KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN SATAMAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 26.1.2015

KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN SATAMAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 26.1.2015

SISÄLLYSLUETTELO 1. Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti... 1 1.3. Kaavan tarkoitus... 2 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.5. Muut kaavan taustaselvitykset ja lähdemateriaalit... 2 2. Tiivistelmä... 3 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2. Asemakaava... 3 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 3 3. Lähtökohdat... 4 3.1. Alueen yleiskuvaus... 4 3.2. Luonnonympäristö... 4 3.3. Maisema... 6 3.4. Rakennettuympäristö... 9 3.5. Tie- ja liikenneverkko...12 3.6. Yhdyskuntatekninen verkko...12 3.7. Maanomistus...13 3.8. Pilaantuneet maat...14 3.9. Palvelut...17 3.10. Suunnittelutilanne...19 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet...28 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve...28 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö...28 4.2.1. Osalliset...28 4.3. Asemakaavan eteneminen...29 5. Asemakaavan tavoitteet...30 5.1. Alustavat tavoitteet...30 5.2. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...30 5.3. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet...31 5.4. Asemakaavaluonnosvaihtoehdot...31 6. Asemakaavan kuvaus...35

6.1. Kaavan rakenne...35 6.1.1. Mitoitus...36 6.1.2. Aluevaraukset...37 6.1.3. Muut kaavamerkinnät ja -määräykset...38 6.1.4. Yleiset määräykset...40 6.2. Nimistö...41 7. Kaavan vaikutukset...41 7.1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään...41 7.2. Vaikutukset väestöön...42 7.3. Vaikutukset liikenteeseen...42 7.4. Vaikutukset työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan, työttömyyteen...43 7.5. Vaikutukset kauppaan...43 7.6. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen...43 7.7. Vaikutukset kunnan virastotalon kaavoittamisesta...44 7.8. Kaavan vaikutukset kuntatalouteen...46 7.9. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin...46 7.10. Vaikutukset kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön...47 7.11. Vaikutukset elinoloihin ja ympäristöön...48 7.12. Sosiaaliset vaikutukset...49 7.13. Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin...49 7.14. Suhde maakuntakaavaan...50 7.15. Suhde osayleiskaavaan...50 8. Asemakaavan toteutus...51 8.1. Kaavan toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...51 8.2. Toteuttaminen ja ajoitus...51 8.3. Toteutuksen seuranta...51 9. Yhteystiedot...51

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1.TUNNISTETIEDOT Asemakaava ja asemakaavan muutos selostus liittyy 26.1.2015 päivättyä asemakaavaehdotusta. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Kemiönsaaren kunnan Taalintehtaan sataman alueen kortteleita 1-5, 9, 14, 71a ja 72:ta, kiinteistöjä 1:215, 1:216, 1:105, 1:120, 1:07, 1:236, 1:217, 1:277, 1:297, 1:130, 1:131, 1:122, 1:123, 1:97, 1:295, 1:418, 1:419, 9906:2, 9906:3, 1:623, 1: 624 ja osia kiinteistöistä 1:651, 1:288, 1:137, 1:622, 1:566, 9901:1, 895:0:183. Asemakaavalla muodostuu asunto- ja liikerakennusten alueita, teollisuusalueita, satama-, liikenneja virkistysalueita. Asemakaavalla muodostuu korttelit 1-5, 9, 14, 71a, 72 ja 101-109 sekä virkistys-, satama-, katu- ja liikennealueita. Selostus on laadittu Sweco Ympäristö Oy:ssä yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan kanssa. 1.2.KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnan eteläosassa, noin 23 kilometriä lounaaseen Kemiöstä. Suunnittelualueeseen kuuluu osa Taalintehtaan keskustan tehdasalueesta, Tyskaholmenin saari sekä Bruksvikenin lahti. Kaava-alue rajautuu pohjoisesta Taalintehtaantien (seututie 183 Perniö- Taalintehdas), kaava-alueen eteläpuolelle jää Byholmenin saari sekä länsipuolelle Lyshomenin saari. Kemiö Taalintehdas Kuva 1. Karttaotteeseen on merkitty suunnittelualueen sijainti ympyrällä. TaustakarttaãMaanmittauslaitos. 1

