määräaikaisten työsuhteiden käytöstä ja periaatteista sosiaalialalla PAM, MaRa, luottamusmiehet ja yritykset Sosiaalialan TA- ja TTliitot 2005 2007 Kehitettiin matkailu- ja ravintola-alalle pitkäkestoinen työaikajärjestelmä, joka lisättiin TES:iin. 2008 Toteutettiin selvitys määräaikaisiin työsuhteisiin liittyen ja saatiin lisäapua kentälle tulkinnanvaraisiin tilanteisiin, aiheettomien kiistojen välttäminen. Julkaisut, oppaat, esitteet ja julisteet Joustavien työaikakäytäntöjen Metsäteollisuus ry, Puu- 2007 2008 Opas ja koulutuskiertue joustavista työaikakäytännöistä. opas ja erityisalojen liitto, Metallityöväen liitto ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry Kaupan alan työaikaopas PAM ja Työterveyslaitos 2003 Opas sisältää käytännön kokemuksia ja suosituksia hyvistä työaikakäytännöistä. Terveet ja tulokselliset työajat -julkaisu Sosiaalialan TA- ja TTliitot 2007 Julkaisu, jossa on avattu esimerkein TES-kirjauksia ja ergonomiasuosituksia. Suositukset, säädökset ja lait Alan työaikamääräysten yhdenmukaistaminen Työaikapankin pelisääntöjen kirjaaminen työehtosopimukseen Työaikasuunnittelun joustavoittaminen Työaikamääräysten yhdenmukaistaminen APTA 2008 Apteekkien työntekijöiden työaikamääräykset muutettiin samanlaisiksi kuin farmaseuttisen henkilöstön sopimuksessa. Tuloksena samat työajat samassa työpaikassa, helpompi työlistojen laadinta. APTA, PAM ja SFL 2005 2007 Laadittiin selkeät pelisäännöt työaikapankkiin liittyen. Kaupan liitto ja PAM 2007 2010 Luovuttiin tasausjaksossa viikkokohtaisesta tuntisuunnitelmasta. Kaupan liitto ja PAM 2010 Työaikamääräysten yhdenmukaistaminen eri ammattiryhmille. Työaikapankki SK ja PAM 2005 Työaikapankki Apteekkien 2007 2009 työnantajaliitto ja Suomen farmasialiitto Työaikojen monipuolinen järjestelymahdollisuus Kemianteollisuus ry 1996 Luotiin mahdollisuus suunnitella ja sijoittaa työaikoja monipuolisesti asiakastarpeiden mukaan. työehtosopimuksissa Työaikajärjestelmät Matkailu- ja ravintoalaalan liitot ja työnantajat Luotiin säännökset siitä, miten työaika voidaan toteuttaa ja tasoittaa vuositasolla tietyissä rajoissa. Tuloksena kokoaikaisten työpaikkojen luominen. Joustovapaajärjestelmä PAU ja Tikli 2001 Luotiin työaikapankkimallinen järjestelmä ylitöiden ja haittakorvauksien vapaaksi vaihtamiseksi. Työntekijät ovat saaneet lisää kokonaisia vapaapäiviä. Ikääntyneiden sanomalehdenjakajien vuosityöajan lyhennys PAU, Tikli ja Itella 2010 55/60-vuotiaiden vuosityöaikaa on pienennetty. Palkkaus Palkitseminen on luonteva teema tuottavuuden yhteydessä. Esimerkiksi palkankorotuksiin liitetään usein vaatimus tuottavuuden parantamisesta. Palkkausta käsitteleviä hankkeita on toteutettu 13 (ks. taulukko 7) eli hieman vähemmän verrattuna työaikateemaan. Palkkaushankkeet on toteutettu varsin laajalla aikavälillä lähtien 1990-luvun alkupuolelta. Suurin osa hankkeista on tutkimus- ja kehittämisprojekteja, joissa on muun muassa laadittu uusia palkkausjärjestelmiä ja palkkaukseen liittyviä malleja sekä selvitetty palkkatasa-arvon toteutumista. Yleinen trendi on ollut kehittää palkkausta joustavammaksi ja kannustavammaksi siten, että se pohjautuu työn vaativuuteen, työsuoritukseen ja osaamiseen. Aihepiiriin liittyen on laadittu myös yksi sopimus koskien kiinteistöpalvelualan työntekijöiden ansionkehitystä.
