TESJOEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TESJOEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Sisältö 1.Tesjoen päiväkoti... 3 1.1. Päiväkodin ryhmät ja henkilökunta... 4 2.Toimintaamme ohjaavat arvot ja tavoitteet...5 2.1. Varhaiskasvatusympäristö...6 3.Kielellinen kehitys ja kielen merkitys varhaiskasvatuksessa... 7 4.Lapselle ominainen tapa toimia...7 4.1. Leikkiminen...7 4.2. Liikkuminen...8 4.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu...8 4.4. Tutkiminen...8 5.Orientaatiot... 8 5.1. Matemaattinen orientaatio... 8 5.2. Luonnontieteellinen orientaatio...9 5.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio...9 5.4. Esteettinen orientaatio... 10 5.5. Eettinen orientaatio...10 5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio...11 6.Kasvatuskumppanuus... 11 7.Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa... 12 8.Monikulttuurinen varhaiskasvatus...12 9.Moniammatillinen yhteistyö...12

1. Tesjoen päiväkoti Tesjoen päiväkoti sijaitsee Loviisan kaupungin Tesjoen taajamassa valtatie seitsemän varrella. Tesjoki on luonnonläheinen ja lapsiperheille sopiva asuinalue, jossa on enimmäkseen omakoti- ja rivitaloasutusta. Viime vuosina alueelle on rakennettu uusia omakotitaloja ja lisää tonttimaata on kaavoitettu pientalorakentamiselle. Maisema on maaseutumaista haja-asutusta peltoineen ja metsikköineen, vaikka alueella on myös merkittävää pienteollisuutta. Päiväkodin lähiympäristössä sijaitsee myös muita kunnan tuottamia palveluita: suomen- ja ruotsinkieliset ala-asteet, neuvola, palvelutalo ja kirjasto. Alueella sijaitsee myös posti ja elintarvikekioski sekä kahvila. Tärkeimmät kaupalliset palvelut löytyvät Loviisan keskustasta, noin viiden kilometrin päästä. Tesjoen päiväkoti perustettiin vuonna 1974 monitoimitalona toimineeseen rakennukseen. Samassa rakennuksessa sijaitsivat tällöin päiväkoti, neuvola, nuorisotila ja posti. Vähitellen lapsimäärän kasvaessa päiväkotia laajennettiin ja lopulta rakennus otettiin kokonaisuudessaan päiväkodin käyttöön. Viimeisin laajennus tehtiin vuonna 2008, jolloin silloiset nuorisotilat muutettiin uudeksi alle 3-vuotiaiden osastoksi. Päiväkodin piha-alue on laaja ja vaihtelevaa maastoa. Aidatulta pihalta löytyy siirtolohkareita, pensaita ja puita lapsille sopiviksi leikkipaikoiksi. Talvella myös pulkka- ja liukurimäet löytyvät päiväkodin omalta pihalta. Päiväkodin omien tilojen lisäksi välittömästä läheisyydestämme löytyvät mainiot puitteet retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen: metsät, urheilukenttä, luistinrata ja hiihtolatu tarjoavat meille mahdollisuuden nauttia luonnon rauhasta ja sen virkistävistä vaikutuksista.

1.1. Päiväkodin ryhmät ja henkilökunta Päiväkodissamme on kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä ryhmää: Musikat: suomenkielinen ryhmä 0-3-vuotiaille lapsille sekä 3-4-vuotiaille osapäivälapsille. Tupukat: suomenkielinen ryhmä 3-6-vuotiaille lapsille. Kramis: ruotsinkielinen ryhmä 0-3-vuotiaille lapsille. Famppis: ruotsinkielinen ryhmä 3-6-vuotiaille lapsille. Ryhmien ikäjakauma on suuntaa-antava. Päiväkodissamme on mahdollisuus suomen- ja ruotsinkieliseen koko- ja osapäivähoitoon sekä esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoitoon. Lisäksi järjestämme erillisen sopimuksen mukaan vuoropäivähoitoa niille lapsille, jotka vanhempiensa työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi sitä tarvitsevat. Juhlapyhinä päiväkoti on suljettu. Päiväkodissamme työskentelee tällä hetkellä 12 kasvatusvastuussa olevaa henkilöä, keittiöapulainen ja siistijä.

