Todettiin kokouksessa läsnä olevat ja kokoukseen kutsutut tahot (liite 1).

LAPIN LIITTO MUISTIO 24.5.2016 324/10.02.00/2012 Asia: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan II viranomaisneuvottelu Aika: 28.4.2016 klo 9.30-13.10 Paikka: Rovaniemi, Hotel Santa Claus 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Mika Riipi avasi kokouksen klo 9.30. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Mika Riipi ja sihteeriksi Jaakko Raunio. Kokouksesta tehdään muistio, joka lähetetään sähköpostitse kommentoitavaksi kaikille kokoukseen osallistuneille. Lopullinen muistio lähetetään kaikille kokoukseen osallistuneille ja kutsutuille. 2. Todetaan kokouksessa läsnä olevat ja kokoukseen kutsutut tahot Todettiin kokouksessa läsnä olevat ja kokoukseen kutsutut tahot (liite 1). 3. Työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin esityslista työjärjestykseksi. Lisätään kohdan 5. jälkeen uudeksi kohdaksi 6. Naturalausunnot. 4. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksen tilannekatsaus ja lyhyt esittely Riitta Lönnström esitteli maakuntakaavan tilannekatsauksen. Kaavaehdotusta käsiteltiin maakuntakaavan ohjausryhmässä 17.11.2015. Lapin liiton hallitus hyväksyi 30.11.2015 kaavaehdotuksen kuulemismenettelyyn. Kaavaehdotus oli lausunnoilla ministeriöillä, kunnilla, Ely-keskuksella, muilla viranomaisilla ja keskeisillä yhteisöillä 15.12.2015 1.2.2016. Käytiin läpi maakuntakaavan prosessi ja taustaselvitykset sekä maakuntakaavaehdotuksen sisältö pääpiirteittäin. Ulla Koski totesi, että kyseessä on ensimmäinen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen jälkeinen maakuntakaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Muistioon olisi hyvä kir- Lapin liitto Hallituskatu 20 B Faksi 016 318 705 PL 8056 info@lapinliitto.fi 96101 Rovaniemi etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi

jata ne muutokset, jotka liitto pitää perusteltuna tehdä kuulemisessa saadun palautteen perusteella. Pekka Nyman kysyi, kuinka Kemihaaran altaan alueen luontoarvojen säilyminen on turvattu ja kuinka pienvesistrategia on huomioitu kaavamääräyksissä. Nymanin mukaan tulvasuojelussa ei ole otettu kaikkia vaihtoehtoja huomioon eikä perusteita allasvaihtoehdolle ole. Riitta Lönnström toi esiin, että pienvesistrategia on huomioitu maakuntakaavatason tarkkuudella sekä taustaselvityksissä. Tulvariskien hallinnan suunnittelua ei tehdä maakuntakaavoituksessa, mutta viranomaisten laatimat tulvariskien hallintasuunnitelmat otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. 5. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksen käsittely Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Kuulemisessa lähetettiin 59 kpl lausuntopyyntöä. Lausuntoja saatiin 38 kpl (kunnat 11 kpl, ministeriöt 7 kpl, viranomaiset 15 kpl, yhteisöt 5 kpl). Riitta Lönnström esitteli maakuntakaavan sisältövaatimukset. Käytiin läpi lausuntomenettelyssä saatua palautetta ja annettuja vastineita. Saadun palautteen perusteella maakuntakaavaan tehdään vastineiden mukaisesti seuraavat muutokset: Tarkistetaan rakennussuojelukohteiden ja kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden alueiden merkintöjä ja rajauksia Vaihdetaan Kemijärven teollisuusalueen nimi Patokankaan teollisuusalueeksi ja laajennetaan aluetta Siirretään Räisälän kylän keskuskylä-merkintää Lisätään kalaportaita koskeva suunnittelumääräys koskemaan myös Kokkosnivan voimalaitosta Lisätään ohjeellinen/vaihtoehtoinen yhdystien linjaus Kemijoen itäpuolelle Savukoskentieltä Kemijärven Patokankaalle asti Täydennetään kaava-aineistoa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen meluvaikutusten osalta ja osoitetaan päivitetyt melurajaukset Täydennetään vaikutusten arviointia muun muassa kokonaisvaikutusten osalta Laaditaan lisäselvitys ja täydennetään vaikutusten arviointia Kemihaaran altaan porotalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta Tarkistetaan Posion alueen virkistys- ja reittiverkoston kokonaisuutta Tarkistetaan Rovaniemen Kolpeneenharjun pohjavesialueen rajausta Laajennetaan Rovaniemen taajamatoimintojen aluetta Täydennetään muinaisjäännöksiin liittyvää koko maakuntakaava-aluetta koskevaa määräystä Lisätään uusille maantie- ja ratamerkinnöille suunnittelumääräys pohjavesialueiden huomioimisesta Täydennetään SR-merkinnän kuvausta Lisätään Keminsaarten niityt omalla mav-merkinnällään Tarkistetaan W-1 -aluetta koskevaa suunnittelumääräystä Muutetaan lentotoiminnan kannalta tärkeän vyöhykkeen suunnittelumääräystä Tarkistetaan lentomelualueen merkinnän kuvausta Lisätään alle 50 hehtaarin kokoiset yksityiset luonnonsuojelualueet liiteasiakirjaksi Tarkistetaan pohjavesialueiden suunnittelumääräystä

