Suomi osaamisyhteiskuntana Investointeja ihmisiin Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta vanha ylioppilastalo, Helsinki

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi osaamisyhteiskuntana Investointeja ihmisiin Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta vanha ylioppilastalo, Helsinki"

Juuso Hovinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomi osaamisyhteiskuntana Investointeja ihmisiin Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta vanha ylioppilastalo, Helsinki Neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen

2 Suurin vahvuutemme: inhimilliset voimavarat WEF Human Capital Index rankings 2016 European Innovation Scoreboard 2016 Global Competitiveness Index , WEF, Health and primary education INSEAD, WIPO Global Innovation Index 2015 Government Effectiveness OECD PIAAC, average adult sills in literacy, numeracy and problem solving OECD PISA 2015 Science U21 Ranking of National Higher Education Systems Suomi 1. Ruotsi 1. Suomi 1. Suomi 1. Suomi 1. Singapore 1. Yhdysvallat 2. Norja 2. Tanska 2. Singapore 2. Singapore 2. Ruotsi 2. Japani 2. Sveitsi 3. Sveitsi 3. Suomi 3. Belgia 3. Tanska 3. Alankomaat 3. Viro 3. Tanska 4. Japani 4. Saksa 4. Alankomaat 4. Ruotsi 4. Japani 4. Kiina Taipei 4. UK 5. Ruotsi 5. Alankomaat 5. Japani 5. Norja 5. Norja 5. Suomi 5. Ruotsi 6. Uusi Seelanti 6. Irlanti 6. Uusi Seelanti 6. Sveitsi 6. Australia 6. Macao Kiina 6. Suomi 7. Tanska 7. Belgia 7. Islanti 7. Kanada 7. Tanska 7. Kanada 7. Alankomaat 8. Alankomaat 8. UK 8. Sveitsi 8. Alankomaat 8. Belgia (flaam.) 8. Vietnam 8. Singapore 9. Kanada 9. Luxemburg 9. Kanada 9. Uusi Seelanti 9. Kanada 9. Hong Kong 9. Kanada 10. Belgia 10. Itävalta 10. Australia 10. Hong Kong 10. Slovakia 10. Kiina* 10. Australia * Kiinan alueet Beijing, Shanghai, Jiangsu and Guangdong. 2

3 Suomi on edelleen osaamisen huippumaita mutta kehityksen suunta on väärä 3

Suomen menestys PISA-tutkimuksissa 2000-2015 PISA pisteet Lukutaito pääalueena 2000 ja

tulosten laskut päätutkimusvuosina matematiikassa (2003-2012) ja luonnontieteissä

4 Suomen menestys PISA-tutkimuksissa PISA pisteet Lukutaito pääalueena 2000 ja 2009 Matematiikka pääalueena 2003 ja 2012 Luonnontieteet pääalueena 2006 ja 2015 Suomen tulosten laskut päätutkimusvuosina matematiikassa ( ) ja luonnontieteissä ( ) vastaavat laskennallisesti vajaan yhden kouluvuoden oppimäärää (noin 35 pistettä) 4

5 Koulutustason nousu pysähtynyt Korkeasti koulutettujen osuus väestöstä Suomessa on kasvanut vuosina mutta muut juoksevat kovempaa ja menevät meistä ohi. Lisäksi Suomessa korkeakoulutettujen osuus näyttää kääntyvän laskuun. 5

6 Korkeasti koulutetut vuotiaat Lähde: OECD Education at a Glance

7 60,0 % Ennuste korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työikäisten (25-64-vuotiaat) osuuden kehittymisestä ( Cedefop) 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vaaleansininen = Suomi 7

8 Vain korkean osaamisen työpaikat lisääntyvät Tarvitaan lisää työelämän joustoja, jotta myös alhaisen osaamistason työpaikat kasvaisivat. Koulutuksen on annettava entistä parempi pohja uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla. Keskitason suorittavien työpaikkojen kasvun varaan ei kannata laskea: niiden osuus laskee kaikkialla. Lähde: Berger, T. and C. Frey (2016), Structural Transformation in the OECD: Digitalisation, Deindustrialisation and the Future of Work, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 193, OECD Publishing, Paris. 8

9 Ammattirakenteen muutos Suomessa Lähde: Terhi Maczulskij, Mika Maliranta ja Sari Pekkala Kerr: Työmarkkinoiden rakennemuutos yrityksissä ja yritysrakenteissa. Talous ja yhteiskunta 4/