10 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Taulukko 7 Palkkaukseen keskittyvät hankkeet Hankkeen nimi Toteutus / aloite Ajankohta Mitä on tehty? Mitä on saatu aikaan? Tutkimus- ja kehittämisprojektit Palkkausjärjestelmän uudistaminen PLM, PE 1991 2007 Laadittiin tehtävään vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. Apteekkikohtaisen erän APTA 2006 Luotiin malli, jossa kuvataan apteekkikohtaisen erän jakamisen pelisäännöt TESsiin. käyttöönotto Palkkakeskustelumalli Finanssialan 2007 Kehitettiin palkkakeskustelumalli pankki ja vakuutusaloille. finanssialalla työnantajapuoli ja liitot Palkkausjärjestelmien kehittäminen Kemianteollisuus 1995 Luotu yhteistyössä eri toimialoille toimintaa tukevia palkkausjärjestelmiä ja järjestetty koulutuksia. Kannustetaan hyvään työsuoritukseen ja vaativampiin tehtäviin. Palkkausjärjestelmän Kirkon 2005 2009 Kehitettiin uusi palkkausjärjestelmä (sis. vaativuus ja suoriutuminen) kirkolle. kehittämishanke alalla pääsopijaosapuolet Palkkausjärjestelmän uudistaminen Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto 2008 2009 Joka tehtaassa sovittiin uusi työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä. Työt voitiin järjestää uudelleen laajemmiksi ja mielekkäämmiksi työtehtäviksi. Kannustavat palkkausjärjestelmät Liittojen ja yritysten edustajat 2006 Rakennettiin yhteisesti osaamis- ja työtehtävien vaativuusperusteinen palkkausjärjestelmä. Paikalliset palkankorotuserät TA-liitto 2005 2009 Suunniteltiin malli paikallisten palkankorotuserien määrittämiseen ja niiden jakamiseen sekä vahvistettiin neuvottelukulttuuria. Tuloksena lisää valtaa työpaikoille päättää myös palkka-asioista. Palkkaperusteiden TIKLI 2007 2009 Uudistettiin palkkausperusteita tuottaviksi ja kannustaviksi. uudistaminen Palkkakeskustelut Vakuutusväen liitto 2000 2009 Valtion palkkausjärjestelmäuudistus Palkkatasa-arvon toteutumisen selvittäminen Suositukset, säädökset ja lait Kiinteistöpalvelualan ansiokehitysohjelma Valtion työmarkkinalaitos, virastotyönantajat ja valtion henkilöstöjärjestöt 2000 2006 Luovuttiin virkapalkkajärjestelmästä ja luotiin tehtävän vaativuuteen ja suoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. PAM ja Kaupan liitto 2009 Selvitettiin ammattinimikekohtaisten palkkojen jakautuminen palkkatilastojen perusteella. Työehtosopimukseen kirjattiin lisäys, jonka perusteella voidaan ohjeistaa palkka tasa-arvon toteutumista. PAM ja Kiinteistöpalveluliitto 2007 Kiinteistöpalvelualalla laadittiin sopimus, jonka mukaan alan vähimmäispalkkatasoa nostetaan 16,5 % vuoteen 2015 mennessä. Työturvallisuus ja työsuojelu Työturvallisuuteen ja työsuojeluun on liitettävissä merkittävä osa tarkastelluista hankkeista (33 kpl). Hankkeet (ks. taulukko 8) on toteutettu pääosin 2000-luvulla ja pitävät sisällään ison kirjon erilaisia työpaikkoja kehittäviä aktiviteetteja. Taulukko 8 Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät hankkeet Hankkeen nimi Toteutus / aloite Ajankohta Mitä on tehty? Mitä on saatu aikaan? Tutkimus- ja kehittämisprojektit HÄITEK häiriötön jakelukuljetus -hanke Oulun yliopisto ja Työturvallisuuskeskus 2007 2009 Hankkeessa