LAUKAAN KANSALAISOPISTO

LAUKAAN KANSALAISOPISTO TAITEEN PERUSOPETUS yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Taiteen perusopetuksen toiminta Laukaassa perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998). Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen 30.3.2005 vahvistamaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dr 11/011/2005). Opetushenkilöstön kelpoisuus perustuu asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Tämä opetussuunnitelma on päivitetty 20.8.2013, hyväksytty Laukaan vapaaaikalautakunnassa 26.9.2013 ja on voimassa 27.9.2013 alkaen koskien taiteen perusopetusta kuvataiteessa, käsitöissä ja teatteritaiteessa. Opetussuunnitelmaa on velvoittavana käytettävä 27.9.2013 alkaen. 1

LAUKAAN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN SELAAMISTA HELPOTTAVAT VÄRIT: TOIMINTA-AJATUS TAITEEN PERUSOPETUS (yhteinen osio) Visuaaliset taiteet KUVATAIDE Visuaaliset taiteet KÄSITYÖ TEATTERITAIDE 2

SISÄLTÖ 1 TOIMINTA-AJATUS...8 2 TAITEEN PERUSOPETUS...9 2.1 Mitä se on?...9 2.2 Opetussuunnitelma...10 2.3 Taiteen perusopetuksen tehtävät...11 2.4 Arvot ja yleiset tavoitteet...12 2.5 Oppimiskäsitys...12-13 2.6 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen (HOPS)...13 2.7 Opettajan pätevyys...13 3 OPISKELU...14 3.1 Opiskeluympäristö ja työtavat...14 3.2 Oppilaaksi ottaminen ja oppilasmaksut...14-15 3.3 Opintojen hyväksilukeminen...15 4 ARVIOINTI JA TODISTUKSET...16 4.1 Oppilasarviointi...16 4.2 Todistusten sisältö...16 5 YHTEISTYÖ...17 6 OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN...17 3

VISUAALISET TAITEET 1 YLEINEN OPPIMÄÄRÄ: KUVATAIDE ja KÄSITYÖ...18 1.1 Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto...19 1.2 Käsityön suuntautumisvaihtoehto...19 1.3 Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot...19 1.4 Opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt...20 1.5 Työtavat ja -tilat...20 2 VISUAALISTEN TAITEIDEN SUUNTAUTUMISVAIHTO- 4 EHTOJEN YHTEISET TAVOITTEET...21-22 3 OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN...23 4 ARVIOINTI...23 4

KUVATAIDE 2 1 YLEINEN OPPIMÄÄRÄ...24 1.1 Opetuksen tavoitteet...24-25 1.2 Kuvataideopetus Laukaan kansalaisopistossa...25-26 1.3 Opintojen laajuus...27 1.4 Oppilaaksi ottaminen, ryhmäkoot ja opetustilat...27 1.5 Kuvataideopintojen rakenne...27 2 KUVATAITEEN OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET 4 SISÄLLÖT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN...28-29 3 KUVATAITEEN PERUSOPINNOT...30 3.1 Tavoitteet opintokokonaisuuksittain 1-6...30 3.2 Opintokokonaisuuksien 1-3 keskeiset tavoitteet ja oppisisällöt...31 3.3 Opintokokonaisuuksien 1-3 oppisisällöt...32 3.4 Opintokokonaisuuksien 4-6 keskeiset tavoitteet ja oppisisällöt...33 3.5 Opintokokonaisuuksien 4-6 oppisisällöt...34 4 KUVATAITEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT...35 4.1 Opintokokonaisuudet 7-10 (työpajaopinnot)...35 4.2 Opintokokonaisuuksien 7-10 keskeiset tavoitteet ja oppisisällöt...36 4.3 Opintokokonaisuuksien 7-10 oppisisällöt...37 5 ARVIOINTI KUVATAITEESSA...38 5.1 Oppilaan opinnoissa edistymisen tukeminen...38 5.2 Omien tavoitteiden asettamiseen ohjaaminen...38 5.3 Kannustaminen ja rohkaisu...39 5.4 Monipuolinen ja jatkuva arviointi...39-41 5

