ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014



Samankaltaiset tiedostot
ASIAKKAAN ITSETUNTOON VAIKUTTAVA KOHTAAMINEN. Jukka Oksanen 2015

Psyykkinen toimintakyky

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan?

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Toimiva työyhteisö DEMO

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Ohjaus tuutorin roolissa

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? Majakka Markku ja Virve Pellinen

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Joustavuus ja luottamus 360 DEMO

Mielenterveys voimavarana

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

Osaamistarpeiden ennakointi ja osaamisen kehittäminen. Kirteko Seinäjoki

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

FT Arto Tiihonen.

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Mielenterveyden häiriöt

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Miten kasvatan luovia yrittäjiä? KARI UUSIKYLÄ professori emeritus

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Asumissosiaalinen työote

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Projektit ja hankkeet mahdollisuus sekä haaste kolmannelle sektorille

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018

Aikuisten oppimisvaikeudet kuntoutuksen haasteena - Kuntoutuksen monimuotoisuus

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja

Keskiluokkainen työntekijä ja köyhä asiakas ymmärränkö köyhyyden rajoittavaa vaikutusta? Jukka Oksanen

Unelma hyvästä urheilusta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Transkriptio:

ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014

Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista. Toimintakyvyn parantamista. Vieroitusoireiden lievittämistä. Itsetuntokokemusta. vaikeudet

Päihteen vaikutus Esimerkiksi normaalin alkoholinkäytön tai kannabiskäytön ensisijaisena odotuksena pidetään virkistäviä, positiivisia tunnetiloja ja mielihyvää tuottavia vaikutuksia. Juomis- ja käyttökertojen lisääntyessä kasvaa sietokyky. Sietokyvyn kasvaessa tapahtuu herkistyminen, joka lisää päihteen mielihyvävaikutuksia > syntyy riippuvuus.

Itsetunto rakentuu koko ajan YMPÄRISTÖ: ystävät, vanhemmat, koulu, päihde ITSETUNTO Y

Y = yksilön sisäinen maailma Edullisessa kehityksessä yksilön sisäinen maailma kehittää rauhoittumaan kykenevän tunne-elämän ja rakentaa rajan itsen ja muiden välille. Kehityksen perustarve on tulla kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Epäedullisessa kehityksessä (esim. lasinen lapsuus ym.) lapsi jää epävakaan huomion varaan ja raja itsen ja muiden välillä jää epämääräiseksi. Sisäisen maailman suhde ympäristöön ei kehity tarpeeksi vastavuoroiseksi ja silloin päihde sopii itsetunnon rakennusaineeksi, ainakin väliaikaisesti.

Hyvä itsetunto Myönteinen realismi omista ominaisuuksista. Myönteinen, mutta totuudenmukainen kuva omista mahdollisuuksista. Ei tarkoita yltiöpositiivisuutta. Ei tarkoita itsensä korottamista muiden yläpuolelle.

Hyvä itsetunto tunne, että on hyvä monissa asioissa. luottamus itseen. itsensä arvostaminen. omien ominaisuuksiensa perustava arvostaminen. oman elämän kokeminen ainutkertaisena ja tärkeänä. kyky arvostaa muita. sosiaalinen joustavuus ja sopeutuvuus. itsenäisyys oman elämän hallinnassa. riippumattomuus toisten mielipiteistä. kyky sietää epäonnistumisia ja pettymyksiä.

Hyvä itsetunto Riittävän vahvan omakuvan turvin ihminen pystyy havaitsemaan omia puutteitaan ilman että itseluottamus romuttuu > kehitys. Omien puutteiden havaitseminen ei tuota voittamatonta ahdistusta. Omat hyvät ominaisuudet ovat viime kädessä huonoja ominaisuuksia tärkeämpiä. Kehitys edellyttää realismia = voimaa katsoa kokonaisuutta.

Ihmisarvo Itsetunnon laatu ei vaikuta arvoomme ihmisinä. Useimmat ihmiset ovat tottuneet pärjäämään heikommallakin itsetunnolla. Käytännössä tämä tarkoittaa itsetarkastelun raskautta ja hitautta sekä uusien asioiden omaksumisen vaikeutta. Myös perusturvallisuus on silloin tärkeätä. Tärkeintä on kehittää itsetuntoa mahdollisuuksien mukaan ja hyväksyä osa tästä ominaisuudesta.

Mistä itsetuntoa saa? Keskinäisestä huolenpidosta ja auttamisesta. Omasta yrittämisestä, jossa asiat sujuvat ja toisinaan onnistutaan nappiin. Kuulumisesta hyväksyvään porukkaan (perhe, työtoiminta, harrastus ja kaverit). Toimimalla rakentavasti ja välttämällä vaikeuksia. Miten voit auttaa kaveriasi rakentamaan itsetuntoa?

Itsetunnon huolto-ohjelma Sisäinen Oma ajattelu itsestä. Oman itsekäsityksen kehittäminen. Itsekäsityksen ja oman toiminnan jatkuva suhde. Vertaaminen tapahtuu suhteessa omaan kehitykseen, ei muiden tuloksiin. Oman arvostuksen peruslause, hokema joka kantaa. Ulkoinen Onnistuminen ja sen arviointi. Identiteetti omien rajoitusten kanssa. Sopivan yhteisön heijastus ja palaute. Vertaaminen muihin muokataan oikeudenmukaiseksi itseä kohtaan. Tulla kuulluksi, nähdyksi ja huomioonotetuksi.

TEHTÄVÄ: HAASTATTELE KAVERIASI ITSETUNNON HOIDOSTA JA KEHITTÄKÄÄ ITSELLENNE HUOLTO- OHJELMA YHDESSÄ.