Työsuojelupaneeli IV SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ TYÖPAIKOILLA - TARKASTELUA SEKTOREITTAIN JA HENKILÖMÄÄRÄN MUKAAN Minna Janhonen & Minna Toivanen 16.1. 20.1. 1
Työsuojelupaneeli IV Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita käsittelevä kysely. Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen. Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle paneeliryhmälle lähetetään 1-3 kertaa vuodessa lyhyt sähköisen kysely kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työsuojelupaneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Neljäs paneeli on toteutettu lokakuussa 2014 20.1. 2
Sisäisen sosiaalisen median käyttö työpaikoilla (esim. intranetin keskustelupalsta tai Yammer) Työsuojeluhenkilöstö Noin kolmannes työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään sisäistä sosiaalista mediaa, kuten intranetin keskustelupalstaa. 20.1. 3
Sisäisen sosiaalisen median käyttö työpaikoilla (esim. intranetin keskustelupalsta tai Yammer) Sektorit Käytetäänkö työpaikalla sisäistä sosiaalista mediaa? (%) Yksityinen sektori 34 37 23 21 35 35 7 Sisäisen sosiaalisen median käyttö oli yksityisellä sektorilla hieman julkista yleisempää Julkinen sektori 27 29 34 11 Kyllä Ei käytetä, vaikka olisi mahdollista Sisäisen sosiaalisen median väyliä ei ole käytössä Ei osaa sanoa 20.1. 4
Sisäisen sosiaalisen median käyttö työpaikoilla (esim. intranetin keskustelupalsta tai Yammer) Henkilöstömäärä Käytetäänkö työpaikalla sisäistä sosiaalista mediaa? (%) alle 20 henkilöä 20-49 34 27 27 17 21 23 54 43 37 2 9 Sisäisen somen käyttö oli isoilla työpaikoilla pieniä yleisempää. 50-199 33 25 34 200-499 45 14 27 14 500+ 40 27 26 7 20.1. Kyllä, Ei käytetä, vaikka olisi mahdollista Sisäisen sosiaalisen median väyliä ei ole käytössä Ei osaa sanoa 5
Miksi työpaikalla ei käytetä sisäistä sosiaalista mediaa? (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Organisaatiokulttuuriin liittyvät seikat (16 mainintaa) Käyttö kielletty, tietoturva ( mainintaa) Organisaatiokulttuurissamme ei olla herätty sosiaaliseen mediaan, jossa jokainen voisi viestiä ja kommunikoida myös epämuodollisesti. Keinot ovat tarjolla. Kulttuuri on hieman vanhanaikainen, mieluummin soitetaan tai sähköpostia käytetään. Tietoturvallisuus syy työnantajan mielestä. Työpaikan pieni koko ( mainintaa) Tekniset ongelmat (7 mainintaa) Työn luonne (6 mainintaa) Työyhteisömme on pieni, 12 henkilöä. Meillä on käytössä muita tapoja viestiä. Keskustelupalstan alusta on vaikeakäyttöinen. Intranetti ei toimi sille suunnitellulla tavalla. Ei sovi hoitotyöhön. 20.1. 6
Ulkoisen sosiaalisen median käyttö työpaikoilla, kuten Facebook, Twitter, Youtube Työsuojeluhenkilöstö Noin puolet työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään ulkoista sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, työhön liittyvissä asioissa. 20.1. 7
Ulkoisen sosiaalisen median käyttö työpaikoilla, kuten Facebook, Twitter, Youtube Sektorit Käytetäänkö työpaikalla ulkoista sosiaalista mediaa? (%) 22 14 53 11 Yksityinen sektori 20 13 55 11 Julkisella sektorilla käytettiin ulkoista somea hieman enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Julkinen sektori 24 1 46 11 Kyllä, työpaikalla on omia sosiaalisen median tilejä, joiden avulla kerromme toiminnastamme Kyllä, työntekijämme tai osa heistä toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa myös työhön liittyvissä asioissa Ei, meillä ei suosita sosiaalisen median käyttöä työhön liittyvissä asioissa Ei osaa sanoa 20.1.
