1-2005 Kaupunkimittaus Postiosoite: PL2205, 00099 Helsingin kaupunki p. 09 7312 32
Tämän tiedotteen tarkoituksena on kertoa asemakaava-alueen kiinteistönomistajan oikeuksista ja velvoitteista sekä rakentamiseen liittyvistä seikoista siltä osin kuin ne perustuvat lainsäädännön määräyksiin. Tiedotteessa selostettuja asioita hoidetaan Helsingin kaupungin eri virastoissa. Kaupungin yleinen virka-aika on 8.15 16.00. Virastoissa saattaa olla kuitenkin erilaisia asiakaspalveluaikoja, jotka on syytä tarkistaa ko. virastosta. Toimenpiteiden maksut ovat vuoden 2005 hintoja. Esitteestä on tulossa uusi painos vuonna 2007. Sisällys: 1. ASEMAKAAVAN LAATIMINEN... 3 2. KATUALUEIDEN JA MUIDEN YLEISTEN ALUEIDEN OMISTUS... 3 3. KATUALUEEN LUOVUTUSVELVOLLISUUS...4 4. KAUPUNGIN LUNASTUSOIKEUS... 4 5. KATUALUEEN HALTUUNOTTO... 4 6. KADUN RAKENTAMINEN JA YLEISEEN KÄYTTÖÖN LUOVUTTAMINEN... 4 7. LIIKENNEYHTEYDET TONTILLE... 4 8. KADUN KUNNOSSA - JA PUHTAANAPITO... 4 9. VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN RAKENTAMINEN... 5 10. KIINTEISTÖVERO... 5 11. RAKENNUSKIELTO... 5 12. TONTTIJAKO JA LASKENTAPALVELU... 6 13. TONTINOSAN LUNASTUS... 6 14. RAKENTAMISKEHOTUS... 7 15. TONTIN LOHKOMINEN JA REKISTERÖINTI... 7 16. TONTIN LAINHUUDATUS JA KIINNITTÄMINEN... 7 17. RAKENNUSJÄRJESTYS... 8 18. RAKENTAMISEN LUVAT... 8 19. RAKENNUKSEN PURKAMINEN... 10 20. TONTTIKORKEUS... 10 21. VASTAAVA TYÖNJOHTAJA... 10 22. RAKENNUSTYÖN ALOITTAMINEN JA PYYDETTÄVÄT KATSELMUKSET... 11 23. MAANALAISET JOHDOT... 12 24. MAANALAISET TILAT... 12 25. JOHTOLIITTYMÄT... 12 26. PUISTOJEN HOITO JA YLLÄPITO... 14 27. POHJATUTKIMUKSET... 15 28. RASITTEEN PERUSTAMINEN... 15 29. TONTIN OSOITE... 16 30. KAUPUNKIMITTAUSOSASTON PALVELUT... 16 2
1. ASEMAKAAVAN LAATIMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava on laadittava alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavassa osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten sekä ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys ja maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Asemakaavaehdotuksen tai asemakaavan muutosehdotuksen laatii kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto. Vaikutukseltaan merkittävien kaavojen vireille tulosta tiedotetaan vuosittain kaavoituskatsauksessa, joka jaetaan jokaiseen talouteen. Lisäksi kunkin kaavahankkeen käynnistyessä laaditaan yhteenveto, jossa käsitellään suunnittelun lähtökohtia, tavoitteita ja mahdollisia vaihtoehtoja sekä vuorovaikutuksen järjestämistä. Tämä yhteenveto on nimeltään osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja siitä tiedotetaan osallisille. Suunnittelun edetessä esitellään kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa. Osallisille järjestetään mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja lausua asiasta mielipiteensä joko keskustelutilaisuuksissa tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla suunnittelun eri vaiheissa. Kaavaehdotus käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Vähäiset asemakaavan muutokset hyväksyy kaupunginhallitus. Ennen hyväksymistä ehdotus pidetään nähtävänä 30 päivän ajan. Vaikutuksiltaan vähäisen kaavan nähtävillä oloaika on 14 päivää. Nähtävillä olosta ja hyväksymispäätöksestä kuulutetaan sanomalehdissä. Hyväksymispäätöksiä ei enää alisteta ympäristöministeriön vahvistettavaksi vaan asemakaava tai asemakaavan muutos tulee voimaan kun hyväksymispäätöksestä kuulutetaan. haltijan aloitteesta, kaavan laatimisesta peritään hakijalta maksu. Maksun suuruus riippuu vaadittavasta työmäärästä. Vähäisistä asemakaavan muutoksista peritään 500 1700, keskisuurista 2500, vaativista 3500 ja erittäin vaativista muutoksista 8500 17000. Lisäksi peritään kuulutuskustannuksia 168. Jos hakijoita on useita, maksu jaetaan hakijoiden kesken. Pienen tonttikohtaisen asemakaavan muutoksen laatiminen ja käsittely kestää yleensä puolesta vuodesta vuoteen. Valitukset tai muut erityissyyt voivat pidentää käsittelyaikoja. Vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen valmistelu- ja käsittelyajat määritellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavoista saa tietoja ja kopioita asemakaavaosaston kaavaesittelystä, puhelin 169 4460. Valmisteilla olevista asemakaavoista ja asemakaavan muutoksista saa tietoja aluearkkitehdeiltä. KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Asemakaavaosasto Kansakoulunkatu 3 PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki p. 1691 http://www.hel.fi/ksv 2. KATUALUEIDEN JA MUIDEN YLEISTEN ALUEIDEN OMISTUS Ensimmäisen asemakaavan mukainen katualue erotetaan kaupungin omistukseen toimitusinsinöörin suorittamalla kiinteistönmuodostamislain mukaisella kiinteistötoimituksella. Toimituksessa määritetään mitattava alue ja lasketaan sen kokonaispinta-ala sekä eri kiinteistöistä siihen menevät osapinta-alat. Toimitus voi koskea katualueita sekä muita asemakaavan osoittamia yleisiä alueita, mm. puistoja. Muut yleiset alueet kuin ensimmäisen asemakaavan mukaiset katualueet kaupungin on hankittava omistukseensa joko kaupalla tai lunastuksella. Jos kaavahanke on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai - 3
