Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen
Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen periaatteella ja päivitetty 1.8.2014 voimaanastuneen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseksi. Opas on elävä asiakirja, joka täydentyy neuvotteluista saatujen palautteiden ja kouluväen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Tarve neuvottelujen kehittämiseen lähti ajatuksesta, että kouluneuvottelut voisivat nykyistä paremmin johtaa konkreettiseen muutokseen oppilaan oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Olisi tärkeää, että perhe, vanhemmat ja oppilas tulisivat entistäkin paremmin kuulluiksi neuvotteluissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tultua voimaan yksilökohtaista oppilashuoltotyötä toteutetaan monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Tämän oppaan periaatteita voi hyödyntää sekä näiden asiantuntijaryhmien kokouksissa että muissa neuvotteluissa (esim. kun neuvotellaan pedagogisista ratkaisuista, jotka eivät kuulu uuden lain tarkoittaman yksilökohtaisen oppilashuollon piiriin). Tässä käytetään termejä kokous, neuvottelu ja kokoontuminen viittaamaan erilaisiin oppilaan, huoltajan ja koulun henkilöstön yhteistyöfoorumeihin.
YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTOTYÖ ks. tarkemmin yksilökohtaisen oppilashuoltotyön prosessikuvaus pedanetissä
1. Asiantuntijaryhmän kokoaminen Kun tulee tarve koota monialainen asiantuntijaryhmä oppilaan tueksi, mieti ensin keiden olisi hyvä olla läsnä. Oppilaan, huoltajan ja opettajan lisäksi monialaiseen asiantuntijaryhmään kuuluu terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori tai koululääkäri. Asiantuntijaryhmään osallistuminen edellyttää oppilaan ja huoltajan kirjallisen suostumuksen, joka voidaan antaa neuvottelun alussa (allekirjoitukset oppilashuoltokertomuksen kansilehdelle). Heidän kirjallisella suostumuksellaan ryhmään voidaan kutsua myös koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja (esim. lastensuojelu, perheneuvola) tai oppilaan läheisiä. Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontuminen tulee järjestää asianmukaisessa ja rauhallisessa tilassa. Kokoontumispaikka ja - ajankohta ilmoitetaan hyvissä ajoin kaikille osallistujille, ja ajankohdan sopimisessa huomioidaan vanhempien aikataulut. Perheen kanssa sovitaan etukäteen, keiden työntekijöiden olisi hyvä osallistua kokoontumiseen. Jokaisen osallistujan tulee varata riittävä aika neuvotteluun osallistumiseen, ja valmistautua siihen. Valmistautumisella tarkoitetaan sitä, että etukäteen pyydetään tiedot oppilaan koulumenestyksestä, poissaoloista ja käyttäytymisestä kysymällä palautteet jokaiselta kyseisen oppilaan opettajalta mieluiten kirjallisina. Tarkoituksena ei ole koota listaa ongelmista, vaan opettajia pyydetään kirjaamaan myös positiiviset asiat ja oppilaan vahvuudet.
Koollekutsujan muistilista monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen Ota huoli oppilaan tilanteesta puheeksi oppilaan ja huoltajien kanssa. Konsultoi koulusi oppilashuoltohenkilöstöä joko ennen yhteydenottoa huoltajaan tai sen jälkeen, jotta voitte yhdessä pohtia, kenen oppilashuoltoryhmästä olisi hyvä olla mukana kokoontumisessa. Pyydä kirjallinen lupa oppilaalta/ huoltajilta. Allekirjoitukset voidaan ottaa neuvottelun alussa (lomake pedanetissä). Ilmoita ajoissa kaikille osallistujille, missä ja milloin neuvottelu pidetään. Valmistaudu neuvotteluun: kerää muilta opettajilta havaintoja oppilaasta (mm. mikä sujuu hyvin, poissaolot, koulumenestys, millaista tukea on saanut eri oppiaineissa, miten tulee toimeen koulukavereiden kanssa).