KÄSITYÖ 1 YLEINEN OPPIMÄÄRÄ...42 1.1 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt opintokokonaisuuksittain...42-43 1.2 Käsityön taiteen perusopetus Laukaan kansalaisopistossa...44 2 OPETUS JA OPISKELU KÄSITYÖKOULUSSA...45-46 3 KESKEISET SISÄLLÖT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN...47 3.1 Varhaisiän valmentavat opinnot...47 3.2 KÄSITYÖN PERUSTEET / Opintokokonaisuudet 1 6...48-51 4 KÄSITYÖN TYÖPAJAOPINNOT Opintokokonaisuudet 7-10...52-53 5 KÄSITYÖKOULUN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN LAUKAAN KANSALAISOPISTOSSA...54 5.1 Opettajat...54 5.2 Oppimisympäristö...54 5.3 Oppilaaksi ottaminen...54 5.4 Opetusjärjestelyt...54 6 ARVIOINTI...55 6.1 Oppilasarviointi...55 6.2 Todistus...55 6

TEATTERITAIDE 1 YLEINEN OPPIMÄÄRÄ...56 1.1 Tavoitteet ja tehtävät...56 1.2 Oppimiskäsitys...57 2 TAVOITTEELLINEN ETENEVÄ OPETUS...58 2.1 Opetuksen rakenne ja laajuus...58 2.2 Perusopinnot...58 2.3 Opintokokonaisuudet...59 2.4 Työpajaopinnot...59 3 OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT..60 4 OPINTOKOKONAISUUDET...61 4.1 Perusopinnot...61-66 4.2 Työpajaopinnot...67-68 5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...69 5.1 Oppilasvalinta ja ryhmäkoot...69 5.2 Opettajan pätevyys...69 5.3 Opetustilat ja -ympäristö...69 6 YHTEISTYÖ...70 7 ARVIOINTI / Arvioinnin periaatteet...71 7

TAITEEN PERUSOPETUS Taideteos on ainutlaatuisen luonteen ainutlaatuinen tulos. Oscar Wilde 1 TOIMINTA-AJATUS Laukaan kansalaisopisto on kunnallinen yleissivistävää koulutusta antava oppilaitos. Kansalaisopisto on toiminut Laukaassa vuodesta 1963 tarjoten laadukasta ja monipuolista harrastus- ja opetustomintaa sekä mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen sekä tietojen ja taitojen kartuttamiseen jatko-opintoja varten kaikenikäisille. Taiteen perusopetusta on annettu Laukaassa vuodesta 1993. Taiteen perusopetus on yksi opistotoimintamme tärkeistä osa-alueista. Tarjoamme lapsille ja nuorille yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta käsitöissä ja kuvataiteessa ja syksystä 2011 alkaen myös teatteritaiteessa. Olemme antaneet opetusta myös tanssitaiteessa. Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää opetusta, jonka myötä opiskelija saa valmiudet taiteen elinikäiselle harrastamiselle sekä taiteenalan ammattiin valmistavalle koulutukselle. Haluamme tarjota opiskelijoillemme väylän persoonalliselle itseilmaisulle, taitojen kehittämiselle sekä taiteen ja eri kulttuurien ymmärtämiselle taidealojen ammattilaisten ohjauksessa. Pyrimme aktiivisesti kehittämään toimintaamme ja eri yhteistyön muotoja. 8

TAITEEN PERUSOPETUS 2 TAITEEN PERUSOPETUS 2.1 Mitä se on? Taiteen perusopetuksesta säädetään taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja asetuksessa (813/1998). Taiteen perusopetuksesta annetun lain 1 :n mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, jota järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Taiteen perusopetuksen järjestäminen kunnissa ei ole pakollista, mutta Laukaan kunnassa taiteen perusopetuksen tarjoaminen koetaan erityisen tärkeänä, koska Suomen perustuslain (11.6.1999/731) lain 16 mukaan jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa eikä se tarkoita perusopetuslain (629/1998) tai perusopetusasetuksen (852/1998) mukaista perusopetuksen ja -koulun taidekasvatusta. Taiteen perusopetuksen tarkoituksena on antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetus tulee järjestää lain ja asetuksen sekä Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Eilen ajatus oli minun, tänään se on sinun ja huomenna se kuuluu koko maailmalle. K. Stanislavski 9

