FYYSINEN TOIMINTAKYKY

FYYSINEN TOIMINTAKYKY Liikunta osana toimintakykyä puolustusvoimissa

Sotilaan toimintakyvyn osa-alueet Fyysinen kunto Fyysinen toimintakyky Keskeisten tietojen ja taitojen hallinta Eettinen Vastuunkanto toimintakyky Asia- ja tilannekokonaisuuksien tajuaminen Kyky tehdä eettisiä päätöksiä Psyykkinen toimintakyky Tavoitteiden ja eri toimintamahdollisuuksien harkittu yhteensovittaminen Luottamus itseen, taistelupariin ja esimieheen Sosiaalinen toimintakyky Luottamus taisteluvälineisiin Tahto ja rohkeus tehtävien suorittamiseen, henkisen paineen sietokyky Motivaatio ja taistelutahto (Toiskallio, 1998, 2009)

SOTILAAN FYYSISEEN TOIMINTAKYKYYN VAIKUTTAVAT STRESSITEKIJÄT Sotilastehtävät yhdessä vaativien työolosuhteiden kanssa altistavat sotilaita operaatioissa moninaisille stressitekijöille, joita ovat mm.: Jopa ympärivuorokautinen ja jatkuva fyysinen aktiivisuus, Kannettava lisäkuorma ja taisteluvarustus, Energia- ja nestevaje, Univaje ja häiriintynyt palautuminen, Lämpötilojen vaihtelu kuuma, kylmä, kosteus, Ympäristösaasteet sekä Häiriötekijät henkisessä tasapainossa mm. Kuoleman pelko ja kaatuneiden näkeminen Epäselvä tilannekuva Huoli taistelutoverista Huoli perhe ja muista tausta-asioista mm. David 1999, Kyröläinen et al. 2005, Nindl et al. 2007, Lindholm et al. 2012 3

Sotilaan fyysinen toimintakyky Fyysinen kunto Sotilaan kuormitus vaihtelee kevyistä valvonta-, vartio- ja tarkkailutehtävistä raskaisiin linnoitus-, partiointi- ja taistelutehtäviin. Hyvä fyysinen kapasiteetti antaa toimintakykyreservejä äkillisiin kuormitushuippuihin, vahvista elimistön sopeutumismekanismeja ja nopeuttaa elimistön palautumista. Riittävä ravinto ja neste Perusaineenvaihdunta 75 kg painavalta miehellä on n. 2000 kcal / vrk Riittävä uni Raskaassa taisteluharjoituksessa 6500 7500 kcal/vrk, jopa yli 10000 kcal / vrk Varusmiehillä kasarmilla n. 3500 kcal/vrk Varusmiehillä ampumaharjoituksessa n. 4500 kcal/vrk Varusmiehillä taisteluharjoituksessa n. 5500 kcal/vrk Yhden vuorokauden yhtämittainen valvominen aiheuttaa mm. piittaamattomuutta, laiminlyöntejä sekä turhaa riskinottoa Yhtäjaksoinen 40 tunnin valvominen heikentää suorituskykyä olennaisesti Täydellisen nukkumattomuuden seurauksena romahtaa kaikkien sotilaiden suorituskyky viimeistään neljännen perättäin valvotun yön jälkeen. Univajeen aiheuttamat riskit ovat merkittävimmät yhtäjaksoista tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä (Margolis, Rood, Champagne, Young, & Castellani, 2013; Pasiakos, Montain, & Young, 2013, Pihlainen, Santtila, Häkkinen, Lindholm, & Kyröläinen, 2014.)

Toiminnan perusta 1. Laki puolustusvoimista 1.1.2008 sekä siihen liittyvät puolustusvoimien tehtävät mm. antaa sotilaskoulusta 2. Laki puolustusvoimista 43 Ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämää ammattitaitoa ja kuntoa. Puolustusministeriön asetus n:o 1253, 4. luku. Ammattisotilaan perustaitojen ja kunnon arvioiminen, 14 Ammattisotilaan perustaitojen ja kunnon testaus Ammattisotilaan perustaidot ja kunto arvioidaan säännöllisesti testien sekä terveystarkastuksen perusteella. Jos ammattisotilaan perustaidot tai kunto eivät vastaa hänen tehtävänsä asettamia vaatimuksia, hänelle voidaan laatia ohjelma perustaitojen parantamiseksi tai kunnon kohottamiseksi.

Fyysisen toimintakyvyn ja liikunta-alan toiminnan PÄÄMÄÄRÄ 1) Tuottaa fyysisesti toimintakykyisiä joukkoja kriisi- ja poikkeusolojen tarpeisiin, 2) Tuottaa fyysisesti toimintakykyisiä ja tehtäviinsä motivoituneita sekä hyvinvoivia rauhanajan työntekijöitä, 3) Herättää tai vahvistaa kaikissa henkilöstöryhmissä elinikäinen liikuntaharrastuskipinä (vahvistaa ja ylläpitää tehtävien edellyttämää liikuntakäyttäytymistä).