Lisätään Kivaloiden tutkimusmetsä merkinnällä mt Tarkistetaan Toramoselän harjoitusalueen rajausta Täydennetään eah-merkinnän selitystä Tarkistetaan tuulivoimaloiden alueiden rajauksia Täydennetään puolustusvoimien toimintaedellytysten huomiointiin liittyvää koko maakuntakaava-aluetta koskevaa suunnittelumääräystä Lisätään SM- ja mas-kohteiden kaavamääräyksiin lausuntopyyntövelvoite Tarkistetaan matkailun vetovoima-alueiden ja maaseudun kehittämisen kohdealueiden rajauksia Tarkistetaan reittilinjauksia Oulangan, Syötteen ja Riisitunturin alueilla Täydennetään ja tarkistetaan kaavaselostusta ja liitteitä Ulla Koski täsmensi, ettei ympäristöministeriö ole vaatinut soidensuojelutyöryhmän esityksen mukaisten kohteiden osoittamista maakuntakaavassa. 6. Natura-lausunnot Jari Pasanen kertoi Ely-keskuksen lausunnoista koskien Kemihaaran altaan ja Sallatunturin matkailupalvelujen alueen laajentamisen Natura-arviointeja. Rovajärven Natura-arvioinnin osalta pyydettiin täydennyksiä eikä lausuntoa ole vielä annettu. Sallatunturin matkailupalvelujen alueen Natura-arvioinnissa keskeistä on, että laajennus heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura-verkostoon. Ely-keskuksen näkemyksen mukaan laajennukselle on olemassa vaihtoehto eikä maakuntakaavaa voida hyväksyä ilman luonnonsuojelulain 66 :n mukaista poikkeusmenettelyä. Myös Kemihaaran altaan aluevaraus heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura-verkostoon. Vaikutukset ovat ilmeisiä. Vaikutusten arviointiin liittyy paljon epävarmuutta ja tiedon puutteita, mikä tekee heikentämisen määrän arvioinnin vaikeaksi. Arvio voidaan kuitenkin suorittaa. Ely-keskuksen näkemyksen mukaan laajennukselle on olemassa vaihtoehto. Monitavoitearvioinnin tulosten perusteella tulvariskien hallinnan tavoite (1/250a) voidaan saavuttaa Kemihaaran tekoaltaan rakentamisen lisäksi toimenpidekokonaisuudella, joka käsittää Kemijärven ylärajan tilapäisen ylityksen, Olkkajärven säännöstelyn ja tulvapenkereiden rakentamisen Rovaniemelle (taso 1/50a). Nämä vaihtoehdot eivät edellyttäisi Natura-alueisiin kohdistuvia toimenpiteitä. Kemihaaran altaan osaltakaan maakuntakaavaa ei voida hyväksyä ilman luonnonsuojelulain 66 :n mukaista poikkeusmenettelyä. Jyrki Tolonen kertoi Metsähallituksen lausunnoista koskien Kemihaaran altaan ja Sallatunturin matkailupalvelujen alueen laajentamisen Natura-arviointeja. Sallatunturin matkailupalvelujen alueen osalta lausunto on annettu. Johtopäätökset ovat samantyyppiset kuin Elykeskuksella. Lausunto Kemihaaran altaan Natura-arvioinnista annetaan pian. Rovajärven Natura-arvioinnista lausutaan myöhemmin. 7. Viranomaisten puheenvuorot Ympäristöministeriö, Ulla Koski: Kemihaaran altaan osalta keskeisin asia on suunnittelumääräys. Kaavaehdotukseen sisältyvä suunnittelumääräys ei ole riittävä. Kyse on maankäyttö- ja rakennuslain ja luonnonsuojelulain välisestä juridiikasta. Kaavassa tulisi olla suunnittelumääräyksen sijaan suojelumääräys. Mahdollinen hanke tulee toteutumaan vesilain puitteissa eikä suunnittelumääräyksellä ole vaikutusta siihen. Natura-lainsäädännön taustalla ovat EU-direktiivit, jotka edellyttävät luonnonarvojen säilymistä. Tär-

keää on varmistaa, että altaan toteuttamistoimenpiteisiin ei saa ryhtyä ennen luonnonsuojelulain 66 :n mukaisten alueen luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista. Suojelumääräys tarvitaan tämän ajoituksen varmistamiseksi. Natura-arvioinneista annetuista lausunnoista saadaan tietoa jatkoprosessiin. Luonnonsuojelulain 66 edellyttää, ettei vaihtoehtoista ratkaisua ole. Natura-arvioinneista annettujen lausuntojen perusteella vaikuttaa siltä, että vaihtoehtoja on. Ympäristöministeriöllä on joustava kanta soidensuojelun täydennysohjelman kohteiden osoittamiseen maakuntakaavoissa. Vähimmäiskanta on, että maakuntakaavassa ei saa osoittaa toimintaa joka vaarantaa täydennysohjelman valmistelua varten inventoitujen suoalueiden luonnonarvoja, koska maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaisesti kaavaa laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnonarvojen vaalimiseen. Harkinnanvaraa on sen suhteen, osoitetaanko alueita kaavassa. SL -merkinnällä osoitetaan vain ne kohteet, jotka ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja. Lapin liitto on tarkistanut Raiskion tuulivoima-alueen rajausta. Etäisyyttä Litokairan Naturaalueeseen on nyt kaksi kilometriä. Koska kyseessä on Natura-alue, tulee kaavoittajan todentaa riittävällä tavalla, ettei tuulivoima-alueella ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tulee osoittaa VAT-statuksella. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristö tulisi osoittaa merkinnällä tai indeksoinnilla. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta osoitetaan VNp:n 5.1.1995 mukaiset alueet, sillä odotettavissa on että uuden inventoinnin rajauksiin tulee vielä muutoksia. Todettiin, että maakuntakaavaan liittyvissä aluekuvauksissa esitetään yksilöidysti kulttuuriympäristökohteet ja varausperusteet. Varausperusteita vielä tarkennetaan. Sodankylän kunta, Ari Pesonen: Sodankylä ei kuulu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Pohjois-Lapin maakuntakaavan päivitys on tulossa pian ajankohtaiseksi. Tässä kaavassa ratavaihtoehdot ja Rovajärven alue ovat Sodankylän kunnan näkökulmasta tärkeitä. Sodankylä pitää valtatie 4:n vartta pitkin kulkevaa ratayhteysvaihtoehtoa laajassa kuvassa parempana. Useamman vaihtoehdon osoittaminen on ongelmallista, sillä se tuo tiettyjä rajoituksia kuntakaavoitukselle. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue sijoittuu osin Sodankylän kunnan puolelle. Melurajoja ei löydy kaavan selostusosiosta. Kunta kertoo tarkan kannan, kun tiedot melualueesta tarkentuvat. Tärkeää on, ettei lähialueen kylille aiheudu meluhaittoja. Savukosken kunta, Jarmo Ahtinen: Savukosken kunta toi lausunnossaan esiin seitsemän kohtaa. Tulvasuojelulle on olemassa vaihtoehto.

Sallan kunta, Erkki Parkkinen: Olemme tyytyväisiä kaavaan ja sen valmisteluun. Sallatunturin matkailupalvelujen alueen laajennus koskee vain pientä palasta Natura-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 10 000 ha. Toteuttaminen on tarkoitus tehdä hyvinkin vähäisellä rakentamisella. Ihmetyttää, että tällä alueella olisi ainoa tunturikankaan alue. Poikkeamismenettelyn kautta tulee katsoa onko matkailupalvelujen alueen laajentaminen mahdollista. Kaavan aikataulu on kymmeniä vuosia. Nyt on paras matkailutalvi takana ja näkymät hyvät. Kansainvälinen matkailu kasvaa. Lisää rinteitä on mahdollista rakentaa muuallekin, mutta ei tällaisia kansainvälisille matkailijoille sopivia pitkiä loivia rinteitä. Yleiskaava mahdollistaa rinteiden lisärakentamisen, mutta ei tähän tarkoitukseen. Muut vaihtoehdot eivät palvele samalla tavalla matkailupalveluita. Laajennusalueen lähialueilla on jo tehty investointeja, joten laajennus sopii sinne hyvin. Vaihtoehtoiset paikat ovat eri suunnalla. Vaihtoehtoinen ratkaisu ei riitä kattamaan kehitystarpeita. Rovaniemen kaupunki: Esko Lotvonen: Kaupunki on antanut pitkän lausunnon, joka on perusteltu hyvin. Olisi toivottu, että lausunto olisi huomioitu paremmin. Kauppa on keskeinen kysymys. Neuvotteluja on käyty ja on hämmentävää kuinka yksityiskohtaista suunnittelua tehdään. Kaupan laajentumistarve on tällä aikataululla suuri. Luvut eivät ole niin suuria kuin on todettu. Vennivaara tulee uuden logistiikan myötä lähemmäksi Eteläkeskusta. Tarvitseeko maakuntakaavassa mennä näin tarkkaan aluejakoon? Eteläkeskuksen kummankin alueen saavutettavuus on samanlainen. Alueiden etäisyys keskustasta on 2-3 km ja kyseessä on tiivis alue. C-aluetta on pienennetty vaihemaakuntakaavasta. Vaihemaakuntakaavan poistettu alue on täyteen rakennettu, C-alue tulisi palauttaa vaihemaakuntakaavan mukaiseksi ja km-alueiden välinen viiva tulisi poistaa. Kyseessä on pitkän tähtäimen kaava ja joustoa tulisi olla. Rakennussuojelumerkinnät SR ja SR1 ovat samanlaisia kuten myös mav. Perusteet ovat osin samoja eikä eroihin ole selvityksistä johtuvaa syytä. Kaupunki esittää että käytetään ainoastaan merkintöjä SR ja mav. Ei ole syytä vedota siihen mitä aikaisemmissa kaavoissa on käytetty. Pohjavesialueille on kaavassa annettu rakentamisrajoitus. Rovaniemellä on hyvät pohjavesialueet, joilla on myös rakentamispaineita. Esitämme, että rakentamisrajoitus on voimassa vain teknisen huollon verkostojen alueilla ja suojelualueilla. Tulvasuojelun osalta Rovaniemellä on selkeä