Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Samankaltaiset tiedostot
PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Liikenteen edistykselliset biopolttoaineet Suomen 2030 energia- ja ilmastopaketissa?

Lausunto 1 (6)

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Korkealaatuinen biopolttoaine: Ohituskaista vähähiilisyyteen

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Energia- ja ympäristöhaasteet

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian käyttö liikennesektorilla TEM seminaari EU 2030 linjausten toteutusvaihtoehdoista 2.2.

Gasum Aamukahviseminaari 1

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Lausunto 1 (3) Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 VNS 7/2016 vp

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

Lausunto 1 (4) Lausunto liikenteen päästövähennyskeinoista parlamentaariselle liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle

Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta. Talousvaliokunta Eleonoora Eilittä

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari Jussi Ahokas

Energiatuki Kati Veijonen

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Low Carbon Finland 2050 platform

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATTAGE-malli ennakointityössä

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

TransEco-tutkimusohjelma

KAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Talouden näkymät

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Keski-Suomen energiatase 2014

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

HE 25/2017 laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta

Talouden näkymät

Jyväskylän energiatase 2014

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Gasum Jussi Vainikka 1

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija

Jyväskylän energiatase 2014

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 taloudellisista vaikutuksista

Kestävä liikenne ja matkailu

Transkriptio:

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015

Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, minkälaisia vaikutuksia kullakin niistä olisi koko kansantalouden kannalta? Laskenta VATTAGE yleisen tasapainon mallilla jotta saadaan laskettua sekä suorat että epäsuorat vaikutukset kansantaloudelle dynaamisesti pitkällä aikavälillä: 1. Suorien kustannusten ja suurimpien muutosten identifiointi koko arvoketjun alusta loppuun 2. Nämä muutokset VATTAGEen lopullisten vaikutusten laskemiseksi teknologiaskenaariolle 3. Herkkyystarkastelut teknologiaskenaarioille 4. Kehitys skenaario, joka teknologian puolesta realistinen 5. Politiikka- & toimenpidesuositukset

YTP - mallinnus Yksi käytetyimmistä kansantaloustieteen menetelmistä ex-ante analyyseihin Laaja-alainen käyttö esim. Euroopan Kommissiossa, YK:ssa, Maailmanpankissa, Keskuspankeissa yms. Perustuu: Taloustieteen teorioihin yritysten ja kuluttajien käyttäytymisestä sekä talouden tasapainottumisesta pitkällä aikavälillä Laajoihin tietokantoihin talouden rakenteesta eli paranneltuihin panos-tuotos aineistoihin (TK:sta) Ottaa huomioon talouden rakenteet ja välittömät ja välilliset vaikutukset VATTAGE laskenta dynaamisesti rekursiivista 3

Laskennan lähtökohdat (2/2) Perusskenaario johon tuloksia verrataan: tuontibiodieselin ja energiatehokkuuden parantamisen avulla -20% päästöistä Raportointi: Koko yhteiskunnan näkökulma BKT, kulutuskysyntä, investoinnit työllisyys muutokset verrattuna perusskenaarioon Kustannukset per lisävähennetty CO2 tonni Kaikki skenaariot laskettu julkisen velan kannalta neutraalisti

