ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2012 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN 2012-2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI Yhteinen kirkkovaltuuston vahvistama 28.3.2012
SISÄLLYS 1. JOHDANTO. 5 1.1 YLEISPERUSTELUT... 5 1.2 TULOSLASKELMA-ARVIO..... 9 1.3 RAHOITUSLASKELMA-ARVIO.. 10 1.4 KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ULKOISET).. 11 2. KÄYTTÖTALOUSOSA... 13 2.1 YLEISHALLINTO... 13 2.1.1 MÄÄRÄRAHAT...... 13 2.1.2 PERUSTELUT.. 16 2.2 PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ... 27 2.2.1 MÄÄRÄRAHAT. 27 2.2.2 PERUSTELUT... 28 2.3 YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ. 45 2.3.1 MÄÄRÄRAHAT... 45 2.3.2 PERUSTELUT.. 49 2.4 HAUTAUSTOIMI.... 54 2.4.1 MÄÄRÄRAHAT 54 2.4.2 PERUSTELUT.. 56 2.5 KIINTEISTÖTOIMI 60 2.5.1 MÄÄRÄRAHAT 60 2.5.2 PERUSTELUT.... 64 3. TULOSLASKELMAOSA (ULKOINEN JA SISÄINEN)..... 69 4. RAHOITUSOSA..... 74 5. INVESTOINTIOSA...... 75 6. LIITTEET.... 83 6.1.1 HENKILÖKUNTA... 84 6.1.2 HAUTAINHOITORAHASTON TALOUSARVIO JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 102 6.1.3 TYYNE JA VALTO AARNION RAHASTON TALOUSARVIO JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014.. 104 2
3
1. JOHDANTO 1.1 YLEISPERUSTELUT Säädöstaustaa Kirkkojärjestyksen määräyksen mukaan (KJ 15:1) jokaista varainhoitovuotta varten on seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakuntien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kirkkojärjestyksessä säädetään, että talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvioissa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Espoon seurakuntayhtymän talousarvio on laadittu bruttoperiaatteen mukaan. Talousarvioon sisältyy tuloslaskelma-, rahoituslaskelmasekä investointiosa. Toiminta-ajatus Espoon seurakuntien toiminnan tarkoituksena on tukea elämää ja luoda mahdollisuuksia kristillisen uskon ja rakkauden toteutumiselle. Espoon seurakuntayhtymän strategia Espoon seurakuntien strategia vuosille 2010 2015 määrittelee talouteen, henkilöstöön, kiinteistöihin ja seurakuntarakenteeseen liittyvien resurssien käytön strategiset linjaukset. Vuoden 2012 talousarvioehdotus ja ehdotus vuosien 2012-2014 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on strategian mukainen. Vuosikate kattaa poistot. Strategisten linjausten mukaan käyttötalouden toimintatuotot kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2010. Seurakuntien määrärahojen jakoperusteena on pääsääntöisesti jäsenmäärään perustuva jako-osuus. Peruskorjaus-, hautausmaa- ja uusinventointihankkeissa noudatetaan strategiassa hyväksyttyjä periaatteita. Arvio talouden yleisestä kehityksestä ja taloussuunnittelun perusteita Yleinen taloudellinen kehitys Talousennusteet ovat muuttuneet ja synkentyneet useaan otteeseen vuoden 2011 aikana. Euroopan muutamien valtioiden epävakaat taloustilanteet ovat saaneet aikaan sen, että selvää kuvaa ja yhteistä näkemystä euroalueen ja Suomen talouden kehittymisestä lähivuosina on vaikea antaa. Epävarmuustekijöiden ja hermostuneisuuden määrä on selvästi syksyllä lisääntynyt. 4
Suunnittelukaudella talouden kasvun arvioidaan hidastuvan selvästi. Ennusteet BKT:n kasvusta vaihtelevat 1,8-3 prosentin välillä. Inflaation arvioidaan laskevan ja asettuvan 2-3 prosenttiin. Ansiotason muutoksen arvioidaan olevan noin 2 3,2 prosenttia. Työttömyysprosentin tasoksi arvioidaan 7-7,7. Julkinen talous ja kuntatalous Mikäli talouden kehitys heikkenee ennakoidulla tavalla, se vaikuttaa kiristävästi kuntien talouteen. Espoon kaupungin verotulot ovat kuluvana vuonna toistaiseksi ylittäneet ennakoidun, joskin myös menot ovat ylittäneet arvioidun. Kustannussäästöjen saavuttamiseksi joudutaan yhä useamman toiminnon kohdalla harkitsemaan, mikä on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti tehokkain ja parasta tapa tuottaa palveluita. Kirkon ja seurakuntien talous Seurakuntakohtaiset kirkollisverotulot vaihtelevat ympäri maata suuresti kaupunkien ja kuntien erilaisten elinkeinorakenteiden, ikäjakaumien ja kirkkoon kuulumisprosenttien vuoksi. Vuoden 2011 aikana kirkkoon kuuluvien määrä Espoossa on ensimmäistä kertaa pudonnut alle 70 prosentin, vaikkakin läsnä olevien jäsenien määrä on vielä lähes 175 000 jäsentä. Espoon seurakuntayhtymä sai vuonna 2010 verotuloja 47,9 miljoonaa euroa, joka oli 1,7 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2012 tulojen odotetaan kasvavan lähes 49 miljoonaan euroon. Vaikka kirkkoon kuulumisprosentti on vähentynyt, Espoon kaupungin väkiluku on kasvanut pääasiassa syntyvyyden enemmyyden ja maahanmuuton vuoksi. Tämä avaa jatkuvasti mahdollisuuksia tavoittaa uusia espoolaisia ja heidän lähimmäisiään. Seurakuntayhtymän talous on tällä hetkellä vahva. Hyvän taloustilanteet ovat mahdollistaneet aikaisempien vuosien tarkka taloudenpito ja rakennushankkeisiin liittyvä harkinta. Hyvän tilanteen säilyttämiseksi ja pienenevän jäsenmäärän vuoksi on kuitenkin jatkuvasti kiinnitettävä huomiota tiukkaan kulujen hallintaan. Espoon seurakuntien resursseihin liittyvien strategisten linjausten mukaisesti tavoitteena on, että seurakuntakuntien talous on tasapainossa. Ulkoisten vaatimusten vuoksi tämä tarkoittaa talouden linjan tiukentamista. Tähän liittyvinä toimenpiteinä kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla, käyttötalouden toimintatuotot kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2010, vuosikate kattaa poistot ja investointeja ei rahoiteta lainalla. Peruskorjaus-, hautausmaa- ja uusinvestointihankkeissa varaudutaan kasvavaan peruskorjaustarpeeseen. Peruskorjaukset priorisoidaan uudisrakentamisen edelle. Uusien hautapaikkojen rakentamiseen varaudutaan. Mikäli yhteisöveroprosentti jatkossa laskee nykyiseltä tasoltaan, se vaikuttaa kiristävästi koko kirkon talouteen. 5