Kiinteistönmuodostustoimisto p. 7312 4301 http://www.hel.fi/kv/kaupunkimittaus 3. KATUALUEEN LUOVUTUSVELVOLLISUUS Asemakaavassa katualueeksi osoitetut ennestään tienä käytetyt tai tieksi varatut alueet tulevat korvauksetta kaupungille. Muusta asemakaava-alueella omistamastaan maasta maanomistaja joutuu katualueeksi luovuttamaan korvauksetta enintään viidesosan (1/5) tai enintään sen kerrosalan määrän, jonka saa rakentaa maanomistajalle jäävälle maalle kyseisellä asemakaavaalueella. Ilmaisluovutusvelvollisuus koskee vain ensimmäiseen asemakaavaan kuuluvia katualueita. Maanomistaja saa vaatiessaan korvauksen ilmaisluovutusvelvollisuuden yli luovuttamastaan maasta. Yksikköhintana käytetään alueen raakamaan hintaa. Kaupungille siirtyvällä alueella olevat rakennukset, puut ja istutukset sekä laitteet kaupunki korvaa pääsääntöisesti katualueen haltuunoton yhteydessä. Mikäli maanomistaja ja kaupunki eivät pääse sopimukseen edellä mainituista korvauksista, ratkaistaan asia lunastuslain säännöksiä noudattaen. Tonttiosasto Katariinankatu 1 p. 169 3291 http://www.hel.fi/kv/tontti/ 4. KAUPUNGIN LUNASTUSOIKEUS Kaupunki saa ilman erityistä lupaa lunastaa sellaisen yleisen alueen sekä sellaisen yleisen rakennuksentontin, joka on asemakaavassa tarkoitettu kaupungin laitokselle tai muihin kaupungin tarpeisiin. Edellä mainittu pätee myös, mikäli kyseessä on käyttöoikeuden rajoittaminen kaavassa osoitettua kaupungin maanalaista rakentamista varten. 5. KATUALUEEN HALTUUNOTTO Kaupunki saa ottaa katualueen haltuunsa, kun sitä ryhdytään rakentamaan tai muutoin tarvitaan tarkoitukseensa käytettäväksi ja kun alueen erottamista koskeva kiinteistötoimitus on pantu vireille. Jos maalla on rakennus, kaivo tai muu arvokas laite tai maa on välttämätön niiden käyttämistä varten, ei kaupunki kuitenkaan saa ottaa maata haltuunsa ennen kuin rakennus tai laite on lunastettu. 6. KADUN RAKENTAMINEN JA YLEISEEN KÄYTTÖÖN LUOVUTTAMINEN Kadun rakentaminen kuuluu kaupungille. Uutta katua on rakennettava sitä mukaa kuin asemakaavan mukainen toteutuneen maankäytön tarve sitä edellyttää. Ennen kuin katua ryhdytään rakentamaan, siitä laaditaan katusuunnitelma. Suunnitelma pidetään julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Muistutukset ehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisesti ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Kun katu on rakennettu vahvistetun katusuunnitelman mukaisena, siitä tehdään kadunpitopäätös. Päätös annetaan tiedoksi kaikille kadun varrella olevien tonttien omistajille tai haltijoille. Päätöksen jälkeen kadun kunnossa- ja puhtaanapitovastuu jakautuu kaupungin ja tontinomistajien kesken. 7. LIIKENNEYHTEYDET TONTILLE Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kustannuksellaan tonttiliittymän rakentamisesta kadun ajoradan reunasta tontilleen. Eräissä tapauksissa uutta katua rakennettaessa kaupunki huolehtii liittymän tekemisestä. 8. KADUN KUNNOSSA - JA PUHTAANAPITO Kadun ja jalkakäytävän kunnossapito, kuten kadun rikkoutuneen päällysteen korjaaminen, kuuluu kaupungille. Kunnossapitoon luetaan myös talvikunnossapito. Talvikunnossapidon tehtävät on jaettu kaupungin ja tontinomistajien kesken. Tontinomistajan velvollisuutena on yleiseen käyttöön luovutetulla kadulla pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. Tontinomistajan velvollisuutena on myös tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. 4
Tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana liasta, roskista ja irtonaisista esineistä tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Kaupunki voi sopimuksesta korvausta vastaan ottaa hoitaakseen tontinomistajalle kuuluvan jalkakäytävän talvikunnossapidon ja katualueen puhtaanapidon. RAKENNUSVIRASTO Katuosasto Kasarminkatu 21 p. 1661 http://www.hkr.hel.fi/katu/ 9. VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON RAKENTAMINEN Yleinen vesijohto ja viemäri rakennetaan pääsääntöisesti katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. Vesijohto ja viemäriverkko tehdään niin, että siihen voidaan jokaiselta tontilta liittää yksityinen vesijohto ja viemäri. Kun asemakaava on vahvistettu, laaditaan ja vahvistetaan alueelle ennen viemäreiden rakentamista yksityiskohtainen viemärisuunnitelma. Yleiseen viemärilaitokseen kuuluvat myös yleiset sadevesiviemärit. Yleisen vesi- ja viemärilaitoksen rakentaminen ja kunnossapito kuuluu kaupungille. Yleiseen vesi- ja viemärilaitokseen kuuluvat kaikki sen toimintaa varten tarpeelliset laitteet ja rakennelmat. Siihen eivät kuitenkaan kuulu kiinteistöjen omat vesi- ja viemärilaitteistot. Yleisen vesi- ja viemärilaitoksen rakentamis- ja ylläpitokustannukset peritään siihen liittyvältä kiinteistöltä vesi- ja jätevesimaksuina eli käyttömaksuina sekä kertaluonteisena liittymismaksuna. Lisäksi peritään perusmaksua vesi-, jätevesi- ja hulevesipalvelusta. Yksityisen vesijohdon ja viemärin rakentaminen niihin kuuluvine laitteineen ja niiden kunnossapito kuuluvat tontinomistajalle. HELSINGIN VESI Ilmalankuja 2 A p. 47341 www.helsinginvesi.fi 10. KIINTEISTÖVERO Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaita. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. Kiinteistöveron määrää ja maksuun panee verotoimisto. Kiinteistöveron tuotto tulee vuosittain kaupungille. Kiinteistövero määrätään sille, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Vuokratontilla olevasta rakennuksesta ja rakennelmasta vero määrätään rakennuksen omistajalle ja maapohjasta vuokranantajalle. Kiinteistövero on kaupunginvaltuuston vuosittain vahvistaman kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön edellisen vuoden verotusarvosta. Yleisen veroprosentin mukaan määrätään vero maa-alueista (myös asuinrakennusten tonteista) ja muista kuin asuinrakennuksista. Vuonna 2005 Helsingissä yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,70 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22. HELSINGIN VEROTOIMISTO Varainverotusosasto Kiinteistöryhmä Rajatorpantie 8 A, 01600 VANTAA PL 400, 00052 VERO P. 731120 http://www.vero.fi/ 11. RAKENNUSKIELTO Rakennuskielto on voimassa asemakaavaalueella rakennuskorttelissa tai sen osassa, kunnes asemakaavassa edellytetty sitova tonttijako on hyväksytty ja tontti merkitty kiinteistörekisteriin. Kielto on voimassa myös korttelissa jossa erillisen tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on tarpeen. Rakennuskielto on voimassa myös asemakaava-alueella, jolle on hyväksytty asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on tullut lainvoimaiseksi. Kaupunginvaltuusto voi erikseen määrätä rakennuskieltoon alueen jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Kielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kaupunginvaltuusto voi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Rakennuskielto voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta. 5