kehitettiin jakelukuljetusauton ulkopuolista toimintaa. Luotiin 15 käytäntöä helpottamaan kuljettajien lastaus- ja purkutyötä. Responsible care Kemianteollisuus, Kemianliitto, Toimihenkilöunioni 2003 Edistetään ympäristö-, terveys- ja turvallisuustyötä kemianalan yrityksissä. Tuloksena lisätty alan yritysten osaamista ympäristö, terveys- ja turvallisuusasioissa. Turvallisuus, 0-tapaturmaa, sairauspoissaolojen vähentäminen Työsuojelun peruskoulutuksen kehittäminen Haastava tulevaisuuden työpaikka Kohti 0-tapaturmaa -hanke kunnissa ja seurakunnissa Energiateollisuus ry 2007 Otettiin käyttöön turvallisuusjohtamismalli alan yrityksille. Saatiin aikaan Hyviä käytäntöjä ja vaikuttamisen malleja. KuLo-ryhmä ja työalatoimikunnat Kehitettiin KuLo-alojen työsuojelun peruskoulutuksen sisältöä. Tuloksena vakiintunut tapa toteuttaa koulutusta. Teknologiateollisuus 2001 2003 Sovellettiin Elmeri-menetelmää 200 yrityksessä. Elmeri-indeksi nousi keskimäärin 8 %. Tapaturmavakuutuslaitos 2003 Analysoitiin työtapaturmatilastoja. Tuloksena Kohti 0 työtapaturmaa -opas. ten liitto, STM, TTY, KR
11 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Julkaisut, oppaat, esitteet ja julisteet Autoalan työsuojeluoppaan Autoalan 2008 2009 Ajan tasalla oleva autoalan työsuojeluopas. päivitys työalatoimikunta Työsuojelu varma sijoitus Autoalan 2008 2009 6-sivuinen A4-lehtinen jaettavaksi työpaikoille. -lehtinen työalatoimikunta Lasialan työsuojeluoppaat Toimihenkilöunioni 2007 2009 Lasikeraamisen työsuojeluopas, Lasitusalan työsuojeluopas, Hiekkapöly pois keuhkoista -opas Nosturin turvallinen käyttö Autoalan 2009 2010 Taskuopas, joka ohjaa nosturin turvalliseen käyttöön. -taskuopas työalatoimikunta Autoliikenteen työsuojeluopas Autoliikenteen työalatoimikunta 2005 2009 Turvallisesti eteenpäin -perusopas autoliikennealojen työturvallisuusasioiden hoitamiseen. Elintarvikealan oppaat Elintarvikealojen 2000 2010 Kuusi elintarvikealan opasta liittyen tapaturmien ehkäisyyn. työalatoimikunta Oppaat kumi- ja TU:n työalatoimikunta 2008 Renkaan turvallisuuspaineistuksen opas ja Kumiturvallisuusopas. autoteollisuuden turvallisuusasioista Parturi-kampaamoalan työsuojeluopas PAM 2001 Opas, jossa käsitellään työpaikan työsuojelutoimintaa, fyysistä kuormitusta, henkistä hyvinvointia, työympäristön arviointia sekä työsuojelun säännöksiä. Työturvallisuus TU:n työalatoimikunta 2009 Työturvallissuusopas (lisäksi julisteet ja dvd). rengasasennuksessa -opas Tunnista ja toimi -opas Kuntaryhmä 1996 1997 Opas, jota hyödynnetään TTK:n kunta-alan ja seurakuntien yleisessä työsuojelun peruskoulutuksessa (lisäksi työn terveys- ja turvallisuusriskien arviointiprosessi). Metallissa 0-tapaturmaa -tietolehti Metallialan työalatoimikunta 2006 Tietolehtinen, jossa kerrotaan, miten yritykset voivat toteuttaa 0 tapaturmaa - ajattelua. Työssäoppijan Metallialan 2005 Työturvallisuuden perusasioista kertova opas kone- ja metallialalla. työturvallisuusopas työalatoimikunta Kaivosalan työsuojeluoppaan Metallialan 2006 Kaivosalan työsuojeluoppaan päivitys. päivitys työalatoimikunta Työturvallisuusopas TEVANAKE Työturvallisuusopas. työturvallisuuden työalatoimikunta Opas