Talousarvion sitovuustaso Talousarviovuoden määrärahojen sitovuustasoksi esitetään käyttötalouden yksiköiden kohdalla toimintakatetta siten, että siihen sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimintakate on sitova yleishallinnon pääluokan kohdalla pääluokkatasolla ja muiden käyttötalouden pääluokkien (seurakunnat, yhteinen seurakuntatyö, hautaustoimi ja kiinteistötoimi) kohdalla lukutasolla. Tuloslaskelmaosan sitovia määrärahoja ovat verotuskulut, keskusrahastomaksut sekä rahoitustuotot ja -kulut netto. Investointiosassa sitovuustaso on hankekohtainen. Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Määrärahan korotuksen tai tuloarvion alentamisen yhteydessä on arvioitava myös toimintaa koskevien tavoitteiden muutostarvetta. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhteiselle kirkkovaltuustolle talousarviovuoden aikana. Muutoksista talousarvioon ei tarvitse hankkia seurakuntaneuvostojen lausuntoja (KJ 15:6,2). Yhteisen kirkkovaltuuston 1.10.2003 tekemän päätöksen mukaan: Seurakunnan kultakin tilivuodelta säästyneet määrärahat voidaan lisätä seuraavan tilivuoden määrärahoihin edellyttäen, että seurakunta on esittänyt tilinpäätöksen toimintakertomuksessa selvityksen, mitä tarkoitusta varten varattu määräraha on jäänyt käyttämättä ja voidaanko tarkoitus toteuttaa seuraavana vuonna, muutoin säästö siirretään edellisten tilikausien ylijäämään. Jos seurakunnan määrärahat ovat ylittyneet, vähennetään vastaava summa seuraavan vuoden määrärahoista tai sen osuudesta edellisten tilikausien säästöön. Yhteisen kirkkovaltuuston 8.12.2004 vuoden 2005 talousarvion vahvistamisen yhteydessä tekemän päätöksen mukaan: Yhteinen kirkkovaltuusto voi tilikauden aikana, mikäli siihen on aihetta, lisätä seurakunnille kohdennettuja määrärahoja. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 13.12.2006 talousarvion vahvistamisen yhteydessä: "Seurakuntaneuvostoilla on talousarvion laadinnan yhteydessä mahdollisuus esittää ylimääräistä määrärahaa erityistä projektia tai tarvetta varten, mikäli seurakunnalla on jäänyt aikaisemmilta vuosilta käyttämättä vähintään vastaavansuuruinen määräraha." Päätösvallan delegointi Päätösvallan delegointiin liittyvät summat on tarkistettu vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ne esitetään pidettäviksi ennallaan. 6
Kalustohankinnat tehdään asianomaisen hallintoelimen päätöksellä, ellei toisin ole päätetty. Yli 43.000 euron irtaimistohankintoihin on oltava yhteisen kirkkoneuvoston lupa. Päiväkerhomaksuista päättää yhteinen kirkkovaltuusto ja päiväkerhomaksun vapautusperusteista päättää yhteinen kirkkoneuvosto. Kirkkovaltuusto hyväksyy niiden rakennushankkeiden suunnitelmat ja rakentamispäätökset, joiden kustannusarvio on yli 745.000 euroa. Työkohteen töiden aloittamisesta päättää yhteinen kirkkoneuvosto, mikäli kohteen kustannukset tai kerralla solmittava hankinta ylittää 475.000 euroa. Rajan alittavista työkohteen käynnistämisistä päättää kiinteistöasiain johtokunta tai rakennustoimikunta. Asuinhuoneistojen ostamisessa ja irtaimistohankinnoissa päätöksen määrärahan käytöstä tekee yhteinen kirkkoneuvosto tai kiinteistöasiain johtokunta. Avustusten maksaminen Talousarvioon merkitty avustusmääräraha ei sellaisenaan ole maksukelpoinen, vaan se vaatii lisäksi erillisen hallinnollisen päätöksen. Talousarvioon voidaan varata määräraha tiettyä tarkoitusta varten vain yhdelle momentille. Kansainvälisen diakonian määrärahat on merkitty keskitetysti yhteisen seurakuntatyön momentille. 7
1.2 TULOSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 t % t t Toimintatulot 6 243 6 155 900 6 335 450 2,9% 7 207 7 208 Toimintamenot 44 181 45 578 630 48 205 922 5,8% 48 245 47 784 TOIMINTAKATE -37 938-39 422 730-41 870 472 6,2% -41 039-40 576 Verotulot 47 882 45 900 000 50 000 000 8,9% 49 205 49 520 Verotusmenot 965 950 000 980 000 3,2% 980 980 Keskusrahastomaksut 3 312 3 273 900 3 327 300 1,6% 3 296 3 444 Rahoitustulot ja -menot 1 634 880 000 900 000 2,3% 920 930 VUOSIKATE 7 301 3 133 370 4 722 228 50,7% 4 810 5 450 Poistot ja arvonalentumiset 4 519 4 339 960 4 676 881 7,8% 4 748 4 920 Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot: 0 0 0,0% 0 0 Tulot 453 458 225 470 900 2,8% 478 485 Menot 629 691 733 670 573-3,1% 674 687 Siirto rahastosta/rahastoon 177-233 508-199 673-14,5% -196-202 TILIKAUDEN TULOS 2 782-1 206 590 45 347-103,8% 62 531 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 782-1 206 590 45 347-103,8% 62 531 Yllä oleva tuloslaskelma-arvio sisältää vain ulkoiset tilit. Toimintatulot ja menot muodostuvat käyttötalouden eri kustannuspaikkojen määrärahoista. Toimintakatteeseen lisätään verotulot ja vähennetään verotuskulut sekä keskusrahastomaksut. Ulkoisten rahoitustulojen ja menojen nettosumma lisätään, jonka jälkeen muodostuu vuosikate. Vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset sekä lisätään mahdollinen satunnaisten tulojen ja menojen nettosumma. Informatiivisena tietona on lisäksi merkitty erilliskirjanpitona hoidettujen rahastojen tulot ja menot sekä siirto rahastosta tai siirto rahastoon. Informatiivinen tieto ei vaikuta tilikauden tulokseen. 8
1.3 RAHOITUSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 t % t t Seurakunnan toiminta Tulorahoitus Vuosikate 7 301 3 133 370 4 722 228 50,7% 4 810 5 450 Tulorahoitus yhteensä 7 301 3 133 370 4 722 228 50,7% 4 810 5 450 Investoinnit Investointimenot 5 856 10 115 000 7 425 000-26,6% 11 925 12 595 Pysyvien vastaavien myyntitulot 50 235 000 230 000-2,1% 220 13 Investoinnit netto -5 806-9 880 000-7 195 000-27,2% -11 705-12 582 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 496-6 746 630-2 472 772-63,3% -6 895-7 132 Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja mahdollisista satunnaisista tuloista. Tulorahoitussummasta vähennetään nettoinvestointien summa. Tämän jälkeen saadaan tieto rahavarojen muutoksesta ja kuinka paljon tarvitaan lisärahoitusta investointien kattamiseen. 9
1.4 KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset) (ulkoinen) TULOT TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 t % t t Yleishallinto 361 341 000 367 100 7,7% 370 371 Seurakunnat 1 711 1 607 850 1 620 700 0,8% 1 627 1 628 Yhteinen seurakuntatyö 302 312 900 380 550 21,6% 385 385 Hautaustoimi 373 299 400 357 400 19,4% 357 357 Kiinteistötoimi 3 497 3 594 750 3 609 700 0,4% 4 468 4 468 Tulot yhteensä 6 243 6 155 900 6 335 450 2,9% 7 207 7 208 MENOT Yleishallinto 7 081 7 609 041 8 501363 11,7% 9 022 9 141 Seurakunnat 22 152 23 441 850 24 240 776 3,4% 23 754 23 121 Yhteinen seurakuntatyö 4 700 4 829 035 5 054 999 4,7% 5 202 5 237 Hautaustoimi 2 106 2 030 981 2 271 716 11,9% 2 204 2 211 Kiinteistötoimi 8 142 7 667 723 8 131 077 6,0% 8 062 8 074 Menot yhteensä 44 181 45 578 630 48 205 922 5,8% 48 245 47 784 TOIMINTAKATE -37 938-39 422 730-41 870 472 6,2% -41 039-40 576 Käyttötalouden tulot ja menot on ilmoitettu pääluokkiin ryhmiteltyinä. Yllä olevassa laskelmassa ovat mukana vain ulkoisille tileille merkityt määrärahat. Toimintakate muodostuu ulkoisten tulojen ja menojen erotuksesta. 10