Ulkoisen sosiaalisen median käyttö työpaikoilla, kuten Facebook, Twitter, Youtube Henkilömäärä Käytetäänkö työpaikalla ulkoista sosiaalista mediaa? (%) alle 20 henkilöä 20-49 50-199 200-499 500+ 15 22 24 24 27 25 10 14 12 20 14 20 Kyllä, työpaikalla on omia sosiaalisen median tilejä, joiden avulla kerromme toiminnastamme Kyllä, työntekijämme tai osa heistä toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa myös työhön liittyvissä asioissa Ei, meillä ei suosita sosiaalisen median käyttöä työhön liittyvissä asioissa Ei osaa sanoa 64 52 54 42 40 50 17 12 10 16 10 6 Tähän tutkimukseen osallistuneista työpaikoista pienet ja isot käyttivät keskikokoisia enemmän ulkoista somea 20.1. 9
Sosiaalisen median käyttö työssä koetaan yleensä myönteisenä tai neutraalina asiana Työsuojeluhenkilöstö 20.1. 10
Sosiaalisen median käyttö työssä koetaan yleensä myönteisenä tai neutraalina asiana Sektorit Sosiaalisen median käyttö työssä - myönteistä vai kielteistä? (%) 35 44 12 9 Yksityinen Julkinen 31 36 44 44 16 11 9 10 Sosiaalisen median käyttö koettiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla hyvin myönteisenä asiana. Enemmän myönteinen Neutraali Enemmän kielteinen Ei osaa sanoa 20.1. 11
Sosiaalisen median käyttö työssä koetaan yleensä myönteisenä tai neutraalina asiana Henkilömäärä Sosiaalisen median käyttö työssä - myönteistä vai kielteistä? (%) alle 20 20-49 50-199 200-499 23 35 34 36 59 54 44 4 42 29 12 9 9 3 13 5 12 10 15 Sosiaalisen median käyttö koetaan erityisen myönteisenä pienillä työpaikoilla 500+ 29 45 16 10 Enemmän myönteinen Neutraali Enemmän kielteinen Ei osaa sanoa 20.1. 12
Mitkä ovat sosiaalisen median käytön suurimmat hyödyt tai edut työpaikallasi? (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Tiedotustoiminta, kontaktien ylläpito (64 mainintaa) Asiakkaiden tavoittaminen, näkyvyys. Työsuojelupäälliköt selvästi työsuojeluvaltuutettuja myönteisempiä. Nuorisonohjaaja pystyy pitämään kontaktia nuoriin sosiaalisen median kautta. Yhtiö pystyy kertomaan toiminnastaan kuluttajalle heidän käyttämässään mediassa. Esim. tiedottamisessa loistava apuväline. Markkinointi, imago, näkyvyys, tavoitettavuus (55 mainintaa) Nopeus (2 mainintaa) Avointen työpaikkojen markkinointi/mainostaminen. Tuotteiden ja tapahtumien markkinointi. Yritys saa näkyvyyttä lisää, mikä lisää asiakaskäyntejä, mikä edesauttaa sitä että meillä kaikilla olisi jatkossakin työpaikka. Sosiaalisessa mediassa on hyötynä tiedon kulkemisen nopeus. Viestintä on kätevää ja nopeaa sekä yhtäaikaista. Nopea tiedotuskanava esim. häiriöviestintään. 20.1. 13
Sosiaalisen median käyttöön liittyvät suurimmat ongelmat työpaikalla (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Epäselvät pelisäännöt (39 mainintaa) Syö aikaa varsinaiselta työltä, rikkoo työpäivää (3 mainintaa) Huvi/ siviilikäyttö (25 mainintaa) Tietoturva, yksityisyydensuoja (1 mainintaa) Sosiaalisessa mediassa väärä tieto voi levitä nopeasti ja jälkikäteen sitä on vaikea oikaista. Some on ok, mutta jos se häiritsee työtehtävien suorittamista ja on pois esim. asiakkaille annettavasta ajasta, on kyseessä merkittävä ongelma. Tämä tietysti on seurausta siitä, että organisaatiossamme ei ole olemassa selkeitä ohjeita somen käytöstä työajalla. Ajankäyttö, hektisyys, tehtävien pirstaloituminen, jatkuva läsnäolon ja saatavuuden tunne. Ylimääräinen työ, jonkun täytyy huolehtia päivityksistä yms. Omien asioiden hoitaminen ja viestittäminen sosiaalisessa mediassa jatkuvasti haittaa työntekoa. Työntekijä saattaa harkitsematta laittaa sinne tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä tai luottamuksellisia. 20.1. 14
