45. Kunnallistieteen päivät 13.-14.10.2016 Tieteiden talo, Helsinki UUDISTUVA KUNTA: KUNTALAISET JA OSALLISUUS Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa Ulriika Leponiemi Yliopisto-opettaja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Diojen yläpalkkien kuvat Googlen kuvahausta sanalla: yhteisöllisyys
Joissain kunnissa yhteisöllisyys näyttää nousseen kuntajohtamisen keskiöön. Miten yhteisöllisyys näissä kunnissa näyttäytyy? 1. Mitä yhteisöllisyys kuntajohtajien näkökulmasta tarkoittaa: miten yhteisöllisyyden käsite jäsentyy ja millaisia merkityksiä pienten kuntien johtamisessa sille annetaan? 2. Mitkä tekijät, tahot ja toimijat määrittävät, miten yhteisöllisyyteen kunnassa suhtaudutaan, tartutaan, johdetaan ja hyödynnetään. Mitkä tekijät mahdollistavat yhteisöllisyyden synnyn, käyttämisen sekä menestyksekkään hyödyntämisen. 3. Miten kunta voi edistää toiminnallaan yhteisöllisyyttä, hyödyntää sitä resurssina ja saavuttaa sen avulla hyötyjä.
Haastatteluaineisto 1. Utajärvi 2. Juupajoki 3. Juva 4. Oripää 5. Pukkila 6. Myrskylä - kunnanjohtaja - valtuuston puheenjohtaja - kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä - kunnasta riippuen muut aiheen parissa (mm. kehittämistehtävissä) toimivat henkilöt.
HENKI PAIKALLINEN VASTUU YHTEISÖLLISYYS KAIKESSA MUKANA RAJATTU ALUE IHMISET
1. Henki Yhteisöllisyys on jotain ilmassa leijuvaa, mikä näkyy konkreettisissa teoissa ja niiden taustalla, mutta ilmiötä on varsin vaikea kuvata. Se ei ole mikään tekninen toimenpide, tai järjellä ratkaistava paras mahdollinen toimintatapa. Se, on tietynlainen ajattelutapa, joka vaikuttaa ajatuksiin, toimintatapoihin sekä ratkaisuihin ja päätöksiin.
2. Kaikessa mukana Haastateltavien kuvauksen mukaan yhteisö on kaikessa kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa mukana. Ei ole asiaa, missä se ei olisi taustalla, vaikuttimena.
Juva. Suomen ensimmäiset tarhatut tryffelit on löydetty juvalaisella tryffelitarhalla Etelä-Savossa. Maailman kalleimpiin ruoka-aineisiin kuuluvien tryffelien eli multasienten kasvatuksesta voi kehkeytyä aikaa myöten varteenotettava elinkeino. Sienirihmastot oli istutettu 2006, ja ensimmäisiä tryffeleitä eli multasieniä odotettiin jo viime syksyksi. "Löytö osoittaa, että olemme olleet oikeilla jäljillä. Olemme löytäneet tekniikoita, jotka sopivat suomalaiseen ilmastoon ja maaperätyyppeihin", kertoo keskuksen johtaja Salem Shamekh. Tryffelit löytyivät kahdelta eri koealalta. Tieto on lupaava kaikille niille 26 viljelijälle, joita Juvan Tryffelikeskus on auttanut vuosien varrella tryffelitarhojen perustamisessa eri puolilla maata. Juvan Tryffelikeskus on Juvan kunnan ja Aaltoyliopiston yhteistyösopimukseen perustuva hanke. http://www.hs.fi/talous/a1305609224451 http://yle.fi/uutiset/3-8342936
3. Ihmiset Kysyttäessä haastateltavilta oikeastaan mitä tahansa yhteisöllisyyteen liittyvää mistä siinä kyse, mistä se syntyy, miksi sitä tarvitaan ja miten sitä voisi edesauttaa vastauksiin liittyivät aina ihmiset. Tietynlaiset (sopivat juuri paikalliseen tarpeeseen) ihmiset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, sallivat uusien ideoiden esittämisen ja eteenpäinviennin. He ovat valmiita omalla työllään tekemään asioita yhteisen hyvän eteen, vaikka se ponnistuksia, aikaa ja rahaakin, vaatisi. Ihmiset näkevät yhteisön arvokkaana ja motivoivana, tavoittelemisen arvoisena.
http://www.myrskylanmyrsky.fi/lassen-holkka/
4. Rajattu kokonaisuus Jotta yhteisöllisyys pääsee syntymään, se tarvitsee ympärilleen myös rajat. Se ei siis voi olla epämääräinen vellova ryhmä, jonka toiveista ja tarpeista ei voi saada kiinni. Jotta siis edellä kuvattu henki pääsee syntymään ja ihmiset ryhtyvät toimimaan yhteisen hyvän puolesta, heidän tulee hahmottaa ryhmä, jonka vuoksi he aktivoituvat. Ja heidän tulee nähdä kokonaisuus perustelluksi ja vaivan arvoiseksi sitoutua.
5. Paikallinen vastuu Jotta paikallinen yhteisö voi toimia ja siis saada asioita aikaan, tulee sillä olla toimivaltaa ja luottamusta. Jotta käytännöt todella onnistuisivat, toimijoilla tulee olla kunnan johdon (poliittisen sekä viranhaltijoiden) ja kuntalaisten tuki, mandaatti ja legitimiteetti. Kokemus siitä, että kuntalaiset näkevät toiminnan olevan kunnalle ja kuntalaisille hyödyksi ja luottamus siitä, että heidän annetaan ja luotetaan toimivan parhaalla mahdollisella tavalla.
http://www.okramaatalous.fi/uutiset/
(Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, Albert Edelfelt 1887) Culture Eats Strategy for Breakfast Peter Drucker
Kunnat ovat instituutioita, joiden käytännöt ovat juurtuneet syvälle ihmisten ajatteluun ja toimintaan. Jotta paikalliset tilannetekijät huomioiva hedelmällinen päätöksenteko, yhteistyö ja kehittyminen olisi mahdollista, kuntaorganisaation tulee mahdollistaa se rakenteillaan ja prosesseillaan. Semmonen niin ku win-win -periaate, että kuntalaiset pystyy elämään parempaa elämää. Ja sitä kautta myös kunta pystyy elämään parempaa elämää.
Mistä yhteisöllisyys syntyy? Meillä ei ole ollut täällä koskaan rahaa tuhlattavaksi asti... Eli täällä on totuttu tavallaan taistelemaan siitä elämästä ja toimeentulosta. En oikein tiedä kumpi tullee eka, johtaminen vai luottamus, mutta ehkä se johtamiseen jotenkin liittyy, että niin kun äsken kerroinkin, että hyvä johtaminen kasvattaa luottamusta. Ja se taas edesauttaa sen että on mahdollisuus harjoittaa hyvää johtamista. Tollanen positiivinen kierre. Ja tuota varmasti on ollut myös hyviä yksilöitä. Esim. mulla kun oon ollu pitkään kunnanjohtajana, niin mulla on aina ollu äärimmäisen hyvä luottamusykkösjohtajat olleet ja tuota ja myöskin muuhun päättäjäkuntaan... Että ei myöskään puolueiden kesken ole ristiriitoja. Ja sanosin nyt tämmösenkin vähän mitättömänkin seikan, mutta me aika tavalla käytetään myös huumoria näissä johtamisessa ja kanssakäymisessä, että näitä ei pidä ottaa niin kun turhan vakavasti. Mutta tää ehkäpä tämmönen luterilainen työmoraali on kuitenkin sellanen että tota hommat pittää tehdä.