Hiihtokeskusten lumetusjärjestelmien turvallisuudesta PAM 2009 Turvallisuusopas, jolla pyritään edesauttamaan työtapaturmien vähenemistä ja työntekijöiden ammattitaidon kasvua. Julisteet henkilösuojainten tärkeydestä Suositukset, säädökset ja lait Nostoapuvälineiden vuositarkastusten merkintäsuositus Suositus kauppakeskuksen yhteisen yhteistoimintaelimen muodostamiseksi Seminaarit ja koulutukset Autoalan työalatoimikunta, Autoalan puheenjohtajisto Metallialan työalatoimikunta 2005 2006, 2008 2009 Juliste (A3), joka kuvaa henkilösuojainten tärkeyttä ja juliste (A4), joka tuo esiin silmäsuojauksen merkityksen. 2006 Laadittiin nostoapuvälineiden merkintäsuositusvärit. PAM 2007 Laadittiin suositus yhteistoiminnan järjestämiseksi kauppakeskuksessa yhteisten vaarojen ja haittojen torjumiseksi. Työsuojeluseminaarit SEL 2000 2010 Järjestettiin asiantuntijaseminaareja työsuojelutietoon liittyen. Neuvottelupäivät Elintarvikealojentyöalatoi mikunta, työsuojelutarkastajat ja 1980 2010 Järjestettiin työalatoimikuntien työsuojelutarkastajien ja Työterveyslaitoksen toimialaryhmän yhteiset neuvottelupäivät, joissa kehitettiin toimialan yhteistyötä, työympäristöä ja työhyvinvointia. Työterveyslaitos Rengasturvallisuuskoulutuskortti TU:n työalatoimikunta 2006 Toteutettiin 25 koulutusta, joissa suoritettiin 836 autorengasturvallisuuskorttia. Maksullinen PAM 2007 2010 Toteutettiin työpaikkakohtaisesti räätälöityä työyhteisökoulutusta. työyhteisökoulutus työnantajille Kampanjat, kilpailut ja palkinnot Tat-tutuksi -kierrokset kumi- ja autoteollisuudessa TU:n työalatoimikunta 2000 2003 Tehtiin yritysvierailuja varten materiaalikansio ja yrityshaastattelut työsuojeluasioihin liittyen. Haastammetyöympäristökilpailut ja sen jatkokierrokset Teknologiateollisuus 2002 2005, 2007 2009 Työympäristöä arvioitiin Elmeri+-menetelmällä. Tapaturmien määrä on pudonnut 25 % ja tapaturmapoissaolojen määrä 40 % osallistuneissa yrityksissä. MET haastamme Teknologiateollisuus 2002 2005 Järjestettiin valtakunnallinen yritysturvallisuuskilpailu. Tuloksena alan yritysten osaamista yritysturvallisuuteen liittyen on lisätty. Työsuojeluhenkilöiden SEL:in työsuojelu- ja 2000 2010 Työsuojelutiedon jakaminen työpaikoilla auttoi työsuojeluhenkilöitä. valintakampanja sosiaaliosasto Turvallisuuskilpailu työpaikoille ja seurantakierrokset Elintarvikealojen työalatoimikunta 2006 2010 Työpaikan turvallisuutta arvioitiin Elmeri-menetelmällä ja samalla edistettiin turvallisuutta. Kuudessa aihepiiriin liittyvässä tutkimus- ja kehittämisprojektissa on kehitetty kemianalan henkilöstön turvallisuusalan osaamista, energiateollisuuden alan turvallisuusjohtamismallia ja KuLo-alojen työsuojelukoulutusta. Lisäksi on tehty työturvallisuuteen liittyviä analyysejä. Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyen on tyypillisimmin toteutettu erilaisia oppaita ja muita julkaisuja (15 kpl). Esimerkkejä