1.3.KAAVAN TARKOITUS Kaavan tavoitteena on luoda Taalintehtaan alueesta toimiva, yhtenäinen ja vetovoimainen kyläympäristö, jossa huomioidaan erityisesti saaristomatkailu, kaupanpalvelut ja teollisuuden toimintaedellytykset kulttuuriympäristön arvoja kunnioittaen. Tarkoituksena on osoittaa alueelle mm. keskustatoimintojen, lähivirkistys, satama- ja pysäköinti, teollisuus ja varastointi aluetta voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. 1.4.LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartan ja merkintöjen pienennökset Viranomaisneuvottelun muistio Tekninen verkko Seurantalomake Luonnosvaiheen palaute ja kaavoittajan vastineet Havainnekuvat Virastotalon rakennushistoriallinen selvitys Luontoselvitykset 1.5.MUUT KAAVAN TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALIT Kemiön Dragsfjärdin asemakaava-alueen ja Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys 2011, Faunatica Oy, Espoo 2011 Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perholajien selvitys Taalintehtaalla 2011, Faunatica Oy, Espoo 2011 Taalintehtaan osayleiskaava-alueen maisemaselvitys, 30.08.2011, Airix Ympäristö Oy Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö Rakennuskannan inventointi, kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011. Muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011 Kemiönsaaren kunnan kaupallinen selvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2012. Taalintehtaan sedimenttitutkimus 2013, FCG Suunnittelu ja Tekniikka oy, 2013 FNsteel Oy:n konkurssipesä, Taalintehtaan ympäristötutkimukset 2013, Pöyry, 2013 Taalintehdas, Valsverksholmen ympäristötutkimukset 2011, Pöyry, 2011 Tyskaholmen sedimenttitutkimus, Sweco Ympäristö Oy, 2014 Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2011. 2

2. TIIVISTELMÄ 2.1.KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavaprosessi on kuvattu Taalintehtaan sataman asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä. Kemiönsaaren tekninen lautakunta päätti käynnistää tämän asemakaavan laatimisen 12.6.2012 166. OAS on ollut nähtävillä alkaen kunnan kotisivuilla. www.kimitoon.fi. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 26.8.2013. Kaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 26.6.-15.8.2014. Alueen kaavoituksesta on järjestetty myös työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Yleisötilaisuus järjestettiin kunnan virastotalolla Taalintehtaalla 25.6.2014. Alueen maanomistajia ja kyläyhdistystä on kuultu myös erillisissä keskusteluissa. 2.2.ASEMAKAAVA Taalintehtaan sataman asemakaava kattaa Taalintehtaan keskeisen keskusta-alueen. Asemakaava pohjautuu maakuntakaavaan, Taalintehtaan osayleiskaavaan ja rakennettuun ympäristöön. Alue kuuluu pääosiltaan valtakunnalliseen merkittävään kulttuuriympäristöön, alueella on merkittäviä suojelukohteita, jotka on otettu huomioon kaavaa laadittaessa. Asemakaavassa suunnitellaan kaava-alueen tuleva asuinrakentamisen, virkistysalueet, palvelujen ja teollisuuden sijoittuminen ja liikenteen järjestäminen. Asemakaavassa erityistä huomiota saavat pysäköinnin järjestäminen ja vesiliikenteen uudelleen suunnittelu mm yhteysaluksen laiturin sijoittaminen uuteen paikkaan. 2.3.ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavasta on esitetty kaavaselostuksen liitteenä havainnekuva, joka esittää asemakaavoituksen yhteydessä syntyneen tahdon ja toivotun käsityksen kaavan toteutuksesta. Lisäksi on laadittu perspektiivikuva vanhan kunnantalon toteutuksesta. Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voi alkaa kun tämä asemakaava saa lainvoiman. Kaavamääräyksissä on annettu tarkempia ohjeita ja määräyksiä rakentamisen toteuttamisesta Taalintehtaan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan. Lisäksi kaavamääräyksissä on määräyksiä mm korttelin KL-1 rakentamistavasta. Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan kaavamääräyksien toteutumista mm kerrosalan osalta. Seurantaa jatketaan mm melun, ilmansaasteiden, liikennemäärien kehittymisen, vesistön vedentilan ja pysäköintitarpeen kehittymisen osalta. Toteutusta seurataan mm. rakennuslupamenettelyn ja itse rakentamisen yhteydessä. 3