TAITEEN PERUSOPETUS 2.2 Opetussuunnitelma Opetushallitus vahvisti 30.3.2005 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman perusteet ovat määräys, jonka pohjalta koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmasta. Koulutuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy omalle toiminnalleen opetussuunnitelman, jonka perustana ovat Opetushallituksen vahvistamat taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Yleinen oppimäärä eri taiteenaloilla muodostuu opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa taiteenaloittain samoin kuin mahdolliset opintokokonaisuuksien suorittamista koskevat erityiset ohjeet. Koulutuksen järjestäjä voi oman valintansa mukaan muodostaa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen opintokokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta tasolta toiselle eteneviä opintokokonaisuuksia, joiden mukaan oppilas voi edetä valitsemissaan opinnoissa ja syventää ja laajentaa osaamistaan. Opintokokonaisuuksien tarjonta ja järjestys eri taiteenaloilla määritellään paikallisesti ja paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Opintokokonaisuuksien toteuttamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Opinnot tulee järjestää siten, että oppilaan siirtyminen yleisestä oppimäärästä laajaan ja laajasta oppimäärästä yleiseen on mahdollista. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä on pyrittävä joustavuuteen niin, että taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Yleiseen oppimäärään kuuluvien opintokokonaisuuksien lisäksi oppilaitos voi tarjota oppilaitoskohtaisia valinnaisia opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteet ja sisällöt laaditaan niin, että ne syventävät ja laajentavat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä opintokokonaisuuksia. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä omalle toiminnalleen opetussuunnitelma, jonka perustana ovat Opetushallituksen vahvistamat taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat: toiminta-ajatus, arvot ja opetuksen yleiset tavoitteet, oppimiskäsitys, opiskeluympäristö ja työtavat, opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain, opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt, annettavan opetuksen määrä opintokoko-naisuuksittain (laskennan perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia), oppilaan opiskelun kestoa koskevat ohjeet, oppilasarviointi, muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen, todistusten sisältö, oppilaaksi ottaminen sekä yhteistyö muiden tahojen kanssa. Opetussuunnitelman tulee mahdollistaa eri taiteen alojen välinen yhteistyö. 10

TAITEEN PERUSOPETUS 2.3 Taiteen perusopetuksen tehtävät Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Oppilaitos voi järjestää alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Taiteen opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin. 11

TAITEEN PERUSOPETUS 2.4 Arvot ja yleiset tavoitteet Toiminnan lähtökohtina ovat oppilaan yksilöllisyys ja oikeus toimia ryhmän tasa-arvoisena jäsenenä. Pyrimme opetuksessamme tukemaan lasten ja nuorten oman ilmaisun kehittämistä sekä oman kulttuuriperinnön arvostamista monipuolisen opetustarjonnan ja ammattitaitoisten opettajien avulla. Pyrimme kehittämään yhteistyötä taiteen perusopetukseeen osallistuvien opettajien ja oppilaiden kesken sekä muiden yhteistyöstä kiinnostuneiden toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. Oppilailla on oikeus esittää omia ideoitaan ja ajatuksiaan sekä vaikuttaa opetuksen teemoihin. Tavoitteena on kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa. 2.5 Oppimiskäsitys Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Taidekasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä ja tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opis- 12

TAITEEN PERUSOPETUS kelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edistyminen on mahdollista. Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. 2.6 Opetuksen ja oppimäärän yksilöllistäminen (HOPS) Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. 2.7 Opettajan pätevyys Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty asianomaisen taiteenalan opettajan kelpoisuus, tai henkilö, jolla on asianomaiselle taiteen alalle soveltuva muu koulutus tai alalla työskentelyn kautta hankittu riittäväksi katsottu pätevyys. 13

TAITEEN PERUSOPETUS 3 OPISKELU 3.1 Opiskeluympäristö ja työtavat Hyvä opiskeluympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä oppimisympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen sekä oppilasta rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita, ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu. Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu ja oppiminen. Taiteen perusopetuksessa Laukaassa korostuu käytännönläheisyys sekä tekemällä ja tutkimalla oppiminen. Oppimista tuetaan tilanteen mukaan yhteisillä keskusteluilla ajankohtaisista oppilaita kiinnostavista ja askarruttavista asioista. Pyrimme huolehtimaan oppilaiden yksilöllisistä tarpeista, jolloin oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua persoonallisena yksilönä yhteiseen toimintaan. Opetuksen yhteydessä tapahtuvaan toiminnan tai oppilastöiden dokumentointiin tulee olla oppilaiden ja huoltajien lupa. 3.2 Oppilaaksi ottaminen ja oppilasmaksut Etusijalla ryhmiin ovat opintojaan jatkavat opiskelijat, uusiin alkaviin ryhmiin opiskelijat otetaan ilmoittautumisen perusteella ja mikäli aloittajia on enemmän kuin aloituspaikkoja, suoritetaan opiskelijavalinta arpomalla. Opiskelijoita otetaan myös vapautuville paikoille ilmoittautumisen ja mahdollisen arpomisen myötä. Vapautuneista paikoista voi tiedustella kansalaisopiston toimistolta (014-2675761). Taiteen perusopetuksen vuodesta toiseen etenevän opetuksen vuoksi jatkavien ryhmiin pyrkivien opiskelijoiden tulee osoittaa valmiutensa opintoihin kansalaisopiston rehtorin ja kuvataideopettajan kanssa sovitulla tavalla. Ilmoittautumisohjeet löytyvät tarkemmin kunnan www-sivuilta (www.laukaa.fi) sekä kunnan talouksiin jaettavasta Vatti -esitteestä. Ilmoittautuminen tapahtuu opiston toimis-toon puhelimitse. Opiskelupaikan saamisesta ilmoitetaan kirjeitse. Opiskelijoilta peritään lukukausi- ja mahdollisesti myös tarvikemaksu, josta kerrotaan tarkemmin kunnan www-sivuilla sekä kaikkiin talouksiin jaettavas- 14