2. Toimintaamme ohjaavat arvot ja tavoitteet

2.1. Varhaiskasvatusympäristö Tehtävämme on tukea lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä ja luoda turvallinen ja ilmapiiriltään lämmin toimintaympäristö, jossa sekä lapsilla että aikuisilla on turvallista olla. Turvallinen ja lämmin toimintaympäristö muodostuu siitä, että me aikuiset olemme aidosti läsnä lapsen elämässä. Me kohtaamme lapset ainutlaatuisina yksilöinä ja huolehdimme siitä, että he tulevat hyväksytyksi myös ryhmässä. Meiltä edellytetään herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tarpeisiin ja tunteisiin. Tavoitteenamme on hyvinvoiva lapsi! Olemme sopineet viisi toimintatapaa, joilla me toteutamme arvojamme konkreettisesti: Emme puhu toistemme päälle. Yksi aikuinen kerrallaan ohjaa lasta. Suunnittelemme työvuorot sellaisiksi, että vanhempien kohtaamiselle on aikaa. Toimimme pienryhmissä. Kun olemme lapsiryhmässä, keskustelemme lasten kanssa, emme aikuisten kanssa lasten yli.

3. Kielellinen kehitys ja kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lasta ympäröivät aikuiset opettavat omalla esimerkillään lapsille, miten kieltä voi käyttää. Jos aikuisten kielenkäyttö on monipuolista ja asiallista myös lapset oppivat käyttämään kieltään niin. Sen lisäksi, että lapset oppivat uusia sanoja ja käsitteitä, he oppivat myös, miten toisille ihmisille puhutaan. Vahvistamme lasten kielenkehitystä päivittäisillä satu-, loru- ja lauluhetkillä. Lapset pääsevät myös itse kertomaan satuja ja esittämään näytelmiä tai nukketeatteria. Vapaassa leikissä lapset harjoittavat kieltään yhdessä toisten kanssa. Osallistumalla lasten leikkiin aikuisella on mahdollisuus rikastuttaa lasten kieltä. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja velvollisuus kuunnella. Näitä taitoja lapsi harjoittelee ensin aikuisen kanssa. Kun vuorovaikutussuhde aikuisen kanssa toimii, lapsi oppii olemaan vuorovaikutuksessa myös toisten lasten kanssa. Kuulluksi tulemista ja toisten kuuntelemista harjoitellaan päivittäin sekä kahdenkesken että ryhmässä. Oivallisia keskustelutilanteita ovat arkipäivän tilanteet, kuten ruokailuja pukeutumishetket. Aikuiset huolehtivat siitä, että myös hiljaiset ja ujot lapset tulevat joka päivä kuulluksi. Päiväkotimme suomenkielisissä ryhmissä käytämme suomenkieltä ja ruotsinkielisissä ryhmissä ruotsinkieltä. 4. Lapselle ominainen tapa toimia Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on nostettu esiin neljä lapselle ominaista tapaa toimia: leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaisu. 4.1. Leikkiminen Lapsi oppii monia asioita leikin kautta, muun muassa yhteistoimintataitoja ja kielen käyttämistä. Ennen kaikkea lasten mielikuvitus kehittyy ja he saavat pitää hauskaa. Aikuiset joko osallistuvat lasten leikkeihin tai havainnoivat leikkejä aktiivisesti. Aikuiset huolehtivat, että leikit sujuvat turvallisesti. Suunnittelemme toimintamme siten, että lapsilla on aikaa, rauhaa ja tilaa leikkiä. Lapsilla on mahdollisuus valita, haluavatko he leikkiä yksin vai ryhmässä. Aikuiset ohjaavat leikkitilanteita niin, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan leikkeihin.

4.2. Liikkuminen Päiväkodissamme lapset liikkuvat sekä sisällä että ulkona. Ulkoilemme sekä päiväkodin pihalla että lähiympäristössä, muun muassa lähellä olevissa metsissä. Lapset harjoittelevat liikkuessaan muassa juoksemista, hyppäämistä, heittämistä, hiihtämistä ja luistelemista. Tarjoamme lapsille iän ja kehitystason huomioiden mahdollisuuden kokeilla monipuolisesti erilaisia liikkumismuotoja. Ohjatut liikuntatuokiot ovat leikkimielisiä ja vain harvoin lapset kilpailevat toisiaan vastaan. Tavoitteemme on, että lapset löytäisivät liikkumisen ilon. 4.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu tarkoittaa käytännössä sitä, että lapset saavat kokeilla erilaisia materiaaleja ja menetelmiä: maaleja, muovailumateriaaleja, huovutusta, erilaisten kynien käyttämistä, nikkarointia jne. Tärkeintä on tekemisen ilo, ei lopputulos. 4.4. Tutkiminen Lapsi oppii tutkimalla ja kokeilemalla asioita itse. Aikuisten on oltava joustavia ja annettava tilaa lapsen kiinnostuksenkohteille: kun lapsi kiinnostuu jostain, hän haluaa itse tutkia ja ottaa asiasta selvää. 5. Orientaatiot Tässä luvussa käsittelemme valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa esiteltyjä orientaatioita päiväkodin tasolla. Ryhmien omissa varhaiskasvatussuunnitelmissa orientaatioiden käytännön toteuttamista tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. 5.1 Matemaattinen orientaatio Lapsilla on luontainen kiinnostus matematiikkaan. Erilaisten matematiikkaan ja loogiseen ajatteluun liittyvien arjen toimintojen kautta he harjoittavat loogista ajattelutapaansa ja sitä kautta saavat valmiuksia myöhemmin opeteltavia matemaattisia taitoja varten. Päiväkodin arjessa on lukemattomia mahdollisuuksia harjoittaa loogista ja matemaattista ajattelua. Esimerkiksi pukeutumistilanteissa lapsi harjoittelee hahmottamista, pelejä pelatessa numeroita ja laskemista ja leikin jälkiä siivotessaan muun muassa lajittelua.

