Kymppi Monin jälkeen Jyväskylässä tapahtunutta Kymppi Moni seurantatapaaminen 20.6.2016 Anna Isopoussu Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö / Jyväskylän kaupunki
Puheenvuoron sisältö Kymppi Moni hankkeen tulokset Mikä on muuttunut maankäytön ja palveluverkkojen suunnittelun toimintaympäristössä Jyväskylässä Kymppi Monin jälkeen? Mitä konkreettista on tapahtunut? Mitä uusia haasteita ja mikä edelleen toimivaa? Seudullisen asumiskatsauksen malli AsumisGIS. Yhteishanke MALverkoston kanssa. Trimblen Strateginen kaupunkisuunnittelusovellus kaavavarantotietojen hallintaan, demo
Kymppi R toimintamalli Tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen, hallittu kasvu. Näkökulmia tonttituotantoon Asiakas: asiakkaan kriteerit täyttävien tonttien saatavuus Maapolitiikka: tonttimaan riittävyyden varmistaminen pitkällä aikajänteellä Kaavoitus: kaavoitetun tonttimaan riittävyyden varmistaminen Tonttimarkkinointi: kysyntää vastaava tonttien tarjonta Yhdyskuntatekniikka: kunnallistekniikka, investoinnit, ylläpito Näkökulmia palveluverkkoihin (erityisesti päiväkodit ja koulut) Asiakas: palvelutarve Palvelun sisällöntuottaja: mm. palveluiden mitoitus Kiinteistö: tilat, pihat, investoinnit, ylläpito Tonttituotanto ja kaavoitus: palvelutoimipisteiden sijoittumisen mahdollistava tonttitarjonta Talous: talouden reunaehdot Yhdyskuntarakenteen toimivuus asuinalueiden ja palveluiden fyysinen saavutettavuus, viihtyisyys, liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus, väestöpohjan riittävyys nyt ja tulevaisuudessa KYMPPI R = Välineet: maankäytön toteutusohjelma, palveluverkkoselvitykset Toimijoiden välinen yhteistyömalli Tiedonhallintamalli 3
Kymppi Moni: Hankkeen tausta ja lähtökohdat Jyväskylän Kymppi R menetelmä herättänyt vuosien varrella paljon kiinnostusta. Kymppi R menetelmä: toimijoiden välinen yhteistyömalli, suunnittelun tukijärjestelmäksi kehittynyt tiedon hallintamalli, analyysimenetelmät. Pitkä yhteistyö Jyväskylän kaupunki Tampereen teknillinen yliopisto, tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamista palvelevien paikkatietosovellusten kehittäminen. Miten saada menetelmä kuvattua ja julkistettua laajempaan käyttöön myös muiden kuntien ja kaupunkiseutujen tarpeisiin? Voisiko menetelmää monistaa ja edelleen kehittää kuntien omaan tiedonhallintakulttuuriin perustuen? Muissa kunnissa samantyyppistä toimintaa, voisimmeko oppia toisiltamme? Menestyminen Kestävä kunta kilpailussa 2010 hankekehitys Tekes rahoitus Kaksivuotinen hanke Kahdeksan kumppania: Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Oulu, Tampere, Tampereen seudun kuntayhtymä, Sipoo, Vantaa Tulosseminaari 21.3.2013 Tampereella
Trimble Strateginen kaupunkisuunnittelusovelluksen käyttöönotto kevät 2016
Jyväskylän kaupungin yleiskaava valmistunut Kv 10.11.2014 Valitus KHO:ssa Kaupunkirakenteen laajenemisen pitkän tähtäimen suunnat ja asemakaavoitettavat alueet. Periaate kestävän liikkumisen maankäytöstä: joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä tukeva yhdyskuntarakenne. Kymppi R ohjelma yleiskaavan toteutusohjelmana. Missä järjestyksessä uusia asuinalueita avataan? Näkemys Jyväskylän yhdyskuntarakenteen kehityssuunnista on edellytys palveluverkon pitkäjänteiseen hallintaan. Millä alueilla päiväkoti ja kouluverkkoa on kannattavaa laajentaa huomioiden eri alueiden maankäyttöpotentiaali ja väestönkasvumahdollisuudet?