TAITEEN PERUSOPETUS sa Vatti esitteessä. Maksujen suuruuden vahvistaa vuosittain vapaa-aikalautakunta. Opetuksen ohessa järjestettävistä näyttely- ja tutustumismatkoista saatetaan periä erillinen korvaus. Erillisistä maksullisista retkistä tiedotetaan hyvissä ajoin kirjallisesti huoltajille. 3.5 Opintojen hyväksilukeminen Oppilaat voivat lukea hyväkseen muilla taiteenaloilla tehtyjä opintoja siten kuin oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määritellään. Rehtori ja opettaja päättävät muilla taiteenaloilla tehtyjen opintojen hyväksilukemisesta. 15

TAITEEN PERUSOPETUS 4 ARVIOINTI JA TODISTUKSET 4.1 Oppilasarviointi Arvioinnin tehtävänä on kuvataiteessa tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Oppilaan tulee saada työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Jatkuvan arvioinnin muodoista päätetään oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua. 4.2 Todistusten sisältö Oppilas saa halutessaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista. Oppilaan on osoitettava todistuksen antajalle kaikki päättötodistuksen saamiseen oikeuttavat opinnot suoritetuiksi. Päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat: 1)koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi, 2)taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan, 3)oppilaan nimi ja syntymäaika, 4)opiskeluaika vuosina, 5)oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä niissä (laskennan perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia), 6)rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima, 7)Lain- säädäntö, johon koulutus perustuu, 8)opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä, 9)maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta, 10) maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2004 mukaisesti. 16

TAITEEN PERUSOPETUS 5 YHTEISTYÖ Laukaan kansalaisopiston taiteen perusopetuksessa pyritään aktiivisesti taiteidenväliseen yhteistyöhön taiteen perusopetuksen sekä kansalaisopiston opettajien ja oppilaiden kesken mahdollisuuksien mukaan. Toiminnassa huomioidaan myös muut paikalliset tahot sekä toimijat ja pyritään toteuttamaan monitaiteellisia tapahtumia ja näyttelyitä kunnan alueella erilaisissa tiloissa ja ympäristöissä. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat Laukaan kunnan ja Jyväskylän museot, kuva-, teatteri- ja käsityötaiteilijat, kirjastot ja muut Keski-Suomessa taiteen perusopetusta antavat tahot. 6 OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Laukaan kansalaisopiston taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma päivitetään valtakunnallisten opetussuunnitelmanperusteiden uudistuessa ja se tarkastetaan viiden vuoden välein. 17

VISUAALISET TAITEET I begin with an idea and then it becomes something else. Pablo Picasso Vita brevis, ars longa. Hippocrates 1 YLEINEN OPPIMÄÄRÄ Laukaassa visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän suuntautumisvaihtoehdot ovat KUVATAIDE ja KÄSITYÖ. 1.1 Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdossa oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat kuvallinen ilmaisu, kuvallinen media, kulttuuriperintö, esineympäristö ja muotoilu sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt. Oppilas oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ilmiöitä nykyyhteiskunnassa historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. 18