5.2. Luonnontieteellinen orientaatio Päiväkotiamme ympäröivät metsät ja pellot. Teemmekin lasten kanssa usein retkiä lähimetsiin. Näillä retkillä tutkailemme lasten kanssa muun muassa luonnon muuttumista eri vuodenaikoina. Liikkumalla luonnossa lapset oppivat kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa. 5.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Keskustelemme lasten kanssa asioista, joita yhteiskunnassamme tapahtuu juuri nyt. Lapset kuulevat aiheita vanhemmiltaan tai televisiosta ja haluavat usein jatkaa keskustelua vielä päiväkodissa. Entisaikojen tapahtumia taas mietimme useimmiten perinteisten juhlapyhien, muun muassa pääsiäisen, juhannuksen ja joulun, yhteydessä. Lapsia kiinnostaa kovasti, miten ennen on eletty ja miten asioita on silloin tehty. Tutustumme lasten kanssa aktiivisesti päiväkodin ympäristöön. Käymme leikkipuistossa ja teemme vierailuja kirjastoon sekä Taasia- että Emil-koteihin. Taasia- ja Emil-kotien vanhat asukkaat nauttivat lasten vierailuista ja vastaavasti lapset näkevät, että yhteiskunnassamme on myös vanhoja ja sairaita ihmisiä, mutta heillekin on omat hoitajansa. Omien vierailujemme lisäksi pyydämme vierailijoita myös tänne päiväkotiin. Vuosittaiset äitien-, isän- ja isovanhempienpäivät kahvituksineen tarjoavat lapsille mahdollisuuden esitellä päiväkotia heidän omille läheisilleen. Sauli Niinistö virkaanastujaispäivänään.

5.4. Esteettinen orientaatio Siisti tila, jonka sisustuksessa on huomioitu lasten tarpeet, houkuttelee lapset leikkimään. Jotta tilat pysyisivät siisteinä ja houkuttelisivat lapset yhä uudelleen leikkiin, me aikuiset omalla esimerkillämme opetamme lapset arvostamaan sitä, että tavarat ovat järjestyksessä ja omilla paikoillaan. Lasten luovat taideteokset ovat tärkeä osa esteettistä orientaatiota. Erilaisten materiaalien kokeileminen ja taideteosten luominen on lapsille tärkeää, mutta melkein yhtä tärkeää heille on se, että taideteokset asetetaan esille. Nähdessään oman taideteoksensa toisten joukossa lapset saavat kokea ilon ja ylpeyden tunteita. Asettamalla lasten taideteoksia esille me aikuiset osoitamme lapsille arvostavamme sitä, mitä he ovat luoneet. Päiväkodin arjesta löytyy paljon kauniita asioita, joista me parhaamme mukaan nautimme. Kirjojen ihanien kuvien, kauniin auringonnousun tai luonnon monimuotoisten värien ihmetteleminen yhdessä lasten kanssa opettaa lapsiakin tarkkailemaan ympäröivää maailmaa ja kiinnittämään huomiota silmää miellyttäviin yksityiskohtiin. Kauniiden asioiden huomaaminen edellyttää, että me olemme arjen keskellä valmiita pysähtymään näiden asioiden äärelle. 5.5. Eettinen orientaatio Päiväkodin arjessa tulee usein eteen tilanteita, joissa pitää miettiä, mikä on oikein ja mikä väärin. Saako esimerkiksi toisen kädestä ottaa lelun, saako toisen puheen keskeyttää tai saako kaverin nimestä tehdä pilkkaa? Näissä tilanteissa on tärkeää, että me aikuiset kohtelemme jokaista lasta samalla tavalla. Meidän jokaisen on johdonmukaisesti puututtava tilanteisiin, joissa joku toimii väärin. Näiden tilanteiden selvittäminen ja anteeksipyytäminen voivat olla monelle lapselle vaikeita asioita. Anteeksipyytäminen ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat kuitenkin taitoja, joita jokainen lapsi tarvitsee koko elämänsä ajan. Keskustelemme lasten kanssa päivittäin siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Lisäksi mietimme oikeaa ja väärää muun muassa satukirjojen kautta. Tärkein tapa osoittaa lapsille, mikä on oikein ja mikä väärin, on kuitenkin oma esimerkkimme. Se, kuinka me aikuiset käyttäydymme toisiamme ja lapsia kohtaan, osoittaa lapsille, minkälainen käytös on hyväksyttävää.

