Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Samankaltaiset tiedostot
Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Ajankohtaista lannasta ja ravinnekierrätyksestä

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan käyttö nurmelle

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Agronic VLM vetoletkujärjestelmä. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen.

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Karjanlannan hyödyntäminen

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Envor Group Hämeenlinna

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

Agronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua.

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Akselipainotutkimus SjT

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

MegaLab tuloksia 2017

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Nitraattiasetus (1250/2014)

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen

Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

TULOKSET Järki Lanta

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Urakointihintakyselyn tuloksia

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Rikinpuute AK

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Myllyvehnän lannoitus AK

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Transkriptio:

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1

Eri maalajit, viljelykasvit ja olosuhteet Lounaisessa Suomessa savimaat vallitsevia: iso pohjamaan tiivistymisriski kun maa märkää Pohjois-Pohjanmaalla karkeat kivennäismaat ja turvemaat: ongelmana kantavuus kun maa on märkää Kasvuston tuhoutuminen (nurmet ja syysvilja), erityisesti päisteet ja ajoluiskien ympärystät Maan tiivistyminen kauttaaltaan (pysyvä) satotappioriski 25.11.2016 Järki Lannoite 4

Vetoletkulevitys mitä ja miksi? Lietelannan tai biokaasulaitoksen mädätteen ja rejektiveden levitysmenetelmä Ei lietevaunulla pellolle ollenkaan, pellolla ajaa vain traktori + levitysyksikkö Liete pumpataan levitysyksikölle letkua pitkin, joko lietealtaasta tai siirrettävästä välikontista Levitysyksikkö voi olla lautaslevitin, letkulevitin, kiekko- tai veitsimultain Tiivistymisriski ja kasvuston vaurioitumisriski alenee Varhainen kevätlevitys tulee paremmin mahdolliseksi, jolloin lietelannan typpi ajoissa kasvin käyttöön 25.11.2016 Järki Lannoite 5

Pellon tiivistyminen ja lannanlevitysmenetelmät Alhainen tiivistymisriski Saveksen osuus pieni Maa kuivaa Alhainen akselipaino Nurmikasvusto Korkea tiivistymisriski Saveksen osuus suuri Kostea maa Kevätlevitys Myöhäinen syksy Korkea akselipaino Ei kasvustoa Esimerkkejä Greppa Näringen -lantalaskurista: - tiivistymishaitta e/m3 lietelantaa - maalaji keskiraskas savi (saveksen osuus 40-60 %) Kevät, vilja, sijoittava kalusto (8m) 3,3 e/m3 Kevät, vilja, letkulevitys (18 m) 1,9 e/m3 Alkukesä, vilja, sijoittava kalusto 1,7 e/m3 Alkukesä, vilja, letkulevitys 1,4 e/m3 Kevät, vilja, vetoletkulevitys Alkukesä, nurmi, sijoittava kalusto - myös kuivalannan levitys tiivistää 0,4 e/m3 1,0 e/m3 25.11.2016 Järki Lannoite 6

Video Slurry Mate Haka-Traktori Oy 25.11.2016 Järki Lannoite 7

Tapila ja Salmensuu - AgroMiljö Järki Lanta 25.11.2016 Järki Lannoite 8

25.11.2016 Järki Lannoite 9

25.11.2016 Järki Lannoite 10

Lietteen vetoletkulevitysurakointia Belgiassa Haastateltuna urakoitsija Dietrich Leuridan, yrityksestä Leuridan AgroLogistics Perheyritys, perustettu 2001, vuonna 2016 8 työntekijää Lietteenlevityksessä ensin traktori+lantavaunu, sitten itsekulkeva levitin Siirtokalustona rekka + traktorivetoiset lietevaunut Hollannissa ja Tanskassa nähnyt vetoletkulevitystä urakoitsijoilla Kevät 2015 hankala Belgiassa: paljon sateita, pellot liian pehmeitä, ja levittämään pitäisi päästä Maalaji karkeaa kivennäismaata ja kevyitä maalajeja: paljon perunaa, maissia ja viljoja sekä nurmia alueella viljelyssä Kevääksi 2016 hankittu Shouten vetoletkulevityskalusto 25.11.2016 Järki Lannoite 11

Kokemuksia ja käytännön toimintaa 1/2 Asiakkailta toive vetoletkulevityksen käytöstä, koska pelätään maan tiivistymistä Levitys onnistuu parhaiten jos lohkokoko 4-5 ha ja yli, minimissään 2-3 ha Kun pelto on tilan (lietealtaan) lähellä, päästään letkulla 1,2 km etäisyydelle Muuten lietteen ajo siirtokalustolla siirtokonttiin, josta pumppaus levitysyksikölle Valmistelutyöt lohkolla puolesta tunnista 45 minuuttiin Levitysteho 160 m3 tunnissa Kaudessa levitetty lietettä vetoletkulaitteistolla 60 000 m3 Lisäksi itsekulkevalla levitetty 60 000 m3 Valtaosa levitetystä lietteestä myös kuljetetaan lohkolle Hinnat: itsekulkevalla 3,0 e/m3, vetoletkulaitteistolla 3,5 e/m3 25.11.2016 Järki Lannoite 12

Kokemuksia ja käytännön toimintaa 2/2 Siirtokontissa kaksi osastoa: myös täsmäsekoitukset mahdollisia Levitysrajat sekä typelle että fosforille Lantatyppi max. 170 kg/ha muut kuin nurmi, nurmet 250 kg/ha Fosfori viljat 29 kg/ha, nurmet 37 kg/ha Satotasot: vehnä 10-15 th/ha, maissisäilörehu 40-45 tn/ha Säilörehusta 5-6 satoa kasvukaudessa Lantanäyte 1-2 kertaa vuodessa: vastaanottajat haluavat tietää lannan ravinnesisällön Kun lanta kuljetetaan prosessointiin, lantanäyte voimassa 3 kk 25.11.2016 Järki Lannoite 13

Käytännön kokemuksia Slurry Mate laitteistolla (Haka-Traktori) Lietteen siirto onnistuu tehokkaasti reilusti yli 2 kilometriin. Levitystyössä suurimmat etäisyydet on olleet myös yli 2km Käytännön levitysteho on 180-200m3/h. Siirrossa saavutetaan n.300m3/h Ravinteet hyötykäyttöön kevätlevityksellä, lietteenravinteilla aikaa mobilisoitua kasvien käyttöön koko kasvukauden ajan Hellävarainen vaihtoehto lietteen levitykseen varhain keväällä, menetelmä ei vahingoita nurmia kun ei tarvitse vetää tankkia pellolla. Mikäli joudutaan siirtämään lietettä säiliöstä toiseen niin tehokkuus ja taloudellisuus aivan omaa luokkaansa verrattuna kärryllä siirtoon. Viljelijän kommentti ensimmäisen kesän jälkeen : Lietteenlevitys kärryllä on ollut joka kevät valtava haaste, tämä kevät oli ensimmäinen kun liete loppui kesken.

KIITOS! 25.11.2016 Kaisa Riiko kaisa.riiko@bsag.fi Puh: 045-118 4709 www.jarki.fi Järki Lannoite 15