2. Aloitus Neuvottelu voi olla perheelle ainutkertainen kohtaaminen koulun työntekijöiden kanssa. Neuvottelun alussa pyritään luomaan turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Osallistujien tulee olla ajoissa paikalla ja läsnä koko neuvottelun ajan. Työntekijän, mieluiten kutsujan, tulee vastaanottaa perhe neuvotteluun. Neuvottelu aloitetaan esittäytymiskierroksella, jolloin jokainen kertoo oman roolinsa oppilaan oppilashuoltoasian selvittämisessä ja hoitamisessa. Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisen alussa sovitaan aikataulu ja neuvottelun vetäjä, joka valitaan tapauskohtaisesti. Monialainen asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka kirjaa tiedot oppilashuoltokertomukseen (useimmiten luokanopettaja tai valvoja). Neuvottelu aloitetaan kertaamalla miksi neuvottelu on kutsuttu koolle ja mahdolliset aikaisemmat vaiheet lyhyesti, esim. mitä asiassa on jo tehty tai mitä edellisen neuvottelun jälkeen on tapahtunut. Tämän jälkeen on hyvä antaa puheenvuoro oppilaalle ja vanhemmille esim. kysymällä, mistä heidän mielestään olisi hyvä keskustella ja mikä heitä erityisesti huolestuttaa. Vasta tämän jälkeen kerrotaan koulun näkemys oppilaan tilanteesta; vahvuuksista, voimavaroista ja muutostarpeista. Jokainen voi vielä halutessaan sanoa näkemyksensä siitä, mikä olisi hyvä tulos tästä neuvottelusta.?...
3. Oppilaan ja huoltajan kuulluksi tuleminen neuvottelun aikana Jokainen neuvottelun osallistuja on tärkeä ja jokaisen mielipiteellä on merkitystä. Perhe tulee huomioida arvostavasti koko neuvottelun ajan: heille annetaan puheenvuoro, kuunnellaan mitä he sanovat ja huomioidaan se. Työntekijät osallistuvat koko neuvotteluun, eikä sinä aikana tehdä muita asioita (esim. kännykkään vastaaminen). Monialaisessa asiantuntijaryhmässä jokainen on asiantuntija: opettaja oppimisen ja opettamisen, oppilas oman tilanteensa, huoltajat oman lapsensa ja oppilashuollon palveluiden edustajat kukin oman alansa asiantuntija. Monialaisuuden tarkoituksena on tuoda keskusteluun erilaisia näkökulmia ja löytää sitä kautta kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivia ratkaisuja ja suunnitelmia. Negatiivista ongelmakeskeistä puhetta on hyvä välttää ja käyttää enemmän ratkaisukeskeisiä ilmauksia. Huolenaiheet tulee yksilöidä ja konkretisoida ja puhua asiasta tavoitteellisesti, eikä vain yleisellä tasolla ongelmasta: esimerkiksi ei puhuta huonosta käytöksestä vaan yksilöidään millaista käytös on. Liian nopea siirtyminen asiasta toiseen ei anna perheelle aikaa miettiä asiaa ja saada sitä sanotuksi. Avoimet kysymykset ovat aina parempia kuin suljetut kysymykset. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Neuvottelussa tarkastellaan asiaa monista eri näkökulmista ja siten, että kaikki osallistujat miettivät omia mahdollisuuksiaan positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 1/3 ajasta käytetään menneisyydestä ja 2/3 tulevaisuudesta puhumiseen. Kaikkien osapuolten olisi voitava sitoutua aidosti yhdessä sovittuihin asioihin.
4. Neuvottelun päättäminen ja jatkotoimenpiteistä sopiminen Neuvottelun lopuksi vetäjä kertaa keskeiset neuvottelussa sovitut asiat: mitä sovittiin, kuka tekee mitäkin ja miten seuranta toteutetaan. Sovitusta aikataulusta pidetään kiinni ja tarvittaessa siitä muistutetaan. Kesken jääneestä asiasta voidaan jatkaa seuraavalla kerralla. Jos neuvottelussa on tehty päätöksiä, jotka koskevat muitakin tahoja, sovitaan, miten niistä tiedotetaan. Neuvottelu lopetetaan avoimeen keskusteluun, jossa osallistujilta kysytään, vieläkö heillä on asiaan jotain lisättävää, ja tulivatko kaikki oleelliset asiat esille. Neuvottelujen kehittämiseksi on myös tärkeää pyytää oppilaalta ja huoltajilta esim. suullista palautetta siitä, millainen kokemus heille jäi neuvottelusta. Käsitellyt ja sovitut asiat kirjataan oppilashuoltokertomukseen, kun kyse on monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisesta. Lahden koulupsykologi ja kuraattoripalvelut