KÄYTTÖTALOUDEN MENOT 2012 Hautaustoimi 5 % Kiinteistötoimi 17 % Yleishallinto 18 % Yhteinen seurakuntatyö 11 % Seurakunnat 49 % KÄYTTÖTALOUDEN TULOT 2012 Yleishallinto 6 % Seurakunnat 25 % Kiinteistötoimi 57 % Hautaustoimi 6 % Yhteinen seurakuntatyö 6 % 11
2. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa muodostuu yleishallinnon, seurakuntatyön, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen pääluokista. Kunkin pääluokan alussa on esitetty sen toimintatulot ja toimintamenot tiliryhmittäin. Ulkoisten tulojen ja menojen erotus muodostaa toimintakate 1:n. Tämän jälkeen on ilmoitettu mahdolliset sisäiset erät. Toimintakate 2 muodostuu sekä ulkoisten että sisäisten tulojen ja menojen erotuksesta. Seurakuntatyön pääluokkaan sisältyvät vain ulkoiset toimintatulot ja -menot. Toimintakatteiden jälkeen on esitetty poistot sekä laskennalliset erät, joista muodostuu työalakate. Määrärahojen sitovuustaso on toimintakate 2, johon sisältyvät ulkoiset ja sisäiset erät. Alatasojen toimintatulot ja -menot on esitetty yhteissummina ilman jaottelua tiliryhmiin. Määrärahatietojen jälkeen on esitetty pääluokan alayksikköjen määrärahojen perustelut ja toiminnalliset tavoitteet ja mahdolliset tunnusluvut. Käyttötalouden ulkoiset menomäärärahat ovat vuonna 2012 yhteensä 48,2 milj. euroa ja noin 5,8 % suuremmat kuin edellisen vuoden määrärahat. Käyttötalouden tulomäärärahat, 6,3 milj. euroa, ovat noin 2,9 % edellisvuotta suuremmat. Toimintakatteen alijäämä ilman sisäisiä eriä, 41,9 milj. euroa on 6,2 % suurempi kuin vuonna 2011. 2.1 YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyvät luottamushenkilöhallinto (YKV, YKN ja eri johto- ja toimikunnat) sekä osa seurakuntayhtymän virastosta (=yhtymän virasto). Yleishallinnon menot ovat vuonna 2012 noin 17,3 % edellisvuotta suuremmat. 2.1.1. MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 TOIMINTATULOT (ulkoiset) Korvaukset 11 0 10 000 0,0% 10 10 Maksutulot 209 213 000 207 100-2,8% 210 211 Tuet ja avustukset 139 128 000 150 000 17,2% 150 150 TOIMINTATULOT YHT. (ulk.) 361 341 000 367 100 7,7% 370 371 TOIMINTAMENOT (ulkoiset) Henkilöstömenot 2 048 2 376 596 2 801 373 17,8% 3 265 3 290 Palvelujen ostot 4 683 4 719 745 4 835 590 2,5% 4 882 4 976 Vuokrat 230 256 300 251 500-1,9% 252 252 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 119 160 300 145 500-9,2% 160 161 Annetut avustukset 0 1 000 304 500 30350,0% 301 301 Muut toimintakulut 2 95 100 162 900 71,3% 163 162 TOIMINTAMENOT YHT. (ulk.) 7 081 7 609 041 8 501 363 11,7% 9 022 9 141 12
TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 Toimintakate 1 (ulkoinen) -6 720-7 268 041-8 134 263 17,7% -8 653-8 770 TOIMINTATULOT (sisäiset) 1 0 700 0,0% 0 0 TOIMINTAMENOT (sisäiset) 18 17 400 22 300 28,2% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -6 738-7 285 441-8 155 863 17,7% -8 653-8 770 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 6 778 7 285 441 8 155 863 17,7% 8 653 8 770 Työalakate (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 t % t t KIRKOLLISET VAALIT 1 Toimintamenot (ulkoiset) 184 6 170 6 201 0,5% 6 266 Toimintakate 1 (ulkoinen) -184-6 170-6 201 0,5% -6-266 Toimintamenot (sisäiset) 0 0 0 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -184-6 170-6 201 0,5% -6-266 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 184 6 170 6 201 0,5% 6 266 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 YHTEINEN KIRKKO- VALTUUSTO 1 Toimintamenot (ulkoiset) 42 55 782 55 256-0,9% 55 55 Toimintakate 1 (ulkoinen) -42-55 782-55 256-0,9% -55-55 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -42-55 782-55 256-0,9% -55-55 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 42 55 782 55 256-0,9% 55 55 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 YHTEINEN KIRKKO- NEUVOSTO 1 Toimintamenot (ulkoiset) 77 288 672 906 564 214,0% 574 574 13
TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 t % t t Toimintakate 1 (ulkoinen) -77-288 672-906 564 214,0% -574-574 Toimintamenot (sisäiset) 2 1 500 2 000 33,3% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -79-290 172-906 564 213,1% -574-574 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 79 290 172 906 564 213,1% 574 574 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT 1 Toimintamenot (ulkoiset) 27 34 793 32 388-6,9% 36 36 Toimintakate 1 (ulkoinen) -27-34 793-32 388-6,9% -36-36 Toimintamenot (sisäiset) 2 1 100 3 400 209,1% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -29-35 893-35 788-0,3% -36-36 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 29 35 893 35 788-0,3% 36 36 TILINTARKASTUS JA VALVONTA 1 Toimintamenot (ulkoiset) 27 25 129 30 000 19,4% 30 30 Toimintakate 1 (ulkoinen) -27-25 129-30 000 19,4% -30-30 Toimintamenot (sisäiset) 0 100 0-100,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -27-25 229-30 000 18,9% -30-30 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 27 25 229 30 000 18,9% 30 30 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 YHTYMÄVIRASTO 1 Toimintatulot (ulkoiset) 361 341 000 367 100 7,7% 370 371 Toimintamenot (ulkoiset) 6 726 7 198 495 7 470 954 3,8% 8 322 8 181 Toimintakate 1 (ulkoinen) -6 365-6 857 495-7 103 854 3,6% -7 952-7 810 Toimintatulot (sisäiset) 1 0 700 0,0% 0 0 Toimintamenot (sisäiset) 13 14 700 16 900 15,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -6 377-6 872 195-7 120 054 3,6% -7 952-7 810 LASKENNALLISET ERÄT: 14
TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 t % t t Vyörytystulot/-menot 6 418 6 872 195 7 120 054 3,6% 7 952 7 810 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 2.1.2. PERUSTELUT KIRKOLLISET VAALIT (101) Määrärahat on varattu siltä varalta, että suunnittelukaudella jouduttaisiin järjestämään kirkkoherran vaalit. Vuoden 2014 määrärahaan sisältyy kirkollisten vaalien kustannukset. YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO (102) Kokouspalkkio- ja matkakulumäärärahojen lisäksi on määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi valtuutetuille. Kokousjärjestelyihin on varattu tarvittavat määrärahat. YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO (103) Yhteisen kirkkoneuvoston määrärahaan sisältyy määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi henkilökunnalle. Palkkamäärärahoihin on merkitty 85 000 :n määräraha koko henkilöstön lomapalkkajaksotuksia varten. Lisäksi on merkitty 5 000 :n palkkamääräraha pääluottamusmiesten ja koko yhtymää koskevien erityistehtävien vastuulisien maksamista varten. Palkkausvarausmäärärahaa on varattu 379 433, jolla voidaan kattaa Yhtymäviraston tulosopimuksesta aiheutuvat palkankorotukset sekä eläkevakuutusmaksuprosentin mahdollinen nousu. Tilinpäätöksen 2010 hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuustossa hyväksyttiin toivomusponsi, että ylijäämävaroja käytettäisiin diakonisiin tarkoituksiin, esim. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja vanhusväestön hyväksi. Tähän tarkoitukseen on varattu 300 000 vuosille 2012-2014. Lisäksi vuodelle 2012 on varattu 3.500 avustusmääräraha Espoon hiippakunnan piispan vihkimysmessun musiikkiosuuden järjestelykuluihin. JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT (104) Henkilöstöasiain johtokunta Kiinteistöasiain johtokunta Oppilaitostyön johtokunta Yhteisen palvelutoiminnan johtokunta Suunnittelutoimikunta Muut toimikunnat ja työryhmät Johtokuntien kustannuspaikoille on varattu määrärahat kokouspalkkioita, matkakuluja sekä kokoustarjoiluja varten. 15
TILINTARKASTUS JA VALVONTA (105) Määräraha on varattu tilintarkastusyhteisön veloituksia varten. Sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi ostopalveluna on varattu erillinen 10 000 euron määräraha. YHTYMÄN VIRASTO (106) Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon seurakuntia suorittamalla niiden puolesta yhteisesti sovittuja tehtäviä sekä luomalla edellytyksiä seurakuntien perustehtävien hoitamista varten. Espoon seurakuntayhtymän virasto on jaettu kuuteen palveluyksikköön. Näistä neljä eli viestintä, tietohallintopalvelut, henkilöstö- ja hallintopalvelut sekä talouspalvelut kuuluvat yleishallinnon pääluokkaan, jossa niiden yhteisenä nimikkeenä on yhtymän virasto. Lisäksi nimikkeeseen sisältyy viraston johto, jossa on hallintojohtajan ja hänen yksikkönsä määrärahat sekä palvelukeskus, jonka perustamisesta yhteinen kirkkovaltuusto on vuoden 2011 aikana päättänyt. Se sisältää keskuksen käynnistämisen valmistelua varten tarkoitetut määrärahat. Yhteisen seurakuntatyön palvelut, hautaustoimi ja kiinteistöpalvelut kuuluvat myös seurakuntayhtymän virastoon. Talousarviossa niillä kaikilla on oma pääluokkansa. Näiden yksiköiden tiedot löytyvät tämän asiakirjan luvuista 2.3-2.5. TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 TOIMINTATULOT (ulkoiset) Korvaukset 11 0 10 000 0,0% 10 10 Maksutulot 209 213 000 207 100-2,8% 210 211 Tuet ja avustukset 139 128 000 150 000 17,2% 150 150 TOIMINTATULOT YHT. (ulk.) 361 341 000 367 100 7,7% 370 371 TOIMINTAMENOT (ulkoiset) Henkilöstömenot 1 876 2 027 250 2 142 864 5,7% 2 936 2 949 Palvelujen ostot 4 518 4 677 545 4 783 990 2,3% 4 827 4 673 Vuokrat 225 250 300 245 300-2,0% 245 245 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 106 147 300 134 900-8,4% 149 150 Annetut avustukset 0 1 000 1 000 0,0% 1 1 Muut toimintakulut 2 95 100 162 900 71,3% 163 162 TOIMINTAMENOT YHT. (ulk.) 6 726 7 198 495 7 470 954 3,8% 8 322 8 181 Toimintakate 1 (ulkoinen) -6 365-6 857 495-7 103 854 3,6% -7 952-7 810 TOIMINTATULOT (sisäiset) 1 0 700 0,0% 0 0 16
TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 TOIMINTAMENOT (sisäiset) 13 14 700 16 900 15,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -6 377-6 872 195-7 120 054 3,6% -7 952-7 810 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 6 418 6 872 195 7 120 054 3,6% 7 952 7 810 Työalakate (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 t % t t Viraston johto 1 Toimintamenot (ulkoiset) 245 297 528 302 458 1,7% 323 324 Toimintakate 1 (ulkoinen) -245-297 528-302 458 1,7% -323-324 Toimintamenot (sisäiset) 4 5 000 5 000 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -248-302 528-307 458 1,6% -323-324 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 248 302 528 307 458 1,6% 323 324 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 Viestintä 1 Toimintamenot (ulkoiset) 1 886 2 071 217 2 155 822 4,1% 2 293 2 295 Toimintakate 1 (ulkoinen) -1 886-2 071 217-2 155 822 4,1% -2 293-2 295 Toimintamenot (sisäiset) 2 2 600 3 500 34,6% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -1 888-2 073 817-2 159 322 4,1% -2 293-2 295 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 1 888 2 073 817 2 159 322 4,1% 2 293 2 295 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 Tietohallinto 1 Toimintatulot (ulkoiset) 11 0 10 000 0,0% 10 10 Toimintamenot (ulkoiset) 2 629 2 607 523 2 670 684 2,4% 2 567 2 419 Toimintakate 1 (ulkoinen) -2 617-2 607 523-2 660 684 2,0% -2 557-2 409 17
TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 t % t t Toimintamenot (sisäiset) 1 700 2 000 185,7% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -2 618-2 608 223-2 662 684 2,1% -2 557-2 409 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 2 659 2 608 223 2 662 684 2,1% 2 557 2 409 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 Henkilöstö- ja hallintopalvelut 1 Toimintatulot (ulkoiset) 350 341 000 357 100 4,7% 360 361 Toimintamenot (ulkoiset) 1 562 1 786 446 1 846 488 3,4% 1 827 1 831 Toimintakate 1 (ulkoinen) -1 212-1 445 446-1 489 388 3,0% -1 467-1 470 Toimintatulot (sisäiset) 1 0 700 0,0% 0 0 Toimintamenot (sisäiset) 5 6 000 6 000 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -1 217-1 451 446-1 494 688 3,0% -1 467-1 470 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 1 217 1 451 446 1 494 688 3,0% 1 467 1 470 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 Talouspalvelut 1 Toimintamenot (ulkoiset) 405 435 781 460 297 5,6% 449 451 Toimintakate 1 (ulkoinen) -405-435 781-460 297 5,6% -449-451 Toimintamenot (sisäiset) 1 400 400 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -406-436 181-460 697 5,6% -449-451 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 406 436 181 460 697 5,6% 449 451 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 Palvelukeskus 1 Toimintamenot (ulkoiset) 0 0 35 205 0,0% 862 862 Toimintakate 1 (ulkoinen) 0 0-35 205 0,0% -862-862 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) 0 0-35 205 0,0% -862-862 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 0 0 35 205 0,0% 862 862 18
TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 t % t t TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 VIRASTON JOHTO (10601) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2012-2014 linjaukset: Seurakuntien yhteisöllisyyden ja seurakuntalaisten tavoittamisen mahdollisuuksien tukeminen. Yhteistyön lisääminen muiden seurakuntayhtymien ja muiden vastuullisten toimijoiden kanssa. Seurakuntien aseman vahvistaminen yhteiskunnallisena toimijana. Käyttötalouden toimintatuottojen kasvattaminen. Yhtymän talouden pitäminen tasapainossa. Suunnittelukauden 2012-201 painopisteet: Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien välisen yhteistyön edistäminen. Henkilöstö- ja taloushallinnon sekä kirkonkirjojenpidon tietojärjestelmien edellyttämien muutosten toteuttaminen toimintatavoissa (Heta- ja Kirjuri-hankkeet) ja järjestelmien käyttöönotto. Yhtymän viraston organisaation kokonaisuudistus. Palvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen. Myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen liittyen kaikkeen seurakuntien ja kirkon toimintaan Espoossa. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: Toimintaedellytyksien luominen yhtymän viraston uusien yksiköiden päälliköiden perehdyttämiselle ja johtoryhmän työskentelyn kokonaistarkastelulle. Tekninen ja toiminnallinen valmius Kirjuri- ja Heta-järjestelmien käyttöönottoon. Seurakuntayhtymän ja kiinteistöstrategian kokonaistarkastelu. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Tukea ja seurata ympäristöohjelman toteuttamista eri palveluyksiköissä. VIESTINTÄPALVELUT (10602) Viestinnän painopisteet ja tavoitteet on kirjattu kirkkovaltuuston maaliskuussa 2009 hyväksymään viestintästrategiaan sekä yhteisen kirkkoneuvoston elokuussa 2010 hyväksymään viestintäohjelmaan. 19
Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2012-2014 linjaukset: Seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden osuutta viestinnän aktiivisina toteuttajina tuetaan. Yhteistyötä muiden seurakuntayhtymien ja kirkkohallituksen kanssa kehitetään. Verkon osuutta seurakuntien viestinnässä lisätään määrätietoisesti. Suunnittelukauden 2012-2014 painopisteet: Suunnittelukaudella keskitytään viestinnän toimintamallin kehittämiseen ja siihen liittyvään koulutukseen. Seurakuntayhtymä osallistuu aktiivisesti kirkon ja seurakuntien yhteistyöhankkeiden toteuttamiseen. Markkinointiviestintää kehitetään yhteistyössä seurakuntien ja seurakuntayhtymän kanssa. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet Viestintästrategia ja siihen liittyvä viestintäohjelma uusitaan uuden viestintäpäällikön johdolla vuoden 2012 aikana. Verkossa tapahtuvan seurakuntatyön toimintamallia etsitään ja kehitetään seurakuntatyön eri osa-alueilla. Seurakuntien työntekijäsivuston rakenneuudistus toteutetaan. Suunnittelukauden 2012-2014 henkilöstösuunnitelma: Viestinnän henkilömäärää ei lisätä. Viestinnän eri alueilla tarvittavaa osaamista kartoitetaan ja tehdään tulosten vaatimat henkilöstöratkaisut. Tiedottajan viran tullessa avoimeksi se lakkautetaan ja tilalle perustetaan työsuhde. TIETOHALLINTOPALVELUT (10603) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2012 2014 linjaukset: Jatketaan aktiivista yhteistyötä muiden seurakuntatalouksien kanssa ja syvennetään yhteistyötä etenkin HeTan osalta. Suunnittelukauden 2012 2014 painopisteet: Sovellusten välisen integraation parantaminen ja päällekkäisen työn eliminointi. Panostus toimintaprosessien kehittämiseen tulevaa HeTa-palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä varten. Talousarviovuoden toiminnalliset tavoitteet: TWEB-asianhallintajärjestelmän sisäänajo seurakuntiin. Käyttövaltuuksienhallinnan vakiinnuttaminen osaksi seurakuntien prosesseja. TyöaikaWelhon käyttöönotto seurakunnissa palkanlaskennan perusteiden tuottamisessa. 20
Asuntojen vuokralaskutuksen siirto Haahtela-kiinteistötietojärjestelmään. Innnofactor Primen laskutuksen käyttöönotto. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Hankkeiden tila vuoden lopussa. Suunnittelukauden 2012 2014 henkilöstösuunnitelma: Henkilöstön määrää tarkistetaan HeTan tuomien uusien tietotekniikkatehtävien mukaan. Suunnittelukauden 2012 2014 koulutussuunnitelman painopisteet: Opiskelua työn ohessa tuetaan ja ammattitaitoa pidetään ajan tasalla. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Prosessien sähköistystä laajennetaan. HENKILÖSTÖ- JA HALLINTOPALVELUT (10604) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2012-2014 linjaukset: Henkilöstöstrategiaan perustuvan henkilöstöpolitiikan esillä pitäminen, toteuttaminen ja kehittäminen. Suunnittelukauden 2012-2014 painopisteet: Henkilöstö- ja yleishallintoon liittyvän neuvonnan, tiedottamisen ja koulutuksen monipuolinen toteuttaminen. Kehittämislinjaukset ja -toimenpiteet henkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella. Koulutuksen koordinointi, suunnittelu ja kehittäminen. Monipuolisen työkykyä ylläpitävän ja virkistystoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen, tavoitteena myönteinen vaikuttaminen henkilöstön hyvinvointiin ja terveydentilaan. Palkanlaskennan prosessien arviointi ja kehittäminen Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskukseen siirtymisen valmistelussa. Kirkon palkkausjärjestelmän soveltamisen kehittäminen ja harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottaminen. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönottaminen ja kehittäminen. Tweb-järjestelmän (sähköinen asian- ja asiakirjahallinta) käytön kehittäminen ja laajentaminen seurakuntiin. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: 21
Koulutussuunnittelujärjestelmän kehittäminen. Kirkon palkkausjärjestelmän harkinnanvaraisen, suoritukseen perustuvan palkanosan käyttöönotto. Tweb-järjestelmän käytön sisällön ja käyttäjämäärän laajentaminen. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Toteutuneen toiminnan jatkuva kriittinen tarkastelu ja arviointi. Toimintakäsikirjaprosessiin liittyvät sisäisen toiminnan arviointikyselyt sekä asiakaspalautekyselyt. Henkilöstön hyvinvointitutkimukset. Kehityskeskustelut. Suunnittelukauden 2012-2014 henkilöstösuunnitelma: Määräaikaiset työsuhteet: o Eri tehtävissä tarvitaan tilapäisesti lisätyövoimaa. o Palkanlaskentaan liittyvän henkilöstön määrä vähenee siirryttäessä Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Alustava suunnitelma on siirtyminen vuoden 2013 loppupuolella. Suunnittelukauden 2012-2014 koulutussuunnitelman painopisteet: Työn tarpeisiin perustuvaan koulutukseen ohjautuminen esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Riittävä taloudellinen ja ajallinen resursointi käyttöönotettaviin ja uudistuviin sekä jo käytössä oleviin tietojärjestelmiin liittyviin koulutustarpeisiin. Uudistuvaan henkilöstö- ja yleishallinnon säännöstöön perehdyttäminen. Suunnittelukauden 2012-2014 tilatarpeet: Nykyiset tilat ovat riittävät. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Sähköiseen asian- ja asiakirjahallintaan siirtymisen tavoitteena on vähentää asiakirjojen ja asioiden manuaalista käsittelyä, ja siten myös paperin käyttöä. TALOUSPALVELUT (10605): Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2012 2014 linjaukset: Huolehditaan, että seurakuntayhtymän talous tasapainotetaan strategian edellyttämällä tavalla. Laaditaan projektisuunnitelma palvelukeskukseen siirtymistä varten. 22