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1.ALUEEN YLEISKUVAUS Taalintehtaan tiivis ja monipuolinen historiallinen teollisuusalue on rakentunut yli kolmensadan vuoden aikana vaatimattomasta masuunista laajaksi rautateollisuusyhdyskunnaksi. Taalintehdas kuuluu 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja se on liittynyt Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävään ruukkiketjuun. Eriaikaisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten lisäksi Taalintehtaalla on joukko työväenasuinrakennuksia ja asuinalueita 1700-luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia. Teollisuuden kasvusta huolimatta vanha ruukinmiljöö slagitiilisine rakennuksineen muodostaa edelleen alueen hyvin säilyneen historiallisen ja taajamakuvallisen ytimen. Taalintehtaan poikkeuksellisen pitkästä historiallisesta jatkuvuudesta kertoo se, että se on vanhoista ruukeistamme viimeinen, jossa on toiminut vielä viime vuosina rautatehdas. 3.2.LUONNONYMPÄRISTÖ Kuva 2. Faunatica Oy:n laatiman luontoselvityksen arvokkaat luontokohteet karttaote, johon asemakaavoitettava alue on merkitty mustalla katkoviivalla. Faunatica Oy:n laatimassa Kemiön Dragsfjärdin asemakaava-alueen ja Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvityksessä asemakaavoitettavalla alueella ei sijaitse tärkeitä 4

ekologisia yhteyksiä. Selvityksen mukaan alueelle on yksi uhanalainen luontotyyppi, A5 = pienruohoketo (cr), jonka arvoluokka on II sekä toinen uhanalainen luontotyyppi viistää aluetta luoteesta, A3 = pienruohoketo (cr), jonka arvoluokka on myös II. Kuva 3. Faunatica Oy:n neidonkielen ja uhanalaisten perhosten esiselvityksessä löydetyt neidonkielikasvustot on merkattu karttaotteeseen vihreällä. Suunnittelualue on merkattu mustalla katkoviivalla. Faunatica Oy:n laatimassa esiselvityksessä suunnittelualueelta tai sitä viistäen löytyi yhteensä 12 neidonkielikasvustoa., ei merkittäviä perhoshavaintoja 20. Merenrannan parkkipaikka, luokka III/III, rannalla noin 10 yks.; tieluiskilla n. 30 yks., joista useimmat pieniä lehtiruusukkeita, ei merkittäviä perhoshavaintoja 23. Parkkipaikan reuna, luokka IV(II)/III(II), n. 15 yks., valtaosin pieniä lehtiruusukkeita, ei merkittäviä perhoshavaintoja 5

24. Rakennuksen seinusta, luokka III(I)/I, n. 10 yks., joista puolet kukkavarrellisia, Varjotäpläkoi (Ethmia terminella, CR, erityisesti suojeltava) 24.6.2011 7 yks. 25. Hoitonurmikon soralaikku, luokka IV/IV, <10 yks., joista useimpien kukkavarsi katkaistu nurmikon leikkuun yhteydessä, ei perhoshavaintoja 33. Rantatien luiskat ja merenrannan kedot, luokka II(I)/I, n. 1000 yks., Varjotäpläkoi (Cynaeda dentalis, EN, erityisesti suojeltava) 24.6.2011 2 yks. itäpäädyn tieluiskalla 35. Etelärinne kerrostalojen pihapiirissä, luokka I(I)/I, >500 yks., Varjotäpläkoi (Ethmia terminella, CR, erityisesti suojeltava) 24.6.2011 > 20 yks., Neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis, EN, erityisesti suojeltava) 8.7.2011 3 yks., Neidonkielitäpläkoi (Ethmia bipunctella, VU) 24.6.2011 1 yks., 8.7.2011 4 toukkaa, Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum, NT) 24.6.2011 runsas (>200 yks.) 36. Tienpientareet ja pihapiirit keskustan pohjoisosassa, luokka III/II, n. 300 yks., Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum, NT) 24.6.2011 n. 10 yks 37. Tienvarret puiston pohjoispuolella, luokka III(II)/I-II, n. 100 yks., Varjotäpläkoi (Ethmia terminella, CR, erityisesti suojeltava) 24.6.2011 2 yks., Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum, NT) 24.6.2011 1 yks. 39. Merenrannan tienpiennar, luokka III(I)/I, n. 20 yks.; jyrkän pientareen länsipuolella heinikon seassa n. 30 yks., Neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis, EN, erityisesti suojeltava) 8.7.2011, Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum, NT) 24.6.2011 1 yks. 8.7.2011 1 yks. Luontoselvitykset on esitetty kokonaisuudessaan tämän asemakaavan liitteessä 9. 3.3.MAISEMA Taalintehtaan osayleiskaavoituksen yhteydessä alueella on laadittu maisemaselvitys, joka kattaa nykyisen suunnittelualueen kokonaisuudessaan. Asemakaavoitettavalla alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Taalintehdas kuuluu maisemamaakuntajaossa (Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) Lounaismaahan ja sen alatyyppiin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Seutua pidetään luonnonoloiltaan erityislaatuisena luonnonnähtävyytenä, johon kytkeytyy myös ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä. Maisemallisesti saaristoalueen maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperään halkovien suoralinjaisen murroslaaksojen mukaan. Maiseman tärkein peruselementti on meri, joka luo seudun laajan ja rikkonaisen saariston. Savikot ovat seudulle tavallisia, koska ilmasto on edullinen ja maaperässä on kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillistyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioiden ohella. (Ym. Maisemanhoito) Maisemarakenne Maisemarakenne on melko tasainen koko suunnittelualueella lukuun ottamatta Puistotien ja Tullimäentien/Taalintehtaantien väliin jäävää kukkulaa, joka nousee merenpinnasta kahteenkymmeneen (20) metriin, jonka laki on avokalliota. Taalintehdas on kokonaisuudessaan suurmaiseman solmukohta. Taalintehtaalla yhdistyvät historia, elinkeinot, turismi sekä vaihettuminen saaristoon. 6

