Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

Transkriptio

1 Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle Pyhäjärvi-instituutti Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 Taustaa Biokaasulaitosten ympäristöluvissa määritellään toiminnan edellytyksenä olevat varastot kuiva- ja märkäjakeille. Yleensä edellytetään 12 kk varastotilavuutta. Pääosa varastokapasiteetista sijaitsee yleensä laitoksen yhteydessä. Etävarastot sijaitsevat lähellä levitykseen käytettäviä peltoja ja niiden lupaharkinta tehdään erikseen. Alle tn/a jätettä käsittelevien laitosten ympäristöluvat, etävarastojen luvat ja aumaukseen liittyvät ilmoitukset kuuluvat kunnan viranomaisten toimivaltaan.

3 Taustaa Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointia ja levitystä säätelee pääasiassa valtioneuvoston asetus 1250/2014 eli ns. nitraattiasetus. MMM:n asetus 24/11 lannoitevalmisteista asettaa ylärajat fosforin käytölle. Maataloudessa pellolle levitettävän fosforin määrä saa olla korkeintaan 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta. MMM:n asetus 24/11 säätelee jätevesilietteiden käyttöä lannoitteena. Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmässä on myös lannoitusrajoituksia typen ja fosforin osalta.

4 Pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi (Vna 1250/2014) Tilalla, joka ottaa vastaan ja varastoi lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita, tulee olla varastotila, joka mitoitetaan vuosittain vastaanotettavan määrän mukaan. Orgaanista lannoitevalmistetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan varastoida myös aumassa.

5 Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoja ei saa sijoittaa (Vna 1250/2014) Pohjavesialueelle, jollei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että tällaiselle alueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Tulvanalaiselle alueelle (tulva 1 krt/20 v). Alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä, talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä (Vipu-vesistöt). Alle 25 metrin etäisyydelle norosta tai valtaojasta.

6 Rakenteelliset vaatimukset (Vna 1250/2014) 1/2 Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilat tulee kattaa ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Kompostointi on tehtävä tiivispohjaisella alustalla tai rakenteiden tulee olla muutoin vesitiiviitä.

7 Rakenteelliset vaatimukset (Vna1250/2014) 2/2 Lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron, käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana ei saa päästä nesteitä ympäristöön. Kuormaaminen on tehtävä kovapohjaisella alustalla. Kovapohjainen alusta voi olla esimerkiksi sepeliä tai soraa.

8 Pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden ja kuivalannan varastointi aumassa (Vna1250/2014) 1/2 Orgaanista lannoitevalmistetta ja lantaa, joiden kuivaainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan varastoida aumassa (vastaanottava tila). Kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 30 %:n kompostin jälkikypsytys voidaan tehdä aumassa. Jälkikypsytys on mahdollista ympäri vuoden. Varastointi aumassa on kielletty pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella. Aumavarastoinnista tulee ilmoittaa 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekee vastaanottaja. Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuivaainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan levitysaikana säilyttää pellolla neljä viikkoa levitystä odottamassa. Ei ilmoitusvelvollisuutta.

9 Pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden ja kuivalannan varastointi aumassa (Vna 1250/2014) 2/2 Sijoitus Kantavalle peltoalueelle, kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa. Etäisyys vähintään 100 m vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta. Etäisyys vähintään 5 m ojasta. Perustaminen Auman pohjalle vähintään 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turve). Auma on peitettävä tiiviillä peitteellä. Auman paikalta on poistettava lumi. Alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy. Yhteen aumaan on sijoitettava vähintään yhden hehtaarin alalle tai enintään koko lohkolle ja siihen rajautuville lohkoille levitettävä määrä orgaanista lannoitevalmistetta. Aumaan varastoitu orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta. Samalle paikalle uusi auma kahden välivuoden jälkeen.

10 Lannoitteiden käyttö (Vna1250/2014) 1/2 Lannoitteet levitettävä pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lannoituksessa otetaan huomioon: Keskimääräinen satotaso Viljelyvyöhyke Kasvinvuorotus Maalaji (vrt. ympäristökorvaus multavuus). Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä.

11 Lannoitteiden käyttö 2/2 Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata 24 tunnin kuluessa levityksestä. Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia. lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen muuta tavoin kuin sijoittamalla on kielletty. Kalteville peltolohkon osille levitettävät muut lannat ja orgaaniset. lannoitevalmisteet on muokattava maahan kahdentoista tunnin sisällä levityksestä. Peltolohkon osalla tarkoitetaan vähintään 25 aarin alaa. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä m vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.