p. 7312 4267 http://www.hel.fi/kv/kaupunkimittaus/ 12. TONTTIJAKO JA LASKENTAPALVELU Rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan asemakaavassa tontteihin, milloin se on maankäytön järjestämiseksi tarpeen (tonttijako). Tonttijako voi olla sitova tai ohjeellinen. Helsingissä määrätään asemakaavoissa poikkeuksetta tonttijaot laadittaviksi erillisinä sitovina tonttijakoina. Valmisteltaessa erillistä tonttijakoa on kuultava tonttijakoalueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita sekä myös vastapäisen kiinteistön omistajaa ja haltijaa, jos päätös voi olennaisesti vaikuttaa vastapäisen kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen. Erillisen tonttijaon laatii kiinteistöinsinööri tai maanmittausteknikko ja hyväksyy kaupungingeodeetti. Ennen hyväksymistä on tonttijako pidettävä nähtävillä 14 päivää muistutuksen tekemistä varten. Jos kaikki asianomaiset ovat kirjallisesti hyväksyneet tonttijaon, ei nähtäville asettaminen ole tarpeen. Tonttijaon on oltava tarkoituksenmukainen ja siinä on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä huomiota maanomistusoloihin. Sitovan tonttijaon muuttamiseen voidaan ryhtyä, jos sen havaitaan edistävän korttelin tai sen osan tarkoituksenmukaista järjestämistä, kun: - tonttijako ei sopeudu asemakaavaan tai vallitseviin maanomistusoloihin tai jos se on muutoin sopimaton; taikka - niiden tonttien omistajat, joita muutos koskee, ovat siitä yksimieliset. Vähäisten tarkistusten tekemisestä säädetään kiinteistönmuodostamislaissa. Tontin tai sen osan omistajalla on oikeus tehdä kunnalle esitys tonttijaon muuttamisesta. Sitovan tonttijaon muuttamiseen (esim. tontin jakamiseen) vaikuttavia tekijöitä ovat mm. asemakaavamääräykset, käytetty rakennusoikeus ja rakennusten sijainti tontilla. Koelaskennoilla osoitetaan eri vaihtoehtoja, joilla tontti voidaan jakaa. Koelaskenta on yksiselitteinen karttapiirros (luonnos tonttijaoksi) jota voi käyttää esim. myyntiesitteessä, kauppakirjassa, osituksessa, perinnön-jaossa ja jako- tai rasitesopimuksen liitekarttana. Jos erillisen tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on pääosin yksityisen edun vaatima ja maanomistaja tai haltija on sitä hakenut, kunnalla on oikeus periä omistajalta tai haltijalta tonttijaon laatimisesta tai muuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Tonttijaon muutoksen perusmaksuna peritään 780-880, sekä kolmannesta ja jokaisesta seuraavasta muodostuvasta tontista peritään lisäksi 200. Tonttijaot p. 7312 4223 p. 7312 4224 http://www.hel.fi/kv/kaupunkimittaus/ 13. TONTINOSAN LUNASTUS Tonttijaon mukaisen tontin rakentamiseksi on sen eri omistajille kuuluvat osat saatettava samalle omistajalle. Jos tähän ei päästä vapaaehtoisin kaupoin, on tontinosan omistajalla oikeus lunastaa itselleen muu osa tonttia. Ensisijainen lunastusoikeus on sillä, jonka tontinosa rakennuksineen on arvokkain. Jollei kukaan omistajista tahdo käyttää lunastusoikeuttaan, kaupungilla on oikeus lunastaa tonttiin kuuluvat osat. Tontinosan lunastusta haetaan kaupunkimittausosastolta kiinteistörekisterin pitäjältä. Toimituksen suorittaa kiinteistöinsinööri tontin lohkomisen yhteydessä. Lunastettavasta alueesta määrätään korvaus tonttimaan käyvän hintatason mukaan. Lunastustoimituksesta peritään todelliset kustannukset voimassa olevan kiinteistötoimitusmaksutaksan tuntiveloitushintojen mukaan laskettuna. Lisätietoja saa kaupunkimittausosastolta. 6
p. 7312 4290 http://www.hel.fi/kv/kaupunkimittaus/ 14. RAKENTAMISKEHOTUS Kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta, kaupunki voi antaa tontin omistajalle tai haltijalle rakentamiskehotuksen, mikäli tontin sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta tai tonttia ei ole rakennettu pääasiallisesti asemakaavan mukaisesti. Rakentamiskehotusta ei saa kuitenkaan antaa asemakaavassa enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen rakentamiseen tarkoitetun tontin omistajalle tai haltijalle, jos sillä on käytössä oleva asuinrakennus. Jos tonttia ei rakenneta 3 vuoden kuluessa rakentamiskehotuksen antamisesta, kaupunki saa ilman erityistä lupaa lunastaa sen. Tonttiosasto Katariinankatu 1 p. 169 3291 http://www.hel.fi/kv/tontti/ 15. TONTIN LOHKOMINEN JA REKISTERÖINTI Tontilla tarkoitetaan kaupungin asemakaava-alueella olevaa kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin (Osa valtakunnallista kiinteistötietojärjestelmää / KTJ). Tontti muodostetaan kiinteistötoimituksella, jonka toimitusinsinööri suorittaa omistajan kirjallisesta hakemuksesta. Toimituksen suorittamisen edellytyksenä on voimassa oleva sitova tonttijako, ja että hakijalla on lainhuudot mitattavan tontin muodostajakiinteistöihin tai määräaloihin. Toimituksessa tarkastetaan tontin vanhat rajat ja merkitään uudet rajat maastoon. Lisäksi kokouksessa perustetaan sopimuksen mukaiset tarvittavat rasitteet, päätetään osuuksista yhteisiin maa- ja vesialueisiin, määrätään kantakiinteistö sekä tehdään päätökset rajankäynneistä. Toimituksesta laaditaan pöytäkirja ja lohkomiskartta, jota tarvitaan mm. rakennuslupahakemuksen liiteasiakirjana. Lohkomistoimituksen yhteydessä tontti voidaan tietyin edellytyksin vapauttaa sen muodostajakiinteistöihin vahvistetuista kiinnityksistä. Lohkominen vie aikaa hakemuksesta tontin rekisteröintiin keskimäärin 3 kuukautta. Perushinta tontin koosta ja asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta riippuen on alimmillaan 715, ylimmillään 1727. Edellä mainitut hinnat eivät sisällä lisätoimenpiteitä, kuten rasitteiden perustamisia (Kiinteistörasitteista lisää kappaleessa 28.1, sivu 15). Lohkomistoimituksen kustannukset maksaa pääsääntöisesti toimituksen hakija. Jos sitovan tonttijaon mukaisen tontin alue on sama kuin entisen tilan tai tontin alue, voidaan tontti tietyin edellytyksin rekisteröidä kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä ilman maastotöitä alle kuukaudessa. Maksu on tällöin 340. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin joka muodostuu kokonaisista kiinteistöistä, voi kiinteistörekisterin pitäjä päätöksellään yhdistää laissa määrätyin edellytyksin tontiksi. Tontti katsotaan syntyneeksi, kun se on merkitty kiinteistörekisteriin. Maksu on tarvittavista toimenpiteistä riippuen 360 720. Tontin lohkomisen ja muiden kiinteistötoimitusten hakemuksen voi hakea kaupunkimittausosaston kiinteistönmuodostustoimiston kanslian lisäksi seuraavasta internet osoitteesta: http://www.hel.fi/kv/kaupunkimittaus/lataa.html Kiinteistönmuodostustoimisto p. 7312 4301 http://www.hel.fi/kv/kaupunkimittaus/ 16. TONTIN LAINHUUDATUS JA KIINNITTÄMINEN Lainhuudatuksella tarkoitetaan kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista julkiseen lainhuutorekisteriin. Lainhuuto on haettava 6 kuukauden kuluessa kiinteistön tai määräalan kauppakirjan allekirjoittamisesta. Lainhuutoa haettaessa on esitettävä maksukuitti varainsiirtoveron maksusta. Veron määrä on 4 prosenttia kauppakirjaan mer- 7