Mitä haasteita sosiaalisen median käyttöön liittyy erityisesti työsuojelun näkökulmasta? (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut Epäasiallinen palaute tai sen pelko, uhkailu, negatiivinen palaute (4 mainintaa) Henkinen kuormitus: infoähky, esilläolon pakko, stressi (19 mainintaa) Työsuojelupäälliköt selvästi työsuojeluvaltuutettuja myönteisempiä. Sosiaalisen median värikkäät mielipiteet, joilta pitäisi itseään jotenkin suojata. Ulkopuolisen tahon mahdolliset yritykseen kohdistuvat 'hyökkäykset' yksittäistä työntekijää kohtaan. Epäasialliset kommentit toisista työntekijöistä/työnantajasta kulkeutuvat sosiaaliseen mediaan. Henkinen ahdistuminen kun kaiken pitää olla just nyt heti. Yksi stressitekijä lisää, jos haluaa pitää ajantasaisina tietoja. Ajanhallinta hankaloituu, kiire lisääntyy (1 mainintaa) Tietoturvariskit, valvonnan ongelmallisuus (16 mainintaa) Työmäärä lisääntyy sen myötä, mitään muuta ei saman aikaisesti kuitenkaan lopeteta. Salassapitovelvollisuuden noudattaminen. Tietoturva ja yksilön suoja. 20.1. 15
Millaisia keinoja tai välineitä työpaikallanne on käytössä, jotka koskevat sosiaalisen median työkäyttöön liittyviä riskejä? (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut On laadittu pelisäännöt / ohjeistus (47 mainintaa) Tietoturvasuojaus / tietoturvarajoitukset (10 mainintaa) Ohjeistettu, miten työasioita voi ja saa kommentoida sosiaalisessa mediassa. Työntekijöiden kanssa on sovittu pelisäännöt ja työpaikalla on selkeä roolitus sosiaalisen median käyttöön. Yrityksen esiintyminen sosiaalisessa mediassa hoidetaan keskitetysti viestintäosaston toimesta. Työssämme on kielletty käyttää sosiaalisia medioita operatiivisilla päätteillä tietoturvasyistä. Suojaukset ohjelmissa. 20.1. 16
Sosiaalisen median käyttöön liittyvät periaatteet ja toimintatavat työpaikoilla Työsuojeluhenkilöstö 20.1. 17
Työpaikalla on tehty linjaukset sähköpostin ja tietoverkon käytöstä henkilökohtaisten asioiden hoidon suhteen Sektorit Työpaikallamme on tehty linjaukset sähköpostin ja tietoverkon käytöstä henkilökohtaisten asioiden hoidon suhteen. (%) Yksityinen sektori Julkinen sektori 61 5 71 23 26 16 7 1 9 9 12 Yli 70%:lla julkisen sektorin ja vajaalla 60% yksityisen sektorin työpaikoista on tehty sähköpostin ja tietoverkon henkilökohtaisen käytön linjauksia. Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 1
Työpaikalla on tehty linjaukset sähköpostin ja tietoverkon käytöstä henkilökohtaisten asioiden hoidon suhteen Henkilömäärä Työpaikallamme on tehty linjaukset sähköpostin ja tietoverkon käytöstä henkilökohtaisten asioiden hoidon suhteen (%) alle 20 henkilöä 20-49 50-199 200-499 47 61 55 62 6 36 26 23 30 14 2 7 9 11 13 4 4 5 16 Linjauksia tietoverkon ja sähköpostin käytöstä on tehty eniten isoimmilla työpaikoilla 500+ 73 6 13 Kyllä Ei Ei, tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 19
Työpaikalla on annettu ohjeet sosiaalisessa mediassa esiintymisestä Sektorit Työpaikallamme on annettu ohjeet sosiaalisessa mediassa esiintymisestä. (%) 51 34 5 10 Yksityinen sektori Julkinen sektori 44 54 34 34 6 4 16 Yksityisellä sektorilla on annettu julkista sektoria enemmän ohjeita somessa esiintymisestä Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 20
Työpaikalla on annettu ohjeet sosiaalisessa mediassa esiintymisestä Henkilömäärä Työpaikallamme on annettu ohjeet sosiaalisessa mediassa esiintymisestä (%) 51 34 5 10 alle 20 henkilöä 20-49 50-199 200-499 45 49 44 50 37 37 43 36 11 5 9 7 6 2 11 Isoilla työpaikoilla on annettu pieniä enemmän ohjeita somessa esiitymisestä 500+ 66 17 3 14 Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 21