1.2 Käsityön suuntautumisvaihtoehto Käsityön suuntautumisvaihtoehdossa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön eri osa-alueilla, joita ovat esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Käsityöilmaisu perustuu kulttuuriperintöön, taiteidenvälisyyteen ja luonnontuntemukseen. Oppilas oppii arvostamaan käden taitoja ja ymmärtää käsityön kulttuurisia merkityksiä. Käsityön teemoja yhdistävät ympäristötaidekasvatus ja kestävän kehityksen periaatteet. 1.3 Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot Yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). Oppilaan on osoitettava todistuksen antajalle kaikki päättötodistuksen saamiseen oikeuttavat opinnot suoritetuiksi. Koulutuksen järjestäjä määrittelee sekä perus- että työpajaopintojen opintokokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt sekä nimet, keston, laajuuden ja toteuttamistavan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen pohjalta. Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä voi sisältää valinnaisia opintokokonaisuuksia, joita voidaan järjestää myös yhteistyössä muun taiteen perusopetuksen kanssa. Koulutuksen järjestäjä voi opetussuunnitelmassaan määritellä näitä opintoja sisällytettäväksi vaadittavaan kymmeneen opintokokonaisuuteen. 19

1.4 Opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt Opetuksessa on otettava huomioon visuaalisten taiteiden luonne. Oppimistapahtumassa on keskeistä omien kokemuksien, ajatusten ja tunteiden pohdinta ja niiden työstäminen visuaaliseen muotoon. Materiaalien ja tekniikoiden parissa työskentely vaatii aikaa. Opintokertojen tulee olla riittävän pitkiä ensimmäisten kuuden opintokokonaisuuden aikana, ja työpajoissa opintokertojen tulee olla perusopetuksen opintokertoja pidempiä. Visuaalisissa taiteissa ilmaisukyky, taidot ja tiedot kehittyvät, kun opiskelu etenee rauhallisesti ja pitkäkestoisesti. Opetus tapahtuu viikkoopetuksena, kurssimuotoisena opetuksena ja monimuoto-opetuksena vuosittain suunnitellun lukujärjestyksen mukaisesti. Opetussuunnitelman tulee mahdollistaa eri taiteen alojen välinen yhteistyö. 1.5 Työtavat ja -tilat Opiskelussa korostuu yhteisöllisyys sekä vuorovaikutteisuus ja opiskelijoille tarjotaan turvallinen ilmapiiri ilmaista itseään. Opetustoiminnassa ja materiaalihankinnoissa huomioidaan ympäristön suojelu ja kierrätys. Mikäli oppilastöitä tai opetustapahtumia halutaan dokumentoida tai käyttää kuvia painetuissa materiaaleissa, tulee opiskelijoilta ja huoltajilta pyytää lupa kirjallisesti. Luokkatilojen ulkopuolella tapahtuvasta opetuksesta ja retkistä tiedotetaan etukäteen kirjallisesti opiskelijoita ja huoltajia. Työtiloina ja ympäristönä toimii Opistotalo Saralinna Laukaan keskustassa sekä kunnan alueen luonto. Opetuksessa pyritään järjestämään opiskelijoille mahdollisuus retkiin, taidenäyttelyihin ja taiteiden väliseen toimintaan. 20

2 VISUAALISTEN TAITEIDEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTOJEN YHTEISET TAVOITTEET Visuaalisten taiteiden taiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan taitoja toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on kehittää visuaalisen ajattelun taitoja niin, että oppilaalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laaja-alaisuudesta ja kerroksellisuudesta. Oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas voi määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin sekä ymmärtää, analysoida ja tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä. Tavoitteena on, että oppilas opintojen myötä oppii ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elämässään. Visuaaliset valmiudet, oppilas oppii: - ajattelunvalmiuksia maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla -oman työskentelynsä jäsentämistä ja pohdintaa -käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja taitojaan - visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja osaa käyttää niitä. Ilmaisu, oppilas oppii: - ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti - ilmaisussa tarvitsemiaan taitoja ja tietoja - käyttämään keskeisiä välineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan niitä työskentelyssään -soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa - hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta ja mediasta sekä visuaalisten ja muiden alojen ammattilaisilta. -välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä. 21

Kulttuurisuhteen kehittyminen, oppilas oppii: - hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavasta, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä keskenään -arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureita - tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot, oppilas oppii: -keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta -ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä -työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa - käyttämään kulttuuripalveluja. Arviointikyvyn kehittyminen, oppilas oppii: -arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden työskentelyprosessia, oppimista ja tuloksia -arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä mediaympäristöä. 22