kanta. Tulvasuojelu on tärkeä asia. Naturan osalta on olemassa poikkeamismenettelyt, jotta yleinen etu saataisiin todennettua. Luontoarvot voidaan korvata. Toteuttamiskelpoista vaihtoehtoista ratkaisua tulvasuojelulle ei ole. Tarja Outila: Rovaniemen lausunto perustuu maakuntakaavan Kaupan palveluverkko -selvitykseen. Selvityksen mukaan keskustaan ei mahdu enää lisää kauppaa ja Eteläkeskus on kaava-alueen tärkein kaupan alue. Kummankin Eteläkeskuksen alueen saavutettavuus on sama eikä missään liiton itsensä laatimassa selvityksessä osoiteta perustetta alueiden väliseen viivaan. Missään ei myöskään osoiteta syytä ja selvitystä vaihemaakuntakaavan C-alueen osan poistamiseen. Kaupan ohjaamismenettely ei ole uusi, lisäys tuli vuonna 2011. Kaupan ohjaus on ollut mukana koko MRL:n voimassa olon ajan. Lisäyksen yhteydessä korostettiin kaupan mahdollista saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. On liiton selvityksissä, kaupungin selvityksissä ja kokouksissa esitetyssä aineistossa osoitettu, että Eteläkeskuksessa tämä saavutettavuus säilyy. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :ssä on säädetty tarkasti rakentamisrajoituksesta ja ympäristöministeriön maakuntakaavan merkinnät ja määräykset oppaassa on kerrottu tarkkaan miten rakentamisrajoitusta käytetään aluevarausmerkinnöissä. Rakentamisrajoitusta ei ole SR-merkinnässä. Lain mukaan kaavoittaja voi myös supistaa rakentamisrajoituksen käyttöä. Ely-keskus toi tulvaryhmän kokoukseen vaihto-

ehdon, joka merkittiin tiedoksi, koska se ei ollut käynyt hallintasuunnitelman prosessia ja se ei ollut toteuttamiskelpoinen. Tulvaryhmä ei ole sitä siten hyväksynyt. Riitta Lönnström toi esiin, että lainsäädäntö ja keskusta-alueiden määrittely on muuttunut Rovaniemen vaihemaakuntakaavan hyväksymisen jälkeen. Ulla Koski toi esiin, että maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta Eteläkeskuksen kaupan ratkaisu on erittäin perusteltu. Mitoitus on suuri kaupunkiseudun kokoon ja ostovoimaan nähden. SR-merkintöjen osalta ympäristöministeriöllä ei ole sellaista kantaa, että niitä tulisi poistaa. Ministeriön näkemyksen mukaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja alueet tulee osoittaa kaavassa merkinnällä, josta ilmenee kohteen tai alueen valtakunnallinen merkittävyys. Ranuan kunta, Veli Saarijärvi: Ranualta on poistettu turvetuotantopotentiaalisia alueita. Ranua on kaava-alueen soisin kunta. Vesiensuojeluasiat käydään läpi lupaprosesseissa. Potentiaaliset turvealueet tulisi saada takaisin kaavaan. Muilta osin kaava on hyvä. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (3. Logistiikkarykmentti, Jääkäriprikaati, Lapin lennosto), Eero Ruotsila: Puolustusvoimille tärkein asia kaavassa on Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue. Puolustusvoimat esittää, että kaikki melualueet merkitään kaavaan. Neuvottelussa sovitussa kompromississa voidaan pysyä jos määräykset säilytetään. Hyvää kaavassa on myös Javarusjärven alueen huomiointi. Javarusjärven länsipuolelle ei tule luoda maankäyttöä, joka hankaloittaa puolustusvoimien toimintaa. Varalaskupaikkojen osoittaminen on kaavassa puutteellista. Varalaskupaikkojen ympärille on osoitettu lentotoiminnan kannalta tärkeät vyöhykkeet, mutta myös varsinaiset varalaskupaikat tulee osoittaa. Varalaskupaikan ympärillä on suoja-alue, joka on seitsemän kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä. Suoja-alue tulee merkitä kaavakarttaan. Lentotoiminnan kannalta tärkeää vyöhykettä koskeva määräys tulee muuttaa siihen muotoon kuin se oli aiemmin. Suojavyöhykkeiden osoittaminen uloimman kehän mukaan on hyväksyttävä ratkaisu. Pahkamaan ampumaradan melualue tulisi osoittaa kaavakartalla. Tuulivoimahankkeiden tutkavaikutukset olisi hyvä selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Puolustusvoimat on laatimassa asiasta ohjekirjettä. Ohjeistuksen tulisi koskea myös yksityisiä yli 50 metriä korkeita tuulivoimaloita. Puolustusvoimat on ollut joustava tuulivoimaloiden suhteen. Rovaniemi-Sodankylä -ratayhteyslinjaus ei tällä hetkellä vaikuta Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueeseen. Puolustusvoimien sisällä on erilaisia näkemyksiä linjauksen siirtämisestä ampuma- ja harjoitusalueelle. Jos ratayhteys siirretään, haluaa Puolustusvoimat olla mukana radan jatkosuunnittelussa. Todettiin, että varalaskupaikat lisätään kaavaan kohdemerkinnöillä.

