Kaavoittajan näkökulma kaupunkialueiden ja rakennusten säilyttämiseen Leena Rossi, Tkt, yleiskaava-arkkitehti, 17.4.2008
harju järvi
Ilmakuva v. 1930
1960
1970
1990
2002
2002
2007
asiaan!
Prosesseista Ennakoiva työ Reagoiva työ Voiko kaavaa muuttaa? Onko asemakaava ajan tasalla? Mitä asemakaava sallii? Rakennuslupa Rakentaisinko lisäsiiven? Uusi verhous? Piharakennus? Toimenpidelupa Ilmoitusmenettely
VIITANIEMEN SUOJELUKAAVA JA MAISEMASUUNNITELMA Jyväskylän kaupunki/ Yhdyskuntatoimi/ Kaupunkisuunnitteluosasto 18.12.2006
TAVOITTEET Viitaniemen suojelukaava ja maisemasuunnitelma turvata Viitaniemen asuin- ja viheralueiden säilyminen viihtyisänä kaupunkiympäristönä ja valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena kokonaisuutena turvata suunnitteluvaiheessa havaittujen arvojen säilyminen sekä toisaalta ratkaista esille nousseita ongelmia
TAUSTAA Viitaniemen suojelukaava ja maisemasuunnitelma suunnittelualueen keskeiset osat muodostavat Viitaniemen rakennushistoriallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka on pääosin toteutunut vuosien 1959-64 aikana Viitaniemen rakentamisen historia on mielenkiintoinen esimerkki asemakaavoituksen, viheraluesuunnittelun, rahoitussuunnittelun ja rakennuskohtaisen suunnittelun yhteen sovittamisesta alueella on 16 eri arkkitehdin suunnittelemia rakennuksia yleissuunnitteluohjeet Aalto ja Järvi; rakennusten piirustukset tarkastettiin Asuntosäätiössä yhteistyössä säätiön, Aallon ja Järven kanssa alkuperäisen maisemasuunnitelman aluetta varten on tehnyt puutarhaarkkitehti Jussi Jännes, joka on laatinut myös joillekin Viitaniemen yksityispihoille puutarhasuunnitelmia
RAJAUS Viitaniemen suojelukaava ja maisemasuunnitelma Viitaniemi sijaitsee Tuomiojärven rannalla noin 1,5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta kaava-alueen määräytymisen lähtökohtana on vuonna 1959 vahvistuneen Viitaniemen ensimmäisen asemakaavan rajaus tarkasteluun otettu myös Viitaniemen länsipuolella sijaitseva, toistaiseksi asemakaavoittamaton alue (Eeronlahden pohjukan ranta-alue), Viitaniemen länsiosissa, Volmarinkadun varrella oleva omakotitalorivistö, sekä Viitaniemen itäpuolella sijaitseva pintavesilaitos maisemasuunnitelman rajaus on sama kuin kaava-alueen
PÄÄVAIHEET Viitaniemen suojelukaava ja maisemasuunnitelma OAS laadittu syksyllä 2002 kaava vireille 25.9.2002 aloituskokous 9.10.2002 viranomaisneuvottelu 7.10.2002 koululaistyöpajat syys-lokakuu 2002 teemakävelyt elokuu 2003 rakennushistoriallinen selvitys (Mari Kovanen) 2003 maisemaselvitys (Ulla Seppänen) 2005 luonnos nähtävillä 4 viikkoa 22.11.-20.12.2006 yleisötilaisuus kaavaluonnoksesta ke 23.11. kiinteistöille isännöitsijäkysely täytettäväksi tammikuu 2006 näyttelytilaisuus maisemasuunnitelman lähtökohdista 14.6.2006 kirjeet muutamille taloyhtiöille elokuu 2006 (koskien tonttirajojen muutoksia) kaupunginhallituksen käsittely 23.10.2006 kaupunkisuunnittelulautakunta 28.11.2006
KAAVAAN TEHDYT MUUTOKSET Viitaniemen suojelukaava tarkennettu lisärakentamisen periaatteita ja tutkittu niiden vaikutuksia mm. havainnekuvin tehty muutoksia joihinkin tonttirajoihin tarkistettu toteutuneita ja kaavaan tulevia rakennusoikeuksia laadittu suojeluluokitus laadittu uudet yleissuunnitteluohjeet (jotka korvaavat alkuperäiset ohjeet) tarkistettu pysäköintinormeja ja pysäköintijärjestelyitä kaava-alueella tarkistettu joitakin viheralueiden rajauksia sekä reittivarauksia tutkittu kiinteistökohtaisesti mm. jätekatosten, istutettavien alueiden sekä suojeltavien puiden merkintöjä
LISÄRAKENTAMISEN HAVAINNEKUVAT Viitaniemen suojelukaava Viitaniementien kärjen tontti (Viitaniementie 32) Nykyinen näkymä Näkymä lisärakentamisen jälkeen Nykyinen näkymä Näkymä lisärakentamisen jälkeen
VIITAKODIN LAAJENNUS Viitaniemen suojelukaava Nykyinen näkymä Näkymä korotuksen jälkeen
KASVILLISUUDEN KEHITTÄMINEN Viitaniemen maisemasuunnitelma
ALKUPERÄINEN MAISEMASUUNNITELMA Viitaniemen maisemasuunnitelma
KIINTEISTÖKORTIT Viitaniemen suojelukaava ja maisemasuunnitelma Kiinteistökohtaiset tarkastelut
Lähtötilanne Ehdotettu uudisrakennus
SÄILYKE Selvitysraportin kohdealue Koivikkotie 4.3.2008 / RT Koivikkotien alueella on jälleenrakennuskauden rintamamiestaloja Koivikkotien molemmin puolin ja se muodostaa kokonaisuuden Lohikosken muiden saman aikakauden omakotialueiden kanssa.