Talouspalveluiden osaava henkilöstö tarjoaa monipuolisen talouteen liittyvän palvelun. Työn painopisteenä on avaintehtävien (saapuva raha, lähtevä raha, talouden suunnittelu ja seuranta) tehokas hoitaminen. Yhteistoimintaa pääkaupunkiseudun yhtymien talousyksiköiden kanssa jatketaan. Suunnittelukauden 2012 2014 painopisteet: Suunnataan ja muutetaan toimintatapoja huomioiden palvelukeskukseen siirtyminen myöhemmin määräytyvänä ajankohtana. Taloushallinnon ohjelmistojen tehokas käyttö ja uusien toimintavalmiuksien luominen. Yhtymän yksiköiden tukeminen taloushallintoon liittyvissä asioissa. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: Sähköisten menettelytapojen kattava käyttö, jolloin samalla turvataan luottamuksellisen tiedon käsittely asianmukaisella tavalla. Tweb-sisällönhallintajärjestelmän hyödyntäminen talouspalveluiden asiakirjojen käsittelyssä. Haahtelan kiinteistöohjelman käyttöönotto vuokrien ja vastikkeiden käsittelyssä. Hautainhoitorahaston kirjanpidon kehittäminen. Valmistelutyöryhmä palvelukeskukseen siirtymistä varten perustetaan. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Paperitositteista pääosin luovuttu. Tietojen ylläpito tapahtuu Twebissä. Vuokrat laskutetaan ja vastikkeet maksetaan Haahtelan ohjelman avulla. Hautainhoitorahaston kirjanpidon uudelleen järjestely valmiina. Palvelukeskukseen siirtymistä valmisteleva työryhmä perustettu ja aloittanut työnsä. Suunnittelukauden 2012 2014 henkilöstösuunnitelma: Varaudutaan palvelukeskuksen tuomiin muutoksiin henkilöstöresursseissa ja vapautuvia vakansseja pyritään jättämään täyttämättä tai täytetään määräaikaisesti. Suunnittelukauden 2012 2014 koulutussuunnitelman painopisteet: Yksikön henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen syventäminen. Suunnittelukauden 2012 2014 tilatarpeet: Ei tarvita lisätiloja. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: 23
Paperitulosteita ja turhaa paperin käyttöä rajoitetaan. Turhaa valojen käyttöä rajoitetaan. Noudatetaan jätteiden lajittelussa annettuja ohjeita. PALVELUKESKUS (10608) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2012-2014 linjaukset: Espoon seurakuntien strategiassa Kirkko Espoossa todetaan toimintatavoista ja prosesseista mm. seuraavaa: Seurakuntien toimintatavat ovat selkeät. Tukipalvelut ovat kustannustehokkaita, ja niitä toteutetaan yli seurakuntarajojen. Tämän seurauksena seurakunnallinen toiminta hoidetaan lähiyhteistöissä. Seurakuntien hallinto, talous ja tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä. Espoon seurakunnat kehittävät toimintatapojaan niin, että seurakuntien väliset rajat eivät vaikuta seurakuntalaisten palveluun. Tausta- ja tukitoimintojen prosesseja kehitetään yhtenäiseen suuntaan. Espoon seurakuntien palvelukeskuksen perustamisessa noudatetaan ja toimeenpannaan edellä mainittuja strategisia linjauksia. Palvelukeskus tekee yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien keskusrekistereiden ja Espoon hiippakunnan alueen muiden seurakuntien rekisteröintipalveluiden sekä maistraatin kanssa. Seurakuntalaisille tarjotaan mahdollisuus asioida palvelukeskukseen ja rekisteröintipalveluihin liittyvissä asioissaan henkilökohtaisen ja puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi myös nopeasti ja virheettömästi myös internetin välityksellä. Suunnittelukauden 2012 2014 painopisteet: Laaditaan suunnitelma ja toteutetaan se palvelukeskuksen toiminnan käynnistämiseksi vuoden 2013 aikana. Kehitetään ja yhtenäistetään määrätietoisesti sekä seurakuntien että hautaustoimen toimintatapoja suuntaan, joka mahdollistaa seurakuntalaisiin ja muihin asiakkaisiin päin mahdollisimman yhtenäisen, katkeamattoman ja ennakoitavissa olevan palveluketjun. Määritellään palvelukeskuksen tarjoamat palvelut sekä palvelutapa sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille. Palvelukeskuksen sisäiset prosessit muokataan muotoon, joka parhaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla tukee edellä mainittuja valintoja. Kirjuri- ja HeTa-hankkeiden valtakunnallista käyttöönottoa ja käyttöönottoaikataulua seurataan, niin että valmistelu nivoutuu ym. järjestelmien käyttöönottoon tarkoituksenmukaisella tavalla. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: Palvelukeskuksen toiminnan käynnistämistä varten tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat valmistuvat. Palvelukeskuksen henkilökunta rekrytoidaan. Palvelukeskuksen toimitilat suunnitellaan. 24
Suunnittelukauden 2012 2014 henkilöstösuunnitelma: Palvelukeskuksen päällikkö rekrytoidaan, ja hän aloittaa työskentelyn syksyn 2012 aikana. Palvelukeskuksen henkilöstö rekrytoidaan, ja se aloittaa työskentelyn palvelukeskuksessa fyysisesti yhtenä yksikkönä vuoden 2013 aikana. Suunnittelukauden 2012 2014 tilatarpeet: Laaditaan suunnitelmat ja toimeenpannaan tarvittavat käytännön toimenpiteet palvelukeskuksen toiminnan käynnistämiseksi Kirkkokatu 1:n alakerrassa vuoden 2013 aikana. 25