Työpaikalla on laadittu yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä työssä Sektorit Työpaikallamme on laadittu yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä työssä. (%) Yksityinen sektori 49 53 30 30 13 9 Yksityisellä sektorilla on laadittu julkista sektoria useammin pelisääntöjä somen työkäytöstä. Julkinen sektori 3 3 7 1 Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 22
Työpaikalla on laadittu yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä työssä Henkilömäärä Työpaikallamme on laadittu yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä työssä (%) 49 32 11 alle 20 henkilöä 37 42 11 11 20-49 55 32 7 7 50-199 43 43 6 200-499 52 27 9 11 500+ 59 16 6 19 Kyllä Ei Ei, tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 23
Työpaikalla on eettiset ohjeet sosiaalisen median käyttäjille Sektori Työpaikallamme on eettiset ohjeet sosiaalisen median käyttäjille. (%) Yksityinen sektori Julkinen sektori 33 44 4 39 35 34 5 5 5 24 16 13 Noin puolella yksityisen sektorin työpaikoista ja noin kolmanneksella julkisen sektorin työpaikoista on laadittu eettiset ohjeet somen käyttäjille. Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 24
Työpaikalla on eettiset ohjeet sosiaalisen median käyttäjille Henkilömäärä Työpaikallamme on eettiset ohjeet sosiaalisen median käyttäjille (%) 44 35 5 16 alle 20 henkilöä 20-49 50-199 200-499 500+ 35 39 46 44 5 46 2 42 41 19 5 3 7 5 23 20 11 12 Isoimmilla työpaikoilla on laadittu pieniä useammin eettiset ohjeet somen käyttäjille. Kyllä Ei Ei, tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 25
Työpaikalla on sovittu käytännöt, miten sosiaalisessa mediassa havaittuun tai koettuun epäasialliseen kohteluun puututaan Sektorit Työpaikallamme on sovittu käytännöt, miten sosiaalisessa mediassa havaittuun tai koettuun epäasialliseen kohteluun puututaan. (%) Yksityinen sektori Julkinen sektori 26 31 34 44 45 44 5 6 7 26 1 15 Noin kolmanneksella yksityisen sektorin työpaikoista ja neljänneksellä julkisen sektorin työpaikoisa on sovittu käytännöt, miten somessa tapahtuvaan epäasialliseen kohteluun puututaan 20.1. Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 26
Työpaikalla on sovittu käytännöt, miten sosiaalisessa mediassa havaittuun tai koettuun epäasialliseen kohteluun puututaan Henkilömäärä Työpaikallamme on sovittu käytännöt siitä, miten sosiaalisessa mediassa havaittuun tai koettuun epäasialliseen kohteluun puututaan (%) alle 20 henkilöä 20-49 50-199 200-499 500+ 23 27 31 35 35 41 49 57 45 27 44 49 3 6 10 2 3 10 30 1 19 14 15 11 Somessa havaituun ja koettuun epäasialliseen kohteluun puuttumisen käytäntöjä oli yleisimmin isoilla ja pienillä työpaikoilla. Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 27
Työpaikalla on annettu koulutusta sosiaalisen median käyttöön Sektorit Työpaikallamme on annettu koulutusta sosiaalisen median käyttöön. (%) Yksityinen sektori Julkinen sektori 25 24 27 60 60 57 4 7 13 9 Noin neljänneksellä sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikoista on annettu koulusta sosiaalisen median käytöön. 20.1. Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 2
Työpaikalla on annettu koulutusta sosiaalisen median käyttöön Henkilömäärä Työpaikallamme on annettu koulutusta sosiaalisen median käyttöön (%) alle 20 henkilöä 20-49 50-199 200-499 500+ 21 19 25 29 34 32 61 6 59 55 52 52 2 7 11 2 11 11 14 9 2 Tähän kyselyyn vastanneista työpaikoista isoimmilla ja pienimmillä oli annettu eniten koulutusta somen käytöstä. Määrät alhaiset, enimmillään noin kolmannes työpaikoista oli antanut koulutusta. Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 29
