Suomalaisen SSR-osaamisen arvioiminen Afganistanin turvallisuussektorin uudistamisessa FT Annika Launiala Matine tutkimusseminaari, 17.11.2011 Toteuttajatahot: Kriisinhallintakeskus (CMC) ja Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (Fincent) Myönnetty rahoitus: 80 388
Tutkimusryhmä Tutkimusjohtajat FT Annika Launiala CMC Pasi Autio Fincent Tutkijat YTM Tanja Viikki (siviilinäkökulma) Tom Asplund (sotilasnäkökulma)
Tutkimuksen lähtökohdat EU:n siviilikriisinhallinta operaatioissa turvallisuussektroin reformit keskeisiä (poliisi - ja/tai oikeussektorin reformi) Pohjois-Afrikan tilanteen myötä SSR konsepti vahvistumassa ja muuttumassa kokonaisvaltaseimmaksi EU SSR-konseptissa myös puolutustussektorin reformi (SSR on kuitenkin enemmän kuin siviili-sotilas yhteistyö) Suomi vahvasti mukana siviilikriisinhallinnassa, pääpainopiste EUPOL Afghanistan operaatiossa, mutta myös sotilaallinen kriisinhallinta TARVE KARTOITTAA SUOMEN SSR- OSAAMINEN
Tutkimuksen tavoitteet 1) Kartoittaa mitä suomalainen SSR- osaaminen pitää sisällään tällä hetkellä ja millaiselle osaamiselle olisi tarvetta esim. tulevia CSDPtehtäviä ajatellen Millaista koulutusta ja ammattitaitoa nykyisillä ja operaatiosta palanneilla siviili ja sotilasasiantuntijoilla on, jota voidaan hyödyntää tulevaisuuden SSR-tehtävissä? Millaisesta SSR-osaamisesta on puutetta, missä suurimmat haasteet?
Tutkimuksen tavoitteet 2) Kartoittaa SSR-tehtävissä työskentelyyn liittyviä kokemuksia ja haasteita Afganistanissa Miten EUPOL Afg operaatiossa ja OMLT- tehtävissä toteutetaan turvallisuussektorin reformia? Millaisia moninaisia haasteita turvallisuussektorin reformiin yleisesti liittyy? Millaisia tekijöitä tulisi huomioida jotta turvallisuussektorin reformia voitaisiin edistää? Voidaanko Afganistanin yhteydessä ylipäätään puhua SSR:stä? Toimintaympäristön haasteellisuus.
Tutkimuksen tavoitteet 3) Kartoittaa SSR:aan liittyvää viranomaisyhteistyötä sekä koordinaatiota ja arvioida niiden toteutumista Suomessa ja Afganistanissa Suomi - Miten SSR ymmärretään suomalaisessa viranomaiskeskustelussa? Onko SSR vakiintunut konsepti? Onko se tarpeellinen konsepti? - Keiden viranomaistahojen tulisi Suomessa olla mukana kehittämässä ja toimeenpanemassa SSRtoimintaa? Keiden kanssa yhteistyötä tehdään parhaillaan? Miten yhteistyö toteutuu? (haasteet ja hyvät käytännöt)
Afganistan - Viranomaisyhteistyö Afganistanissa turvallisuussektorilla? Miten kansainväliset toimijat ovat huomioineet paikallisen omistajuuden turvallisuussektorin reformissa? Miten kansalaisyhteiskunnan rooli on huomioitu turvallisuussektorin reformissa? Koordinaatio ja sen eri tasot Läpileikkaavat teema: 1325 + Gender miten huomioitu SSR:ssä (yhteistyö naisjärjestöjen kanssa, naissotilaat ja poliisit, oikeusreformi yms.)