Todettiin, että maakuntakaavassa on yleismääräys koskien melua ja ampumaradoilla on myös merkintäkohtainen määräys melun huomioimisesta. Kaavakartta halutaan pitää selkeänä. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan maakuntakaavalla ei tule luoda lausuntovelvoitteita. Posion kunta, Kari Laurila: Posio on lausunnossaan todennut, että kunta on tärkeää matkailualuetta ja halunnut että kaavaa täydennetään tältä osin. Kaavaselostusta on täydennetty lausunnon mukaisesti. Kunnan ehdottaman kehittämiskäytävän lisäämisen osalta vastineessa on vedottu Lappi-sopimukseen. Posio kuitenkin näkee, että Rovaniemi-Posio-Kuusamo -väli tulisi olla osoitettu kehittämiskäytävänä. Sopimuksia on aina mahdollista muuttaa. Pelkosenniemen kunta: Panu Leinonen: Allasalue tulee osoittaa suojelualueena ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Pelkosenniemen kunta olisi halunnut valtatie 4:n vartta kulkevan Rovaniemi-Sodankylä -ratavaihtoehdon pois. Rakennussuojelumerkintöjen osoittamisen periaatteiden tulee olla yhtenevät koko kaava-alueella. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen melun osalta kunta odottaa lisätietoa ja haluaa nähdä miten se vaikuttaa Pyhätunturin matkailualueeseen. Tykistöammunta kuuluu talviaikaan Pelkosenniemen kirkonkylälle saakka. Soklin tieyhteyksien osalta kunta esitti Pelkosenniemen kirkonkylän ohitustien poistamista. On hyvä, että Kemijoen itäpuolen tieyhteys lisättiin kaavaan. Pekka Nyman: Pelkosenniemen kunnan alueella tulvasta ei aiheudu paljon ongelmia, sillä kunnassa on rakennettu korkealle. Hintanäkökulma on kaavaratkaisussa epälooginen Soklin tieyhteyksien ja toisaalta Kemijärvi/Sodankylä -ratayhteyden osalta. Natura-poikkeamisen osalta on tiedetty, että vaihtoehtoja on olemassa. Tulvapenkereet eivät ole kohtuuttomia. Vaelluskalojen osalta kaava on edelleen puutteellinen. Kaavaan tulisi saada vaelluskaloja koskeva yleismääräys. M-1-merkinnän tarkoitus jää epäselväksi, jos merkinnällä ei ole vaikutuksia. Paliskuntain yhdistys, Marja Anttonen: Poronhoito perustuu laajoihin yhtenäisiin laidunalueisiin. Poronhoitolain lisäksi porohoidon edellytysten turvaaminen on määritelty valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Poronhoito on otettu ehdotuksessa selvästi paremmin huomioon kuin nykyään voimassa olevassa kaavassa. Muun muassa uutta poronhoidon tausta-aineistoa on hyödynnetty hyvin ja kaavassa käytetään myös uusia määräyksiä ja merkintöjä, kuten ph-merkintöjä. M-1 -merkintä on tärkeä ja sitä haluttaisiin käytettävän vielä laajemmin. Kemihaaran allas aiheuttaisi merkittäviä pysyviä vaikutuksia ja mahdollisesti kohtuutonta haittaa Hirvasniemen paliskunnalle. Hyvä, että lisäselvitys poronhoitoon kohdistuvista vaikutuksista on käynnistetty. Allas estää toiminnan kokonaan kun muut merkinnät ainoastaan rajoittavat poronhoito-oikeutta. Museovirasto (arkeologinen kulttuuriperintö) ja Lapin maakuntamuseo, Hannu Kotivuori: Maakuntakaavan taustaselvitys kiinteistä muinaisjäännöksistä on tehty hyvässä yhteistyössä. Muinaisjäännöskanta ei ole muuttumaton, kohteita häviää ja tulee lisää. Maakuntakaava perustuu

2013 syksyn tietämykseen. Internetistä museoviraston muinaisjäännösrekisteristä löytyvät kuntakohtaiset luettelot muinaisjäännöksistä. Maakuntakaavan taustaselvityksessä on alkuosa, jossa on kerrottu miten muinaisjäännösten kanssa tulee menetellä. Viranomaisten tulee noudattaa muinaismuistolakia. Itse kaavakartassa on vain noin kaksi prosenttia alueen muinaisjäännöksistä. Metsähallitus, Jyrki Tolonen: Metsähallituksen lausunto on otettu monelta osin huomioon. Soidensuojelun täydennys on edennyt. Valtioneuvoston tasepäätös on tehty ja alueet on siirretty julkisten hallintotehtävien