Työpaikalla on huolehdittu suojautumisesta sosiaalisen median väärinkäytöksiä ja uhkia vastaan Sektorit Työpaikallamme on huolehdittu suojautumisesta sosiaalisen median väärinkäytöksiä ja uhkia vastaan. (%) Yksityinen sektori Julkinen sektori 21 22 20 47 49 50 4 6 6 30 24 22 Noin viidenneksellä sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikoista on suojauduttu somen väärinkäytöksiä ja uhkia vastaan 20.1. Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 30
Työpaikalla on huolehdittu suojautumisesta sosiaalisen median väärinkäytöksiä ja uhkia vastaan Henkilömäärä Työpaikallamme huolehdittu suojautumisesta sosiaalisen median väärinkäytöksiä ja uhkia vastaan (%) alle 20 henkilöä 20-49 50-199 200-499 500+ 21 49 6 24 21 50 21 19 51 11 19 20 60 6 14 1 50 0 32 27 36 2 36 Isoimmilla työpaikoilla on huolehdittu parhaiten suojautumisesta somen väärinkäytöksiä ja uhkia vastaan. Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 31
Työpaikalla on kartoitettu sosiaalisen median käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä Sektori Työpaikallamme on kartoitettu sosiaalisen median käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä. (%) Yksityinen sektori Julkinen sektori 9 9 62 6 70 6 7 23 17 14 Vain alle kymmeneksellä sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikoista on kartoitettu somen kuormitustekijöitä Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 32
Työpaikalla on kartoitettu sosiaalisen median käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä Henkilömäärä Työpaikallamme on kartoitettu sosiaalisen median käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä (%) alle 20 henkilöä 20-49 50-199 200-499 500+ 6 5 7 9 13 13 67 71 67 76 66 64 0 3 7 12 10 25 20 17 13 15 Sosiaalisen median kuormitustekijöitä oli kartoitettu vain harvoilla työpaikoilla. Isoimmilla ja pienimmillä työpaikoilla kuitenkin hieman keskikokoisia enemmän. Kyllä Ei Ei tarvetta Ei osaa sanoa 20.1. 33
Yhteenveto: Sosiaalisen median käyttö työpaikoilla Noin kolmannes työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään sisäistä sosiaalista mediaa, kuten intranetin keskustelupalstaa. Useimmiten syyt sille, miksi sisäistä mediaa ei käytetty, liittyivät organisaatiokulttuurin vanhanaikaisuuteen, tietoturvaan, työpaikan pieneen kokoon, teknisiin ongelmiin tai työn luonteeseen. Noin puolet työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään ulkoista sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, työhön liittyvissä asioissa. Sosiaalisen median käyttö työssä koetaan yleensä myönteisenä tai neutraalina asiana. Suurimmiksi hyödyiksi koettiin tiedotustoiminnan ja kontaktien ylläpidon tehostuminen, markkinointiin, imagoon ja näkyvyyteen liittyvät myönteiset vaikutukset sekä nopeus. Suurimmiksi sosiaalisen median käyttöön liittyvinä haasteina tuotiin esiin epäselvät pelisäännöt, some voi viedä aikaa varsinaiselta työltä ja sitä käytetään myös omien asioiden hoitoon. Lisäksi siihen koettiin liittyvän tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyviä ongelmia. Työsuojeluun liittyvänä haasteena nähtiin erityisesti epäasiallinen tai kielteinen palaute yksittäisiä henkilöitä kohtaan ja uhkailu. Niistä työpaikoista, joissa sosiaalinen media on käytössä, noin puolessa on tehty linjaukset sähköpostin ja tietoverkon käytöstä henkilökohtaisten asioiden hoitoon, annettu ohjeet sosiaalisessa mediassa esiintymisestä ja laadittu yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä. Sosiaalisen median käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä on sen sijaan kartoitettu vain harvoilla työpaikoilla. 20.1. 34
