ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE BUSINESS INTELLIGENCE 4AVAINTA TEHOKKUUTEEN

ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE Location-intelligence Ymmärrä BI-ratkaisuasi myös visuaalisesti Sosiaalinen media Filteroi tietotulvasta sinulle tärkeä tieto Sanasto haltuun Ymmärrä erilaisten BIjärjestelmien edut BUSINESS N:o 3 / Huhtikuu 2010 INTELLIGENCE 4AVAINTA TEHOKKUUTEEN Case Finnair CRM osana tehokasta liiketoimintaa Sopeutathan strategiaa Hyödynnä henkilöstön asiantuntijuus Analyysi avuksi Nykyaikainen BI SITOUTA KÄYTTÄJÄT KUVA: ANNE HÄMÄLÄINEN, YLE KUVAPALVELU MIKA HANNULA Professori KUVA: TTY KUVA-ARKISTO Kari Neilimo: BI tukee srtategista johtoa.

2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI HAASTEITA Uuden talouden liiketoimintaympäristö edellyttää yritysten ja myös julkisten organisaatioiden johdolta innovatiivisuutta liiketoimintamallien rakentamisessa. Uuden talouden yritystoiminnan menestyskonseptit ja BI SUOSITTELEMME SIVU 3 Antti Kontio Funding officer, Kuntarahoitus Oyj On oltava ajan tasalla tarjouskannasta ja siitä, missä tarjouksia voitetaan ja missä hävitään. Globaalissa 2010- luvun maailmassa kilpaillaan ensisijaisesti kilpailuetua luovilla liiketoimintamalleilla, ei niinkään tuotteilla tai palveluilla. Liiketoimintainnovaatioita ja tiedolla johtamista Johdolta edellytetään dynaamista kykyä rakentaa liike- 1 toiminnan menestyskonseptit johdon ja henkilöstön osaamisen sekä tiedon hyväksikäytön varaan. Tiedon merkitys johtamisessa tulee yhä tärkeämmäksi. Investoinnit johtamista ja toiminnan ohjausta palveleviin tietojärjestelmiin ja näiden tietojärjestelmien tuottaman tiedon hyödyntäminen johtamisessa ovat uuden talouden toimintaympäristössä aitoja yrityksen menestystekijöitä. Tiedolla johtaminen menestystekijänä Business Intelligence, BI, 2 merkitsee systemaattista liiketoimintatiedon hankintaa, tallentamista, analysointia ja käyttöä johtamisessa ja toimintojen ohjauksessa. Strategisen johtamisen onnistuminen edellyttää, että yrityksen johdolla on yhteinen näkemys tulevaisuuden liiketoimintaympäristöstä. Tämä luo perustan proaktiiviselle strategian luonnille. Toimintaympäristön kehitysennusteet, kilpailijaseuranta, asiakaskäyttäytymisen muuttuminen, teknologinen kehitys, innovaatiot, kulttuuriset muutokset ja lainsäädännön kehityslinjat ovat esimerkkejä sellaisista BI-tiedoista, joita menestyksellistä johtamista suorittava johto pyrkii keräämään toimintaympäristöstään omaa strategista ja taktista päätöksentekoaan varten. Strategiaa luomassa asiakasrajapinnassa Uuden talouden toimintaympäristön muutosteki- 3 jöihin vastaaminen edellyttää yritysstrategioissa samanaikaisesti kustannustehokkuuden korostamista toiminnoissa sekä liiketoimintamallien rakentamista asiakaslähtöisen ajattelun varaan. Yrityksen johtamista palveleva BI voi kohdistua myös sisäisten Kari Neilimo YLEn hallituksen puheenjohtaja KUVA:VEERA AALTONEN HUOMIO Tuloksellisuus Uuden talouden maailmassa Business Intelligence ja 1 sen hyväksikäyttö johtamisessa on tärkeä osa tuloksellista yritysjohtamista. Johtamisesta on muotoutunut yhä enemmän myös informaatioammatti. Investoi osaamiseen Johtamista palvelevaan tietoon ja johtamisosaamiseen 2 kannattaa investoida. Näiden investointien tulontuottamiskyky on lähes poikkeuksetta korkea ja strateginen tuloksellisuus hyvä. Johdon on tämä ymmärrettävä. prosessien tehokkuuden ohjaamiseen ja asiakastiedon hyödyntämiseen liiketoiminta-ajattelussa. Tällöin BI pyrkii tuottamaan tietoa yrityksen omista strategisista vahvuuksista ja markkinain tarjoamista mahdollisuuksista yrityksen johdolle. Näitä tietoja yhdistelemällä suunnitellaan yrityksen strategiset linjaukset ja ohjataan taktis-operatiivista toimintaa. BI operatiivisen johdon tehokkaaseen käyttöön Johtamista palveleva BI-tieto on yhä liian usein pelkkää 4 taloushallinnon tietoa. Tämä ei riitä. Tarvitaan enemmän tietoa mm. asiakkuuksista, henkilöstöstä, tuotannosta ja logistiikasta ja informaatiojärjestelmistä tukemaan johtamista kaikilla tasoilla. Tämän päivän BI-ajattelussa korostuu liiketoimintatiedon käyttäminen vuositason taktisessa johtamisessa. Erityisesti strategista johtamista avustavaa yrityksen ulkoista ja sisäistä liiketoimintatietoa käytetään johtamisessa yhä liian vähän hyväksi. Sama havainto koskee myös operatiivisen johtamisen BI-järjestelmien hyödyntämistä. Käyttäjien sitouttaminen s. 4 1. Järjestelmät tulee kyetä jalkauttamaan nopeasti toimijatasolle. CRM-järjestelmä s. 6 2. Asiakaspalautteen pohjalta Finnair Plus ohjelmaan on tehty tänä keväänä monia uudistuksia ja lisäyksiä. Autamme lukijoitamme onnistumaan! BUSINESS INTELLIGENCE N:O 3, HUHTIKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, 00130 Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Eveliina Hämäläinen Layout: Lii Treimann Business Developer: Outi