Koivikkotien pohjoispää. Rakennuksia on laajennettu ja uudistettu rakennustapaan sopimattomalla tavalla. Koivikkotie 8, 16 ja 18 eivät sovi ympäristöönsä kovin hyvin. Hyvin säilynyt osakokonaisuus. Koivikkotien inventoitavan alueen rajaus
Koivikkotien asemakaavan selostus vuodelta 1983.
Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaavakartta-analyysiä: Rakennus pakotetaan rakennettavaksi kiinni lähelle katua. Tavoitteena säilyttää katutila. Harjasuunta määrätty. Tavoitteena säilyttää rakennuksen muoto? Kerrosluku I2/3. Mahdollistaa laajentamisen vanhaan sopivalla tavalla. Väljä rakennusala. Tavoitteena mahdollistaa tarkoituksenmukainen laajentaminen mahdollisimman vähällä valvontatyöllä?
Johtopäätökset 1 Jotenkuten säilyttämisen arvoinen osa-alue?? Mahdollisuuksia: Metsikkötien loppupään ja Verkkokadun asukkaiden kiusaksi ympäristöstään täysin poikkeavaa täydennysrakentamista kevyenliikenteenväylän varteen. Valmis kunnallistekniikkakin löytyy! Uhkia: Liian suuret laajennukset väärillä materiaaleilla, väärällä kattomuodolla ja sopimattomalla ikkunatyypillä. Talopakettiuhka = perinnetalouhka? Kasvillisuuden laajamittainen hävittäminen? Rakennusoikeutta paljon käyttämättä. Miten tämä pahimmillaan voi vaikuttaa alueeseen?
Johtopäätökset 2 2 2, 3, 4 ja 5 2, 3, 4 ja 5 1, 2, 3 ja 5? Arvo heikentynyt? Alueella jo toteutuneita uhkia: 1) Liian suuret laajennukset. 2) Väärät materiaalit, väärät värit 3) Sopimaton kattomuoto 4) Sopimaton ikkunatyyppi.? 2, 3, 4 ja 5
Muuratsalon Haikka Asemakaava Wivi Lönn 1926
Rakennustaiteen museon arkisto: -Haikan kaava, Wivi Lönn 1925-26 -Tyyppitalopiirustus
Ote voimassa olevasta asemakaavakartasta (v. 1945)
Haikan suojelu Asukastilaisuus 4.2.2008 18.00 Avaussanat Ulla Kautto Illan aiheen ja työn tekijöiden esittely Säilytettävät pientaloalueet Jyväskylässä - Leena Rossi Haikka, työsuunnitelma - Taru Jokela 18.30 Työryhmien ohjeistus ja työryhmätyöskentelyä 19.15 Tulosten esittely, keskustelua 19.50 Päätössanat
S Ä I L Y K E - säilytettävien pientaloalueiden osayleiskaava ASUINALUEITA ERI AIKAKAUSILTA 1800-1900-lukujen vaihteen esikaupunkialueet 1940-50-lukujen jälleenrakennusalueet 1960-70-lukujen lähiö- ja kompaktikaupunkialueet Haikka on ainutlaatuinen! Vrt. Tarhamäki, Nisula, Halssila Toisaalta varhainen esimerkki kaavoitetusta mutta itserakennetusta omakotialueesta Toisaalta omaleimainen ja pienipiirteisempi verrattuna jälleenrakennuskauden alueisiin.
Kaivokatu
Kaivokatu
Kiitos!