Yhteenveto: Sosiaalisen median käyttö sektorin mukaan tarkasteltuna Sosiaalisen median käyttö koettiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla hyvin myönteisenä asiana. Sisäisen somen käyttö oli yksityisellä sektorilla hieman julkista yleisempää. Ulkoisen somen käyttö taas oli julkisella sektorilla jonkin verran yksityistä yleisempää. Yli 70%:lla julkisen sektorin ja vajaalla 60% yksityisen sektorin työpaikoista on tehty sähköpostin ja tietoverkon henkilökohtaisen käytön linjauksia. Yksityinen sektori on monessa asiassa hieman julkista edellä, mitä tulee somen työkäyttöön liittyviin asioihin. Yksityisellä on annettu enemmän ohjeita somessa esiintymisestä sekä laadittu useammin pelisääntöjä somen työkäytöstä. Myös käytönnöt sille, miten somessa tapahtuvaan epäasialliseen kohteluun puututaan, ovat useimmin sovittuja yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla on laadittu yksityistä useammin myös eettiset ohjeet somen käyttäjille. Koulutusta somen käyttöön on annettu noin 25% sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikoista. Noin viidenneksellä työpaikoista on varauduttu väärinkäytöksiä ja uhkia vastaan. Tilanne oli sama sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Alle kymmenesosa sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikoista on kartoittanut somen kuormitustekijöitä. 20.1. 35
Yhteenveto: Sosiaalisen median käyttö työpaikan koon mukaan tarkasteltuna Sisäisen somen käyttö oli isoilla työpaikoilla pieniä yleisempää. Tähän tutkimukseen osallistuneista työpaikoista pienet ja isot käyttivät keskikokoisia enemmän ulkoista somea Sosiaalisen median käyttö koetaan erityisen myönteisenä pienillä työpaikoilla Linjauksia tietoverkon ja sähköpostin käytöstä on tehty eniten isoimmilla työpaikoilla Isoilla työpaikoilla on annettu pieniä enemmän ohjeita somessa esiitymisestä, laadittu pieniä useammin eettiset ohjeet somen käyttäjille ja huolehdittu parhaiten suojautumisesta somen väärinkäytöksiä ja uhkia vastaan. Somessa havaituun ja koettuun epäasialliseen kohteluun puuttumisen käytäntöjä oli yleisimmin isoilla ja pienillä työpaikoilla, samoin niillä oli annettu eniten koulutusta somen käytöstä. Määrät ovat kuitenkin alhaiset, enimmillään noin kolmannes työpaikoista oli antanut koulutusta. Sosiaalisen median kuormitustekijöitä oli kartoitettu vain harvoilla työpaikoilla. Isoimmilla ja pienimmillä työpaikoilla kuitenkin hieman keskikokoisia enemmän. 20.1. 36
Vastaajat Kyselyyn vastasi yhteensä 49 henkilöä, joista 34 toimi työsuojeluvaltuutettuna ja 150 työsuojelupäällikkönä. (Vastausprosentti 16 %) Henkilöstä 124 (25%) edusti julkista sektoria ja loput 374 (75%) yksityistä sektoria. Yksityisen sektorin vastanneiden työpaikoista suurin osa oli palvelualalla (192kpl) ja teollisuudessa (139kpl). Vastaajat edustivat henkilömäärän mukaan seuraavasti eri kokoisia työpaikkoja: Alle 20 henkilön työpaikka: 66 vastaajaa (13%) 20-49 hlö: 119 vastaajaa (24%) 50-199 hlo: 137 vastaajaa (2%) 200-499 hlö: 64 vastaajaa (13%) 500+ hlö: 2 vastaajaa (17%) Ei tietoa henkilömäärästä: 30 vastaajaa (6%) 20.1. 37
Vastaajat Vastaajista 54 % oli miehiä ja 46 % naisia. 45 % vastaajista kuului 30-50 vuotiaiden ikäryhmään ja yli 50- vuotiaita oli 51 %. Noin 4 % oli alle 30-vuotiaita. Vastaajista 37 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 44 % naisvaltaisella ja 19 % työpaikalla, jossa oli tasainen sukupuolijakauma. Valtaosa vastaajista (96 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut toiminnassa 5 vuotta tai kauemmin. 20.1. 3
Lisätietoja Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915 / kerttuli.harjanne@ttk.fi Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2665 / minna.toivanen@ttl.fi Minna Janhonen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2609 / minna.janhonen@ttl.fi www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli 20.1. 39