Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja seurata kehittämistyön etenemistä. Työryhmän tehtävänä on laatia projektisuunnitelma ja pohjaehdotukset tutkintojärjestelmän kehittämistä varten sekä valmistella ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen suuntaviivojen pohjalta tarvittavat muutokset ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeviin säädöksiin ja määräyksiin.
Aikataulusta Lausuntokierros linjauksista: 18.3. 10.4.2013 Kuulemistilaisuus hallituksen esityksestä: ti 24.9.2013 klo 12-16 OKM, Jukola (Meritullinkatu 1) Muutokset ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeviin säädöksiin ja määräyksiin valmistellaan niin, että ne tulevat voimaan viimeistään vuonna 2014.
1 Ammatillisen tutkinnon määritelmä Ammatillinen tutkinto määritellään. Määritelmä mahdollistaa työelämän osaamistarpeiden joustavan luomisen ja erilaisten tutkintojen muodostumisen. perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot osaamisvaatimukset määritellään tutkintojen perusteissa, ja toimivaltainen taho varmistaa, että henkilö on saavuttanut osaamisvaatimukset voidaan suorittaa joko ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona Määritellään kaikille ammatillisille tutkinnoille yhteinen osaaminen
Kaikille ammatillisille tutkinnoille yhteinen osaaminen - vastaa omasta työstä - työskentelee turvallisesti itsensä, asiakkaiden ja työympäristön kannalta - toimii yrittäjämäisesti ja omaa valmiudet toimia yrittäjänä - toimii eettisten ja alan periaatteiden mukaisesti - noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja - arvioi omaa osaamistaan ja kehittää itseään ja työskentelyään - jakaa osaamistaan muille - pitää yllä ammattitaitoa ja työkykyä - toimii erilaisten ihmisten kanssa yhteistyössä ja verkostoissa, myös monikulttuurisissa työyhteisöissä
2a Perustutkinnon kriteerit - osaamistavoitteena ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeelliset tiedot ja taidot, laaja-alaiset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella - väylä työelämään siirtymiselle - suoritetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tai näyttötutkintona - näyttötutkinnoissa: ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot - ammatillisessa peruskoulutuksessa: ammatillisten tutkinnon osien ohella ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia - arviointi 1 3
2b Ammattitutkinnon kriteerit - alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito - työelämän tarpeiden mukaan kohdennettua alan ammattiosaamista, osaaminen pt:a syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin - soveltuu tyypillisesti työkokemusta hankkineen osaamisen tunnustamiseen sekä osaamisen päivittämiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Voi olla myös alalle tulevalle väylä uudessa ammatissa tarvittavan ammattitaidon osoittamiseen.
2c Erikoisammattitutkinnon kriteerit - osoitetaan työelämän tarpeiden mukaan kohdennettua alan osaamista, joka voi olla syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. - osaaminen voi kohdistua - tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun, valmistukseen/tuottamiseen tai kehittämiseen. - toimintaprosessien ohjaukseen ja johtamiseen. - soveltuu tyypillisesti hyvän ammattitaidon omaavan henkilön osaamisen tunnustamiseen sekä päivittämiseen ja vahvistamiseen
3 Tutkintorakenneasetukset valmistelun vastuutahoista ja niiden tehtävistä päätetään säädöksissä säädetään yhdellä asetuksella, joka kattaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot opetussuunnitelman perusteen sijaan otetaan käyttöön tutkinnon peruste
4 Tutkintojen jaottelu koulutus- ja opintoaloittain Tavoitteena on uudistaa kansallinen koulutusluokitus vastaamaan tulevaa ISCED-luokitusta
5 Tutkintojen ja osaamisalojen nimet - koulutusohjelma termistä luovutaan ja kaikissa tutkintotyypeissä käyttöön osaamisala - osaamisaloista päätetään kaikkien ammatillisten tutkintojen osalta tutkinnon perusteissa - tutkinnot ja osaamisalat nimetään pääsääntöisesti alan tai toiminnon mukaan. - tekijännimeä voidaan käyttää, kun se alan näkökulmasta on tarkoituksenmukaista. - esim. tekijännimi osaamisalan nimenä jos käytössä ei ole tutkintonimikettä - tutkintojen nimiä tarkistetaan esimerkiksi yhdistettäessä tutkintoja laajoiksi kokonaisuuksiksi tai otettaessa tutkintonimikkeet käyttöön.