Keskinen Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Antti Orasvuo Puhelin: 09-565 84 031 E-mail: antti.orasvuo@mediaplanet.com Jaetaan Kauppalehden liitteenä 21.4.2010 www.mediaplanet.com Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. Fujitsu Services Oy PL 100 00012 FUJITSU fi.fujitsu.com p. 045 788 00 Tietotarpeen ja -vajeen kuvauksesta suunta strategiselle johtamiselle BI (Business Intelligence) nähdään tänä päivänä kokonaisuutena ja ylimmän johdon mahdollisuutena kehittää koko yrityksen kilpailukykyä ja ohjata yrityksen toimintaa strategisista tavoitteista lähtien, joista se on vastuussa. Yrityksissä on siirrytty toiminnanohjauksen ERP(Enterprise Resource Planning) -strategioista BI-strategioihin Mietimme yhdessä asiakkaan kanssa yrityksen strategista tavoitetta ja millä strategioilla yritys tavoitteeseen pyrkii. Selvitämme strategiaa tukevat ydinprosessit tai strategiset hankkeet, jotka voivat elää vuosittain erityisesti nyt muuttuvassa markkinatilanteessa. Siinä asiakas tarvitsee apua, liiketoiminnan kehityspäällikkö Jari Noppa Fujitsusta kuvaa. Organisaatiossa on olemassa runsaasti raportteja ja dataa, mutta aina ei tiedetä, mistä lähdejärjestelmästä ne löytyvät. Kun kaikki tämä tieto kerätään yhteen, saadaan johtoa palvelevia kokonaisnäkymiä. Malli auttaa tiedolla johtamista Fujitsu pyrkii ymmärtämään asiakkaan liiketoimintahaasteen, jotta se voi proaktiivisesti ehdottaa ratkaisuja, opastaa ja neuvoa asiakasta. Johdon päätöksenteon tueksi yritys on konseptoinut konsultointimallin eli BI-maailman kehityssuunnitelman. Mallilla syntyy tietotarpeen ja tietovajeen kuvaus eli tiedolla johtamisen kuva sillä hetkellä asiakasorganisaatiossa. Sen perusteella mietitään tavoitetila ja voidaan ohjata yrityksen operatiivista toimintaa ja strategista päätöksentekoa kuten strategisia linjauksia ja strategian jalkauttamista. Jalkauttamalla strategiset mittarit organisaation eri portaisiin varmistetaan strategian toteutuminen jokaisella organisaatiotasolla, Noppa selvittää. Mallin avulla asiakas saa muun muassa kustannuslaskelman sekä suunnitelmat ROIlaskelmien pohjaksi. Fujitsu suosii konsepteja ja työryhmätyöskentelyä. Tiivis paketti pystytään toteuttamaan muutamalla work-shopilla yhdessä liikkeenjohdon kanssa. BI-sovellukset tukevat bisneksen tulevaisuutta Keskusjohtoiset ja standardoidut prosessit ja toimintamallit ovat lyöneet läpi yrityksissä globaalisti. Samalla aikaikkuna on pienentynyt - kaikki organisaation tieto on saatavissa ja saatava nopeasti. Se tuo haasteita ja lisää ylimmän johdon läpinäkyvyyttä. Perusraportointi ja pelkkä historiatiedon hallitseminen eivät missään nimessä enää riitä. Resurssien kohdistamisessa on erittäin tärkeää rakentaa skenaarioita myös liiketoiminnan tulevaisuudesta. Nykyiset BI-sovellukset tukevat entistä paremmin ennustamista ja toiminnan optimointia, johtaja Antero Vuorio Fujitsusta toteaa.

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TAMA TEEMALEHTI 1AVAIN INSPIRAATIO ILMOITUSLIITE 3 REAALIAIKAINEN IKAI AINEN TIETO YMMÄRRÄ SANASTOA 1 2 Tieto saatavilla nopeammin kuin koskaan Kysymys: Miten voi tehostaa yrityksen toimintaa, kun tieto on eri järjestelmissä ja numeroiden selvittäminen on työlästä ja aikaavievää? Vastaus: Otetaan käyttöön tehokas BI-järjestelmä, joka säästää aikaa ja mahdollistaa oman numeraalisen informaation hyödyntämisen. NÄIN ONNISTUIMME Kuntarahoitus Oyj on Suomen kolmanneksi suurin luottolaitos, jonka asiakaskuntaan kuuluvat kunnat, kuntayhtymät, kuntayhtiöt ja kuntien omistuksessa olevat asuntoyhtiöt. Puolitoista vuotta sitten alkanut finanssikriisi johti Kuntarahoituksen liiketoiminnan voimakkaaseen kasvuun ja nosti ajankohtaiseksi pohtia ratkaisuja tehokkaaseen raportointiin. Raportoinnin merkitys Kuntarahoitus Oyj:lle on olennaista saada luotettavaa ja ajankohtaista tietoa raporttien muodossa. On oltava ajantasalla tarjouskannasta ja siitä, missä tarjouksia voitetaan ja missä hävitään, kuvailee Kuntarahoitus Oyj:n antolainausjärjestelmän projektin vetäjä Antti Kontio. Meille ehdotettiinkin BI-ratkaisua, joka tekisi raportteja oman ASTA-antolainausjärjestelmämme pohjalta. Tämä sopi meille mainiosti, sillä halusimme pitää oman ohjelmamme, hän jatkaa. Vuosi sitten alkanut projekti saatettiin loppuun vastikään ja uuden BI-järjestelmän myötä on Kuntarahoitus Oyj:n raporttien luotettavuus noussut projektin vetäjän mukaan 100%:iin. LIIKETOIMINTATIEDON HALLINTAA Perinteisesti yritysten käytössä olevat järjestelmät ovat herättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. BI-järjestelmän avulla eri sovellutustarkoitukset on räätälöity asiakkaan omaan toimintamalliin sopiviksi. Näin löydetään juuri oikeat mittarit ja arvot, jotka kullekin yritykselle ovat oman toiminnan kannalta oleellisia. Business Intelligence -järjestelmä on oma erillinen järjestelmä liiketoimintatiedon kokonaisvaltaista hallintaa varten. 