kitystä kauppahinnasta. Jos lainhuutoa ei haeta määräajassa, varainsiirtoveron määrää korotetaan. Kiinteistöön tai määräalaan voidaan omistajan hakemuksesta hakea kiinnityksiä. Todisteeksi kiinnityksestä käräjäoikeus antaa panttikirjan, josta ilmenee kiinnitysten rahamäärä. Omistaja voi pantata panttikirjan velkojensa vakuudeksi. Kiinnityksen edellytyksenä on omistajalle kiinteistöön myönnetty lainhuuto. Hakemusmaksu lainhuudossa on 60. Lainhuudatetusta tilasta voidaan hakea selvennyslainhuuto, joka maksaa 25. Kiinnityksen vahvistaminen maksaa ensimmäisen panttikirjan osalta 40 ja samaan hakemukseen sisältyvien seuraavien panttikirjojen osalta 10 kappaleelta. Helsingin käräjäoikeuden kiinteistökanslia ottaa hakemuksia vastaan ma - pe kello 10.00 12.00. Hakemuksia voi lähettää myös postitse tai jättää oikeustalon kansliaan virka-aikana kello 8.00 16.15. Helsingin käräjäoikeus Porkkalankatu13, 00180Helsinki PL650, 00181Helsinki helsinki.ko@om.fi p. 010 36 44200 f. 010 36 44218 www.oikeus.fi/ko/helsinki 17. RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, jossa annetaan paikallisista oloista johtuvia tarpeellisia, rakentamista koskevia määräyksiä. Helsingin ensimmäinen rakennusjärjestys annettiin vuonna 1826. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan rakennusjärjestyksen 7.6.2000. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestys on luettavissa ja tulostettavissa Helsingin rakennusvalvontaviraston internetsivuilla http://www.rakvv.hel.fi/ tai sen voi noutaa rakennusvalvontaviraston kirjaamosta: Siltasaarenkatu 13, p. 310 26244. 18. RAKENTAMISEN LUVAT 18.1 Rakennuslupa Uuden rakennuksen rakentaminen, rakennuksen laajentaminen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen sekä sellainen korjaus- ja muutostyö, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen edellyttää aina rakennuslupaa. Sen lisäksi rakennuslupa tarvitaan rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Samoin rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuslupahakemus toimitetaan rakennusvalvontavirastoon. Luvan myöntää joko rakennuslautakunta, rakennusvalvontaviraston yliarkkitehti tai lupayksikön päällikkö. Toimivallanjako määräytyy rakennushankkeen luonteen perusteella (vaatiiko hanke väestönsuojaa vai ei, vaikuttaako merkittävästi kaupunki- tai ympäristökuvaan vai ei jne.), ja eräissä tapauksissa mahdollisen rakennuskiellon perusteella. Lupahakemuksen mukaan on liitettävä mm. 1. selvitys siitä, että hakija hallitsee tonttia tai rakennuspaikkaa (omistus- tai vuokra- tai muu hallintaoikeus). Asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeenomistaja ei voi toimia hakijana, vaan hakijana on aina yhtiö. 2. ote asemakaavasta, kiinteistörekisterin ote ja rakennuslupakartta 3. rakennuspiirustukset kolmena sarjana, kun kyse on uudisrakentamisesta tai lisärakentamisesta, ja muutoin kahtena sarjana 4. tilastolomakkeet (RH1, RH2, RK9), jotka täytetään aina rakennuskohtaisesti. Lupahakemusta jätettäessä tulee myös jättää selvitys rakennuksen suunnittelijoista. Tarkoitusta varten on oma lomake. Hakija voi nopeuttaa hakemuksen käsittelyä kuulemalla naapurit itse. Muutoin naapurit kuullaan viran puolesta. Mikäli rakennus liitetään sähkö- tai kaukolämpöverkkoon tai viemäriin ja vesijohtoon taikka muuhun yleiseen johtoon, on raken- 8
nuslupahakemukseen liitettävä asianomaisen laitoksen lausunto. Uutta rakennusta ja lisärakennusta koskeviin hakemuksiin tulee liittää selvitys rakennuspaikan korkeuksista eli tonttikorkeusilmoitus, jonka saa kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolta tai kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosastolta (Ks. Kappale 20, sivu 9). Pientalotonttien osalta hakemukseen on liitettävä pintavaaitusselvitys koko tontin osuudelta. Rakennushankkeen laadusta riippuen edellytetään lisäksi tiedot väestönsuojasta, kerrosalalaskelma, selvitys autopaikoista, selvitys rakennuksen palokuormasta, selvitys naapurien kuulemisesta. Luvanhakijan tulee tiedottaa rakennushankkeesta ja sen vireille tulosta rakennuspaikalla. Sopiva tapa tiedottaa on asettaa rakennuspaikan tienpuoleiseen reunaan tiedote, josta käy ilmi, mitä rakennuspaikalle aiotaan rakentaa, milloin rakentaminen alkaa ja hakijan yhteystiedot. Rakennusluvan käsittely kestää noin 2 kuukautta. Luvan käsittelystä peritään rakennusvalvontataksan mukainen maksu. Taksa on luettavissa rakennusvalvontaviraston internetsivuilta. Taksaa saa myös rakennusvalvontaviraston kirjaamosta. 18.2 Poikkeaminen Poikkeamispäätös on tarpeen poikettaessa vähäistä enemmän maankäyttö- ja rakennuslain tai sen nojalla annetutuista rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamiseen voidaan tarvita suunnittelutarveratkaisu, jonka myöntää kaupunginhallitus. Lomake poikkeamisen ja suunnittelutarveratkaisun hakemista varten on saatavissa rakennusvalvontaviraston internetsivuilta ja viraston kirjaamosta. Hakijavoi nopeuttaa hakemuksen käsittelyä kuulemalla naapurit itse. Muutoin naapurit kuullaan viran puolesta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan hanketta koskevat piirustukset siinä laajuudessa, että hankkeen luonne niistä selviää. Lisäksi tarvitaan hankkeen sijaintia osoittava ympäristökartta, jonka saa lunastusta vastaan kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolta. Kartan on oltava viitenä kappaleena. Hakemuksesta tulee ilmetä mistä poiketaan, ja hakemus tulee perustella. Suunnittelutarveratkaisun tekee kaupunginhallitus. Poikkeamispäätöksen tekee poikkeamisen laadusta riippuen joko rakennuslautakunta, kaupunginhallitus tai Uudenmaan ympäristökeskus. Riippumatta siitä, mikä viranomainen kulloinkin asian ratkaisee, hakemus jätetään aina rakennusvalvontaviraston kirjaamoon. Hakemuksen käsittelystä peritään maksu. 