Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki



Samankaltaiset tiedostot
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Mielekästä ikääntymistä

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Ohjeita vainajan omaisille

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Luopumisen taito. Riikka Koivisto Sosiaalipsykologi

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

merkitys omaisten ja vainajan

Miten tukea lasta vanhempien erossa

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Puhtia hyvästä itsetunnosta

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Rakastatko minua tänäänkin?

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Ymmärrämmekö toisiamme

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Trappan-modellen Portaat-malli

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa:

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9

Sisaruuskortit. Esimerkkiohjeet:

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Puhetta elämästä -kortit

KUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

TERVETULOA! yhteistä elämää

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

SUOKI TOIMINTA PASSI

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Näkökulmia surun kohtaamiseen

T U I J A H E L L S T E N

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. 2. Hyvä johtaminen?

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Hautajaiset osana suruprosessia

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Transkriptio:

Kohtaamisia potilaiden kanssa Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki

Miten kohdata potilas? tarkkoja toimintaohjeita ei voi antaa, sillä kyse on aina kahden ihmisen kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta, johon vaikuttavat sanojen lisäksi ilmeet, äänensävy, elekieli, potilaassa ja itsessä nousevat tunteet, ympäristö ja muut ihmiset sekä lukemattomat muut asiat, joita ei voi ennakoida siksi kysymys onkin jännittävästä, joka kerta erilaisesta tilanteesta: millaisen ihmisen tapaan? Miten saisin häneen yhteyden, miten voisin auttaa häntä?

Muutamia perusasioita kohtaamiseen ovelle koputtaminen, silmiin katsominen, hymy, itsensä esittely sairaus voi regressoida, mutta potilasta tulee aina kohdella aikuisena arvostava ja ymmärtävä suhtautuminen tarkka kuuntelu, kysely --- voi syntyä dialogia, jolloin potilas voi kokea, että tulee kuulluksi yksilönä

Keitä kohtaamme sairaalassa? muistamattomat ja sekavat potilaat odottavat potilaat saattohoitopotilaat

1.Muistamattomat ja sekavat potilaat potilaalla usein tarve keskustella: että joku pysähtyisi ja kysyisi, mitä kuuluu kohtele arvostavasti, rauhoittavasti ja aikuisena puhu selkeästi ja hitaasti, mahdollisimman yksinkertaisin lausein, yksi asia kerrallaan anna aikaa vastata, älä arvaa tai vastaa toisen puolesta selvennä puheen sisältöä, varmista: Voisitko sanoa uudestaan, mitä tarkoitat potilas ei useinkaan muista, missä on; siksi hänellä on tarve päästä tuttuun ja turvalliseen kotiin

Dementiaa ei ole mielialamuutoksiin liittyvä muistamattomuus, keskittymisongelmat pelkkä muistin heikkeneminen lääkkeiden ja muiden aineiden sivuvaikutukset

Miten kohtaat muistamattoman potilaan? Mitä vastaisit potilaalle, joka sanoo: Voisitteko tilata minulle taksin? Olen ihan terve, miksi minua pidetään täällä vankina? Auta sinä minua! Täällä (osastolla) ei ole mitään tekemistä, en jaksa keskittyä mihinkään...

Kokemuksia muistamattomista potilaista? Mikä ollut sinulle vaikeaa näissä kohtaamisissa? Missä olet onnistunut? Minkälaisia kirjoja muistamattomille potilaille voisi tarjota?

2. Odottavat potilaat Hitaasti kuntoutuvat vanhusten kohdalla sairaalajaksot usein pitkiä ja kuntoutuminen usein sitä hitaampaa, mitä iäkkäämmästä on kyse luopumisen prosessi: koti, puoliso, liikkuminen, itsestä huolehtiminen potilaan minäkuva voi muuttua: onko elämälläni enää merkitystä, kun en ole enää hyödyksi?

Kuolema antaa odottaa itseään sekä potilaan että omaisen on vaikea sopeutua pitkäaikaishoitoon potilas: täydellinen riippuvuus muista omainen: syyllisyydentunne siitä, ettei jaksanut hoitaa läheistä kotona

Toista hoitopaikkaa odottavat epätietoisuus: Minne minut pannaan?