taseeseen. Alueet olisi hyvä merkitä kaavaan. Maakuntakaavan 56 turvetuotantoalueesta yksi, Pyöriäsuon turvealue sijaitsee suoraan Litokairan Natura-alueen vieressä. Aluetta ei tulisi merkitä kaavaan. Metsähallituksella ei ole kantaa allashankkeeseen. Kriittinen lausunto Natura-arvioinnista on tässä vaiheessa hyvä inventointien täydentämiseen. Kaavoittaja voi ottaa kantaa vaihtoehdottomuuteen. Maakuntakaavan taustaselvityksen mukaan kaavassa osoitetulla Pyöriäsuon turvetuotantopotentiaalisella alueella ei ole merkittäviä vaikutuksia Litokairan Natura-alueeseen. Liikennevirasto, Seppo Serola: Tieluokitusten osalta maakuntakaavassa osoitetaan kuntien ja liiton tahtotila. Liikennevirasto päättää muutoksista. Rovaniemen matkakeskuksen osoittamisesta ei ole haittaa. Rataverkon toimintaa ei kuitenkaan saa heikentää. Liikennevirasto ei voi estää uuden terminaalialueen osoittamista. On ymmärrettävää, että kaupunki haluaa kehittää keskusta-aluettaan. Olisi kuitenkin hyvä että merkinnässä todettaisiin, ettei uusi terminaalialue ole liikenneviraston suunnitelmissa. Uuden ratapihan maksajien löytäminen on oma prosessinsa. Puolustusvoimien kanta oli aluksi ehdottoman kielteinen Rovaniemi-Sodankylä -ratayhteyden linjaamiseen Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueelle Tiaisen kylän kohdalla. Puolustusvoimat ei puolla sellaista linjausta joka rajoittaisi toimintaa ampuma-alueella. Puolustusvoimilta toivotaan tarkennusta mahdolliseen linjaukseen. Liikennevirasto haluaa, että ratavaihtoehdot eivät joutuisi erilaiseen asemaan esimerkiksi Tiaisen kyläläisten vastustuksen vuoksi. Toteuttamiskeinojen, kuljetustarpeiden ja kustannusten tulisi olla keskeisimpiä asioita vaihtoehtojen valinnassa. Selostukseen lisätään tieto siitä, ettei Rovaniemen uusi terminaalialue ole liikenneviraston suunnitelmissa. Liikennevirasto ja Puolustusvoimat käyvät vielä neuvotteluja ratayhteyden linjauksesta.

Lapin rajavartioston esikunta, Jaakko Nirkkonen: Kaavaa on tarkasteltu lakisääteisten tehtävien näkökulmasta. Ei ole lausuttavaa. Lapin pelastuslaitos, Timo Rantala: Pelastuslaitoksella ei ole lausuttavaa kaavasta. Esityksessä on huomioitu kuljetukset, pelastuslaitoksen toiminta ja tulvariskien hallintasuunnitelma. Pelastuslaitos on lausunut tulvariskin hallintasuunnitelmasta ja kannattaa tulvien pidättämistä uudella säännöstelyaltaalla. Lapin Ely-keskus: Elinkeinot, työvoima ja osaaminen, Päivi Kainulainen: On hyvä, että Kemihaaran Natura-alueeseen liittyen on käynnistetty lisäselvitys vaikutuksista poronhoitoon. Vaikutusten arvioinnin lisäksi tulisi olla oikeudellista tarkastelua. Kemihaaran allas on erilainen hanke kuin muut, sillä alue poistuu pysyvästi poronhoidon käytöstä. Liikenne ja infrastruktuuri, Jaakko Ylinampa: Maakuntakaavaehdotus on pitkän prosessin tulos. Maakuntakaava on hyvä ja hyvin perusteltu, eteenpäin katsova ja kehityksen mahdollistava sekä pääosin ELY-L:n näkemysten mukainen. Matkailun kehityksestä Lapissa voi todeta, että Lapissa on alkuvuonna ollut enemmän ulkomaalaisia matkailijoita kuin Uudellamaalla ja matkailun kehitys on nopeaa. Mahdollistavuus on siten erittäin tärkeä asia. Vt 4 Rovaniemen kohdan valmistuminen tänä vuonna ja Rovaniemen kehittyvä liikennejärjestelmä mahdollistaa kaupan laajentumisen Rovaniemen näkemysten mukaisesti. Vt 4 ohjeellinen/vaihtoehtoinen linjaus Napapiirillä on tarpeellinen tulevaisuuden kannalta. Liikennemäärä on tällä hetkellä noin 6000 ajon/vrk ja liikenteen kasvu 20 vuoden päähän on 20 30 %. Tien nelikaistaistus kun liikennemäärä ylittää 8 000 ajon/vrk ei ole lähivuosien eikä lähivuosikymmenten asia, mutta varaus tarvitaan. Taustalla on myös nousutievaraus. Liikennesuunnittelun periaate