Tutkimuksen kohderyhmä Suomessa Strategisen tason toimijat SM, UM, PLM, OM (n=6) syvähaastattelua Afganistanista kotiutuneet (EUPOL n=12) EUPOL Afg työskentelvät (n=1) Afganistanissa Afgaani-toimijat (viranomaiset, kansalaisjärjestöt) Kansainvälinen yhteisö EUPOL Afganistan SSR-tehtävissä olevat suomalaiset (n=12) OMLT-tehtävissä toimivat sotilaat (n=8)
Tuloksia - SSR osaaminen Strateginen taso (Suomi): SSR käsitteenä ja konseptina epäselvä Ei ole olemassa yhteistä virallista SSR määritelmää Strategisen tason SSR osaajia vähän Kiirisinhallinnan ja turvallisuussketorin tukitoimien välinen suhde epäselvä; haastateltavien mukaan SSR:n ja kokonaisvaltaisen krihan tulisi tukea toisiaan ja linkittyä toisiinsa. Strateginen taso (EEAS Bryssels): Ei selkeää käsitystä konseptista ja sen toteutuksesta opratiivisella tasolla
Tuloksia - Suomalainen SSR osaaminen (1) Siviilit (operativiinen) SSR on suhteellisen vieras konsepti, kuulostaa tutulta, mutta vaikea määritellä, mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa enemmänkin arvoperäisenä konseptina (oikeusturva, perusoikeudet, samanarvoisuus) kuin operatiivisena käytännön työkaluna, prosessina tai toimintaperiaatteena SSR:aa ei käytetä EUPOL:n terminologiassa aktiivisesti
Suomalainen SSR osaaminen (2) Siviilit: Siviiliasiantuntijoiden osaaminen teknistä omaan sektoriin liittyvää (esim. poliisit keskittyvät poliisisektoriin, oikeussektorin asiantuntijat oikeussektoriin) Puuttuu laaja-alainen näkemys/toiminta
SSR tehtäviin liittyvät kokemukset ja haasteet (1) Siviilit (EUPOL) EUPOLin mandaatti ei selkeästi määrittele SSR konseptia, tämä heijastuu asiantuntijoiden tehtäviin Operaation sisällä sekroreiden reformit irrallaan; asiantuntijuus on lokeroitu EUPOL:ssa, operaatiossa erikseen poliisiyksikkö ja RoL-yksikkö ei keskittynyttä yhteistoimintaa komponenttien välillä, joskus jopa keskinäistä kilpailua
SSR tehtäviin liittyvät kokemukset ja haasteet (2) Mentorointi keskeinen EUPOLin työkalu turvallisuusektorin reformin edistämisessä, mutta mentorointi erityisen haasteellista Afganistanissa: käsite ymmärretään hyvin, mutta käytännön toteutuksessa törmätään haasteisiin puutteellinen ohjeistus operaation puolesta, turvallisuustilanne, sosiaaliset ja kulttuuriset taidot, kokemus ja arvoaste jne. myös mentoroinnissa saavutettujen tulosten mittaaminen vaikeaa.
SSR tehtäviin liittyvät kokemukset ja haasteet (3) Toimintaympäristön/ kontekstin haasteellisuus: SSR:ää ei pitäisi tehdä konfliktin aikana vaan postkonfliktivaiheessa Turvallisuustilanne Kansainvälisten toimijoiden päällekkäiset ja koordinoimattomat intressit Yhdellä afgaaniviranomaisella voi olla 5 eri organisaation mentoria
Johtopäätökset SSR konseptin epämääräisyys strategiatasolla (ministeriötaso Suomi, EEAS Bryssel) heijastuu operatiivisen tasolle Asiantuntijat ovat teknisten asioiden asaintuntijoita, joilta puuttuu usein kokonaisvaltainen ymmärrys toimintakontekstista ja muista kuin oman sektorin toimijoista Operaation mandaatti ei perustu SSR konseptiin, SSR ei ole jalkautunut operaation tehtäviin, SSR prinsiipit (paikallinen omistajuus, siviiliyhteiskunta ) ei ole huomioitu
Suositukset (1) Koulutus : Koulutus parantunut, mutta selkeä tarve koulutuksen edelleen kehittämiseen: Esim. enemmän toimialakoulutusta, tehtäväkohtaista poliisien ja muiden siviilitoimijoiden yhteiskoulutusten lisääminen (vähennetään ennakkoluuloja ja vahvistetaan yhteistyötä kentällä) Lisätietoa ja selkeyttä operaation tavoitteista ja mandaatista ( nyt epätietoisuuden aika missiolla liian pitkä ) SSR-koulutus osana peruskoulutusta?
Suositukset (2) Asiantuntijuus: - SSR asiantuntijuuden ja osaamisen selkeä määrittely. Esimerkiksi poliisireformiin tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta teknisten poliisin ammattitaitojen lisäksi: - Projektihallinnon osaaminen - Ihmisoikeusasioiden ja gender kysymysten hallinta, - strategisen suunnittelun osaaminen, - kulttuurin ja politiikan tuntemus - sosiaalisia taitoja ja oma aloitteisuutta jne Se että on hyvä poliisi kotimaassa, ei vielä tee hyvää mentoria siviilikriisinhallintamissiossa.
Suositukset (3) Strategisen tason selkeä SSR määrittely luo pohjan koulutuksen ja asiantuntijuuden kehittämiseen Strategisen tason SSR yhteistyön vakiinnuttaminen osaksi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan työryhmän toimintaa Rahoitusmekanismien luominen tukemaan SSR toiminnan kehittämistä
Tutkimuksen rajoitukset Afgaaninäkökulma jäi heikoksi haastattelujen tekeminen Afganistanin kontekstissa tällä aikataululla hyvin vaativaa Sotilaspuolen haastateltavien identifioiminen odotettua vaikeampaa ns. SSR osaajia vähän ja SSR-konsepti vieras rauhanturvaajille Sotilaspuolen aineisto pieni
Tutkimustulosten jatkokäyttö ja hyödyntäminen Suositukset koskien SSR-asiantuntijaprofiilia (koulutus, ammattitaito, urakehitys) Suositukset koskien SSR-koulutuksen sisältöä ja painopisteitä SSR-tutkimuksen kehittäminen Suomalaisen SSR-keskustelun herättäminen Tulosten disseminaatio (Matine-seminaari, UM, SM, PLM, OM, akateemiset partnerit, eurooppalaiset koulutuskumppanit)
Kysymyksiä?