Varusmiehen fyysinen koulutus VARUSMIEKOULUTUS RESERVIIN 22.11.16 7

Fyysisen toimintakyvyn kehittäminen poikkeusoloissa Omaehtoinen harjoittelu Varusmiespalvelus Sodan-ajan joukkojen johtajat ja toimintakyvyn tuki Kertausharjoitus Fyysisen kunnon testaaminen ja seuranta Fyysisen toimintakyvyn seuranta

TYÖKYKYINEN JA LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OMAAVA PALKATTU HENKILÖSTÖ - tarjoamme 1) Terveystarkastukset osana työkyvyn edistämistä Ennen kuntotestejä ja liikuntainterventioita Osana kuntoutusta, ml. liikuntaresepti Määräaikaistarkastukset 2) Kenttäkelpoisuuden ja fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Vuosittaiset kestävyys- ja lihaskuntotestit sekä kenttäkelpoisuustestit (sotilaat) Kunto-ohjelmointi ja harjoituspäiväkirjasovellus Fyysinen toimintakyky osa kehityskeskustelua 3) Johdettu viikkoliikunta 2 tuntia viikossa työajalla Ammattisotilailla oikeus ja siviilihenkilöstöllä mahdollisuus 4) Liikuntapäivät kaksi kertaa vuodessa kevät, syksy 5) Tuetaan osallistumista eri liikuntatapahtumiin ja kilpailutoimintaan Muun muassa Kansanhiihdot, Finlandia hiihto, Jukolan Viesti, Kesäyönmarssi, Helsinki City Marathon, CISM Day Run sekä WHO:n Move for Health tapahtumat (2016 VALO Unelmien liikuntapäivä, -kuukausi ja Suomi 100v Liikuntavuosi) Kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta Sotilasurheiluliiton kilpailu- ja massaliikuntatapahtumat 6) Laadukkaat liikuntapaikat ja välineet sekä liikuntaneuvontapalvelut ml. työmatkaliikunnan tukeminen 7) Vakuutusturva Myös siviileillä, kun kuntotestit on suoritettuna 9

PUOLUSTUSVOIMIEN LIIKUNTASUOSITUKSET Kaikkien henkilöstöryhmien tulisi harrastaa kestävyystyyppistä liikuntaa säännöllisesti. Vähintään 3 5 kertaa viikossa 20 60 minuuttia kerrallaan Noin 60 90 prosentin intensiteetillä maksimisykkeestä Yli 10 000 askeleen päivittäinen liikunta Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyisyys edellyttää lihaksistoa ja luustoa kuormittavaa harjoittelua, Ø lihasvoima- tai kuntosaliharjoittelua sekä lihashuoltoa 1-3 kertaa viikossa 10

PALKATUN HENKILÖSTÖN LIIKUNTA-AKTIIVUUS VUOSINA 2006-2015 2015 3,4 15,8 10 19,2 26,9 24,5 2014 3,5 17,9 9,7 20,1 26,2 22,6 ei juuri mitään liikuntaa 2013 3,5 17,3 10,1 20,5 25,5 23,1 rauhallista liikuntaa kerran tai useammin viikossa reipasta liikuntaa noin kerran viikossa 2012 3,5 17,5 10,3 20,9 25 22,9 reipasta liikuntaa kahdes? viikossa 2010 4,3 18,5 12,1 20,8 24,2 20,2 reipasta liikuntaa kolmes? viikossa 2008 4,4 19,4 11,9 21,8 23,1 19,3 reipasta liikuntaa vähintään neljäs? viikossa 2006 6 18 13 20 23 19 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% Vähintään kolme kertaa viikossa Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 11

OSALLISTUMINEN TESTEIHIN 2008-2015 % 100 90 80 81 84 77 84 82 84 84 83 70 60 62 60 66 50 40 30 20 36 40 44 32 48 24 24 21 22 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 SOTILAAT SIVIILIT (HKI) SIVIILIT (KeI) 12

SOTILASHENKILÖSTÖN KESTÄVYYSINDEKSIN JAKAUMAT VUOSINA 2005-2015 2002-2010: heikko välttävä tyydyttävä hyvä erinomainen 2011-2012: heikko + välttävä tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen 13

SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEKÄ PAINOINDEKSIN, LIHASKUNNON JA KESTÄVYYSKUNNON VÄLISET YHTEYDET SOTILASMIEHILLÄ 2004 (n=7179) Kyröläinen ym, Occup Med 2008 22.11.16 14