Muistelu muistelemalla potilas voi käydä läpi sitä, mikä hänelle on ollut tärkeää elämässä: mikä on satuttanut, mikä auttanut selviytymään vaikeista asioista ja ajoista eteenpäin yhä uudestaan kerrotuista tarinoista muodostuu OMAN ELÄMÄN TARINA potilaan elämänkokemuksen ja -viisauden arvostaminen

3. Saattohoitopotilas jokainen ihminen kokee lähestyvän kuolemansa eri tavalla joku saattaa olla ahdistunut ja peloissaan, joku vihainen ja epätoivoinen kuolemaansa saakka joku ei pelkää eikä toivo enää mitään joku käy läpi useita tunnetiloja ja kriisivaiheita samoja tunteita myös omaisilla ja henkilökunnalla

Tunteet tunteet motivoivat käyttäytymistä ja luovat yhteyden toiseen ihmiseen useimmiten tunneviestintä on ei-kielellistä ---- miten osata tulkita sitä? tunteet kertovat, että jotain tapahtuu joskus sanaton ja sanallinen viestintä keskenään ristiriitaista

Kieltäminen kieltäminen voi olla ajoittaista: potilas haluaa välillä unohtaa todellisuuden ja ajatella iloisempia asioita kuoleman torjuminen ja kieltäminen: todellisuus liian uhkaava, että sen voisi myöntää itselleen: On tapahtunut erehdys rauhallisuus, turvallisuus, potilaan kieltämisentarpeen hyväksyminen

Viha ja katkeruus tukahdutettu viha voi kääntyä itseen: itsemurhan hautominen, kieltäytyminen hoidoista ja ravinnosta, miksi -kysymykset suhtautuminen vakavasti potilaan tunteisiin ja toiveisiin Miten haluaisit, että auttaisin sinua?

Miksi juuri minä sairastuin? koska mitään yleistä vastausta ei ole olemassa, potilas joutuu etsimään omaa henkilökohtaista vastaustaan tähän kysymykseen tai tyytymään lopulta siihen, ettei löydä mitään syytä kysymyksen pohtiminen ja tunteiden ilmaiseminen voi mahdollistaa miksi -kysymyksen muuttumisen uuteen muotoon: Mitä tämä sairaus minulle merkitsee?

Suru luopuminen ihmissuhteista, työstä, harrastuksista, omasta itsenäisyydestä ja ruumiin hallinnasta, minäkuvan muutos muistelu katkera suru: aggressiivisuus ja tyytymättömyys, ei halua tavata ketään, irrottautuminen

Masennus huonommuuden, osaamattomuuden, omanarvontunteen ja itsetunnon heikkeneminen, avuttomuus, itsesääli Olen taakka läheisille pienienkin toiveiden noudattaminen, tapojen kunnioittaminen Mitä hyvää elämässäsi on ollut? Missä olet onnistunut? rohkaisu puhumaan tunteista

Sopeutuminen tai alistuminen Elämäni on ollut rikas, olen valmis luopumaan... Minun on alistuttava kohtalooni... hautajaisten suunnittelu, läheisten auttaminen osa ihmisistä kuolee itseltään salaa, elämä ei pääty, vaan katkeaa

Potilaan lohduttaminen vaikeillakin tunteilla oma tehtävänsä, tarkoituksensa ja aikataulunsa usein yritystä saada potilaan hankalat tunteet - suru, viha tai pelko - vähenemään parasta lohdutusta on olla vierellä ja hyväksyä toisen tunteet

Minkälaiset kirjat voisivat auttaa saattohoitopotilasta? lepo ahdistavasta todellisuudesta: viihde, jännitys, taide- ja runokirjat kuolemaa käsittelevät kirjat: vertaistuki, tiedon etsiminen, valmistautuminen kuolemaan hengellinen tai filosofinen kirjallisuus, runot: vastausten etsiminen perimmäisiin kysymyksiin, tunteiden käsittely muistelu: elämäkerrat, historiikit