Jyväskylän asuntotuotanto 1988 2015: painopiste yhä voimakkaammin kerrostalorakentamisessa 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 Omakotitalorakentamisen määrä vähentynyt. Toistaiseksi edelleen varaudutaan tarjoamaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalta / vuosi. Omakotitalojen rakentamispotentiaalia on, jos alue on oikea. Valmiissa kaupunkirakenteessa olevilla kohteilla suurin kysyntä. 9
OMAKOTITONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 2 vuotta H hetki +1 vuotta KAAVOITUS MAA POLITIIKKA LIIKENNE JA VIHERALUEET VESIHUOLTO RAKENNUS VALVONTA YLEISKAAVOITUS MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA ASEMAKAAVOITUS K Y M P PI R O H J E L M A OMAN KODIN PAIKKA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA YLLÄPITO TILA PALVELU OPETUS TOIMI PÄIVÄ HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA
Maankäytön toteuttamisessa painopiste yhä vahvemmin raakamaapohjaisesta tonttituotannosta täydennysrakentamiseen Kymppi R 2016 ohjelma osoittaa, että Jyväskylän kaupunki voi pitkälti kasvaa täydennysrakentamispainotteisesti etenkin kerrostalorakentamisen osalta. Pientalotonttitarjonnan varmistaminen edellyttää kuitenkin myös kaupunkirakennetta laajentavia uudisalueavauksia. Millaisena kysyntä jatkuu tulevaisuudessa? Vahva maapolitiikka tunnistettiin Kymppi Moni hankkeessa yhdeksi tärkeäksi tekijäksi maankäytön toteuttamisen ja palveluverkkojen yhteensovittamisessa. Kaupungin maanomistus luo ennakoitavuutta asuintonttien toteutumisen aikatauluun ja sitä kautta vaikuttaa myös palvelutarpeen kysynnän ennakointiin.
Päiväkoti ja kouluverkon kehittäminen omakotitonttitarjonnan reunaehtona Esimerkki: Keljonkangas Kauramäki Kauramäki 100 pientalotonttia 2018 Kauramäen seuraavat asemakaavat vuodesta 2025 KAURAMÄEN UUSI PÄIVÄKOTI KOULU VUONNA 2019 KELJONKANKAAN KOULU Viime vuosina uudet asuinalueet ovat sijoittuneet jo olemassa olevien päiväkotien ja koulujen piiriin. Tontteja on voitu luovuttaa ilman merkittävää palvelukapasiteetin lisäystarvetta. Nyt päiväkodit ja koulut ovat täynnä monella suunnalla ja mittava tilankäytön tehostaminen ei enää onnistu. Sääksvuori 59 pientalotonttia 2021 Uusia päiväkoteja ja kouluja tarvitaan, jotta pientalotontteja voidaan luovuttaa. Uudet päiväkoti koulut ovat myös tonttimarkkinoinnin vetovoimatekijöitä Priorisoin Tilapalvelun investointiohjelmassa Sääksvuoren varanto 100 pientalotonttia.
KERROSTALOTONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 5...0 vuotta H hetki + 1 vuotta KAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS OMAN KODIN PAIKKA MAA POLITIIKKA LIIKENNE JA VIHERALUEET VESIHUOLTO MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS KUMPPANUUDET TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA PALVELU OPETUS TOIMI PÄIVÄ 12.4.2013 HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA
Täydennysrakentamisen haasteet kerrostalotonttiprosessissa ja maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Kerrostalotonttien kaavoitus on perustunut tähän saakka suurelta osin kaupungin maanomistukseen. Suurin osa Jyväskylän kaupungin omistamalla maalla olevista täydennysrakentamiskohteista kaavoitetaan monikumppanuusmallilla, jossa tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa asemakaavaa yhteistyössä kaupungin kanssa. Jyväskylän kaupungin yleiskaava: täydennysrakentamisen ohjaaminen nykyistä voimakkaammin jo rakennetuille alueille. Täydennysrakentamisen suuntautuessa jo kertaalleen rakennetuille alueille, odotettavissa on, että jatkossa yhä useammassa täydennysrakentamiskohteessa maa on yksityisen omistuksessa. Ennakoitavuus maankäytön hallitussa toteuttamisessa? Maanhankintaan osoitetut varat ovat riittämättömät kun kyse on jo kertaalleen rakennetuista alueista eikä raakamaasta. Asemakaavoituspaineisiin vastaamiseksi Kymppi R 2016 ohjelmassa on hyväksytty täydennysrakentamisen periaatteet, joiden pohjalta täydennysrakentamishankkeiden sijoittumista ja ajoitusta priorisoidaan.