12 Typpilannoitemäärät Tuotantoeläinten lannassa, eläinten laiduntaessa syntyvä lanta mukaan lukien ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha. Lantaa sisältävät orgaaniset lannoitevalmisteet ovat sellaisia, joiden tilavuudesta on lantaa enemmän kuin 10 % Pelto- ja puutarhakasvien viljelyä koskevat lisäksi liukoisen typen enimmäislannoitusmäärät (epäorgaaniset lannoitteet, eläinten lanta, myös laiduntaessa syntyvä ja orgaaniset lannoitevalmisteet). Syksyllä 1.9. alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35 kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen typen määrä huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta. Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys.

13 Toiminnanharjoittajan/vastaanottajan kirjanpitovelvollisuus Kirjanpidon tulee sisältää tiedot: Peltojen ravinnelisäykseen käytetyn lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ja typpilannoitteiden määrästä sekä niiden sisältämästä liukoisesta typestä ja kokonaistypestä; Satotasoista ja ajankohdista, jolloin lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty pellolle. Lanta-analyysin tiedot ja orgaanisten lannoitevalmisteiden tuoteselosteet on säilytettävä ja esitettävä ne pyydettäessä valvontaviranomaiselle.

14

15 Jätevesilietteiden käyttö lannoitteina (MMMa 24/11) Lietetuotteita koskevat yleiset haitallisten aineiden raja-arvot ja hygieniavaatimukset. Lisärajoitteet, kuten viljelymaan haitallisten metallien enimmäispitoisuudet ja lietteen aiheuttaman kuormituksen rajoitukset, koskevat yli 10 % jätevesilietettä sisältäviä tyyppinimiluettelon ryhmän 3A5 mukaisia tuotteita. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa kalkkistabiloitu puhdistamoliete ja mädätysjäännös. Mädätysjäännöksestä erotettua nestejaetta ei voi käyttää lannoitteena, jos jätevesilietteen osuus raaka-aineista on yli 10 %. Lisärajoitteet eivät koske maatilojen pienimuotoista lietteenkäsittelyä.

16 Jätevesilietteiden käyttö lannoitteina (MMMa 24/11) Ainoastaan käsiteltyä jätevesilietettä saa käyttää lannoitevalmisteena Haitallisten aineiden raja-arvot (arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki) Hygieniavaatimukset (salmonella, escherichia coli, juuripolte ja kasvintuhoojat) Viljelymaan haitallisten metallien enimmäispitoisuudet (elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki) Viljelysmaan ph vähintään 5,8. Kalkkistabiloitua puhdistamolietettä voidaan levittää viljelysmaalle, jonka ph on vähintään 5,5. Käyttö ainoastaan sellaisella viljelymaalla, jossa kasvatetaan esimerkiksi viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai muita sellaisia kasveja, joita ei käytetä ravinnoksi tuoreena, syömällä maanalainen osa tai eläinten rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla liete. Varoaika on viisi vuotta. Tänä aikana pellolla ei saa viljellä muita kuin edellä mainittuja tuotteita.

17 Kumimattoaltaat Ei virallista ylärajaa altaan koolle, mutta riskiharkinnan perusteella voidaan edellyttää altaan koon rajaamista. Hakemuksessa kuvataan lietealtaan rakennusmateriaali ja rakenne (liitteeksi suunnitelmapiirrokset); kalvon saumaaminen, ylimmän korkeustason pinta-ala, altaan syvyys, reunakaltevuus, salaojat, kaasunpoistoputkisto, altaan sekoituskohdat, altaan täyttö- ja tyhjennyskohdat, pohjaveden tarkkailujärjestelmät, altaan ankkurointi, altaan suoja-aita. Hakemuksessa on esitettävä myös penkereen toteutustapa. Hakemukseen on liitettävä ulkopuolisen asiantuntijan tekemä maaperäselvitys, joka sisältää tiedot rakennuspaikan topografiasta ja maalajista, pohjaveden pinnan korkeudesta, arvio maaperän soveltuvuudesta altaan rakentamiseen ja altaan perustamistapa (esim. massanvaihto/stabilointi kantavuuden parantamiseksi, maan tasauskerros). Lisää tietoa ympäristölupahakemuksessa vaadittavista lietealtaiden patoturvallisuutta koskevista selvityksistä löytyy ELY-keskuksen v julkaisemasta patoturvallisuusoppaasta ( kappaleessa 3.2.