18.3. Toimenpidelupa Eräät vähäisemmät rakennustoimenpiteet edellyttävät toimenpideluvan. Toimenpidelupaa edellyttäviä hankkeita ovat muun muassa: - rakennelmat ja laitokset - julkisivujen muuttaminen - mainoslaitteiden sijoittaminen - kiinteän aidan rakentaminen - asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen. Toimenpidelupaa haetaan kirjallisesti. Hakemus jätetään rakennusvalvontavirastoon. Hakemukseen on liitettävä rakennuspiirustukset kahtena sarjana. Muiden asiakirjojen tarve riippuu toimenpiteestä, asian voi tarkistaa rakennusvalvontaviraston kirjaamosta tai rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosaston lupasihteereiltä. Toimenpideluvan käsittely kestää kuukaudesta kahteen. Luvan käsittelystä peritään rakennusvalvontataksan mukainen maksu. 18.4. Muut lupamenettelyä edellyttävät toimenpiteet Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus). Rajoitus on voimassa asemakaava-alueella; yleiskaavaalueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; ja eräillä rakennuskieltoalueilla. 9
Maisematyölupaa ei kuitenkaan tarvita yleistai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten töiden suorittamiseen. Ei myöskään, jos asia on jo ratkaistu rakennus- tai toimenpideluvassa. Jos maisemaa muuttavan toimenpiteen vaikutukset ovat vähäisiä, ei lupaa myöskään tarvita. Sen, milloin kysymyksessä on kaavan toteuttamiseksi tarpeelliset työt tai vaikutuksiltaan vähäiset työt, ratkaisee ensi vaiheessa rakennusvalvontavirasto. Ratkaisu annetaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella joko kirjallisena tai suullisesti. Vastaavan työnjohtajan tarve arvioidaan samassa yhteydessä. Rakentamista valmisteleva kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide voidaan suorittaa ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista em. rajoituksin. Tämä tarkoittaa, että kaivamisen, puiden kaatamisen tms. tulee soveltua vireillä olevan lupahakemuksen mukaiseen rakennussuunnitelmaan. Oikeus rakentamista valmistelevien toimenpiteiden suorittamiseen on varmistettava rakennusvalvontavirastosta lupahakemuksen käsittelijältä. Rakennuksen ja kulkukäytävien kohdalla kasvavat puut voidaan kaataa ennen rakennusluvan myöntämistä. Kaatamiseen ei kuitenkaan saa ryhtyä ennen kuin rakennuksen ja kulkukäytävien oikea sijainti on varmistettu lupahakemuksen käsittelijältä. Maisematyöluvan käsittelystä ja kirjallisesta lausunnosta, jossa otetaan kantaa toimenpiteen vähäisyyteen, peritään rakennusvalvontataksan mukainen maksu. 19. RAKENNUKSEN PURKAMINEN Rakennuksen tai sen osan purkaminen edellyttää lupaa. Lupavelvoite on voimassa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Myös yleiskaavassa voidaan määrätä purkamisen luvanvaraisuudesta. Erillistä purkamislupaa ei kuitenkaan tarvita, jos rakennuksen tai sen osan purkamiskysymys on ratkaistu rakennusluvassa. Myös hyväksytty katusuunnitelma, joka edellyttää rakennuksen purkamista, poistaa lupavelvoitteen. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana. Vaikka rakennuksen purkamislupaa ei tarvittaisi, tulee purkamisesta etukäteen ilmoittaa rakennusvalvontavirastoon vähintään 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). Rakennusvalvontaviranomainen voi mainitun ajan kuluessa perustellusta syystä vaatia luvan hakemista. Jos rakennuksen purkamiseen on annettu velvoite, ei erillistä purkamislupaa tarvita. Myöskään tilapäisen rakennuksen purkamiseen ei tarvita erillistä lupaa. Purkamislupaa haetaan, tai purkamisesta ilmoitetaan, sitä varten laaditulla rakennusvalvontaviraston lomakkeella. Hakemuksen yhteydessä tulee jättää selvitys purkamistyön järjestämisestä, edellytykset huolehtia rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämisestä. Rakennuksen purkamisesta on sopivalla tavalla tiedotettava rakennuspaikalla. Purkamisluvasta ja purkamisilmoituksesta peritään rakennusvalvontataksan mukainen maksu RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Siltasaarenkatu 13 p. 310 2611 http://www.rakvv.hel.fi/ 20. TONTTIKORKEUS Tonttikorkeusilmoitus tilataan kaupunkimittausosastolta välitettäväksi asiakkaalle rakennuslupakartan yhteydessä. Asiakas voi myös itse tilata tonttikorkeusilmoituksen rakennusvirastolta. RAKENNUSVIRASTO Katuosasto Kasarminkatu 21 p. 1661 p. 166 2692 21. VASTAAVA TYÖNJOHTAJA Lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii ra- 10
kentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta. Tarpeen mukaan rakennustyössä tulee olla erityisalan työnjohtajia sen mukaan kuin luvassa tai rakennustyön aikana määrätään. Vastaavaa työnjohtajaa edellyttäviä rakennustöitä ovat myös rakennushankkeeseen liittyvät kaivaminen, täyttäminen, louhiminen, paalutustyö sekä rakennuksen purkaminen. Tältä kannalta vastaavaa työnjohtajaa vaativana rakennustyönä ei kuitenkaan pidetä vähäisen rakennelman, laitoksen tai rakennuksen, kuten vajan, katoksen tai vastaavan rakentamista eikä vähäistä purkutyötä tai kaivamista. Vastaavalta työnjohtajalta ja erityisalan työnjohtajalta vaaditaan rakennushankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus. Rakennustyötä ei saa aloittaa, ellei työssä ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan hyväksyy rakennusvalvontavirasto joko hakemuksen, tai ilmoituksen perusteella. Hakemuksen ja ilmoituksen käsittelystä peritään rakennusvalvontataksan mukainen maksu. RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Rakennustekninen osasto Siltasaarenkatu 13 p. 310 2611 http://www.rakvv.hel.fi/ 