Kuva 4. Taalintehtaan osayleiskaavan maisemaselvityksen maisemarakennekarttaote, suunnittelualue on merkattu keltaisella katkoviivalla. (Airix Ympäristö Oy) Maisemakuva Taalintehtaalla on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (rky 2009) status, joka kattaa lähes koko suunnittelualueen. Suunnittelualueen sisällä aukeaa useita näkymiä, erityisesti merta pitkin avautuvat näkymät saarien välissä ja Taalintehtaan rannasta merelle kantavat näkymät. Suunnittelualueen sisällä on useita maamerkkejä joista huomattavimmat ovat tehdasalue rakennuksineen sekä ruukin hiiliuunit. Maamerkkeinä toimivat myös ruukin vanha laivarannanviljamakasiini ja varasto rakennukset sekä ruukin kartano pihapiireineen. Sillat saarien välillä toimivat maiseman porttikohtina. Porttikohdista aukeavat merkittäviä näkymiä alueelle tyypilliseen maisemaan. Suunnittelualueen ei kovin huomattavia maisemavaurioita ole, mutta mm. suurimmat voimalinjat sekä jäsennöimättömät tyhjät ja laajat asfalttikentät vaikuttavat maisemaan negatiivisesti. Maisemaa uhkaavat elinvoimaisuuden heikentyminen ja rakennusten tyhjentyminen ja siitä johtuva rakennusten ja ympäristön rapistuminen. 7

Kuva 5. Taalintehtaan maisemakuvakarttaote, suunnittelualue on merkattu keltaisella katkoviivalla. (Airix Ympäristö Oy) Maankäytön suositukset maiseman kannalta Osayleiskaavan yhteydessä Airix Ympäristö Oy:ssä laaditun maisemaselvityksen mukaan suunnittelualue on suurimmaksi osaksi maiseman kannalta muutoksia sietävää aluetta. Herkimmät alueet muodostuvat arvokkaiden kohteiden ympärille, kuten suojeltujen rakennuksien ympäristöön. Taalintehtaan itä- ja kaakkoisreunassa maisema sietää maankäytön muutoksia jonkin verran. 8

3.4.RAKENNETTUYMPÄRISTÖ Asemakaavoitettavalla alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue (RKY), joka kattaa lähes koko asemakaavoitettavan alueen. Kuva 6. Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue, rky -rajaus on merkattu sinisellä rasterilla, suunnittelu-alue mustalla katkoviivalla, rkyãmuseovirasto, maastokarttaãmaanmittauslaitos Taalintehtaan osayleiskaavoituksen yhteydessä asemakaavoitettavan alueen arvokkaat rakennukset luetteloitiin osayleiskaavan liitteeksi. Alla Museoviraston laatiman selvityksestä AIRIX Ympäristö Oy:ssä tehdystä yhteenvedosta karttaote ja selvityksen mukainen luettelo asemakaavoitettavan alueen arvokkaista rakennuksista (paikallinen / seudullinen tai valtakunnallinen). 9