12 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän näistä ovat työturvallisuus- ja työsuojeluoppaat autoalalla, rengasalalla, lasialalla, elintarvikealalla, kone- ja metallialalla sekä kaivosalalla. Aihealueesta on toteutettu myös julkaisuja liittyen nosturin turvalliseen käyttöön sekä parturi- ja kampaamoalan työsuojeluun ja työympäristön arviointiin. Lisäksi on laadittu julisteita, joissa tuodaan esiin henkilösuojainten käytön tärkeys autoalalla. Työturvallisuudesta ja -suojelusta on toteutettu kaksi suositusta liittyen metallialan nostoapuvälineiden käyttöön sekä kauppakeskusten yhteisten vaarojen ja haittojen ehkäisyyn. Neljä seminaaria ja koulutusta liittyy puolestaan muun muassa työsuojelutietoon sekä työyhteisön ja -ympäristön kehittämiseen. Lopuksi voidaan mainita vielä neljä aihepiiriin liittyvää kilpailua tai kampanjaa kuten esimerkiksi elintarvikealan työturvallisuuskilpailu. Yhteistyö ja kansainvälistyminen Neljä tarkastelluista hankkeista voidaan liittää erityisesti yhteistyön ja kansainvälistymisen edistämiseen (ks. taulukko 9). Taulukko 9 Yhteistyöhön ja kansainvälisyyteen painottuvat hankkeet Hankkeen nimi Toteutus / aloite Ajankohta Mitä on tehty? Mitä on saatu aikaan? Tutkimus- ja kehittämisprojektit Logistiikka- ja kuljetusalan kansainvälinen Savon koulutuskuntayhtymä 2008 2010 Aloitettiin logistiikka- ja kuljetusalan kansainvälinen verkostoituminen (mm. opiskelija-opettajavaihto). verkostoitumishanke TRIO-ohjelma Teknologiateollisuus 2004 2009 Toteutettiin yritysten verkostoitumisen ja kansainvälistymisen kehitysohjelma, jossa toimenpiteet kohdistuivat erityisesti laite- ja komponenttitoimittajiin. Tuloksena 16 kansainvälisen tason järjestelmätoimittajaa saatiin syntymään. Julkaisut, oppaat, esitteet ja julisteet Yhteinen työpaikan toiminnan kehittäminen -esite Ilmailun ryhmä 2009 Esite, jossa kuvataan yhteistyön hyviä käytäntöjä lentoasemalla. Seminaarit ja koulutukset Suuryritysten luottamushenkilöiden edunvalvontamahdollisuuksien kehittäminen PAM 2000 2004 Järjestettiin koulutusta ja yhteistyöseminaareja mm. yrityksen toimintaympäristöstä, tilinpäätöksen analysoinnista, tasavertaisesta kumppanuudesta sekä yhteistyötaidoista. Tuloksena luottamushenkilöiden yhteistoimintaedellytykset paranivat. Kaksi tutkimus- ja kehitysprojektia keskittyy logistiikka- ja kuljetusalan kansainvälistymiseen sekä teknologiateollisuuden yritysten verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Palvelualojen luottamushenkilöiden yhteistoimintaedellytyksiä kehitettiin koulutusten ja seminaarien avulla. Lentoasemille puolestaan laadittiin yhteistyön hyviä käytäntöjä kuvaava esite. Hanketyyppien kirjo Kuten edellä on esitetty, aineisto koostui varsin kirjavasta joukosta hankkeita, joita on toteutettu tuottavuuden ja työelämän edistämiseksi. Ensiksi hankkeet ovat keskittyneet erilaisiin teemoihin, kuten henkilöstön kehittämiseen tai työaikaan. Toiseksi, hankkeet ovat luonteeltaan erityyppisiä (mm. tutkimusja kehittämisprojekteja tai seminaareja ja koulutuksia). Kuvassa 2 on esitetty hankkeiden jakautuminen eri hanketyyppeihin. Suurin osa mukana olevista hankkeista edustaa joko tutkimus- ja kehitysprojektia (42 %) tai julkaisua, opasta, esitettä tai julistetta (28 %). Suosituksia, säädöksiä tai lakeja hankkeista oli 18 prosenttia. Sekä kilpailuja, palkintoja tai kampanjoita että seminaareja tai koulutuksia hankkeista oli kuusi prosenttia.