Skenaarioiden oletukset (& niiden lähteet) Skenaario Investointeja uusiin laitoksiin? Lisäinvestointeja jakelupisteisiin? Autojen keskihinta (verrattuna nykyiseen) Muutoksia eri polttoaineiden kulutuksessa Tuonti hinnat Kotimainen tuotanto Muutoksia polttoaineen jakelukustannuksissa? Investointituki 1. Drop-in, tuonti Ei Ei Ei Ei merkittävää muutosta (VTT) Merkittäviä muutoksia (VTT) VTT & Pöyry & IEA Ei muutosta Ei 2. Drop-in, investoinnit Kyllä (VTT & Pöyry) Ei Ei Ei merkittävää muutosta (VTT) Merkittäviä muutoksia (VTT) VTT Pöyry & IEA Nousee (VTT & Pöyry) Kyllä 3. FFV, tuonti Ei Nousee 30% Ei Ei merkittävää muutosta (VTT) Merkittäviä muutoksia (VTT) VTT Pöyry & IEA Ei muutosta Ei 4. FFV inv. Kyllä (VTT & Pöyry) Nousee 30% Ei Ei merkittävää muutosta (VTT) Merkittäviä muutoksia (VTT) VTT Pöyry & IEA Nousee (VTT & Pöyry) Kyllä 5. CBG Kyllä, (GASUM & VTT) Nousee 20% Kyllä (Ramboll, max) Nousee (VTT) 6. PHEV Ei Ei Ei Nousee (VTT) 7. BEV, min kust. Ei Ei Kyllä (Ramboll, min) Nousee (VTT) 8. BEV, max kust. Ei Ei Kyllä (Ramboll, max) Nousee (VTT) Merkittäviä muutoksia (VTT) Merkittäviä muutoksia (VTT) Merkittäviä muutoksia (VTT) Merkittäviä muutoksia (VTT) VTT Pöyry & IEA Nousee (VTT & Pöyry) VTT Pöyry & IEA Ei muutosta Ei VTT Pöyry & IEA Ei muutosta Ei VTT Pöyry & IEA Ei muutosta Ei Kyllä 9. FCEV Kyllä (kysynnän mukaan, Woikoski & VTT selvitys 2012) Ei (kustannuksia enemmän, massaa vähemmän) Kyllä (Ramboll) Nousee (VTT) Merkittäviä muutoksia (VTT) IEA (Ei vedyn tuontia) Nousee (Woikosti & VTT selvitys 2012) Kyllä 5

Tekninen huomio BKT Yksityinen kysyntä Investoinnit Julkinen kysyntä Vienti - Tuonti

Päätulokset

BKT muutokset

Kulutuskysyntä

Investoinnit

Työllisyys

Kustannus per CO2 lisävähennys tonni (eli verrattuna CO2 vähenemään yli perusuran)

Vähennys kulutuskysynnässä per CO2 tonni (yli perusuran CO2 vähenemän)

Herkkyysskenaariot

Herkkyystarkastelut 1. Plus : Fossiilisten hinta -30%, biopolttoaineiden +30% (Drop-in, FFV ja CBG skenaarioille) 2. Miinus : Fossiilisten hinta +30%, biopolttoaineiden -30% (Drop-in, FFV ja CBG skenaarioille) 3. Extravienti : Sähköautoihin liittyvien teknologioiden ja tuotteiden vienti nousee yhtä paljon kuin kotimaan kysyntä (BEV min ja BEV max) 4. Hintaero poistuu : Sähköautojen ja PHEV hintaero nykyisiin diesel/bensiini autoihin poistuu kokonaan vuoteen 2030 mennessä

Herkkyydet BKT (Drop-in inv. CBG) Huom. skaala

Herkkyydet BKT (FFV inv. sähköautoske.) Huom. skaala Sähköautojen hinnalla hyvin merkittävä vaikutus!

Kehitys -skenaario

BKT muutos, verrattuna perusuraan Huom. skaala

Johtopäätökset Koko kansantalouden kannalta kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on investoiminen kotimaisten, edistyksellisten drop-in biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön Biokaasu ja kotimainen etanoli myös kustannustehokkaita vaihtoehtoja, mutta vaativat ajoneuvokannan kasvamista Sähköautoskenaarioissa oletukset autojen hinnasta vaikuttavat merkittävästi tuloksiin Sähköautojen laajamittainen käyttöönotto kannattaa, kun kyseisten autojen hintataso on alentunut nykyisestä Kehitys skenaarion vaikutus hyvin lähellä Drop-in investointiskenaariota

Lisätietoja: saara.tamminen@vatt.fi juha.honkatukia@vatt.fi