Täydennysrakentamisen periaatteet Täydennysrakentamishankkeiden sijoittumista ja ajoitusta priorisoimalla haluamme: SIJAINTI SISÄLTÖ AJOITUS kehittää erityisesti strategista keskusta aluetta, alue ja lähikeskusten ytimiä sekä kaupunkikehitysalustoja. ohjata asuntotuotantoa keskeisten joukkoliikennekäytävien välittömään läheisyyteen ja täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle. edistää sisällöllisesti monipuolista asuntotuotantoa huomioimalla mm. erilaiset kohderyhmät, asumismuodot ja asuntotyypit. edistää korkealuokkaista arkkitehtuuria ja innovatiivisuutta esimerkiksi arkkitehtuurikilpailujen kautta. tasapainottaa alueellista asuntotuotantoa sekä edistää jo kaavoitettujen alueiden ja vireillä olevien suunnitelmien toteutumista. hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioida täydennysrakentamisen välilliset vaikutukset mm. liikenneverkkoon. tasapainottaa päiväkoti ja koulupalvelujen kysyntää suhteessa tarjontaan. Keskusten täydentäminen Kaupunkikehitysalustat Kestävä liikkuminen = kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Monipuolisuus Laadukas arkkitehtuuri Innovatiivisuus TOIMIJAT panostaa kohteisiin, joilla on erityisen myönteinen vaikutus lähiympäristön viihtyisyyteen sekä säilyttää yhtenäisiä ja eheitä viheralueita. edistää kaupungin omaa vapaasti markkinoitavaa tonttitarjontaa. edistää yksityisten taloyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksia. huomioida kaavoituksen vaikutukset elinkeinoelämään ja tukea hankkeita, joilla on myönteinen vaikutus uusien työpaikkojen sijoittumiseen asumisen yhteyteen. Asumisen sijoittumisen tulee olla linjassa työpaikkarakentamisen tavoitteiden kanssa. toimijakohtaisesti arvioida hankkeen realistisuutta ja toimijalla jo hallussa olevan tonttivarannon sekä muiden vireillä olevien suunnitelmien määrää. Edellytämme sitoutumista ja yhteistyötä. Viihtyisä rakennettu ympäristö Taloudellisuus Lisärakentaminen 15
Päiväkoti ja kouluverkkoselvityksen päivitys 2014
Paikkatietomenetelmät kouluverkon vaihtoehtojen tutkimisessa Alueellisen väestöarvion estimointi yleiskaavan (250 m x 250m) mukaiseen ruutujakoon Yhden toimipisteen lakkauttamisesta seuraavat ketjureaktiot ja niiden tutkiminen ArcGIS Network Analyst työkalulla. Eri vaihtoehtojen vaikutusten esille tuonti havainnollisella tavalla.
L Ä H T Ö T I E D O T Nykytilannetta kuvaavat lähtötiedot toimipisteet mitoitus käyttöaste tilojen kunto Väestötiedot PALVELUVERKKO SELVITYKSET Mitä? Missä? Milloin? KAAVAVARANTO ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO Nykyinen ja tuleva kaupunkirakenne AJOITUS Saavutettavuus joukkoliikennevälineillä Strategiset linjaukset, talouden realiteetit
Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen: saavutettavuuden näkökulma vaihtoehtoja rajaavana tekijänä Liikenteellisten vaikutusten ja saavutettavuuden arviointi.