BMI ja sairauspoissaolot ikä- ja kuntoluokittain sotilasmiehillä 2001-2004 (n=24040) Painoindeksi Sairauspoissaolot/työ-pv 35 20-24 v (n=1156) 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 10 BMI 30 25 20 15 10 5 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Poissaolot (työ-pv/vuosi) 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Kuntoluokat 0 PEKOULOS tilastot

TERVEYDENTILAN RISKITEKIJÄT* KUNTO- JA LIIKUNTA-AKTIIVISUUSLUOKITTAIN (2009) * sydän- ja verisuonitautien sukurasite säännöllinen tupakointi korkea verenpaine ( 140/90), korkeat veren kolesteroliarvot ( 5,2 mmol/l; HDL<0,9mmol/L; LDL>3,4 mmol/l), passiivinen elämäntapa, korkea verensokeri (glukoosi 6,1 mmol/l) merkittävä ylipaino (BMI 30). ACSM, 2000 Pihlainen 2010 22.11.16 16

KENTTÄKELPOISUUDEN JA FYYSISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Kuntotestit 12 min juoksu, PP-ergometri, UKK-kävelytesti Vauhditon pituushyppy Istumaan- nousu Etunoja- punnerrus 1)* Kestävyys- indeksi (KeI) 0-5,0 2)* Lihaskunto- indeksi (LKI) 0-5,0 FYYSINEN TYÖKYKY 3)* Kuntoindeksi (HKI) 0-5,0 4)* Ampuma- indeksi (AI) 0-5,0 3)* Kenttäkelpoisuusindeksi (KKI) 0,0-5,0 Kenttäkelpoisuustestit Marssi Paino- Indeksi/ Vyötärön ympärys KENTTÄKELPOISUUS 1) Kestävyysindeksi määräytyy suoraan testituloksen perusteella viitearvotaulukosta 2) Lihaskuntoindeksi lasketaan lihaskuntotestitulosten viitearvopisteiden keskiarvona 3) Kuntoindeksi lasketaan lihaskuntoindeksin ja kestävyysindeksin keskiarvona 4) Ampumaindeksi määräytyy neljän palvelusammunnan luokkapisteiden keskiarvona (koskee vain ammattisotilaita) 5) Kenttäkelpoisuusindeksi määritetään kertomalla kuntoindeksi kahdella ja lisäämällä tulokseen ampumaindeksipisteet. Yhteenlaskettu summa jaettuna kolmella on kenttäkelpoisuusindeksi. Indeksin laskemiseen edellytetään, että kaikki kenttäkelpoisuustestit on suoritettu. (koskee vain ammattisotilaita) Pääesikunta, henkilöstöosa sto www.puolustu svoimat.fi/ 17

FYYSISEN SUORITUSKYVYN TAVOITEVAATIMUKSET ERI SOTILASTEHTÄVISSÄ Sotilastehtävät yhdessä vaativien työolosuhteiden kanssa altistavat sotilaita operaatioissa moninaisille stressitekijöille, kuten esimerkiksi lämpötilojen vaihtelu, energiavaje, univaje, jatkuva fyysinen aktiivisuus sekä häiriötekijät henkisessä tasapainossa. 1.Aerobinen suorituskyky Erikoisjoukot VO 2 max 55-60 ml kg -1 min -1 3000 m/cooper 2.Lihasvoima Hyvä toimintakyky pitkäaikaisissa operatiivisissa tehtävissä ja liikkeessä vaativissa maasto-olosuhteissa 25-65 kilon lisäkuorman kanssa Liikkuva taistelu, jalkaväki VO 2 max 50-55 ml kg -1 min -1 2800 m/cooper Tukevat joukot VO 2 max 45-50 ml kg -1 min -1 2600 m/cooper Esikunta ja kansainväliset tehtävät VO 2 max 42-45 ml kg -1 min -1 Operatiiviset tehtävät 2500 m Muut tehtävät 2300 m/cooper BMI alle 30 (e.g. Kyröläinen et al. 2007, Nindl et al. 2007, Lindholm et al. 2008)

JOHTOPÄÄTÖKSET Hyvä fyysinen kunto, riittävä liikunta-aktiivisuus sekä normaali kehon painoindeksi ovat itsenäisinä tekijöinä yhteydessä vähäisempään sairastavuuteen sekä terveydentilan riskitekijöihin. Puolustusvoimien sodanajan henkilöstö on rauhanaikana siviiliyhteiskunnan työnantajien käytössä. Puolustusvoimilla on varusmiespalveluksen jälkeen vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa reserviläisten terveys- ja liikuntakäyttäytymiseen. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet työpaikoilla tukevat sekä henkilöstön työkykyä ja työn tuottavuutta, kuin myös reservin valmiutta toimia tarvittaessa sodanajan tehtävissään.