10 Suomessa koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus vuotiaista on lisääntynyt (vertailuvuodet 2005, 2010 ja 2015) Lähde: OECD (2016), Education at a Glance 2016: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris. 10

11 Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien 25-vuotiaiden osuus (NEET-aste) suoritetun tutkinnon mukaan) 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ei tutkintoa Ylioppilastutkinto Ammatillinen tutkinto Lähde: Hannu Karhunen: Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet. Esitys tutkijoiden ja virkamiesten keskustelutilaisuudessa

12 Millaista osaamista tarvitaan? 12

13 Työn muutoskulut?* Valtioneuvoston tulevaisuuselontekoa pohjustava selvitys: Miltä näyttää työn tulevaisuus? Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto, Jouko Myllyoja, luonnos

14 Ammattirakenteiden muutoksen vaikutus työn tehtäväsisältöön, Lähde: Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä: Työn murros Riittääkö dynamiikka (ETLA) 14

15 Työllisyysosuuden muutos Yhdysvalloissa osaamisvaatimusten mukaan (1980=100) Lähde: David Demning: The Growing Importance of Social Skills in the Labor Market. Harvard University and NBER,August

16 Tulevaisuuden osaaminen neljä ulottuvuutta Lähde: Charles Fadel, Maya Bialik and Bernie Trilling, 21st Centuty Skills,

17 OPS 2016: laaja-alainen osaaminen 17

18 KIITOS 18

19 Lisäkuvia 19

20 Uutta kohti - osaamistaso, koulutustaso ja työllisyys nousuun Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen Korkeakoulutus ja tutkimus visiotyö Koulutusvienti Yhteiskuntatakuu Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus Ammatillisen koulutuksen reformi Uudet opetussuunnitelmien perusteet Uusi peruskoulu Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 20

21 3- ja 4-vuotiaaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen v Lähde: OECD (2016), Education at a Glance 2016: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris. 21

23 Automaation riskiä suurempi on työtehtävien sisällön radikaali muuttuminen Lähde: The Future of Work. Skills and Resilience for a World of Change. European Political Strategy Centre (ESPC) Notes 13/

24 Osaaminen, taidot ja kimmoisuus muuttuvassa maailmassa The Future of Work. Skills and Resilience for a World of Change Issue 13 / European Policy Strategy Centre. 24

25 OECD Education 2030 Conceptual Framework 25

26 Yksilötason kyvykkyyksiin liittyvät osaamistarpeet tulevaisuudessa Lähde: Dufva et. al analysoivat myös yhteisössä toimiseen ja toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyviä osaamistarpeita. 26

27 Yhteisössä toimimiseen liittyvät osaamistarpeet tulevaisuudessa Lähde: Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto ja Jouko Myllyoja: Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta, Luonnos

28 Toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyvät osaamistarpeet tulevaisuudessa Lähde: Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto ja Jouko Myllyoja: Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta, Luonnos

29 Mitä tehtäviä Suomessa tehdään? Rakennemuutos tapahtuu useilla toimialoilla samanaikaisesti ja koskee tuotannon eri työvaiheita ja työtehtäviä Vaikea ennustaa tulevaisuuden menestysaloja, mutta koulutuksella ja työn tarjonnalla on avainasema Työ jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä, täysautomaation sijasta tehokkaimpia ovat ihmisten ja koneiden yhdistelmät Ihmisten tehtäväksi jäävät erityisesti intuitiota, luovuutta, keksimistä ja sosiaalista vuorovaikutusta vaativat tehtävät Uuden teknologian käyttö vaatii osaavaa työvoimaa, mikä lisää korkeakoulutuksen kysyntää Suomessa tehdään tulevaisuudessa töitä, jotka pystytään tuottamaan globaalisti kustannustehokkaimmin Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu Tavoitteena on, että Suomessa tehdään paljon korkean lisäarvon tehtäviä (tutkimus, kehitys, suunnittelu, markkinointi, rahoitus, huolto), mutta työmarkkinoilla on oltava tilaa myös matalan lisäarvon töille. 29

Samankaltaiset tiedostot

Ammatillinen koulutus Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

Ammatillinen koulutus Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Ammatillinen koulutus 2030 Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Kestääkö Suomen hyvinvointiyhteiskunta? Maailman ja Suomen talouden näkymiä 2 Globaalin talouskasvun ennakoidaan hidastuvan lähivuosikymmeninä