3 BI-kartan avulla vastuuhenkilömme voivat seurata tuloksiaan raporttien muodossa. Antti Kontio Funding officer, Kuntarahoitus Oyj KUVA: JARMO TEINILÄ Erityistarpeiden mukaan räätälöity ohjelma on paitsi nopea ja luotettava myös erittäin tehokas. Järjestelmän käyttö ei vaadi manuaalista työtä, kuten esim. Excelin käyttö vaatii. Sisältää visuaalisia elementtejä esim. kartat. BI-järjestelmä on hyvä väline tilastotieteellisiin funktioihin. Työkaluna järjestelmä tuo läpinäkyvyyttä eri abstraktiotasoilla. BI-ratkaisut ovat tarpeellisia jo pienikokoisilla yrityksillä, mutta ennen kaikkea kaikilla kasvavilla yrityksillä. LUE KARTTAA OIKEIN 1. Heatmap raportti voitetuista antolainoista kertoo alueella voitettujen tarjousten yhteissumman vaikutuksen. Mitä vaaleampi vihreä ympyrä, sitä suurempi antolainavolyymi kyseisellä alueella on. 2. Pisteraportti esittää voitetun antolainan maantieteellisen sijainnin piirtämällä kartalle vihreän nuppineulan, jota klikkaamalla saa lainasta lisätietoja. 3. Strateginen suunnistaminen on saanut uuden ulottuvuuden BI-kartan avulla. KUVAT: SCREENSHOT-KUVAT KUNTA- RAHOITUS, KUVA 3 ISTOCPHOTO.COM Maantieteellinen seuranta Kun Kuntarahoitus Oyj:lle oli saatu BI-järjestelmä oman antolainaohjelman rinnalle, ehdotettiin yhteistyökumppanin toimesta vielä yhtä lisäelementtiä. BI-kartan avulla yrityksessä voidaan seurata tarjouskannan maantieteellistä jakaumaa aina johtotasoa myöten. Pisteraportin avulla tarkastelemme eri lainoja vaihtuvin ajanjaksoin. Kartta piirtää nuppineulan jokaiseen kohtaan, jossa laina on voitettu tiettynä ajanjaksona. Määritykset vaihtamalla saamme karttaraportin yhtälailla hävityistä tai rauenneista lainoista. Kaiken lisäksi raportista saa helposti tulostusnäkymän, joten raportti voidaan vaivattomasti esittää eteenpäin, hän kertoo. Visuaalista raportointia Pisteraportin ohella BI-kartta tuo niin kutsutun lämpökuvan, eli Heat-mapin avulla mahdollisuuden tarkastella esimerkiksi hävittyjä lainoja. Mitä tummempi punainen rengas karttaan piirtyy, viestii se meille alueesta, jossa on eniten hävitty euromääräisesti, selvittää Kontio. BI-kartan avulla vastuuhenkilömme voivat myös seurata omia tuloksiaan raporttien muodossa. Raportteihin voi jälleen kerran valita haluamansa ajanjakson, sekä valita vaikkapa voitetut, hävityt tai esimerkiksi tietyn asiakassegmentin. Nyt vastuuhenkilöt voivat tämän työkalun avulla tarkastella mille alueille Suomessa heidän kannattaisi mennä, hän lisää. BI-kartta on mahdollisuus BI-kartan avulla Kuntarahoitus Oyj:ssä on päästy tarkastelemaan raportteja entistä visuaalisempana kokonaisuutena. Koska raportteihin voi määritellä haluamansa aikajakson ja muut elementit, on raportointi aina täysin tarpeita vastaavaa. Kartan avulla voidaan lisäksi zoomata vain joku tietty alue, ei ole tarpeen aina tarkastella asioita koko Suomen laajuisessa mittakaavassa. Tieto on uuden järjestelmämme myötä aina nopeasti saatavilla, Kontio tiivistää. JOHANNA LOUKAMAA Koostettua tietoa BI-järjestelmien tieto on! kvantitatiivista, organisaation sisäisistä tietolähteistä koostettavaa analyyttistä tietoa. Se on täsmällisen ja hyödyllisen informaation määrittelyä, keräämistä, analysoimista sekä jakamista avainhenkilöille vaaditussa aikaikkunassa tehokkaan päätöksenteon tueksi. Lähdejärjestelminä voivat toimia esimerkiksi ERP- ja CRM-järjestelmät sekä erilliset tietovarastokannat (DW). Competitive Intelligence (CI)! CI-järjestelmien tieto on kvalitatiivista, organisaation ulkoisista tietolähteistä koostettavaa analyyttistä tietoa. Se on organisaation kilpailukyvyn parantamista määrittelemällä, keräämällä, analysoimalla sekä jakamalla informaatiota avainhenkilöille liittyen ulkoisiin tekijöihin kuten kilpailijoihin, asiakkaisiin, toimittajiin, jakelijoihin, teknologioihin sekä makrotaloudellisiin faktoreihin tavoitteena kilpailuedun muodostaminen. Competitive Business Intelligence (CBI) Paradigma, joka yhdistää! luonteeltaan kvantitatiivisen Business Intelligencen ja kvalitatiivisen Competitive Intelligencen keskenään. CBI-järjestelmän tarkoituksena on kyetä ennustamaan ja ohjaamaan organisaation kokonaisliiketoimintaa tehokkaammin kuin erillisillä BIja CI-järjestelmillä. Data Warehouse eli Tietovarasto (DW) Data Warehouse eli tietovarasto on tiedon raportointiin! ja analysointiin erikoistunut tietokanta, johon poimitaan ja jalostetaan konsolidoitua tietoa useammasta organisaation sisäisestä tietolähteestä, jotta voidaan luoda ymmärrettäviä raportteja ja ennusteita liiketoiminnan monipuolisiin tarpeisiin. Geospatiaalinen analyysi Geospatiaalinen analyysi on! tietovarastoinnin yhteydessä käytettävä datan visualisointimenetelmä karttapohjaiseen liiketoimintatiedon hallintaan ja analysointiin erilaisina graafisina näkyminä, kuten piste- ja lämpökarttoina. Karttapohjaiset tietojärjestelmät tunnetaan laajemmassa kontekstissa termillä Geographical Information System (GIS).