2.2 PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ 2.2.1 MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 SEURAKUNNAT YHTEENSÄ Toimintatuotot 1 787 1 607 850 1 620 700 0,8% 1 627 1 628 Toimintakulut 22 791 23 441 850 24 240 776 3,4% 23 754 23 121 TOIMINTAKATE -21 004-21 834 000-22 620 076 3,6% -22 127-21 493 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -20 674-20 476 554-22 999 470 12,3% -22 856-23 423 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot -3 356-3 414 839 3 364 405-1,5% 3 426 3 554 TYÖALAKATE -45 037-45 725 393-48 983 951 6,2% -48 409-48 470 ESBO SVENSKA Toimintatuotot 475 414 900 412 500-0,6% 413 413 Toimintakulut 2 537 2 591 100 2 678 480 3,4% 2 593 2 506 TOIMINTAKATE -2 063-2 176 200-2 265 980 4,1% -2 181-2 094 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -2 114-2 258 818-2 537 454 12,3% -2 521-2 585 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot -208-221 153-232 351 5,1% -271-271 TYÖALAKATE -4 385-4 656 170-5 035785 8,1% -4 973-4 949 ESPOONLAHTI Toimintatuotot 231 210 000 212 000 1,0% 213 214 Toimintakulut 4 270 4 263 500 4 436 858 4,1% 4 335 4 204 TOIMINTAKATE -4 039-4 053 500-4 224 858 4,2% -4 122-3 990 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -3 926-3 733 854-4 192 040 12,3% -4 167-4 270 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot -616-573 137-614 116 7,1% -620-613 TYÖALAKATE -8 581-8 360 491-9 031 014 8,0% -8 908-8 873 ESPOON TUOMIOKIRKKO- SEURAKUNTA Toimintatuotot 419 401 000 407 400 1,6% 407 407 Toimintakulut 6 189 6 388 900 6 618754 3,6% 6 564 6 441 TOIMINTAKATE -5 770-5 987 900-6 211 354 3,7% -6 157-6 033 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -5 639-5 576 383-6 270 364 12,4% -6 218-6 379 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot -720-768 790-817 435 6,3% -928-918 TYÖALAKATE -12 133-12 333 073-13 299 153 7,8% -13 303-13 331 26
TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V. 2013 2014 LEPPÄVAARA Toimintatuotot 144 113 450 117 900 3,9% 118 118 Toimintakulut 3 200 3 342 250 3 462 113 3,6% 3 457 3 365 TOIMINTAKATE -3 056-3 228 800-3 344 213 3,6% -3 339-3 247 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -3 000-2 912 751-3 270 589 12,3% -3 256-3 333 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot -752-711 892-773 060 8,6% -699-734 TYÖALAKATE -6 809-6 853 444-7 387 862 7,8% -7 294-7 314 OLARI Toimintatuotot 224 230 000 217 000-5,7% 217 217 Toimintakulut 3 468 3 684 800 3 799 799 2,6% 3 692 3 626 TOIMINTAKATE -3 244-3 454 800-3 562 799 3,1% -3 475-3 409 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -3 210-3 242 172-3 632 733 12,0% -3 619-3 706 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot -598-662 959-428 945-35,3% -426-422 TYÖALAKATE -7 051-7 359 931-7 624 477 3,6% -7 520-7 537 TAPIOLA Toimintatuotot 294 238 500 253 900 6,5% 259 259 Toimintakulut 3 127 3 171 300 3 270 762 3,1% 3 112 2 979 TOIMINTAKATE -2 833-2 932 800-3 016 862 2,9% -2 853-2 720 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -2 785-2 752 576-3 096 290 12,5% -3 075-3 150 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot -461-476 909-498 498 4,5% -483-596 TYÖALAKATE -6 079-6 162 285-6 611 650 7,3% -6 411-6 466 2.2.2 PERUSTELUT Seurakuntien määräraha on jaettu kullekin seurakunnalle läsnä olevan väkiluvun suhteessa. Vuoden 2012 määrärahat on laskettu läsnä olevan väkiluvun (1.1.2011) suhteessa. Talousarvion 2011 jäsenkohtaista summaa, 122,81 euroa, on korotettu 3 % vuodelle 2012, jolloin sen suuruus on 126,49 euroa jäsentä kohti. Jäsenkohtainen summa on samansuuruinen myös vuosina 2013 ja 2014. Lisäksi vuodelle 2012 on lisätty palkankorotusten ja eläkevakuutusmaksujen nousun vuoksi 420 567. Esbo svenska församlingin vaikeahoitoisuuden takia sen osuuteen lisätään 5 % suuruinen lisämääräraha. Lisäksi Esbo svenska församling ja Espoon tuomiokirkkoseurakunta saavat kumpikin 26.000 euroa yhteisten arkistojen hoitoa varten. Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle on laskettu lisäksi 13.000 euroa ylimääräistä lisää Espoon kirkon ja Espoon kirkon seurakuntatalon vahtimestarikustannusten kattamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että näitä tiloja käyttävät 27
poikkeuksellisen paljon myös muut Espoon seurakunnat, eikä niiltä veloiteta erikseen vahtimestaripalveluita. Seurakuntien ilmoittamia tulomäärärahoja vastaavat summat lisätään myös menomäärärahoihin. Vuoden 2012 määrärahan jakoperusteena on ollut seurakuntien väkiluku 1.1.2011. ES EL ET L O T Yhteensä 16 467 32 809 47 929 25 963 27 656 23 389 174 213 Jaettava määräraha vuosille 2013 ja 2014 on yhtä suuri kuin vuoden 2012 jakosumma. Vuoden 2013 määrärahojen jakoperusteena on ollut arvioitu väkiluku vuodelle 2012 ja vuoden 2014 jakoperusteena arvioitu väkiluku 2013. Seurakuntien väkilukuennusteen lähteenä on ollut kaupungin väestöennuste vuosille 2010-2020. (Uusin ruotsinkielisen väestön ennuste ei ollut saatavilla ennen talousarvion laadintaa.) Seurakuntien väkiluvun osuuden kaupungin väkiluvusta on arvioitu pienenevän vuosittain keskimäärin 1,1 %:lla. Seurakuntien väkiluku ES EL ET L O T Yhteensä (1.1.2011) 16 467 32 809 47 929 25 963 27 656 23 389 174 213 2012 16 224 32 586 48 367 26 399 27 471 22 557 173 604 2013 15 985 32 391 48 663 26 360 27 674 22 083 173 155 2014 15 746 32 322 48 679 26 254 27 835 21 811 172 646 Osuus kaupungin väkiluvusta ES EL ET L O T Yhteensä (1.1.2010) 82,4 % 72,3 % 71,8 % 66,7 % 71,5 % 76,2 % 72,45 % (1.1.2011) 81,0 % 70,5 % 69,7 % 64,6 % 68,9 % 73,2 % 70,26 % 2012 79,9 % 69,4 % 68,6 % 63,5 % 67,8 % 72,1 % 69,16 % 2013 78,8 % 68,3 % 67,5 % 62,4 % 66,7 % 71,0 % 68,06 % 2014 77,7 % 67,2 % 66,4 % 61,3 % 65,6 % 69,9 % 66,96 % Toimintatulot Seurakunnat ovat ilmoittaneet, paljonko niille arvioidaan kertyvän tuloja erilaisista maksuista. Tuloja vastaava summa on merkitty tulohyvityksenä menomäärärahojen puolelle. Täten seurakunnilla on käytettävissään täsmälleen se tulojen määrä, joka niille kertyy. Seurakuntaneuvostot hyväksyvät paikallisseurakuntien tehtäväaluekohtaiset määrärahat ja tavoitteet. Yhtymän talousarviossa esitetään vain päälinjaukset ja tavoitteet karkealla tasolla. Kustannusten kohdentaminen Kustannusten kohdentamista varten seurakuntien eri työntekijöiden palkkakustannukset kohdennetaan eri tehtäväalueille siinä suhteessa, mikä kunkin työpanos ao. tehtäväalueella on. Palkkamäärärahat kohdennetaan talousarviossa, jonka seurakuntaneuvostot hyväksyvät. Yleis- 28
hallinnon menot vyörytetään seurakunnille ja niiden tehtäväalueille tilinpäätöksen yhteydessä. Vyörytyssummat ovat talousarviossa seurakuntien kokonaismenojen suhteessa laskettuina ja merkitty kunkin seurakunnan määrärahojen jälkeen omina summinaan. Seurakuntakohtaisiin budjetteihin vyörytysmäärärahat merkitään kunkin tehtäväalueen menojen suhteessa kokonaismäärärahaan. Sisäiset vuokramäärärahat Kunkin seurakunnan käytössä olevien kiinteistöjen nettomenot kohdennetaan seurakunnille tilojen käyttöasteiden suhteessa. Talousarvion sisäisten vuokrien määrärahat on laskettu seurakunnille kuluneen vuoden toteutuman suhteessa. 29