22. RAKENNUSTYÖN ALOITTAMINEN JA PYYDETTÄVÄT KATSELMUKSET Lupapäätöksessä on tarvittavat ehdot rakennustyön aloittamisesta ja suorittamisesta. Rakennustyön saa aloittaa vasta sitten, kun sitä koskeva lupapäätös on saanut lainvoiman tai on saatu lupa aloittamiseen vakuutta vastaan. Työn aloittaminen edellyttää lisäksi vastuullisen työnjohtajan hyväksyntää. Vastaavan työnjohtajan on etukäteen ilmoitettava rakennustyön aloittamisajankohdasta rakennusvalvontavirastolle. Ennen uudisrakennuksen rakennustöiden aloittamista on kaupunkimittausosastolta haettava rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen. Tilaus tehdään asiakaspalveluksessa ja merkintää varten on jätettävä jäljennökset asemapiirustuksesta sekä pohja- ja leikkauskuvista. Ennen perustusten valua on pyydettävä rakennusvalvontavirastolta pohjakatselmuksen toimittamista. Ennen kunkin työvaiheen aloittamista tulee varmistua siitä, että lupapäätöksessä edellytetyt erityissuunnitelmat (rakenne-, ilmanvaihto-, kvv-piirustukset ym.) on toimitettu rakennusvalvontavirastoon ja, että virastolla ei ole ollut niihin huomautettavaa. Erityisalan työnjohtajan, kuten kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistotyön (kvv-työn) asentamisesta vastaavan työnjohtajan tulee olla hyväksytty ennen kyseisen työn aloittamista. Rakennustyön edistymisen mukaan on vastuullisen työnjohtajan pyydettävä rakennusvalvontavirastolta lupapäätöksessä edellytettyjen katselmusten suorittamista, joita ovat mm: - rakennekatselmus - ilmanvaihtokatselmus - vesi- ja viemärilaitteistokatselmus - loppukatselmus, joka toimitetaan, kun rakennus tai sen osa on valmis ja/tai työt rakennuspaikalla ovat valmiit. Perustuksen valmistuttua tilataan kaupunkimittausosastolta sijaintikatselmus. Jos sijainnin merkitseminen on tehty, voidaan sijaintikatselmus tilata puhelimitse. Muutoin piirustusjäljennökset tulee jättää kaupunkimittausosastolle. p. 7312 4267 p. 7312 4262 RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Rakennustekninen osasto Siltasaarenkatu 13 p. 310 2611 11
23. MAANALAISET JOHDOT Kaivu-, kairaus- ja louhintatöitä suorittavan on ennen työhön ryhtymistä selvitettävä kaikki kaivualueen johtotiedot vahinkojen välttämiseksi käymällä kaupunkimittausosaston johtotietopalvelussa. Johtotietopalvelu antaa kaivukohteen johtotiedot sekä rekisteröi kohteen tiedot. Palvelu on maksutonta välitöntä kaivutyötä varten. Suunnittelua varten kartat ovat maksullisia. Johtotietopalvelu p. 7312 4661, 4662 f. 7312 4663 24. MAANALAISET TILAT ylläpitää maanalaisten tilojen sijainti- ja korkeusasematiedostoa. Ennen töihin ryhtymistä on maanalaisten tilojen suunnittelijoiden, louhinta-, ja kallioperäkairaustöitä suorittavien aina otettava yhteyttä kaupunkimittausosaston johtotietojaokseen. Johtotietojaos p. 7312 4244, 7312 4243 f. 7312 4392 25. JOHTOLIITTYMÄT 25.1 Vesijohto- ja viemäriverkkoon liittyminen Yksittäiset kiinteistöt voivat liittyä vesijohtoverkkoon tonttivesijohdolla ja viemäriverkkoon tonttiviemärillä. Yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon liittyvä kiinteistö tekee Helsingin Veden kanssa liittymissopimuksen ja antaa asiakkaalle liittymiskohtalausunnon. Lausunnossa ilmoitetaan mm. liittymiskohdat ja viemärin padotuskorkeudet. Kiinteistöjen vesijohto- ja viemärisuunnitelmat tarkastaa Helsingin rakennusvalvontavirasto. Vesimittarin asennustyöt, liittämistyöt vesijohtoverkostoon ja yleiseen viemäriin saat Helsingin Vedeltä, jolta voi lisäksi tilata muita liittymistöitä materiaalihankintoineen esimerkiksi katuvesijohdon ja vesimittarin välisen tonttivesijohdon asentamisen. Töistä ja tarvikkeista Helsingin Vesi veloittaa voimassa olevien taksojen ja syntyvien kustannuksien mukaan. Kaivutöitä yleisellä alueella ei saa tehdä ilman johtoselvitystä ja kaivulupaa. Mikäli työ ulottuu kadulle tai jalkakäytävälle, tarvitaan päätös tilapäisestä liikennejärjestelystä. Kaivuluvat ja liikennejärjestelypäätökset saa HKR:n katuosaston katupalvelusta. Ennen asiointia katuosaston katupalvelussa on tehtävä johtoselvitys ja kaivukohteen rekisteröinti kaupunkimittausosaston johtotietopalvelussa. Tonttivesijohdon muutoksista tulee ilmoittaa rakennusvalvontaviranomaiselle ja Helsingin Vedelle. Kaivu-, täyttö- sekä päällystystöistä huolehtii liittyjä itse. Liittymistöiden yhteydessä Helsingin Vesi asentaa vesimittarin. Sitä lukemalla asiakas näkee kiinteistön vedenkulutuksen ja sitä seuraamalla voit viipymättä todeta myös mahdolliset vuodot kiinteistöjen laitteissa. Liittymisjohtojen rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksista huolehtii asiakas. Helsingin Vesi asentaa liittyjän kustannuksella kiinteistön vesimittarin ja vesijohdon liitoksen sulkuineen sekä tonttiviemäriliitoksen. Yleisen vesijohdon ja tonttivesijohdon välisen liitoksen sekä siihen kuuluvan sulkuventtiilin kunnosta vastaa Helsingin Vesi. Helsingin Vesi vastaa suorittamistaan töistä rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Laskutus tapahtuu voimassa olevan Helsingin Veden veloitusperusteiden mukaan. 12
RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Rakennustekninen osasto Siltasaarenkatu 13 p. 310 2611 HELSINGIN VESI Ilmalankuja 2 A p. 47341 RAKENNUSVIRASTO Katuosasto Kasarminkatu 21 p. * 1661 Katupalvelu Liukumäentie 4 p. 1665561 25.2 Sähköverkkoon liittyminen Rakennusluvan hakemisen yhteydessä toimitetaan Helsingin Energialle ennakkotietona asemapiirros ja tasokuva, jossa näkyy pääkeskuksen paikka (mikäli pääkeskus sisällä). Em pääpiirustukset toimitetaan dwgtai pdf -muotoisena sahkosuunnitelmat@helsinginenergia.fi tai Helsingin Energia/ Liittymäasiakkaat, 00090 Helen. Sähköliittymän toteuttamista varten tehdään liittymissopimus, lisäksi on tilattava erikseen liittymisjohdon tonttiosuus tai teetettävä se omalla sähköurakoitsijalla. Liittymisestä peritään taksan mukainen liittymismaksu sekä tonttiosuuden rakentamiskustannukset. Liittymissopimus ja tonttiosuuden tilaus suositellaan tehtäväksi n. 1,5 kk ennen sähkön