6 Tutkintonimikkeet - säilyvät perustutkinnoissa - käyttöön ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa silloin, kun tarkoituksenmukaista; tuottavat lisäinformaatiota joko työelämälle, tutkinnon suorittajalle tai koulutus- ja urapolkua suunnitteleville - päätetään tutkinnon perusteissa
7 Tutkintotyyppien ja tutkintojen laajuus - ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa perustutkinnoissa käyttöön ECVET-pisteisiin perustuva laajuusmitta. - näyttötutkintona suoritettavissa tutkinnoissa tutkinnon laajuutta ei ilmaista erillisellä laajuusmitalla Peruskoulutuksena suoritettavissa perustutkinnoissa - laajuus säilyy nykyisellään. Erityisestä syystä yksittäinen tutkinto voi olla perustutkintojen minimilaajuutta laajempi, säädetään asetuksella - yksittäisen tutkinnon suorittaja voivat ylittää minimilaajuuden silloin, kun se on työelämän ja ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista
8 Tutkintojen muodostumisen perusyksiköt Osaamisalat - vain silloin, kun se on työelämän tarpeista tai muista syistä (esim. tutkinnon muodostumisen selkeys) - jos osaamisaloja on, niitä on oltava vähintään kaksi - ammatillisten perustutkintojen osaamisaloissa voi olla vaihtelua sen mukaan suoritetaanko tutkinto ammatillisena peruskoulutuksena vai näyttötutkintona vain erittäin perustelluista syistä Tutkinnon osa - ammatillisessa peruskoulutuksessa annetuissa säädöksissä opinto termin tilalle
9 a Tutkintojen rakentuminen - Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien perustutkinnot - 90 ov (myöhemmin pisteet) ammatillisia tutkinnon osia - 20 ov ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia yhteisiä tutkinnon osia (säädetään tarkemmin, tavoitteena koota tutkinnon osat laajemmiksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi) - 10 ov vapaasti valittavia tutkinnon osia - Näyttötutkintona suoritettavien tutkintojen rakenteesta päätetään tutkinnon perusteissa
9 b Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen vaiheittain - tilanteissa joissa opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista - oikeus suorittaa tutkinto loppuun joko ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona - edellyttää suunnitelmaa koko tutkinnon suorittamisesta - vailla ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa olevat nuoret hakeutuvat suorittamaan koko ammatillista perustutkintoa - tarve määritellä selkeät periaatteet esim. tutkinnon suorittamisen takarajaksi tai poissaoloille - pyydettäessä opiskelija saa todistuksen suorittamistaan tutkinnon osista, joka kuvaa opiskelijalle kertynyttä osaamista ja ammattitaitoa Edellyttää rahoitusta koskevien säädösten muuttamista
10 Pakollisuus ja valinnaisuus Tutkinnon perusteet sisältävät aina - vähintään yhden kaikille pakollisen ammatillisen tutkinnon osan - valinnaisia tutkinnon osia. Muodostumissäännöillä pakollisiksi määriteltyjen tutkinnon osien avulla turvataan, että kaikilla tutkinnon suorittaneilla on tutkintotyypin kriteerien ja vaativuustason mukainen ydinammattitaito. Tutkinnon osien pakollisuudesta ja valinnaisuudesta päättään tutkintokohtaisesti tutkinnon perusteissa. Tavoitteena vallinnaisuuden lisääminen kaikissa tutkintotyypeissä.
11 Tutkinnon perusteiden sisältö - tutkinnon tuottama osaaminen - muodostumissäännöt - tutkintoon kuuluvat tutkinnon osat - tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi Lisäksi Opetushallitukselle on säädöksissä annetut valtuuksia antaa tarkentavia määräyksiä. Jatkossa kaikki nämä määräykset annetaan erikseen, ei tutkinnon perusteiden osana.
12 Perusteiden valmisteluprosessi Tutkinnon perusteiden valmistelu tehdään tarkastelemalla toisiinsa lähellä olevia tutkintoja ja niiden osia - tarkasteltava kokonaisuutena kaikkia tutkintotyyppejä ja lähiammattialojen tutkintoja - epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä vältetään - oikean osaamisen tason määrittäminen Opetushallitus arvioi kunkin perustemääräyksen kustannusvaikutukset. Jos määräysmuutokset aiheuttavat lisäkustannuksia, laaditaan perustelumuistio OKM:ään, joka tarvittaessa vie asian kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan ja raha-asiankunnan käsittelyyn
TUTKE2 hankkeesta tiedotetaan TUTKE2 prosessiin, lausuntojen toimittamiseen ja kuulemistilaisuuteen liittyvää materiaalia verkossa http://www.minedu.fi/opm/koulutus/artikkelit/tutke/