4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA JOHTAJA VIILAA STRATEGIAA 2AVAIN SITOUTA TA HENKILÖSTÖ Kysymys: Milloin tietojärjestelmistä on eniten hyötyä ja ne palvelevat yritystä parhaiten? Vastaus: Kun strateginen sanoma välittyy organisaatiossa koko henkilöstölle ja alhaalta ylöspäin perusbisnestä tuottavilta asiantuntijoilta yrityksen johdolle. BI:n pahin ongelma tänä päivänä on se, että ylimmän johdon laatima strategia ei muunnu yrityksen asiantuntijatehtävissä työskentelevien työn ja saavutusten perusteella. Asiantuntijat ovat kaukana rahanteon tulosten mittaamisesta, mutta heidän osaamisensa tulisi vaikuttaa ja näkyä yritysten strategioissa. Strategioita pitäisi muuttaa heidän työnsä ja saavutustensa mukaan, Innovatiivisten elinkeinotoimintojen ennakoinnin tutkimusprofessori VTT:llä ja professori Timo Sneck toteaa. Sneck korostaa tätä tukevan BI-tiedon tuonti- ja jakeluväylien merkitystä. BI on käsitteenä moniselitteinen ja riippuu tulkitsijasta. Yleensä sillä tarkoitetaan yritysten ulkoista kilpailijoiden tai megatrendien seurantaa ICT-reititysten avulla. Sneck haluaisi laajentaa BI:n käsitettä liiketoimintaoppien, strategioiden ja uusien markkinasegmenttien hakemiseen yrityksen sisältä käsin. Siksi hän puhuukin mieluummin MI:sta (Market Intelligence) sisäistä BI:tä tukevana tiedon hakuna. Tunnista innovaatioaihiot ja ota haltuun markkinoita Jos yrityksellä on tietojärjestelmät, joilla kyetään menemään markkinajohtajaksi, BI on ihan eri tasolla kuin jos sillä vaan seurataan pelolla kilpailijoita. Järjestelmät tulee kyetä jalkauttamaan nopeasti toimijatasolle. Tästä syntyy yksi strategian ja operatiivisen toiminnan välinen salamannopea keskustelukuvio, Sneck korostaa. Jotta kyetään menemään kilpailijoita edelle, tarvitaan lisäksi ylivertaisia, tuotteita ja palveluita muuttavia innovaatioaihioita. Hyvin harva yritys kykenee saamaan otetta innovaatioaihioista sekä seuraamaan ja kehittämään niitä innovaatioiksi, jotta se Timo Sneck Tutkimusprofessori. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN parantaisi arvontuotantoketjulla asemaansa ja kykenisi nostamaan tuottavuutta sekä saamaan hallintaan uuden markkinasegmentin, Sneck toteaa. Tunnista henkilöstön älykkyys ja osaaminen Sneck peräänkuuluttaa yrityksiin sellaisia räätälöityjä BI-järjestelmiä, joissa on omat käyttöliittymänsä organisaation kaikille eri tasoille. Sanoman tulee välittyä koko organisaatiossa, ja tietojärjestelmän pitää kuljettaa oikeat asiat ja tieto oikeille ihmisille. BI-järjestelmä palvelee yritystä, kun se hyödyntää joustavasti koko henkilöstön innovatiivisuutta. Silloin se samalla tukee yrityksen koko innovaatio-, liiketoiminta-, ja taloudellisia rakenteita. Kun järjestelmä tunnistaa älykkyyden ja osaamisen, sillä voidaan saada markkinoista parempi ote sekä keventää yrityksen tuotantoprosesseja. Ehdoton edellytys on se, että yrityksen henkilöstö on mukana tietojärjestelmää luotaessa ja otettaessa käyttöön suunnittelusta alkaen sekä käyttää sitä aktiivisesti, Sneck korostaa. JOUNI SUOLANEN BI:N TARKOITUKSENA TEHOSTAA Timo Sneckin mukaan yrityksen tarkoitus on parantaa tuottavuuttaan ja katettaan. BI:n tulee ottaa tämä huomioon ja ohjata siihen. Jos se ei pysty tätä tekemään, se ei ole voittajayrityksen järjestelmä, koska se ei pysty parantamaan yrityksen kokonaistilannetta. KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN. AJASSA VINKKI

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI 3AVAIN SEURAA TRENDITIETOA Sosiaalisesta mediasta tietoa makrotrendeistä Valveutunut yritysjohto saa ja seuraa sosiaalisesta mediasta erityisesti pitkän linjan trenditietoa sekä tietoa toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Sosiaalisesta mediasta yritys saa monenlaista tietoa erityisesti markkinointiin sekä johtamiseen, strategiaan, rekrytointiin, innovointiin ja tuotekehitykseen. Johdon tulee seurata pitkällä ajanjaksolla tapahtuvia muutoksia muun muassa hiljaisten signaalien avulla. Iso haaste on tällä hetkellä se, että tietoaines on strukturoimatonta. BI tulee siitä, että tehdään strategisia päätöksiä yritykselle tärkeistä asioista. Päätetään mitä dataa kerätään, miten sitä käsitellään ja miten siitä tehdään tietoa, joka voidaan jalostaa tietämykseksi. Johtoa tai yrityksen työntekijöitä ei saa rasittaa strukturoimattomalla tiedolla. Organisaatioissa pitää löytyä ihmisiä louhimaan, järjestämään ja jäsentämään tietoa, viestintäkonsultti, partneri Christina Forsgård toteaa. Läpinäkyvyys iso haaste Yrityksen brändi voi vahingoittua nopeasti erityisesti kriisitilanteissa, jos ylin johto ei saa nopeasti tietoa siitä, mitä sosiaalisessa mediassa keskustellaan ja reagoi siihen. Kun Greenpeace hyökkäsi Nestléä vastaan YouTube-videolla palmuöljyn käytöstä, Nestlén vastaveto oli sosiaalisen median vapaata tiedonvälitystä ja avoimmuutta halveksuva. Tilanne kärjistyi yrityksen Facebook-sivuilla. Yrityksissä ei voi enää elää siiloissa. Ulkoinen läpinäkyvyys on iso haaste ja siitä selviäminen edellyttää sisäistä läpinäkyvyyttä. Liiketoimintaan vaikuttavan tiedon jakaminen