Kuva 7. Kartta ote arvokkaat rakennukset kartasta (Airix Ympäristö Oy) 1. Paikallinen, 322-494-0001-0120, liikerakennus, Lohkotila. Aurabo Lohkottiin Östra Dahlsbrukista 1988. Östra Dahlbruk lohkottiin Hertsbölen kantatilasta 1986. Liikerakennus n. 1950-luvulta. Osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009) 4. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0297, tallimestarin asuinrakennus/leivintupa, Lohkotila. Bio Pony lohkottiin Masugnen -kiinteistöstä vuonna 2005. Masugnen lohkottiin vuonna 2001 Östra Dahlsbrukista. Östra Dahlsbruk lohkottiin Hertsbölen kantatilasta vuonna 1986. Asuinrakennus 1800-luvulta. 5. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0297, makasiinirakennus, Lohkotila. Bio Pony lohkottiin Masugnen -kiinteistöstä vuonna 2005. Masugnen lohkottiin vuonna 2001 Östra Dahlsbrukista. Östra Dahlbruk lohkottiin Hersbölen kantatilasta vuonna 1986. Makasiini vuodelta 1844-45. 1960- luvulta lähtien elokuvateatterina. 10. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0236, Liikerakennus, Lohkotila. Gamla Posten on lohkottu Östra Dalsbrukista vuonna 1997. Östra Dalsbruk on lohkottu Hertsbölen kantatilasta vuonna 1986. Posti 1820-1870 luvulta. 25. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0215, muu asuinrakennus, Lohkotila. Lohkottu Östra Dahlsbrukista 1996. Östra Dahlsbruk lohkottu Hertsbölen kantatilasta 1986. Masuunimestarin talo rakennettu 1834. Rakennuksessa toiminut myöhemmin myös posti (?). 10

28. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0288, muu teollisuusrakennus, Lohkotila. Östra Dahlsbruk on lohkottu Hertsbölen kantatilasta1986. Hiiliuunit on rakennettu eri aikoina 1830-1900 välillä. 34. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0131, Makasiinirakennus, Lohkotila. Port Side on lohkottu Östra Dahlsbrukista vuonna 1990. Östra Dahlsbruk on lohkottu Hertsbölen kantatilasta vuonna 1986. Makasiinirakennus vuodelta 1844-45. 37. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0130, Makasiinirakennus, Lohkotila. Stalls Cafe lohkottiin Östra Dahlsbrukista vuonna 1990. Östra Dahlsbruk lohkottiin Hertsbölen kantatilasta vuonna 1986. Makasiinirakennus, entinen paloasema. Rakennettu 1844-45 n. 38. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0217, Työväen asuinkasarmi, Lohkotila. Stenkakola on lohkottu Östra Dalsbrukista vuonna 1996. Östra Dalsbruk on lohkottu Hertsbölen kantatilasta vuonna 1986. Päärakennus rakennettu 1820 tai 1870 n. 1880-luvun kartassa apteekki. 58. Paikallinen, 322-492-0001-0418, Sairaala, synnytyslaitos, terveyskeskus, Lohkotila. Parkvillan nord on lohkottu Västra Dahlsbrukista vuonna 1995. Västra Dahlsbruk on lohkottu Dahlsin kantatilasta vuonna 1986. Suomen ensimmäinen synnytyslaitos vuodelta 1947. Muutettu virkamiesasunnoksi ja jatkettu etelään 1961-63. 59. Paikallinen, 322-492-0001-0419, Muu pientalo, Lohkotila. Parkvillan syd lohkottiin Västra Dahlsbrukista vuonna 1995. Västra Dahlsbruk lohkottiin Dahlsin kantatilasta vuonna 1986. Rakennuksen pohjoispäädyssä toimi Suomen ensimmäinen synnytyslaitos vuodelta 1947. Muutettu virkamiesasunnoksi 85. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-492-0001-0622, Tehtaankonttori, Lohkotila. Valsverksholmen on lohkottu Masugnen, Bruksviken ja Västra Dalsbruk- kiinteistöistä vuonna 2008. Tehtaankonttori/virkamiesten asuintalo 87. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-492-0001-0622, Kartano, Lohkotila. Valsverksholmen on lohkottu Masugnen, Bruksviken ja Västra Dalsbruk- kiinteistöistä vuonna 2008. Ruukin päärakennus. 88. Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-492-0001-0622, Pesutupa / Tvättstugan, Lohkotila. Valsverksholmen on lohkottu Masugnen, Bruksviken ja Västra Dalsbruk- kiinteistöistä vuonna 2008. 1870 rakennettu pesutupa. 94. Paikallinen, 322-492-0001-0622, Ulkohuone, Lohkotila. Valsverksholmen on lohkottu Masugnen, Bruksviken ja Västra Dalsbruk- kiinteistöistä vuonna 2008. Ruukin päärakennuksen ulkohuone. 100. Paikallinen, 322-492-0001-0623, Muu rakennus, VA-verket on lohkottu Västra Dahlsbrukista 1998. Västra Dahlsbruk lohkottiin Dahlsin kantatilasta 1986. Vedenpuhdistamo rakennettu todennäköisesti 1930-luvulla. 11