Digitalisaatio palveluverkoissa Jyväskylän kaupungin digityöryhmä perustettu 02/2016 Digiagenda mitä toteutuksella tavoitellaan? Kuntapalvelujen ja hallinnon tuottavuuden lisäys Palveluiden asiakastyytyväisyyden, saatavuuden sekä laadun paraneminen Henkilöstön työtyytyväisyyden lisääntyminen Kunnan ja kuntapalvelujen roolin muutos palveluiden tuottajasta niiden järjestämiseen Valmistautuminen uusiin hallintorakenteisiin, toimintamalleihin ja verkostoihin (mm SoTemuutos) Digitalisaatio konkretisoitunut tähän saakka parhaiten hallinnollisten prosessien tukemisen kautta. Maankäytön suunnittelussa digitalisaatiota viety eniten eteenpäin kaupunkikehitysalustojen kautta. Kangas ja Hippos. Älykäs kaupunki, resurssiviisaus ja digitalisaatioratkaisut. Palveluverkkoselvityksissä digitalisaatio tunnistettu yhtenä tekijänä, joka voi vaikuttaa tilantarvetta vähentävästi. Mahdollisuuksia ei kuitenkaan aktiivisesti tutkittu palveluverkkoselvityksissä. OTE TERVEYS PALVELUVERKKO SELVITYKSESTÄ
Kehitysaskelia ja haasteita Palveluverkkoselvityksessä huomioitu aiempaa painavammin saavutettavuuden näkökulmaa. Kehitettävää silti riittää. Palveluverkon harventumisen ja keskittämisen myötä uusille / korvaaville palvelutoimipisteille sijainnin löytäminen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisältä ollut joissain tapauksissa haasteellista vaarana sijoi uminen saavutettavuuden kannalta epäedullisille paikoille. Joukkoliikenne alettu nähdä enemmän osana julkista palvelutarjontaa palveluna ei pelkästään liikenteenä. Joukkoliikenteen reittisuunnittelu tulisi kytkeä entistä tiiviimmin vuorovaikutukseen palveluverkkosuunnittelun kanssa. Väestöarviot. Tilastokeskus vs. kaupungin oma tavoitteellinen väestöarvio. Toimintatapojen ja tilankäytön tehostaminen yhä merkittävämpään asemaan. Niukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta päätöksiä ja investointeja on pystytty priorisoimaan.
KYMPPI R :N ONNISTUMISEN TAUSTALLA JYVÄSKYLÄSSÄ: VAHVA MAAPOLITIIKKA YHTEISTYÖTAHTO JA TAVOITTEELLISUUS TALOUDEN INTEGROINTI KAIKKIIN VAIHEISIIN Riittävä kaupungin maanomistus ja aktiivinen maanhankinta, maanhankinnan suuntautuminen yhteisiin tavoi eisiin perustuen asuntotuotannon suuntaamisen mahdollistaminen ja ajoittaminen keskeiseksi katsotuille suunnille kunnallisteknisten ja palveluinvestointien täysimääräinen hyödynnettävyys Keskeisten toimijoiden kokoaminen yhteen Mahdollisuudet vaikuttaa kokonaisuuteen, yhteistyöstä saatavat edut oman toiminnan organisointiin Kyky asettaa yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita, tehdä päätöksiä ja sitoutua niihin Tavoitteellisista suunnitelmista taloudellisten realiteetin huomioiviin suunnitelmiin SÄÄNNÖLLISYYS Toiminnan organisoiminen säännöllisillä kokoontumisilla (3 vkon välein) Seuranta: tonttien kysyntä, tarjonta, palveluverkkojen tilanne TOIMINTAA OHJAAVAT VÄLINEET PIENINÄ ASKELINA ETENEMINEN Kymppi R ohjelma ja palveluverkkoselvitykset Säännöllinen päivitys Suuntaviivat toiminnalle, muutostarpeiden hahmottaminen, jotta niihin voidaan reagoida