ESBO SVENSKA FÖRSAMLING (201) (2011) 2012 2013 2014 ALUEELLA ASUVAT 1.1. 20 330 20 310 20 290 20 270 SEURAKUNNAN VÄKILUKU 16 467 16 224 15 985 15 746 OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 81,00 % 79,88 % 78,78 % 77,68 % TOIMITILAT (m2) 3 574 TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) 53 ALUEELLA ASUVIEN IKÄRAKENNE 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0-2 v. 3-5 v. 6-14 v. 15 v. 16-19 v. 20-29 v. 30-64 v. Yli 64 -v. (2011) 983 934 2 547 300 1 142 2 012 8 723 3 689 2012 976 924 2 521 299 1 154 2 060 8 511 3 864 2013 968 921 2 481 293 1 172 2 112 8 335 4 008 2014 953 913 2 458 291 1 143 2 159 8 159 4 195 Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2012-2014 linjaukset: Esbo svenska församling toimii ruotsinkielisten ja kaksikielisten espoolaisten keskuudessa lisätäkseen tietoisuutta kirkosta Espoossa ja vahvistaakseen espoolaisten jäsenyyttä omaan seurakuntaan. Seurakunta tekee yhteistyötä Espoon suomenkielisten seurakuntien, Keski-Uudenmaan rovastikunnan, Espoon kaupungin, yhdistysten, päiväkotien ja koulujen kanssa. 30
Suunnittelukauden 2012-2014 painopisteet: Teemavuosi Pyhä. Espoon seurakuntien keskusrekisteri ja palvelukeskus. Viestintä ja tiedottaminen verkossa. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: Vahvistaa kasteen ja ehtoollisen merkitystä. Jatkaa aikuiskatekumenaattia ja lisätä rukous- ja keskusteluryhmien määrää. Maallikkojen ja luottamushenkilöiden koulutus. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat 2012: Tutkimukset työntekijöiden ja seurakunnan jäsenten keskuudessa. Kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa. Arviointitilaisuudet luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja maallikoiden kanssa. Henkilöstösuunnitelma 2012-2014: Virat: Työsuhteet: Määräaikaistehtävät: Ei uusia. Ei uusia. Ei uusia. Suunnittelukauden 2012-2014 koulutussuunnitelman painopisteet: Koulutus Porvoon hiippakunnan ja seurakuntayhtymän henkilöstökoulutussuunnitelman puitteissa. Suunnittelukauden 2012-2014 tilatarpeet: Ei uusia. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Ympäristökasvatus seurakunnan suunnitelman mukaisesti. Ympäristökasvatus. 31
ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA (202) (2011) 2012 2013 2014 ALUEELLA ASUVAT 1.1. 46 536 46 952 47 423 48 096 SEURAKUNNAN VÄKILUKU 32 809 32 586 32 391 32 322 OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 70,50 % 69,40 % 68,30 % 67,20 % TOIMITILAT (m2) 4 823 TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) 73 ALUEELLA ASUVIEN IKÄRAKENNE 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 0-2 v. 3-5 v. 6-14 v. 15 v. 16-19 v. 20-29 v. 30-64 v. Yli 64 -v. (2011) 1 869 1 916 5 306 677 2 600 5 040 23 849 5 190 2012 1 822 1 899 5 284 633 2 686 5 288 23 717 5 623 2013 1 778 1 869 5 295 596 2 630 5 601 23 572 6 082 2014 1 804 1 833 5 355 552 2 521 5 991 23 530 6 510 Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2012-2014 linjaukset: Toiminnan, talouden ja henkilöstön sekä tilojen kehittämisen päämääränä on vahvistaa seurakunnan jäsenten kristillistä identiteettiä. Strategian mukaisesti: tuntuu tarkoituksenmukaiselta ja luonnolliselta kuulua Espoonlahden seurakuntaan ja evankelis-luterilaisen kirkkoon. Tämä näkyy erityisesti neljässä tärkeässä peruslinjauksessa: 1. Avoimuus muutosten keskellä. Suunnitelmat kasvaville ja rakennettaville alueille yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kielten, kansallisuuksien ja uskontojen kasvavassa kirjossa hakeudutaan ennakkoluulottomaan kohtaamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen. 32
2. Herkkyys erityisesti katveessa olevien hädän kuulemiselle. Vähenevien resurssien keskellä haluamme toimia niin, että seurakunta on voimaannuttava yhteisö. 3. Pyhät toimitukset ja niiden ainutkertainen arvo. Seurakunta on vuorovaikutteisesti läsnä jäsentensä elämän taitekohdissa ja saavuttaa pyhien toimitustensa myötä niitäkin, jotka ovat kirkosta ja sen uskosta vieraantuneita. 4. Muuttumaton evankeliumi näkyy kaikessa toiminnassa. Julistamme rohkeasti ja häpeilemättä Kristusta ja hänen voittoaan elämää tuhoavista voimista. Suunnittelukauden 2012-2014 painopisteet: Kirkkomme Pyhä-teeman mukaisesti Pyhä Raamattu on esillä jatkuvan raamattuopetuksen myötä. Espoon hiippakunnan jumalanpalveluselämän kehittämisprojektissa jatkaminen vuoden 2013 loppuun. Talousarvion 2012 toiminnalliset tavoitteet: Perhetyön integroiminen osaksi kaikkien työalojen toimintaa. Entistä vahvempi sitoutuminen diakonia- ja lähetystyön tarpeisiin paikallisesta näkökulmasta. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Tilastojen perusteella tehtävä toiminnan tavoittavuuden arviointi. Seurakuntalaisilta ja sidosryhmiltä saatu palaute. Työntekijäryhmiltä, luottamushenkilöiltä ja vapaaehtoisilta saatu toiminnallinen arviointi sekä työilmapiirin jatkuva kartoitus ja seuranta. Suunnittelukauden 2012-2014 henkilöstösuunnitelma: Virat: Virkojen määrää ei lisätä. Päinvastoin: ns. luonnollisen poistuman myötä jokaista vapautuvaa virkaa arvioidaan kriittisesti mm. tehtävänkuvia muokkaamalla ja työalojen keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä sekä vapaaehtoisten osaamista hyödyntämällä. Perhetyönohjaajan v. 2011 vapautuvaa virkaa ei täytetä kuin määräaikaisesti ja osaaikaisesti (80%) vuoden 2012 alusta lukien. 2-3 virastotyöntekijää siirtyy valmisteilla olevan Espoon seurakuntien palvelukeskuksen työntekijöiksi. Uusien rakennushankkeiden myötä kasvavien alueiden työntekijäresurssien varmistaminen mm. yhteistyöllä muiden Espoon seurakuntien kanssa. Määräaikaiset tehtävät: Pappien ja kanttoreiden kausityöntekijöiden palkkaaminen edelleen kausihuippujen ja lomajärjestelyjen helpottamiseksi. Opiskelijoiden palkkaamien rippikoulutyön tarpeisiin. Muut mahdolliset sijaisuudet (mm. pitkien sairauspoissaolojen ajaksi). Seurakuntien yhteinen venäjänkielinen työntekijä maahanmuuttajatyöhön. 33
Suunnittelukauden 2012-2014 koulutussuunnitelman painopisteet: Lähiesimieskoulutuksen loppuun saattaminen ja tarvittava täydennyskoulutus. Seurakuntayhtymän ja hiippakunnan omiin koulutuksiin painottaminen. HAVA-koulutus ja sen integroiminen osaksi kehityskeskusteluja. TWeb-käyttöjärjestelmään siirtyminen vuoden 2012 aikana ja siihen liittyvä sekä muu tietotekniikan ja turvallisuuden koulutus. Suunnittelukauden 2012-2014 tilatarpeet: Kirkon peruskorjauksen tarpeen kartoitus. Lapsi- ja perhetyön tilatarpeiden selvitys ja ratkaiseminen. Saunalahden kappelin suunnittelun ja rakennusaikataulun seuranta. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Paperijätteen ja muiden jätteiden tavoitteellinen vähentäminen ja lajittelu. 34