sisäisesti eri ryhmille kuten myynnille, markkinoinnille, viestinnälle ja tuotekehitykselle on erittäin tärkeää. Johdon tehtävä on myös tehdä tietoa ymmärrettäväksi yrityksen sisällä. Työntekijöiden pitää tietää ja ymmärtää, missä bisneksessä yritys on, mitä se tavoittelee ja millä arvoilla se toimii. Organisaatiota ei voi johtaa piilosta, yritysjohdonkin on tiedettävä mitä fanisivuilla tapahtuu, Forsgård korostaa. Mediaseuranta yritykseen Sosiaalisen median seurantaa voidaan Forsgårdin mukaan tehdä osin yrityksen ulkopuolella, mutta pitkässä juoksussa sitä tehdään luontaisesti yrityksen sisällä. Esimerkiksi trendikäyrien seuraaminen bisneksen alasta riippuen sisäisissä introissa edellyttää usein kulttuurin ja toimintatapojen muutosta yrityksissä. Sosiaalinen media on läsnäoloa ja vuorovaikutusta, jossa tapahtuu intuitiivista ymmärrystä. Paikalla pitää olla ihminen, joka pystyy konteksti- ja kulttuurisidokset ymmärtäen tulkitsemaan esimerkiksi sarkasmia. Kaikkialla ei voi olla läsnä, siksi tarvitaan lisäksi työkaluja seurantatiedon integroimiseen yritysten tietojärjestelmiin. ICT-ohjelmistojen toimittajat ovatkin rakentamassa rajapintoja sosiaalisen median tietoaineksen parempaan hyödyntämiseen, Forsgård kertoo. JOUNI SUOLANEN ILMOITUSLIITE 5 LYHYESTI Christina Forsgård Viestintäkonsultti, MTL Viestintätoimistot -toimialayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja KUVA: PETER FORSGÅRD Rikkaasta tiedosta haasteita BI:lle Perinteinen mediaseuranta on tuottanut seurantatietoa lähinnä viestinnän ja markkinoinnin tarpeisiin, mutta sosiaalisen median tuottaman monipuolisen tietoaineksen hyödyntäminen ei saa kangistua palvelemaan vain kapeaa osaa organisaatiosta. Tulkitse laajasti BI-data on perinteisesti myös numeerista, jäsenneltyä, selkeää ja helposti jaettavaa. Koska yrityksen tulee katsoa tulevaisuuteen, tarvitaan myös eteenpäin katsovaa hiljaista tietoa. Se on tulkinnallista, ryhmien hallussa olevaa tietoa, näkemyksiä ja tunteita. Runsas tietoaines pitää myös jäsentää tiedoksi ja tietämykseksi järkevällä tavalla sekä osata integroida muihin business-ratkaisuihin. Yrityksen ulkopuolisten ihmisten lisäksi oganisaation omat ihmiset puhuvat ja tekevät sosiaalisessa mediassa sekä yksityishenkilöinä, ammattilaisina että yrityksen edustajina. Netissä on runsaasti yhteisöalustoja, joilla ihmiset voivat vapaasti jakaa ajatuksiaan, verkostoitua ja fanittaa vaikka kilpailijan toimintaa. Facebookin fanisivuja ja erilaisia blogeja voidaan kontrolloida vain tiettyyn pisteeseen ja netiketin mukaisesti. Keskustelijat luovat pelin säännöt sosiaalisessa mediassa. MITÄ MEDIAA SINÄ SEURAAT? Sosiaalisessa mediassa tapahtuu nopeita muutoksia, joiden ansiosta suuretkin joukot äänestävät jaloillaan joko yrityksen puolesta tai sitä vastaan. Sosiaalisen median vaikutuksia on mahdollista yrittää hallita ainoastaan proaktiivisella osallistumisella ja seurannalla. KUVAT: ISTOCK.COM

6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TTAMA TEEMALEHTI 4AVAIN AJASSA KUUNTELE E ASIAKASTA AST A Johtaja hyödynnä tietojärjestelmiä oikein Järjestelmät ovat usein miljoonainvestointeja. Yritys voi hankkia palvelut ulkoa ja maksaa niistä käytön mukaan. FINNAIR PALVELEE Asiakaspalautteen pohjalta Finnair Plus ohjelmaan on tehty tänä keväänä monia uudistuksia ja lisäyksiä. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Kanta-asiakasohjelma palvelee johtoa ja myyntiä Kysymys: Miksi kulutuspalveluja tarjoavalla yrityksellä kannattaa olla hyvin ylläpidetty kanta-asiakasjärjestelmä? Vastaus: Kanta-asiakasohjelman avulla yrityksen johto voi varmistua siitä, että asiakkaille osataan tarjota oikeaa palvelua. ESIMERKKI HELSINKI Finnair Plus -kanta-asiakasohjelma aloitti toimintansa vuonna 1992. Kanta-asiakasjärjestelmän kautta saatava tieto ohjaa toimintaa läpi Finnairin organisaation tuotekehityksestä asiakaspalveluun, mutta suurin merkitys sillä on menestyksekkään myynnin ja markkinoinnin toteuttamisessa. Kanta-asiakasohjelmasta saatava palaute jos mikä on yritykselle strategista tietoa. Tieto siitä, miten asiakkaat käyttävät palveluitamme ja mitä he meiltä odottavat eri puolilla maailmaa, on avainasemassa palveluiden kehitystyössä. Tämän asiakastiedon analysointi auttaa meitä tuottamaan asiakkaille oikeanlaisia palveluja sekä tekemään päätöksiä siitä, mihin suuntaan yritystoimintaa tulee kehittää, kertoo Finnairin internetmyynnistä ja kanta-asiakasohjelmista vastaava johtaja Mikko Tuomainen. Asiakaspalautteen pohjalta Finnair Plus ohjelmaan on tehty tänä keväänä monia uudistuksia ja lisäyksiä, hän lisää. Suunniteltua viestintää ja haluttavia palveluja Finnair Plus -kanta-asiakasohjelman CRM-tietojärjestelmä (Customer Relations Management) hankitaan ulkopuolisena palveluna. CRM:n keskeinen tehtävä on auttaa asiakastiedon ja kanta-asiakaspisteiden hallinnoinnissa. Finnairin kanta-asiakasohjelman parissa työskentelee parikymmentä henkilöä. Työntekijät hyödyntävät järjestelmää muun muassa uusien asiakkaiden ja partnerien tuomisessa mukaan kanta-asiakasohjelmaan ja suunniteltaessa viestintää jäsenille. Asiakkaat saavat viestintää eri kanavista omien mieltymystensä mukaan niin erilaisissa sähköisissä muodoissa kuin perinteisinä lehtinäkin. Esimerkiksi lähtöselvityksen tai matkustusluokan korotuksen voi tilaisuuden tullen tehdä tekstiviestillä. Kanta-asiakasohjelman kulmakivi on tarjota asiakkaille niitä palveluita, joita he haluavat. Kun pystymme tarjoamaan asiakkaille Yleensä ostopäätös perustuu viime kädessä siihen, miten asiakas kokee saavansa hyötyä ratkaisustaan. Mikko Tuomainen Finnairin internetmyynnistä ja kanta-asiakasohjelmista vastaava johtaja lisäarvoa, myös yritys saa kilpailuetua, Tuomainen kertoo. Hyötyä ja tietoa asiakkaille ja partnereille Finnair Plus -kanta-asiakasohjelmassa on mukana noin 1,2 miljoonaa asiakasta eri puolilla maailmaa. Plus-pisteitä kerätään lentämällä Finnairilla tai hyödyntämällä kanta-asiakasohjelman partneriverkoston palveluita eri elämän osa-alueilla. Esimerkiksi viime kesästä lähtien Volvon ostaneille kanta-asiakkaille on tarjottu Euroopan lentoon oikeuttava pistemäärä, ja nykyään pisteitä voi kartuttaa myös asuntokaupan yhteydessä. Pisteitä voi käyttää ostettaessa lento- ja matkapalveluita tai vaikkapa kanta-asiakkaiden omassa nettikaupassa PlusShopissa, jossa voi tehdä ostoksia pisteiden lisäksi rahalla tai pisteiden ja rahan yhdistelmällä. Finnairin kanta-asiakasohjelman painotus on Suomessa, tosin partnereita on satoja noin 40 eri maassa. Teemme yhteistyötä muun muassa hotellien, autoliikkeiden, ravintoloiden, kodinkoneja huonekalukauppojen sekä lääkäriasemien kanssa, Tuomainen toteaa. Suunnittele tietotekniikka vastaamaan tarpeita Yritysten luodessa omia kanta-asiakkuuskonseptejaan Tuomainen kehottaa ottamaan huomioon, että ohjelma vastaa vähintään yrityksen ja asiakkaiden tarpeisiin. Aina joudutaan tekemään kompromisseja. Tärkeintä on kuitenkin se, että ohjelma on palkitseva ja kannattava kaikille osapuolille. Muuten sillä ei ole odotettavissa pitkää elinaikaa. Käytännöt vaihtelevat paljon eri toimialojen, ajankohtien ja toimintatapojen mukaan, ja nämä tulee tietysti huomioida kanta-asiakasohjelmaa rakennettaessa, Tuomainen sanoo. Hyvä kanta-asiakasohjelma edellyttää siihen soveltuvien ja sitä palvelevien tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämistä. Mikko Tuomaisen mukaan kanta-asiakasohjelman tekee houkuttelevaksi sen tarjoama lisäarvo asiakkaalle. Asiakkaan päätöksenteko ja palveluista saatava hyöty ovat myynnin kannalta olennaisia asioita. Yleensä ostopäätös perustuu viime kädessä siihen, miten asiakas kokee saavansa hyötyä ratkaisustaan. JOUNI SUOLANEN ICT-järjestelmä sinällään ei ole arvokas, jos sitä ei hyödynnetä ja käytetä oikein. Järjestelmän tulee olla myös tarpeeksi joustava, jotta se mukautuu yrityksen toimintaan. Olemme onnistuneet koko ajan kehittämään järjestelmäämme bisneksen ja liiketoiminnan kehityksen suuntaan. Siten olemme pystyneet tekemään asioita tehokkaasti ja mahdollisimman automatisoidusti, osastopäällikkö Seppo Pöyhönen Finnairilta toteaa. Järjestelmän avulla yritysja kuluttaja-asiakkaiden palvelutarpeet osataan myös ennakoida. Kehittäminen on jatkuvaa yhteistyötä toimittajan kanssa. Järjestelmien kehityksen haaste on tällä hetkellä niiden helppokäyttöisyyden parantaminen. Toisaalta tietojen näkyvyyttä, muokattavuutta ja räätälöitävyyttä on parannettu yritysten tarpeisiin. Nykyään myös käyttäjät pystyvät itse tekemään muutoksia järjestelmiin ilman IT-organisaation apua, Pöyhönen kertoo. Sopivaksi eri tarpeisiin Finnairille sopii järjestelmä, jossa kuluttaja-asiakkaiden ja yritysasiakkaiden yrityksen eri funktioita palvelevat tiedot on integroitu samaan järjestelmään. Pöyhösen mukaan vaatii kuitenkin pitkäjänteistä suunnittelua ja visiota nähdä, että tiedon yhteisellä hallinnalla saadaan hyötyä, koska kokonaisvaltainen järjestelmä ei ole aina välttämättä paras yhdellä alueella. Esimerkiksi pelkästään asiakaspalautteen keräämiseen on omia järjestelmiä. Yrityksiin on hankittu vuosien aikana erilaisia järjestelmiä eri tarpeisiin. Jollekin yritykselle yhteen asiaan keskittyvä järjestelmä voikin olla kokonaisvaltaista järjestelmää parempi vaihtoehto. Näin siksikin, että järjestelmien integroiminen maksaa ja vaatii henkilöstöä hoitamaan sitä. Siksi ihan pienen yrityksen ei välttämättä kannata lähteä hankkimaan omaa järjestelmää ainakaan niin, että se hoidetaan kokonaan itse. JOUNI SUOLANEN

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AMMATILLINEN NÄKÖKULMA Aikanaan moni yritysjohtaja koki ongelmaksi, että tietoa päätöksentekoon ei ollut riittävästi saatavilla. En varmaankaan liioittele, kun väitän, että ongelmana ei nykyisin ole enää tiedon riittävyys. Asia on kääntynyt päälaelleen: ongelmana on nyt se, että tietoa on liikaa. Kukaan ei tunnu tietävän, mikä tieto on olennaista ja mikä ei. ILMOITUSLIITE 7 LYHYESTI Auttaisiko analyysi? Nykyisin korostetaan avoimien tietolähteiden tärkeyttä ja hyödyllisyyttä. Mielenkiintoinen havainto on, että sekä liiketoimintatiedon hallinnan että sotilastiedustelun kirjallisuudessa törmää usein väitteeseen, että nykyisin 90 95% päätöksentekoon tarvittavasta tiedosta löytyy avoimista lähteistä, kuten julkisesta internetistä. Sosiaalinen media tarjoaa myös mielenkiintoisen tietolähteen ainakin kuluttajamarkkinoilla toimiville yrityksille. Sen rooli tiedon keräämisessä ja jalostamisessa näyttää myös kasvavan. Alalla on jo kotimaisiakin tuotteita tarjolla. Tunnista olennainen Olisi populistista väittää, että tiedon hankkimiseen ei tarvitse enää panostaa, mutta suuri muutos on silti nähtävissä. Jos aikaisemmin pullonkaulana oli päätöksentekoon tarvittavan tiedon kerääminen, niin nykyisin pullonkaulana on päätöksentekoon tarvittavan olennaisen tiedon tunnistaminen. Avoimien lähteiden seuranta ja olennaisen tiedon tunnistaminen on aikaa vievää puuhaa, joka vaatii asiansa osaavia analyytikkoja. Tätä toimintaa on myös vaikea automatisoida, vaikka alan ohjelmistot kehittyvätkin koko ajan. Hallinnasta kilpailukykyä Taloudellisesti hankalassa tilanteessa kustannuspaineet kohdistuvat ensimmäiseksi sellaisiin toimintoihin, joiden välitöntä hyötyä tai asiakkaalle lisäarvoa tuottavia ominaisuuksia on vaikea mitata rahassa. Liiketoimintatiedon hallinnan tietojärjestelmät ja prosessit nähdään usein tähän joukkoon kuuluvaksi. Miten mitata parempien päätösten arvo? Suomen 50 suurinta yritystä kertovat viime vuonna tekemässämme tutkimuksessa* investoivansa liiketoimintatiedon hallintaan juuri siksi, että yrityksen johto voisi tehdä parempia päätöksiä. Vaikka parempien päätösten arvoa on vaikea mitata, näyttävät investoinnit tiedon hallintaan olevan taloudellisesta tilanteesta huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi kasvussa. Kahden vuoden välein toistetun tutkimuksen tulos on ollut sama koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Paremmasta tiedon hallinnasta haetaan kilpailuetua. Sopii kuitenkin toivoa, että kasvavat investoinnit eivät kohdistu pelkästään uusiin tietojärjestelmiin, sillä yksinään ne saattavat pikemminkin lisätä tiedon tulvaa kuin auttaa tiedon jalostusasteen nostamisessa. INVESTOINTI Kukaan ei tunnu tietävän, mikä tieto on olennaista ja mikä ei. Pahimmillaan seurauksena voi olla päätöksenteon halvaantuminen, kun emme tiedä, mihin rajallinen tiedonkäsittely- kapasiteettimme tulisi suunnata. Mika Hannula Tampereen teknillisen yliopiston tietojohtamisen professori ja teknis-taloudellisen tiedekunnan dekaani KUVA: STUDIO SAMI HELENIUS Avainasemassa analyysi Liiketoimintatiedon hallinnan järjestelmiä ja prosesseja kehitettäessä on hyvä muistaa, että päätöksentekoon tarvittavan inhimillisen tiedon määrä ei oikeastaan ole kasvanut. En nimittäin mitenkään jaksa uskoa, että päätöstä tekevä nykyihminen pystyisi kerralla hahmottamaan sen monimutkaisempia kokonaisuuksia tai käsittelemään yhtään isompia tietomääriä kuin lajikumppaninsa ennen internetiä. Ongelmana on siis isojen ja laadultaan varsin vaihtelevien tietomassojen käsittely niin, että niistä saisi jotain tolkkua päätöksenteon tueksi. Avainasemaan nousee tässä kohtaa analyysi. Hyppää pyörän selkään Usein kuultu peruste sille, että minkäänlaista systemaattista analyysimenetelmää ei päätöksentekotilanteissa käytetä, on ajan puute. Kysymys on siitä, että on niin kova kiire juosta, ettei ehdi hypätä polkupyörän selkään. Nyt kun monella toimialalla odotetaan kevään merkkejä, saattaisi olla oikea aika perehtyä menetelmiin, jotka kummasti helpottavat sen olennaisen tiedon löytämistä. Suosittelen. * VUORI JA HANNULA 2009, LIIKETOIMINTATIEDON- HALLINTA SUOMALAISISSA SUURYRITYKSISSÄ. Laajenna näkökulmaa Aiemmin mainitun tutkimuksen mukaan suomalaisten suuryritysten yleisimmin käyttävä analyysimenetelmä on vanha kunnon SWOT. Joku voisi tulkita tämän oireelliseksi. Eikö suomalaisille yritysjohtajille opeteta muita analyysimenetelmiä? Kirjallisuudessa niitä ainakin on tarjolla yllin kyllin. Hyvä kirjallisuusvihje on Fleisherin ja Bensoussanin Business and Competitive Analysis, joka esittelee yksityiskohtaisesti laajan kirjon hyvinkin käyttökelpoisia analyysimenetelmiä. Jos teoksen 491 sivua pelottavat kiireistä lukijaa, voi analyysin maailman tutustua myös samojen kirjoittajien kevennetyllä teoksella; Analysis without paralysis 10 tools to make better decisions. Vinkit johtajille Liiketoimintatiedon hallinnan lähtökohtana pitää olla tietotarve. Tiedon halu ja tarve ovat kaksi eri asiaa. Ainoa keino saada liiketoimintatiedon hallinnan järjestelmistä ja prosesseista hyötyä, on käyttää niiden tuottamaa tietoa. Analyysimenetelmät ovat työkaluja, joiden käyttö kannattaa opetella. Johda tiedolla. SUORITUSKYVYN JOHTAMINEN - SORMI LIIKETOIMINNAN PULSSILLA Muutokset yritysten liiketoiminnassa tapahtuvat, ainakin ulkopuolisen tarkkailijan silmissä, usein nopeasti ja ovat dramaattisia. Monesti tapahtumat yllättävät rajuudessaan myös yritysjohdon. Tilanteet eivät kuitenkaan synny yhdessä yössä, vaan ne hiipivät yrityksiin pikku hiljaa. Parhaat yritykset huomaavat heikot signaalit ja tekevät korjaavat toimenpiteet ajoissa, mutta liian monella yrityksellä sormi ei ole liiketoiminnan pulssilla. Moni herää toimimaan liian myöhään. Tieto