on radan sijoittaminen samaan maastokäytävään vt 4 kanssa. Tällöin alueen pirstoutuminen ja negatiivisten vaikutusten määrä vähenee. Samanlainen vastustus tulee, jos linjausta siirretään. Linjauksen siirto ampuma- ja harjoitusalueen viereen kohtelisi Pyhä- Kallion paliskuntaa karusti, sillä nykyisten tieyhteyksien, ratayhteyden, ampumakenttäalueen ja sen laajennuksen lisäksi vielä uusi ratalinjaus tulisi alueelle. Alueellisena liikennejärjestelmäasiantuntijana Ely-keskuksen olisi syytä olla mukana jatkokeskusteluissa. Ympäristö ja luonnonvarat, Timo Jokelainen: Kaava on tärkeä Lapin kehittämisen kannalta. Mukana on paljon mielenkiintoisia asioita ja monta yhteensovitettavaa asiaa, mikä liittyy kaavoituksen perusluonteeseen. Tässä kaavassa risteävät monien erillislakien mukaiset prosessit, mikä on hyvä huomioida. Kaikki prosessit eivät ole toisiinsa nähden sellaisia, että ne liittyisivät toisiinsa suoraan. Ely-keskus on mukana maakuntakaavan laatimisessa asiantuntijana ja valmistelee ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmasta. Myös vesiensuojelu kuuluu Ely-keskukselle. Nämä kaikki kolme asiaa kohtaavat Kemihaaran altaan tapauksessa. Varsinainen allassuunnitelma puuttuu ja tällä on suuria vaikutuksia vaikutusten arviointiin. Koska ei ole tarkkaa suunnitelmaa, on vaikea arvioida tarkkoja vaikutuksia. Tähän liittyy myös kysymys vaihtoehdottomuudesta, jolla on vaikutuksia luon-

nonsuojelulain mukaiseen prosessiin. Vaihtoehdottomuus/vaihtoehtoisuus näkyy eri laeissa eri tavoin. Kaupan linjauksen osalta ELY-Y tukee liiton kantaa ja pitää tärkeänä Rovaniemen keskustan kehittämistä. Ympäristö ja luonnonvarat, Kaija Pekkala: Lapin liitto on antanut vastineet Ely-keskuksen lausuntoon ja todennut että kaavaa täydennetään muun muassa liittyen METSO-kohteisiin. Ely-keskus on lausunnossaan kommentoinut myös valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden, soidensuojelun täydennysohjelman kohteiden ja kallioalueiden osoittamista kaavassa. Vaikutusten arviointia on täydennetty, mutta yhteisvaikutusten arviointi on edelleen ohutta esimerkiksi turvealueiden osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty viranomaisille maakuntakaavan edistämisvelvoite. Velvoite on kuitenkin rajattu alueidenkäyttöä koskeviin päätöksiin. Kaava ei mene erityislainsäädännön yli. Joissakin erityislaeissa kuten maantielaissa ja ratalaissa on kytkentä kaavoitukseen. Natura-poikkeamisessa testataan myös lainsäädännön toimivuutta. Aikaisempiin kaavoitustapoihin tulee voida tehdä muutoksia. Byrokratia ei saisi olla esteenä vaan sen tulisi mahdollistaa muutoksia. Luonnonsuojelulain 66 :n menettelyä ei ole Suomessa tässä laajuudessa vielä sovellettu. Vastineessa esitetty referaatti konsultin tekemästä Natura-selvityksestä kyseenalaistettiin. Valtionneuvoston ehdollista hyväksymispäätöstä ei ole olemassa. Allashankkeen toteuttamisessa noudatetaan vesilain mukaista menettelyä. Kemijärven kaupunki, Tapio Pöyliö: Kaavaehdotus mahdollistaa Kemijärven kaupallisten palveluiden kehittämisen. Hyvää kaavassa on myös Patokankaan teollisuusalueen osoittaminen ja liikenneratkaisut. Kaupunki vastustaa Kemihaaran allasta. Kaupungin näkemyksen mukaan 1/100a tulvataso riittää. Kaavassa on paljon merkintöjä ja se on paikoin vaikeasti tulkittavissa. Kaava ei saisi olla liian pienipiirteinen. Maakuntakaava antaa hyvän tietovaraston kuntakaavoitukselle. Kantatien 82 varren merkintä EP1 on hyvä. GTK, Kimmo Pietikäinen: GTK on valtion sektoritutkimuslaitos: tarkoituksena on tuottaa tietoa viranomaisille ja elinkeinoelämälle. GTK on tuonut tietoa kaavaan muun muassa Rompaksen alueen osalta. Sivuilla 38 42 kaavaselostuksessa tekstirakenne on epätasapainoinen. Tekstin rakenne voisi olla seuraava: aluksi kuvattaisiin muun muassa kallioperän yleiset piirteet sekä kivilajit ja kalliokiviainekset. Seuraavaksi maaperän yleiset piirteet, kivi-, sora- ja hiekkavarat sekä turvevarat ja pohjavesivarat. Lopuksi taloudelliset, suojelulliset ja logistiset merkitykset. Tällöin olisi helppoa löytää oleelliset asiat kaavaselostuksesta. 8. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan jatkoaikataulu Maakuntakaavan seuraava ohjausryhmän kokous pidetään 25.5.2016. Lapin liiton hallitus käsittelee kaavaa 6.6.2016. Tavoitteena on, että kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 13.6. 22.8.2016. Yleisötilaisuudet pidetään kaikissa kaava-alueen kunnissa ja Sodankylässä kesäkuussa

2016. Muistutuksiin annettavia vastineita käsitellään ohjausryhmässä ja hallituksessa syyskuussa/lokakuussa 2016 ja kaavaehdotusta marraskuussa 2016. Natura-selvityksen täydentämisen konsultti (Ramboll) valittiin 24.2.2016. Hankeohjausryhmän ja asiantuntijatyöryhmän 1.kokoukset pidettiin 20.4.2016. Selvitystä esitellään ohjausryhmässä 25.5.2016. Ympäristöministeriön, ELY-keskuksen ja liiton kesken pidetään neuvottelu 1.6.2016. Hankeohjausryhmän ja asiantuntijatyöryhmän 2.kokoukset pidetään kesäkuussa 2016. Ympäristöministeriön, ELY-keskuksen ja liiton kesken pidetään neuvottelu syyskuussa 2016. Hankeohjausryhmä ja asiantuntijatyöryhmä 3.kokouset pidetään syyskuussa 2016. Selvitys valmistuu lokakuun 2016 loppuun mennessä. 9. Muut mahdolliset asiat Pekka Nyman toi esiin, että pienvesistrategia kuuluu ottaa huomioon maakuntakaavassa. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.10. LAPIN LIITTO Mika Riipi Puheenjohtaja Jaakko Raunio Sihteeri

Liite 1. LÄSNÄOLLEET Kemijärven kaupunki Atte Rantanen, Tapio Pöyliö Pelkosenniemen kunta Pertti Severinkangas, Tero Luoma-aho, Panu Leinonen, Pekka Nyman Posion kunta Kari Laurila Ranuan kunta Veli Saarijärvi Rovaniemen kaupunki Esko Lotvonen, Tarja Outila, Markku Pyhäjärvi Sallan kunta Erkki Parkkinen Savukosken kunta Jarmo Ahtinen Sodankylän kunta Ari Pesonen GTK Kimmo Pietikäinen Jääkäriprikaati Pekka Palatsi, Tero Marttinen Lapin Ely-keskus Jaakko Ylinampa, Timo Jokelainen, Kaija Pekkala, Jari Pasanen, Jani Hiltunen, Päivi Kainulainen Lapin maakuntamuseo/ Museovirasto Hannu Kotivuori Lapin pelastuslaitos Timo Rantala Lapin rajavartioston esikunta Jaakko Nirkkonen Liikennevirasto Seppo Serola Metsähallitus Jyrki Tolonen Paliskuntain yhdistys Marja Anttonen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Eero Ruotsila 3.logistiikkarykmentti Kari Ponkilainen Lapin lennosto Juha Salminen Rovaniemen Kehitys Oy Heikki Kontiosalo Ympäristöministeriö Ulla Koski Lapin liitto Mika Riipi, Riitta Lönnström, Juha Piisilä, Jaakko Raunio, Olli Rönkä KUTSUTUT Kemijärven kaupunki Pelkosenniemen kunta Posion kunta Ranuan kunta Rovaniemen kaupunki Sallan kunta Savukosken kunta Kittilän kunta Pellon kunta Simon kunta Sodankylän kunta Tervolan kunta Ylitornion kunta FINAVIA Fingrid Oy Geologian tutkimuskeskus Ilmavoimien esikunta Jääkäriprikaati Lapin AVI

Lapin ELY-keskus Lapin lennosto Lapin maakuntamuseo Lapin maamittauslaitos Lapin pelastuslaitos Lapin rajavartioston esikunta Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Luonnonvarakeskus Maavoimien esikunta Metsähallitus Museovirasto Paliskuntain yhdistys Pohjois-Pohjanmaan liitto Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta 3. Logistiikkarykmentti Pääesikunta Suomen metsäkeskus Lappi Säteilyturvakeskus Tornion tulli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Rovaniemi Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Puolustusministeriö Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö