Ammatillinen koulutus 2030 Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen
Kestääkö Suomen hyvinvointiyhteiskunta? Maailman ja Suomen talouden näkymiä 2
Globaalin talouskasvun ennakoidaan hidastuvan lähivuosikymmeninä Lähde:Braconier, H., G. Nicoletti and B. Westmore (2014), "Policy challenges for the next 50 years", OECD Economic Policy Papers, No. 9, OECD Publishing, Paris, http://dx.doi.org/10.1787/5jz18gs5 fckf-en. 3
Julkiset menot kasvavat BKT,% Lähde: OECD 2016 4
Sosiaalimenot kasvavat Source: OECD (2016b), Trends Shaping Education 2016, OECD, Paris. 5
Työllisyysaste (%) jää jälkeen tavoitteesta Lähde: OECD 2016 6
Työn tuottavuus kehittyy kilpailijamaita heikommin Työn tuottavuus (2010 = 100 ) Lähde: OECD 2016 7
Kasvuyrittäjyysbuumi ei näy vielä tilastoissa Suomeen syntyy uusia yrityksiä vain puolet siitä, mitä niitä syntyi ennen talouskriisiä Lähde: OECD (2016), Entrepreneurship at a Glance 2016, OECD Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.1787/entrepreneur_aag-2016-en 8
Vain korkean osaamisen työpaikat kasvavat Työmarkkinat polarisoituvat. Keskitason työpaikat häviävät. Matalan osaamisen työpaikat eivät Lähde: Berger, T. and C. Frey (2016), Structural Transformation in the OECD: Digitalisation, Deindustrialisation and the Future of Work, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 193, OECD Publishing, Paris. meillä kasva. 9
Vain korkean osaamisen työpaikat kasvavat Koulutuksen on annettava entistä enemmän laajaa pohjaa uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla. Keskitason suorittavien työpaikkojen kasvun varaan ei kannata laskea: ne laskevat kaikkialla. Lähde: Berger, T. and C. Frey (2016), Structural Transformation in the OECD: Digitalisation, Deindustrialisation and the Future of Work, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 193, OECD Publishing, Paris. 10
Osaamisen ja työtehtävien kohtaannossa on parannettavaa OECD-maat 2011-2012 Lähde: Adalet McGowan, M. and D. Andrews (2015), Skill Mismatch and Public Policy in OECD Countries, OECD Economics Department Working Papers, No. 1210, OECD Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.1787/5js1pzw9lnwk-en 11
Osaamiseen perustuvan kasvun ja hyvinvoinnin huolenaiheita 12
Koulutustason nousu on Suomessa pysähtynyt 35 30 25 20 15 10 5 0 1991 Korkeasti koulutetut 25 34-vuotiaat 80 70 60 50 40 2015 30 20 10 0 13
17 % 20 29-vuotiaista on pelkän peruskoulun varassa. 45 54-vuotiaista vastaava luku on 14 %. 14
Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2014 loppuun mennessä Ammatillisen tutkinnon suoritti kolmessa ja puolessa vuodessa n. 67 %. Yhdeksän ja puoli vuotta sitten aloittaneista 78,5 % oli suorittanut tutkinnon loppuun. Johtopäätös: jos koulutus jää kesken, sitä vain harvoin palataan suorittamaan. Lähde: Tilastokeskus 2016 15
Yhdellä kolmesta ammatilliset opinnot jäävät kesken. 16
Osaamisen taso on korkea, mutta laskusuunnassa 17
NEET-nuorten osuus lisääntynyt Suomessa (20-24 vuotiaat) 21 21,1 19 17 15 15,4 Tytöt Suomi Pojat Suomi Tytöt EU Pojat EU 13 13,9 12,2 11 2005 2015 18
Mitä pidempään NEET, sitä enemmän ongelmia 19
Mitkä tekijät yhteydessä? Huono menestys peruskoulussa Heikko luku- ja laskutaito Vanhempien matala koulutustaso Vanhempien työttömyys Ulkomaalaistausta 20
Ammatillisen koulutuksen uudistus 21
Ammatillisen koulutuksen reformi koulutuksen järjestäjä Päätösvalta ja vastuu koulutukseen suuntaisesta ja toteuttamisesta lisääntyy koulutuksen tulee vastata työelämän ja yksilöiden tarpeita rajalliset resurssit tehokkaaseen asiakkaiden kannalta tarkoituksenmukaiseen käyttöön Päällekkäinen työ vähenee -> resurssien käyttö tehostuu yksi tutkinnon suorittamistapa ja osaamisen osoittamistapa vähemmän toimielimiä -> pienempi hallinnollinen taakka yksi henkilökohtaistamisprosessi -> vähemmän asiakirjoja Toiminnan organisointi joustavuus ja reagointiherkkyys kasvaa monimuotoistuvat osaamistarpeet edellyttävät monimuotoisia oppimispolkuja pedagogisesti toimiva ja asiakaslähtöinen osaamisen kehittäminen sekä opiskelijoille että henkilöstölle toimiva laadunhallinta kaikilla toiminnan osa-alueilla menestyksen edellytys 22
Ammatillisen koulutuksen reformi opetus- ja ohjaushenkilöstö Ohjaava ja valmentava työote painottuu tutkinnon suorittajan / opiskelijan osaamisen kehittämisen ja henkilökohtaisen kehittymisen tuki aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen muuttaa opintopolkuja opetusaikakeskeisestä ajattelusta siirrytään osaamis- ja asiakaskeskeisyyteen osaamistavoite määrittää pedagogisia ratkaisuja oppimisympäristöt siirtyvät oppilaitoksen ulkopuolelle paikallisesti ja digitaalisesti opetus- ja ohjaushenkilöstön, ml. työpaikkaohjaajat, työkuvat lomittuvat (molempiin suuntiin) huomio ammattiosaamisen laadun varmistamiseen yhteistyössä työelämän kanssa siirrytään yksilöasiantuntijoista asiantuntijayhteisöiksi 23
Ammatillisen koulutuksen reformi opiskelijan näkökulma selkeät väylät koulutukseen hakeutumiselle ympärivuotinen ja jatkuva hakeutuminen keskeistä: puuttuvan osaamisen hankkiminen -> lyhyemmät opiskeluajat, nopeammin työelämään tai jatko-opintoihin yksilölliset opintopolut: opiskelijat tarpeet keskiöön henkilökohtaistaminen opintopolun lähtökohta koulutuksen toteuttamismuotoja käytetään joustavasti: oppisopimus, koulutus oppilaitoksessa, koulutussopimus sekä ajasta ja paikasta riippumattomat digitaaliset ratkaisut ohjaus- ja tukipalvelut suunnitellaan osana opintopolkua tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla: koulutus- ja oppisopimus laajat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen työuran eri vaiheissa. 24
Ammatillisen koulutuksen reformi työelämän näkökulma selkeämpi, helposti lähestyttävä ja osaamistarpeisiin vastaava ammatillinen koulutus työelämän tarpeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen lähtökohtana. -> työelämän tarpeet ohjaavat toimintaa osaamistarpeisiin vastataan ammatillisilla tutkinnoilla ja yhä enemmän myös niiden osilla tutkinnot osaamisperusteisia ja aiempaa laaja-alaisempia valinnaisuus lisää reagointiherkkyyttä työelämässä muutoksiin tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi myös tarpeen mukaan räätälöityä ammatillista koulutusta yhdenmukaiset prosessit ja toimintaperiaatteet kaikessa ammatillisessa koulutuksessa -> selkeys ja sujuvuus toteutuksessa työelämä vahvemmin mukana ammatillisen koulutuksen laadun ja työelämälähtöisyyden varmistamisessa hallinnollisen taakka koulutuksen järjestäjällä 25
Lyhyesti ammatillista koulutusta ja tutkintoja säädellään yhdellä lailla osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla ja niiden osilla, valmentavilla koulutuksilla sekä muulla ammatillisella koulutuksella selkeä ja työelämän osaamistarpeisiin vastaava tutkintojärjestelmä yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto henkilökohtaistamalla yksilölliset opintopolut kaikille tutkintoa tai sen osaa suorittaville työvoimakoulutus (tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta) osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää jatkuva haku hakeutumisen pääväylä työpaikalla tapahtuvan opiskelun päämuodot: oppisopimus ja koulutussopimus yksi järjestämislupa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottava rahoitusjärjestelmä (perusrahoitus 50 %, suoriterahoitus 35 %, vaikuttavuusrahoitus 15 %) 26
Työelämä muuttuu 27
Työn muutoskulut?* * Valtioneuvoston tulevaisuuselontekoa pohjustava selvitys: Miltä näyttää työn tulevaisuus? Tilannekatsaus ja kuusi muutoskulkua. Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto, Jouko Myllyoja. http://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/milt%c3%a4+n%c3%a4ytt%c3%a4%c3%a4+ty%c3%b6n+tulevaisuus/6 74fd30e-f47e-40b3-9a56-0d23f9c7d86f?version=1.0 28
Ammattirakenteiden muutoksen vaikutus työn tehtäväsisältöön, 1995 2009 Lähde: Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä: Työn murros Riittääkö dynamiikka (ETLA) 29
Automaation riskit koulutusasteen mukaan OECD-maissa 2015 Lähde: Arntz, M., T. Gregory and U. Zierahn (2016), The Risk of Automation for Jobs in OECD Countries: A Comparative Analysis, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 189, OECD Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.1787/5jlz9h56dvq7-en 30
Automaation riskiä suurempi on työtehtävien sisällön radikaali muuttuminen Lähde: The Future of Work. Skills and Resilience for a World of Change. European Political Strategy Centre (ESPC) Notes 13/2016 31
Mitä tehtäviä Suomessa tehdään? Rakennemuutos tapahtuu useilla toimialoilla samanaikaisesti ja koskee tuotannon eri työvaiheita ja työtehtäviä Vaikea ennustaa tulevaisuuden menestysaloja, mutta koulutuksella ja työn tarjonnalla on avainasema Työ jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä, täysautomaation sijasta tehokkaimpia ovat ihmisten ja koneiden yhdistelmät Ihmisten tehtäväksi jäävät erityisesti intuitiota, luovuutta, keksimistä ja sosiaalista vuorovaikutusta vaativat tehtävät Uuden teknologian käyttö vaatii osaavaa työvoimaa, mikä lisää korkeakoulutuksen kysyntää Suomessa tehdään tulevaisuudessa töitä, jotka pystytään tuottamaan globaalisti kustannustehokkaimmin Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu Tavoitteena on, että Suomessa tehdään paljon korkean lisäarvon tehtäviä (tutkimus, kehitys, suunnittelu, markkinointi, rahoitus, huolto), mutta työmarkkinoilla on oltava tilaa myös matalan lisäarvon töille. 32
Millaista osaamista tarvitaan? Yhteinen näkemys avaintaidoista syntymässä 33
Tulevaisuuden osaaminen neljä ulottuvuutta Lähde: Charles Fadel, Maya Bialik and Bernie Trilling, 21st Centuty Skills, 2015. 34
Osaaminen, taidot ja kimmoisuus muuttuvassa maailmassa The Future of Work. Skills and Resilience for a World of Change Issue 13 / 2016. European Policy Strategy Centre. 35