tarvetta. www.helsinginenergia.fi/sahko/liittymapalvelu/liittymissopimus.html. Kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvia sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain ne sähköalan ammattilaiset, joilla on oikeus tehdä näitä töitä. Sähköverkkoon liittämisen edellytyksenä on sopimuksen lisäksi, että sähköasennukset on asianmukaisesti tarkastettu. Kiinteistön liittymissopimuksen lisäksi tarvitaan erillinen sähkönkäyttäjäkohtainen sähköenergian ostamista koskeva sähkönmyyntisopimus tai verkkosopimus. HELSINGIN ENERGIA Kotitaloudet: p. 010 802 802 www.helsinginenergia.fi/sahko/sahkosopimus.html Yritykset: p. 010 802 803 www.helsinginenergia.fi/sahko/yritykset/yrityksen sahkosopimus.html Lisätietoja: Helsingin Energia p. 6171 Liittymäpalvelut p. 617 2886 www.helsinginenergia.fi/sahko/liittymapalvelu/sahkoliit tyma.html 25.3 Kaukolämpöverkkoon liittyminen Ottamalla hyvissä ajoin yhteys Helsingin Energian HelenLämpöön varmistetaan liittymismahdollisuus kaukolämpöön. Lämmönjakohuoneen paikasta kiinteistössä on myös sovittava. Pääpiirustukset lämmönjakohuoneen osalta tulee leimauttaa Helen- Lämmössä ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä. Tapaamisesta sopiminen, puh. 617 2916. LVI-suunnittelija sopii alustavan liittymisjohtoreitin, puh. 617 2916, ja toimittaa LVIsuunnitelmat kolmena kopiona HelenLämmön tarkastuspalveluun hyväksyttäväksi, puh. 617 2976. Toivottu lämmöntoimituksen alkamispäivämäärä ilmoitetaan liittämislomakkeella palautekuoressa Lämmön myyntiin. Ennen lämmöntoimituksen aloittamista Helsingin Energian hyväksymä lämpöurakoitsija toimittaa LVI-suunnitelmat kahtena kopiona HelenLämmön tarkastuspalveluun hyväksyttäväksi, puh. 617 2976. Lämpösopimus tehdään vähintään kolme kuukautta ennen lämmöntoimituksen aloittamista, puh. 617 2971, ja se voidaan tehdä, kun edellä mainitut toimenpiteet on hyväksyttävästi suoritettu. Lopullisen liittymisjohtoreitin ja johdonrakentamisaikataulun sopimisesta on neuvoteltava hyvissä ajoin HelenLämmön Lämpöverkot yksikön kanssa, puh. 617 3016. Ennen kaukolämpölaitteiston käyttöönottoa kiinteistönlämpöurakoitsija tilaa HelenLäm- 13
möltä käyttöönottotarkastuksen, puh. 617 2976. Kun asennustyöt ovat täysin valmistuneet kiinteistön lämpöurakoitsija tilaa laitteistolle lopputarkastuksen HelenLämmöltä, puh. 617 2976. HELSINGIN ENERGIA HelenLämpö Sähkötalo, Kampinkuja 2, 6.krs (Kampin metroaseman vieressä) 25.4 Puhelinverkkoon liittyminen Rakennustietojen toimittaminen Rakentajaa/Rakennuttajaa pyydetään toimittamaan Elisa Communicationsille rakennusluvan hakemisen yhteydessä seuraavat tiedot: - asemapiirros (1:500) - rakennuksen tasopiirustus, josta ilmenee talojakamon sijainti - rakennuksen osoite - rakentamisen aloituspäivämäärä ja rakennuksen arvioitu valmistumispäivämäärä - rakentajan/rakennuttajan yhteystiedot. Tiedot toimitetaan osoitteella: Elisa Communications Oyj) / Runkoverkot (Roi 208), 00131 HELSINKI tai telefaxilla numeroon 010 26 23849 Talokaapelin asentaminen Uudisrakennus liitetään yleiseen televerkkoon maakaapelilla. Elisa Communications asentaa talokaapelin valmiiksi jo talon rakennusvaiheessa. Rakentaja suorittaa kaivutyöt tontin osuudella. Ennen kaivutyön aloittamista on varmistettava, ettei suunnitellulla kaivualueella ole ennestään tietoliikenne- tai muita kaapeleita. Elisa Communicationsin kaapeleiden sijaintitiedot saa henkilökohtaisella käynnillä Helsingin kaupungin mittausosastolla osoitteessa. Vaurion sattuessa vaurion aiheuttaja on korvausvelvollinen. Kaapelivahingosta kannattaa ilmoittaa heti numeroon (09) 10019. Pientalossa maakaapelin sisäänottoa varten rakentaja asentaa perustuksen läpi sisähalkaisijaltaan noin 50 mm:n muoviputken 50-80 cm tulevan maanpinnan alapuolelle. Rakennuksen sisällä putkitus suositellaan asennettavaksi talojakamoon asti ja putkituksessa on vältettävä jyrkkiä mutkia. Rakennuksen ulkopuolella putkituksen tulisi ulottua vähintään 1,5 m:n etäisyydelle ulkoseinästä. Kaapeliojan kaivusyvyydeksi suositellaan noin 60 cm. Mikäli rakentaja käyttää sähköpääkeskuksena ns. pihajakamoa, kannattaa jakamoksi valita malli, jossa on vakiona erillinen teletila talokaapelin päättämistä ja sähköistä suojaamista varten. Tämä tila on samalla kiinteistön talojakamo. Talojakamosta lähtevän sisäjohtoverkon rakentaminen ja ylläpito kuuluu kiinteistön omistajalle. Laadun varmistamiseksi kannattaa sisäjohtoverkon rakentajaksi valita valtuutettu teleurakoitsija. Yksityiskohtainen suunnittelu on tarpeen, jos tarvitaan esimerkiksi etätyön vuoksi monipuolisia tietoliikennepalveluja ja turvajärjestelmiä. Talokaapelin asentaminen ja tietoliikennepalvelut tilataan maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 5001. Palvelua saa myös Elisa Shopit tietoliikennetavarataloissa ja myymälöissä sekä virtuaalimyymälässä: shopit.elisa.fi ELISA COMMUNICATIONS Talokaapelit 0800-9-5001 http://www.elisa.fi/ 26. PUISTOJEN HOITO JA YLLÄPITO Helsingin kaupungin rakennusviraston Ympäristötuotannon viheryksiköt ovat erikoistuneet puistojen hoitoon, kunnossapitoon ja viherrakentamiseen Palveluja tarjotaan rakennusviraston lisäksi kaupungin muille hallintokunnille sekä yksityisille yrityksille ja kiinteistöille. Palveluvalikoimaan kuuluu puistojen ja pihojen ym. viheralueiden sekä siellä olevan kasvuston rakentaminen, kunnostus, kunnossapito ja hoito. Lisäpalveluja ovat myös 14
- viheralan asiantuntijatehtävät - puuvartisen kasvillisuuden hoito - kasvillisuuden kuntokartoitus - viherkasvuston perustamis- ja saneeraussuunnittelu - viheralaan liittyvien kalusteiden ja erityisrakenteiden rakentaminen ja ylläpito - leikkipihojen ja leikkipuistojen rakentaminen, puistossa olevien luistinkenttien ja liukumäkien jäädytys ja kunnossapito - piha- ja puistokäytävien rakentaminen Katuyksiköt tarjoavat lisäksi katu-, piha- ja pysäköintialueiden rakentamista perustuksista pinnoitteisiin, asfaltti- ja kivitöitä sekä pysäköintiruutujen yms. maalausta ja kilpipalvelu opasteiden ja liikennemerkkien suunnittelua ja valmistusta. kantaan. Muita olennaisia tietoja ovat maakerrosrajojen tulkintatieto sekä kartoituksista saatavan avokallion sijainti. Ennen rakentamista kannattaa selvittää alueen pohjaolosuhteet tietokantamme avulla. Pienellä kustannuksella on mahdollista saada selville maaperässä vallitseva likimääräinen tilanne ennen kuin rakennuksen perustamistavasta tekee päätöksen. Geoteknisen osaston tietokannassa olevat pohjatutkimukset eivät ole kuitenkaan riittäviä lopulliseen pohjarakennussuunnitteluun, vaan tietoja täytyy rakennushanketta varten täydentää. Geotekninen osasto Käyntiosoite Asiakaspalvelu Malmin asematie3 p.*169 4559, fax 169 4555 Postiosoite PL 2202, 00099 Helsingin kaupunki http://www.hel.fi/kv/geo/ RAKENNUSVIRASTO Viherosasto Kasarminkatu 21 p.*1661 Läntinen viheryksikkö p. 166 5231, f. 166 5209 Pohjoinen viheryksikkö p. 166 3859, f. 372 815 Itäinen viheryksikkö p. 166 5876, f. 166 5881 http://www.hel.fi/hkr/viher/ 27. POHJATUTKIMUKSET Geotekninen osasto palvelee niin kuntalaisia kuin myös muita hallintokuntia ja yrityksiä. Osasto keskittyy mm. pohja- ja kalliorakennussuunnitteluun, esirakentamiseen, asiantuntija- ja konsultointitehtäviin, pohjatutkimuksiin, maanäytteiden analysointiin sekä tietokoneavusteiseen suunnitteluun. Kuntalaisille tarjotaan tietokannan avulla tapahtuvaa pohjaolosuhteiden likimääräistä selvittämistä. Tämä tarkoittaa tontin ympäristöstä löytyvän pohjatutkimustiedon hakua sekä tulostamista. Geoteknisen osaston maaperätietokanta kattaa keskitetysti koko Helsingin alueen pohjatutkimustiedot sekä tiedot pohjavedenpinnan korkeudesta. Kairaustapoina tietokannasta löytyvät kaikki Suomessa tunnetut kairaustavat. Lisäksi koekuopat sekä kalliopaljastumat on mahdollista tallentaa 28. RASITTEEN PERUSTAMINEN Rasite on kahden tai useamman kiinteistön välinen, maapohjan tai rakennuksen käyttöön liittyvä pysyvä oikeus, joka on merkitty rasitteena kiinteistörekisteriin. 28.1 Kiinteistörasite Kiinteistöä varten voidaan toisen kiinteistön alueelle perustaa rasitteena pysyvä tai määräaikainen oikeus mm. kulkuyhteyttä, autojen pitämistä, veden johtamista, puhelinsähkö- vesi- sadevesiviemäri- jätevesiviemärijohtoja ja jätteiden kokoamispaikan sijoittamista ja käyttämistä varten. Pysyvän rasiteoikeuden kohdekiinteistöjen tulee olla voimassa olevia kiinteistöjä. Rasitteen perustaminen edellyttää yleensä kiinteistöjen omistajien kirjallista sopimusta. Yhtiön omistaman kiinteistön osalta sopimus on hyväksyttävä yhtiön hallituksessa. Asuntoyhtiön kyseessä olleen edellytetään kuitenkin yhtiökokouksen päätöstä silloin, kun yhtiö on rasiteoikeuden luovuttajana. Lisäksi edellytetään, että rasite on tarpeellinen eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa. 15
Kiinteistörasite perustetaan toimitusinsinöörin suorittamassa rasitetoimituksessa tai lohkomistoimituksessa. Erillinen rasitetoimitus kestää noin kuukauden. Maksu rasitteen käsittelystä lohkomisen yhteydessä on 135 kappaleelta. Erillisestä rasitetoimituksesta peritään lisäksi toimitusmaksu, joka on 230. Kiinteistönmuodostustoimisto p. 7312 4301 28.2 Rakennusrasite Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen. Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Muista perustamisen edellytyksistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 158 :n 2. momentissa. Erityisestä syystä voidaan perustaa määräaikainen rakennusrasite, joka on voimassa määrättyyn päivään tai tapahtumaan saakka. Tällöin rasitteen perustaminen pysyvänä oikeutena ei ole tarkoituksenmukaista. Uutena rakennusrasitteen muotona on MRL 159 :ssä mainittu asemakaavan edellyttämä rasite. Tällöin edellytyksenä on, että rasite perustuu asemakaavaan eikä asianosaisten sopimusta välttämättä tarvita. Tällainen rasite voidaan perustaa vain laissa yksilöityjä tilanteita varten. Rakennusrasitteita koskeva tyyppisäännöstö on lueteltu maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 80 :ssä. Kiinteistörekisteriin merkitty rakennusrasite on voimassa, vaikka kiinteistö siirtyy toiselle omistajalle (MRA 81 1 mom.) Rakennusrasite perustetaan, muutetaan tai poistetaan rakennusvalvontaviraston yleisellä osastolla. Kirjallisen hakemuslomakkeen liitteeksi edellytetään rasitesopimus, mahdolliset valtakirjat, kokouspöytäkirjanotteet ja kaupparekisteriotteet, ao. tonttien omistusoikeusselvitykset ja kiinteistörekisteriotteet sekä sijaintipiirustus, johon rasite/rasitteet on merkitty. Rasitepäätös maksaa päätöksen sisältävästä ensimmäisestä rasitteesta 208 ja kustakin seuraavasta rasitteesta 52. Lisätietoja antavat rakennusvalvontaviraston yleisen osaston rakennuslakimiehet, puh 310 26219, 310 26218, 310 26214. RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Siltasaarenkatu 13 p. 310 2611 http://www.rakvv.hel.fi/ 29. TONTIN OSOITE Kun alueelle laaditaan asemakaava, tehdään samalla osoitesuunnitelma, jota täydennetään tonttijakojen laatimisen jälkeen. Osoitesuunnitelmasta asiakkaat voivat saada ns. suunniteltuja osoitteita. Tontin osoitteen antaa ja osoitemuutoksen vahvistaa kaupungingeodeetti. Vahvistetuista osoitteista tiedotetaan kirjallisesti tontin omistajalle tai haltijalle. Tiedotteessa selostetaan, millä tavoin tontin omistajan tai haltijan on asetettava osoitenumero näkyviin. Osoitteen antamisesta ei peritä maksuja. p. 7312 4409 30. KAUPUNKIMITTAUSOSASTON PALVELUT lla laaditaan asiakkaiden tilauksesta - kauppakirjoja - lahjakirjoja - jakosopimuksia - rasitesopimuksia Osaston palveluksessa olevat eräät kiinteistöinsinöörit ja maanmittausteknikot toimivat myös julkisina kaupanvahvistajina. Lisäksi osasto voi hoitaa lainhuudon hakemisen kiinteistösaannolle. 16
Palveluista velotaan seuraavat maksut: - Kauppakirjan laatiminen 190 - Rasitesopimuksen tekeminen 140 - Lainhuudon hakeminen 200 - Kaupanvahvistus 77 Todistuksia ja otteita koko maan kattavasta kiinteistötietojärjestelmästä voi tilata kaupunkimittausosaston asiakaspalvelusta p. 7312 4267. Asiakaspalvelusta voi tiedustella myös Helsingin kaupungin alueen muita rekisteritietoja. Kiinteistönmuodostustoimisto p. 7312 4301 http://www.hel.fi/kv/kaupunkimittaus/kiinteistonmuodo stus.html 2005 17