3.5.TIE- JA LIIKENNEVERKKO Asemakaavoitettava alue rajautuu tieliikenteellisesti seututie 183:n ja paikallisteiden Tallimäentien-Malmintien-Kolapakontien-Rantatien muodostamaan silmukkaan. Asemakaavoitettavalla aluetta reunustaa myös polkupyörätie sekä muita paikallisia piha- ja poikkikatuja. Satama-alue rajautuu vesiliikenteellisesti Bruksvikenin poukamaan. Raskaan liikenteen pääreitti on maantie 183 (Taalintehtaantie). Taajaman sisällä raskas liikenne käyttää nykyisin erityisesti Taalintehtaantietä, Tallimäentietä, Malmintietä ja Kolapakantietä. Kuva 8. Liikenneverkko 3.6.YHDYSKUNTATEKNINEN VERKKO Asemakaava-alueen tekninen verkko on esitetty kartalla liitteessä 4. 12

3.7.MAANOMISTUS Kuva 9. Kaava-alueen maanomistus. 13

3.8.PILAANTUNEET MAAT Asemakaava-alueelle on laadittu neljä pilaantuneita maita koskevaa selvitystä. Taalintehtaan vierasvenesataman sedimenttitutkimus on tehty vuonna 2013 (FCG, Taalintehtaan sedimenttitutkimus 2013). Tutkimuspisteissä 1 ja 2 esiintyi haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittivät ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeessa (19.5.2004) annetun ruoppausmassojen läjityskriteeritason 2. Selvityksessä haitta-aineanalyysit tehtiin pintasedimentistä, mikäli haittaainepitoisten sedimenttien laajuutta ja/tai syvempien sedimenttikerrosten haitta-ainepitoisuuksia halutaan selvittää tarkemmin, kehotettiin selvityksessä tekemään alueelle lisätutkimus. Kuva 10. Ote FCG:n laatimasta Taalintehtaan sedimenttitutkimuksen näytepistekartasta. (FCG, Taalintehtaan sedimenttitutkimus 2013). Pöyryn laatimassa FNsteel Oy:n konkurssipesän ympäristötutkimuksessa (Pöyry, Taalintehtaan ympäristötutkimus 2013) tutkittiin toukokuussa 2013 tehdasalueen maaperä ja sedimentin haittaainepitoisuuksia. Selvityksessä todettiin että teollisuusalueen maaperä on koko alueella täyttöä, täyttöä on tehty vuosien 1892-1999 välillä. Täyttömaa sisälsi raskasmetalleilla pilaantunutta maata 17 pisteellä 22 tutkitusta pisteestä. Selvityksessä tutkittiin myös Tyska Holmenin maaperää, jota oli kunnostettu eikä saarelta pilaantuneisuutta löydetty. Selvityksessä todettiin, että pilaantuneisuudesta johtuen tehdasalueella tehtäville maankaivuille ja ruoppauksille tarvitaan viranomaislupa. 14