13 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Kilpailu, palkinto, kampanja 6 % Suositus, säädös, laki 18 % Tutkimus- ja kehittämisprojekti 42 % Seminaari, koulutus 6 % Julkaisu, opas, esite, juliste 28 % Kuva 2 Hankkeiden jakautuminen hanketyypeittäin
14 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Hankkeiden onnistuminen Koko aineisto Aineiston hankkeita arvioitiin kolmesta eri näkökulmasta: tuottavuuden edistäminen, työelämän laadun edistäminen ja odotusten vastaaminen. Tässä osassa esitellään tuloksia hankkeiden onnistumiseen liittyen. Kuvassa 3 on esitetty vastausten jakautuminen kolmen edellä mainitun tekijän suhteen kaikkien mukana olleiden hankkeiden osalta. Vastausten perusteella voidaan sanoa, että noin puolet hankkeista (51 %) on edistänyt tuottavuutta työpaikoilla melko paljon tai paljon. Vastaavasti vain 4 prosentilla hankkeista koettiin olevan melko vähän vaikutusta tuottavuuden parantamiseksi. Työelämän laadun edistämisen näkökulmasta tulokset ovat hieman positiivisempia kuin tuottavuuden kehittämisen näkökulmasta. Noin kaksi kolmasosaa hankkeista (68 %) oli sellaisia, joiden koettiin edistäneen työelämän laatua melko paljon tai paljon. Vain 2 prosenttia hankkeista olivat sellaisia, joilla koettiin olevan vain melko vähän vaikutusta työelämän laadun parantamiseksi. Aineiston perusteella hankkeet ovat pääosin vastanneet hyvin odotuksia tai ylittäneet odotukset: 16 prosenttia hankkeista ylitti odotukset selvästi ja 27 prosenttia hankkeista ylitti odotukset jonkin verran. Alle puolet (45 %) hankkeista vastasi pääosin odotuksia. Vain 8 prosenttia hankkeista sen sijaan alitti odotukset. Miten hanke vastasi liiton odotuksia? (n=103) Kuinka paljon hanke edisti työelämän laatua työpaikoilla? (n=100) Kuinka paljon hanke edisti tuottavuutta työpaikoilla? (n=104) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 alitti selvästi / vähän pääosin vastasi odotuksia / siltä väliltä ylitti selvästi / paljon alitti jonkin verran / melko vähän ylitti jonkin verran / melko paljon Kuva 3 Kaikkien hankkeiden onnistuminen Seuraavaksi käydään läpi hankkeita kolmesta eri arviointinäkökulmasta: tuottavuuden edistäminen, työelämän laadun edistäminen ja odotusten täyttyminen. Ensiksi edellä mainittuja asioita käsitellään teemoittain. Tämän jälkeen hankkeita analysoidaan hanketyypeittäin. Teemanäkökulma Hankkeiden onnistuminen tuottavuuden edistämisessä on esitetty kuvassa 4. Onnistuneimpia hankkeita ovat henkilöstön kehittämiseen keskittyvät hankkeet. Näistä 80 prosenttia olivat sellaisia, joilla koettiin olevan melko paljon tai paljon vaikutusta tuottavuuden parantamiseksi. Samoin palkkausasioita käsittelevät hankkeet ovat pääosin (58 %) onnistuneet tuottavuuden edistämisessä. Sen sijaan vain kolmasosalla tuloksellisuus- ja tuottavuushankkeista on koettu olleen melko paljon tai paljon vaikutusta tuottavuuden