riittävän ajoissa Keskusteluttaminen ja hyväksyminen poliittisessa päätöksenteossa Kokonaisuuden haltuuottotavoite on jaettu pienempiin tavoitekokonaisuuksiin, sisällön vähittäinen laajentaminen: Ensin omakotitonttiohjelma, myöhemmin kerros ja rivitalo ohjelma, aikajänteen laajentaminen Palveluverkoista ensin päiväkotiverkko, seuraavaksi kouluverkko RIITTÄVÄT HENKILÖRESURSSIT Keskeisten toimijoiden työpanos, toiminnan organisointi ja koordinointi, tarvittavien tietojen ylläpito SYSTEMAATTINEN JA MOTIVOITUNUT TIEDONHALLINTA Lähtötietomassojen ja menetelmien hallinta, tiedon jalostaminen päätöksentekotilanteessa tarvittavaan muotoon, paikkatietomenetelmien soveltaminen Menetelmien ja tiedonhallinnan kehittämisen edellytyksenä ollut jatkuva innostus ja panostus
Tavoite: Luoda väline asumisen ilmiöiden seudulliseen ja seutujen väliseen seurantaan. Referenssinä Jyväskylän seutu. Taustaa Osa MAL kehittämisverkoston johdolla on käynnistymässä olevaa Työ ja elinkeinoministeriön rahoittamaa Tulevaisuuden kaupunkiseudut teemaverkostoa. Jyväskylän kaupunkiseudulla tuotettiin vuoteen 2012 saakka seudullisen asuntopolitiikan taustaksi seudullista asuntokatsausta. Katsaus sisälsi tietoa asumisolojen kehityksestä, toimintaympäristöstä, asuntotuotannosta, seudullisesta väestönkuvasta ja muuttoliikkeestä sekä arvion tulevien lähivuosien asuntotuotannosta. Jyväskylän seutu: Asuntokatsaus 2012 Katsauksen säännöllinen laatiminen päättyi hallinnollisten muutosten ja resurssien puutteen vuoksi. Tarve on edelleen olemassa. Vanha katsausmalli ei ollut paikkatietopohjainen, nyt paikkatietopohjaisuus on keskeisessä roolissa. Hankkeessa uudistetaan seutujen parhaita käytäntöjä soveltaen asumiskatsaus siten, että samaa tietopohjaa ja tietolähteitä voidaan soveltaa valtakunnallisesti kaupunkiseuduilla. Samalla arvioidaan katsauksen tuottamisen tavat esim. kolmi viisivuotissopimuksena ulkoisilta toimittajilta. Jyväskylän seudun lisäksi tavoitteena saada mukaan 3 4 muuta seutua. 21.6.2016 25
Yleisen nykytilanteen selvitys: seudullisten toimintatapojen analyysi konsulttityönä 1. Jyväskylän seudun asuntokatsauksen kriittinen arviointi. 2. Muiden seutujen vastaavat katsaukset: sisältö, mittaristo, tietopohja ja lähteet. Miksi katsauksia laaditaan? Mihin kysymyksiin ne vastaavat ja mihin niiden pitäisi vastata? Katsausten laadinnan resurssoinnit. 3. Johtopäätökset: parhaat käytännöt ja menetelmät sekä kehittämisideat kehys seudullisen asuntokatsausmallin sisällölle 21.6.2016 26
Mittariston muodostaminen: yhteisiä mittareita asumisen seudullisten ilmiöiden seurantaan Mikä on mitattava ilmiö tai asia? Mitä mittayksikköä käytetään? Mitä varten ilmiötä tai asiaa mitataan ja millaista toimintaa mittari edistää? Mihin strategiaan mittari liittyy? Pääpaino kvantitatiivisissa mittareissa. Normatiiviset mittarit: ilmiön volyymia kuvaavat Esim. myönnetyt rakennusluvat, valmistuneet asunnot, väestömäärän kehitys, muuttoliike. Suhteutettujen mittareiden muodostaminen, vertailtavuus. Strategiset mittarit: strategisten tavoitteiden toteutumista kuvaavat Mitkä strategiset tavoitteet kaikille seuduille yhteisiä ja samoilla mittareilla seurattavia? 21.6.2016 27