Kuva 11. Ote vuonna 2013 Pöyryn laatimasta ympäristötutkimuksen tutkimuspistekartasta. Otteessa on esitetty myös vuoden 2011 selvityksen tutkimuspisteet tyhjillä ympyröillä. (Pöyry, Taalintehtaan ympäristötutkimukset 2013) Vuonna 2011 marraskuussa Pöyry Finland Oy selvitti teollisuusalueen pohjoisosan maaperän pilaantuneisuutta (Pöyry, Ympäristötutkimukset 2011). Alueelle kairattiin 15 näytepistettä, joista 12:sta pitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon. Selvityksessä todettiin, että pilaantunut maaperä tulee huomioida kaivutöiden ja rakentamisen yhteydessä ja, että massojen kaivu edellyttää yleisesti pilaantuneen maan poistoilmoituksen ELY -keskukselle. Pilaantuneita sedimenttitutkimuksia täydennettiin vuonna 2014 Sweco Ympäristö Oy:n laatimalla sedimenttitutkimuksella (Sweco Ympäristö Oy, Sedimenttitutkimus 2014). Tutkimuksessa selvitettiin uuden Tyska Holmenin siltayhteyden sedimenttejä, jonka perusteella todettiin, että pohjasedimentin tutkimuspisteissä ylittyivät PIMA -asetuksen (VNa 214/2007) ohjearvot. Tulosten perusteella selvityksessä todettiin, että sedimenttien maalle läjittäminen tai kaatopaikalle sijoittaminen on luvanvaraista ja, että mahdollinen ruoppaus ja ruoppausmassojen käsittely sekä muu vesirakentaminen tulee tehdä suunnitelmallisesti ja valvovan viranomaisen ohjeita noudattaen. 15

Kuva 12. Ote vuonna 2014 Sweco Ympäristön laatimasta sedimenttitutkimuksen näytteenottopistekartasta (Sweco Ympäristö Oy, Sedimenttitutkimus 2014) 16

3.9.PALVELUT Kuva 13. Kartta ote Taalintehtaan palveluista Yritys (keltainen ympyrä) 2. Byggis (rakennusmateriaalia) 4. Bio Pony, Dalena (vaatekauppa), Matkahuolto, Restaurang Portside 5. D-Marin (vierasvenesatama, venesäilytys, laituripaikat ja huollot), Minigolf, jäätelökioski, Saaristolaistori 6. Alko Oy, Apteekki, Kemiönsaaren kunnantoimisto 7. Barberare/Damfrisering, Marina & Petra, Oy Kone WuorioMaskin Ab (venetarvikkeet, kodinkoneet, taloustavarat), Huoltoasema St1, Skipper`s Pub 8. Osuuspankki Raasepori OPKK, Lähivakuutus, Rehab Center (kuntohoitola), Stigs kontor och foto, Richard Grunér (hammaslääkäri) 9. Irja Koffert (jalkahoitola), Nordea pankki/nordea Bank, Otto autom. 17

10. Butiken Smått och Gott, Frisersalong Titti (kampaamo), JoHe-Center (vapaa-ajan asusteet ja mönkijät), Kaffemoster (kahvila ja leipämyymälä) 11. Frisyrboden Petra Karlsson, Kampaamo Annukka, Qlip-Day (parturi-kampaamo, rakennekynnet), FysioTrim (fysikaalinen hoito, hieronta), Tavaratalo, Whasten (sisustus, tekstiilit, vaatteet, lemmikit, lelut) 12. Dalsbruks Atena (kukkia ja lahjatavaroita), Jäätelökioski, Taksi 13. K-Market MatKompis, Posti Kunnalliset palvelut (vihreä kolmio) 8. Leikkipuisto 9. Puisto 10. Kunnantoimisto 18

3.10. SUUNNITTELUTILANNE MAAKUNTAKAAVA Kuva 14. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston 13.12.2010 hyväksymä. Ympäristöministeriö vahvisti 20.3.2013 Loimaan seudun, Turun seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka- Suomen maakuntakaavat. Kaavat muodostavat yhdessä Turun kaupunkiseudun (vahvistuspäätös 23.8.2004), Salon seudun (12.11.2008) maakuntakaavojen ja Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan (4.12.2012) kanssa Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaava korvaa aiemmat seutukaavat. Maakuntakaavassa on seuraavia asemakaava-aluetta koskevia merkintöjä: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, 19

pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. t/kem TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLA ON MERKITTÄVÄ, VAARALLISIA KEMIKAALEJA VALMISTAVA TAI VARASTOIVA LAITOS SUOJA- TAI KONSULTOINTIVYÖHYKE Vaarallisia kemikaaleja valmistaville tai varastoiville laitoksille (TKem) on määritelty Seveso-direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely. sra-123 MERKITTÄVÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHMÄ / ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetut ympäristöt. Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra). SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. YHTEYSALUSSATAMA ET 801 TAALINTEHTAAN PUHDISTAMO YLEISKAAVA Alueella on voimassa 17.6.2013 hyväksytty Taalintehtaan osayleiskaava. Osayleiskaava esitetään kahdessa eri osassa, joista suunnittelualue kuuluu kumpaankin. Suunnittelualuetta koskevia osayleiskaavan määräyksiä ja merkintöjä: C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Alue on varattu julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen toimintoja varten. Alueelle saa sijoittaa myös keskustaan sopi-vaa asumista. Alueelle ei saa sijoittaa laajuudeltaan seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä. 20

Alueella arvokkaaksi luokitellun rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Uudisrakentamisella tulee pyrkiä tiivistämään taajamaa ja eheyttämään kaupunkikuvaa. Aluetta asemakaavoitettaessa ja asemakaavaa muutettaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Asemakaavan yhteydessä on laadittava täydennys- ja korjausrakentamista ohjaavat rakentamistapaohjeet. C/S KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN Alue on varattu julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen toimintoja varten. Alueelle saa sijoittaa myös keskustaan sopi-vaa asumista. Alueelle ei saa sijoittaa laajuudeltaan seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueella arvokkaaksi luokitellun rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Muiden alueella sijaitsevien rakennusten suojelutarve ratkaistaan asema-kaavoituksen yhteydessä. Uudisrakentamisella tulee pyrkiä tiivistämään taajamaa ja eheyttämään kaupunkikuvaa. Aluetta asemakaavoitettaessa ja asemakaavaa muutettaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Asemakaavan yhteydessä on laadittava täydennys- ja korjausrakentamista ohjaavat rakentamistapaohjeet. T TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Alue on varattu teollisuudelle ja varastoinnille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa toimintaan liittyviä toimistotiloja sekä liiketiloja rakennustarvikemyymälöille ja veneilyyn liittyvälle yritystoiminnalle. LS SATAMA-ALUE Alue on tarkoitettu vierassatamaksi ja yleisessä käytössä olevaksi venevalkamaksi. Alueelle saa sijoittaa satamaa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Rakennusten, lait-teiden ja laitureiden rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden so-peutumiseen maastoon ja taajamakuvaan. LV/S VESILIIKENTEEN ALUE. Alue on tarkoitettu venevalkamaksi. Alueelle saa rakentaa laitureita, joiden rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sopeutumiseen maastoon ja taajamakuvaan. Veneilijöitä palvelevat rakennukset tulee osoittaa asemakaavalla. ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE ET-1 VEDENPUHDISTAMO. Alue on varattu vedenpuhdistamolle. 21

SR RAKENNUSLAINSÄÄDÄNNÖN NOJALLA SUOJELTAVA ALUE. Merkinnällä on osoitettu slagitiilisten hiiliuunien alue. Rakennuksiin on sallittua sijoittaa suojelua vaarantamattomia toimintoja. Alueella sijaitsevat teollisuushistoriallisesti ja -arkeologisesti arvokkaat rakenteet ja niiden jäännökset muokattuine ympäristöineen tulee säilyttää. Kaikista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät sen suojeluarvoa. VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Merkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY -rajaus. Aluetta koskevien suunnitelmien ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman ja historian kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa. RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE. Merkinnällä on osoitettu rakennus- ja kulttuurihistorialliset kohteet, joiden purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksessa suoritettavissa muutos-, korjaus- ja laajennustoimenpiteissä on huomioitava kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset piirteet. Rakennusta koskevissa hankkeissa on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä neuvoteltava museoviranomaisen kanssa Suojeltava valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä rakennus. Rakennusten valtakunnallinen suojeluarvo tulee tarkistaa asemakaavoituksen yhteydessä. Näiden merkintöjen lisäksi alueelle on osoitettu lähivirkistysalue, yhteysalussatama, uusi tieyhteys, veneväylä, kehitettävä alue sekä alueen osa, jolla sallitaan tilaa vievän kaupan ja liiketilan rakentaminen. 22