haasteista on yleensä olemassa yrityksissä. Myynti ja taloushallinto näkevät merkit usein ensimmäisenä, kuten vaikka tarjouskilpailujen vähenemisen ja muutokset tilausten koossa. Tieto vain ei ole yhdessä paikassa kaikkien käytettävissä, eikä se varsinkaan ole siellä missä sen pitäisi olla eli johdon työpöydällä liiketoiminnan suunnittelun tukena. Liiketoiminnan suunnittelun on oltava jatkuvaa Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pätee myös liiketoiminnan suunnittelussa. Nykyaikaiset suorituskyvyn johtamisen järjestelmät tekevät liiketoiminnan suunnittelusta ja ennustamisesta jatkuvaa. Järjestelmien avulla yritys suunnittelee ja ennustaa liiketoimintaansa valitsemalleen ajanjaksolle. Raportointijärjestelmät tuottavat koko ajan johdolle tietoa siitä, kuinka suunnitelmat toteutuvat, onko tavoitteisiin päästy ja millaisia korjaavia toimenpiteitä tulee tehdä. Rullaavan ennustamisen avulla yritys reagoi nopeasti ja ajoissa liiketoiminnan muutoksiin. Tieto on johdon käytössä nopeammin, mikä johtaa parempaan päätöksentekoon. Järjestelmät mahdollistavat myös erilaisten skenaarioiden ja mallinnusten tekemisen reaaliaikaisesti liiketoiminnan suunnittelun tueksi. Suorituskyvyn johtaminen? Suorituskyvyn johtamisen eli Performance Management -järjestelmät kattavat liiketoiminnan suunnittelu- (planning) ja raportointijärjestelmät (business intelligence). Järjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen suunnittelun koko liiketoimintaketjun läpi ja yhdistävät organisaation eri toimintojen strategiset suunnitelmat yhdeksi hallittavaksi kokonaisuudeksi. Verago Oy on organisaation suorituskyvyn johtamisen huippuosaaja. Yritys toimittaa IBM Cognos -teknologiaan perustuvia liiketoiminnan suunnittelu- ja raportointijärjestelmiä. Lisätietoja: General Manager Juha Taipalus Verago Oy Puhelin: 040 5255 362 www.verago.fi

8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI Kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta on oikein johdettuna taloudellisesti järkevää ja parantaa brändimielikuvaa. SAP Sustainability Performance Management tekee eri sidosryhmien vaateista kasvun mahdollisuuksia. MUKAUTUJASTA EDELLÄKÄVIJÄKSI Viimeisten vuosien aikana liiketoimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti. Yritykset kohtaavat paineita tehdä taantuman jälkeisessä maailmassa parempaa tulosta, ottaen samalla huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ympäristön, talouden ja ihmisten suhteen. Kuluttajille ei ole yhdentekevää, minkälaista liiketoimintaa yritykset harjoittavat. SAP Sustainability Performance Management on kestävän kehityksen Business Intelligence -ratkaisu, joka tukee yrityksen vastuullista kasvua. Kasvu syntyy taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja mahdollisuuksien kokonaisvaltaisella hallinnalla. - SAP-ratkaisut eivät rajoitu vain tiettyyn ongelma-alueeseen, vaan tarkoittavat siirtymää perinteisestä BI-raportoinnista yrityksen kokonaisvaltaiseen tiedolla johtamiseen. Kestävän kehityksen osalta voidaan ryhtyä strategian todelliseen toteuttamiseen, sillä tietoon perustuva yritysvastuu mahdollistaa kehityskohteiden tarkan paikallistamisen ja korjaamisen, SAP Finland Oy:n Enterprise Sales Executive Mikko Vesa toteaa. Ratkaisu kattaa kaikki osa-alueet energiankulutuksen, tuoteturvallisuuden, tuotantoketjun, työvoiman, IT-infrastruktuurin, ympäristön, terveyden ja turvallisuuden välillä. Strategiasta todellisuutta Kestävän kehityksen hallinta voi olla haastavaa. Organisaation sisällä tarvittava informaatio jakautuu usein eri ihmisten, liiketoimintayksiköiden ja niiden omien tietojärjestelmien välille. Jos koko organisaatiota koskevaa tietoa ei pystytä tehokkaasti kokoamaan ja yhdistämään, on kokonaistieto yrityksestä epätarkkaa. Samasta syystä kestävän kehityksen strategiaa on hankalaa panna täytäntöön ja seurata. SAP-ratkaisu kerää tarvittavat tiedot automaattisesti eri puolilta organisaatiota. Yhdistelmätiedon avulla yrityksen johto voi toteuttaa kestävän kehityksen strategiaa ja tiedottaa sen tuloksista luottaen, että luvut perustuvat oikeaan tietoon ja noudattavat kansainvälistä Global Reporting Initiative -kehystä. SAP Sustainability Management -ratkaisun antamat tiedot kertovat strategian toteutumisesta ja siten todistettavasti vastuullisista yrityksistä. - SAP-ratkaisu antaa yritykselle mahdollisuuden toimia pelintekijänä ja olla sidosryhmien silmissä kestävän kehityksen edelläkävijänä. Korkeamman kypsyysasteen organisaatio luo kestävän kehityksen ratkaisuista kilpailuedun sen sijaan, että se toimisi vain olemassa olevien säädösten ja rajoitusten mukaan, Vesa toteaa. Lisätietoja: SAP Finland Oy, puh. 0800 919 333. Osaatko ennakoida? Autamme tekemään oikeita ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa. Tiedon Business Intelligence -yksikkö auttaa tekemään liiketoiminnastasi näkyvämpää kaikilla tasoilla. Yrityksesi saavuttaa tavoitteensa, kun saat juuri oikeaa informaatiota oikeaan aikaan päätöksenteon tueksi. Katso lisätietoja ja ota yhteyttä: tieto.com/oikeaatietoa Knowledge. Passion. Results.