5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Uskonnollisten juhlapyhien aikaan käymme lasten kanssa läpi uskonnollisia aiheita. Joulun ja pääsiäisen aikoihin käymme seurakuntakodilla kirkkoherran pitämässä hartaudessa. Näissä yhteyksissä keskustelemme myös kulttuurien eroavaisuuksista. Esimerkiksi joulua ei vietetä kaikkialla samalla tavalla kuin Suomessa. 6. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus alkaa siitä, kun lapsi tulee vanhempiensa kanssa tutustumaan päivähoitoon. Tutustumisvaiheessa luomme pohjan vanhempien ja päiväkotihenkilöstön väliselle yhteistyölle, joka jatkuu koko lapsen päivähoidossa olon ajan. Päiväkotiin tutustuminen ennen varsinaisen hoidon alkua on tärkeää, jotta sekä lapsi, vanhemmat että päiväkodin työntekijät saavat tutustua toisiinsa ja toistensa toimintatapoihin. Toimivan kasvatuskumppanuuden perusta on avoin ja luottamuksellinen kanssakäyminen lapsen vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välillä. Vaikka kasvatuskumppanuus on tasavertaista yhteistyötä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi, vastuu toimivan yhteistyösuhteen rakentamisesta on päiväkodin työntekijöillä. Kasvatuskumppanuus on osa jokaista päivähoitopäivää; keskustelut vanhempien kanssa lasta tuotaessa ja haettaessa auttavat meitä työskentelemään lapsen parhaaksi. Päivittäisten tapaamisten lisäksi keskustelemme vanhempien kanssa vanhempainkeskusteluissa, vanhempainilloissa sekä päiväkodin ja perheen yhteisissä tapahtumissa. Päiväkotiin tutustumisen ja vanhempainkeskustelujen pohjana toimii lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Kirjaamme siihen yhdessä lapsen vanhempien kanssa toimintatapoja ja tavoitteita, joilla me tuemme lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä.

7. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Tehtävämme on tukea lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimista. Jos lapsi tarvitsee erityistä tukea, muokkaamme arkeamme mahdollisuuksien mukaan sellaiseksi, että lapsi saa tarvitsemansa tuen. Erityiseen tukeen liittyvissä asioissa saamme ohjausta ja konsultaatiota kiertäviltä erityislastentarhanopettajiltamme. Tarvittaessa laadimme yhdessä lapsen vanhempien kanssa lapselle erityisen tuen suunnitelman, joka on osa lapsen omaa henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaansa. 8. Monikulttuurinen varhaiskasvatus Päiväkotimme arjessa näkyvät suomalainen, suomenruotsalainen ja venäläinen kulttuuri. Tuemme lapsia ja perheitä säilyttämään heidän oman kulttuuri-identiteettinsä perehdyttäen heitä samalla suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin toimintatapoihin. Omalla esimerkillämme me aikuiset opetamme lapset hyväksymään ja kunnioittamaan erilaisuutta ja erilaisia kulttuureita. Arjessamme erilaiset kulttuurit on huomioitu muun muassa niin, että lasten syntymäpäiväjuhlissa onnittelulaulu lauletaan suomen- ja ruotsinkielen lisäksi myös venäjäksi. 9. Moniammatillinen yhteistyö Yhteistyökumppaneitamme Tesjoen alueella ovat suomen- ja ruotsinkieliset ala-asteet, neuvola, seurakunta, kirjasto, sekä Taasia- ja Emil-kodit. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä kiertävien erityislastentarhanopettajien, terveyskeskuspsykologin sekä erilaisten terapeuttien kanssa (muun muassa puhe- ja fysioterapeutit).