15 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän edistämiseen. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen hankkeissa vastaava luku oli 41prosenttia, johtamisen sekä työn ja prosessien kehittämisen osalta 43 prosenttia, neuvotteluun ja sopimiseen liittyvistä hankkeissa 44 prosenttia, yhteistyö- ja kansainvälistymishankkeissa 50 prosenttia, työturvallisuus- ja työsuojeluhankkeissa sekä työaikaan liittyvissä hankkeissa kummassakin 53 prosenttia. Yhteistyö ja kansainvälistyminen (n=4) Neuvottelu ja sopiminen (n=9) Tuloksellisuus ja tuottavuus (n=3) Henkilöstön kehittäminen (n=5) Johtaminen sekä työn ja prosessien... (n=7) Työaika (n=15) Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen (n=17) Palkkaus (n=12) Työturvallisuus ja työsuojelu (n=32) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 vähän melko vähän siltä väliltä melko paljon paljon Kuva 4 Hankkeiden vaikutus tuottavuuden edistämiseen Myös työelämän laadun edistämisen kannalta (ks. kuva 5) parhaiten ovat onnistuneet henkilöstön kehittämiseen liittyvät hankkeet. Kyseisistä hankkeista jokainen on osaltaan vaikuttanut melko paljon tai paljon työelämän laadun paranemiseen. Samoin suurin osa yhteistyötä ja kansainvälistymistä painottavista hankkeista (75 %) sekä neuvotteluun ja sopimiseen liittyvistä hankkeista (78 %) ovat edistäneet työelämän laatua työpaikoilla melko paljon tai paljon. Palkkaukseen liittyvien hankkeiden osalta osuus oli 73 prosenttia, työturvallisuus- ja työsuojeluhankkeissa 72 prosenttia ja työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen hankkeissa 67 prosenttia. Heikoiten työelämän laadun edistämisen näkökulmasta ovat onnistuneet tuloksellisuus- ja tuottavuuspainotteiset hankkeet, joista vain kolmasosalla on koettu olevan melko paljon tai paljon positiivisia vaikutuksia. Myös johtamiseen sekä työn ja prosessien kehittämiseen keskittyneistä hankkeista alle puolet (43 %) osoittautuivat sellaisiksi, jotka edistävät melko paljon tai paljon työelämän laatua.
16 Jääskeläinen & Kujansivu: Raportti tuottavuuden ja työelämän Yhteistyö ja kansainvälistyminen (n=4) Neuvottelu ja sopiminen (n=9) Tuloksellisuus ja tuottavuus (n=3) Henkilöstön kehittäminen (n=5) Johtaminen sekä työn ja prosessien... (n=7) Työaika (n=11) Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen (n=18) Palkkaus (n=11) Työturvallisuus ja työsuojelu (n=32) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 vähän melko vähän siltä väliltä melko paljon paljon Kuva 5 Hankkeiden vaikutus työelämän laadun edistämiseen Kaiken kaikkiaan työelämän laadun edistämisessä onnistuminen on linjassa tuottavuuden edistämisessä onnistumisen kanssa. Onnistuneimpia hankkeita näyttävät olevan henkilöstön kehittämiseen liittyvät hankkeet. Heikoiten ovat puolestaan onnistuneet molempien mittareiden osalta tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen keskittyvät hankkeet. Kunkin hankkeen osalta arvioitiin myös sitä, kuinka hanke täytti liiton odotukset. Tulokset on esitetty kuvassa 6. Yhteistyö ja kansainvälistyminen (n=3) Neuvottelu ja sopiminen (n=8) Tuloksellisuus ja turvallisuus (n=3) Henkilöstön kehittäminen (n=4) Johtaminen sekä työn ja prosessien... (n=7) Työaika (n=15) Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen (n=15) Palkkaus (n=12) Työturvallisuus ja työsuojelu (n=31) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 alitti selvästi alitti jonkin verran pääosin vastasi odotuksia ylitti jonkin verran ylitti selvästi Kuva 6 Kuinka hankkeet vastasivat odotuksia?