Tietolähteet ja menetelmät Tietojen keruu: Mitä tietoja tarvitaan? Mistä tarvittavat tiedot saadaan? Miten usein tiedot kerätään? Katsauksen päivitystiheys. Tietojen analysointi ja raportointi: Miten lähtötiedot yhdistetään? Mitä paikkatietomenetelmiä käytetään? Miten tiedot esitetään ja havainnollistetaan? Vastuut: Kuka kerää, analysoi ja raportoi tiedot? Kuka analysoi ja tekee johtopäätökset? Omana vai tilaustyönä? 21.6.2016 28
Trimble Strateginen kaupunkisuunnittelu sovellus Vaatimusmäärittelyn aloitus 2013, valmis keväällä 2015. Määrittelyssä Kymppi Moni projektin aineiston hyödyntäminen. Kaavavarantotietojen hallintaa ja ajoitusta varten Jyväskylässä aiemmin käytössä YT sovellus (yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä), kehitetty yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Sovelluksen testaus marraskuussa 2015, 2 vkoa. Testauksessa esille tullutta mm: Miten kaavavaranto määritellään ja lasketaan? Mikä on kuntakohtaista, mikä kaikille yhteistä? Miten esim. vajaasti rakentuneet tontit huomioidaan? Useita käytettävyyteen liittyviä huomioita. Millaisilla parannuksilla saadaan käyttöä sujuvammaksi? Mm. valintatyökalu, joukkopäivitystoiminnot. Miten muodostetaan alkulatausaineisto Locuksesta? 30
Kaavavarannon ominaisuustiedot Mitä ominaisuustietoja kaavavarannosta tarvitaan ja millaista laatua lähtötiedoilta edellytetään? Mitkä ominaisuustiedot ovat yksiselitteistä faktatietoa ja mitkä tulkinnallisia? Mitä tietoja voidaan päivittää sovelluksessa? Mitä ylläpidetään taustajärjestelmän kautta? 31
Esimerkki lainvoimaisen asemakaavan varannon mallintamisesta Paljonko tässä kaavassa on pientalotontteja? Kuka omistaa? Moniko tonteista on jo toteutunut? Paljonko kaavavarantoa on jäljellä eri käyttötarkoituksiin? Reaaliaikainen seuranta! 32
Kaavavarantoaineisto koostuu juridisen kaavavarannon lisäksi myös tekeillä olevista suunnitelmista. Esimerkki vireillä olevan asemakaavan varannon mallintamisesta 21.6.2016 33
Raportit, esimerkkejä Kaavavaranto suunnittelualueittain: käyttötarkoitus, maanomistus, kunnallistekniikan tila, kaavamuoto Listaus rakentamattomista tonteista 34
Tiedonsiirrot Aineiston käytettävyys muissa ohjelmistoissa mm. teemakarttatuotantoa ja analyysejä varten 21.6.2016 35
Yhteenveto Strategisen kaupunkisuunnittelusovelluksen merkitys Kymppi R ohjelman laatimisessa: Kaavavarantotietojen kokoaminen keskitetysti yhteen paikkaan. Isoista lähtötietomassoista oleellisen poimiminen. Lainvoimaisen kaavavarannon ajantasaisuus Vireillä ja suunnitteilla olevien kaavojen varannon mallintaminen Raportit kaavavarannosta Testauksessa esitettiin suuri määrä kehittämisehdotuksia. Näistä huomattava osa toteutettiin julkaistuun Locus versioon. Tässä vaiheessa huomio pitkälti asumisen kaavavarannossa. Työpaikkaalueiden kaavavarantoseurannan kehittäminen. Kaavavarannon ajoitus toiminnallisuuden kehittäminen. Kustannustietojen integrointi? 36