3 OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN Oppimäärää ja opetusta yksilöllistettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat visuaalisten taiteiden tavoitteiden mukaiset. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Opetuksessa painottuvat oppilaan yksilölliset tavoitteet ja elämyksellinen kokeminen. Opetus voi tapahtua yksilöopetuksena tai ryhmäopetuksena. 4 ARVIOINTI Arviointi on jatkuvaa ja oppimiseen kannustavaa, ja oppilaalle annetaan palautetta myös oppitunneilla. Opetuksen järjestäjä määrää opetussuunnitelmassaan oppilaalle vuosittain annettavan palautteen määrästä ja muodosta. Oppilas harjoittelee itsearviointia koko opiskelun ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat visuaalisten taiteiden yhteiset tavoitteet ja oppilaan valitseman suuntautumisvaihtoehdon tavoitteiden saavuttaminen. Todistuksesta on käytävä selville, missä visuaalisen taiteiden suuntautumisvaihtoehdossa oppilas on opiskellut. Arvioinnin yksityiskohdista tarkemmin oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. 23

TAITEEN PERUSOPETUS KUVATAIDE KUVATAIDE 1 YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 1.1 Opetuksen tavoitteet Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdossa tavoitteena on, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat: KUVALLINEN ILMAISU KUVALLINEN MEDIA KULTTUURIPERINTÖ ESINEYMPÄRISTÖ ja MUOTOILU LUONNON ja RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VISUAALISET ILMIÖT. 24

TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Kuvataiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Kuvataideopetuksessa oppilasta ohjataan ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti sekä sanallistamaan työskentelyään ja käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja sekä tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. 1.2 Kuvataideopetus Laukaan kansalaisopistossa Opetuksen painotus Laukaassa on nykytaiteessa ja sen monipuolisissa ilmenemismuodoissa. Nykytaide on monialaista ja se aktivoi eri aisteja. Nykytaidetta voidaan esitellä uusissa ja yllättävissä paikoissa ja yhteyksissä: perinteisen museon sijaan teoksen tai taidetoiminnan näyttämönä voi toimia luonto ja rakennettu ympäristö ja sen toteuttamisessa, osana teosta ja teosten esittämisessä voidaan hyödyntää teknologiaa. 25

TYÖSKENTELY on prosessinomaista, jolloin töiden suunnittelu, materiaalivalinnat, toteutus, dokumentointi ja esittely ovat etukäteen harkittua. Tämä tarkoittaa, että työn toteutukselle varataan oppitunneilla riittävästi aikaa. Oppilas voi valita sekä yhdistellä eri oppisisältöjä. Työpajaopintojen erona opintokokonaisuuksiin 1-6 on se, että opetuksessa ei keskitytä esittelemään kaikkia tekniikoita ja materiaaleja kaikille, vaan oppilas valitsee itselleen sopivimmat työmuodot ja saa niihin liittyvää tietoja sekä taitoja syventävää opetusta. NÄYTTELYT JA NÄYTTELYTOIMINTA: opetuksessa huomioidaan Jyväskylän taidemuseon näyttelyt ja verkosivut, toisten museoiden verkkosivut ja oppimateriaali Suomessa ja maailmalla, kirjaston näyttelyt, kevätnäyttelyyn osallistuminen sekä näyttelyn järjestämiseen osallistuminen. DOKUMENTOINTI: tavoitteena on oman oppimisen, työprosessien ja töiden taltiointi eri muodoissa, havaintojen ja yhdessä opitun näkyväksi tekeminen toisille. Oppilaiden ja heidän töidensä kuvaamiseen ja kuvien käyttöön pyydetään huoltaijlta kirjallinen lupa. RETKET ja LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ LIIKKUMINEN: opiskeluympäristö ei rajoitu sisätiloihin. Hyödynnämme lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Ulkona liikuttaessa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen. Ulkona toteutettavissa oppitunneissa on aina säävaraus. AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄT: pyrimme tarjoamaan kuvataideryhmien toimintaan liittyviä tutustumispäiviä, jolloin lasten ja nuorten huoltaja tai muu läheinen henkilö on tervetullut osallistumaan toimintaamme. Tämä voi tarkoittaa juhlapyhiin liittyviä työpajoja, retkiä tai oppitunteja. Avoimien ovien päivänä toivotamme oppilaiden läheiset tervetulleiksi tutustumaan toimintaamme. KESTÄVÄ KEHITYS: opetuksessa pyritään tekemään tietoisesti valintoja, joiden avulla vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. 26

1.3 Opintojen laajuus Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on yhteensä 500 tuntia. Opintojen laajuuden laskennallisena perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opintonsa aloittaneille oppilaille mahdollisuus koko yleisen oppimäärän suorittamiseen. Annettavan opetuksen määrän tulee mahdollistaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä on pyrittävä joustavuuteen niin, että taiteenala, ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. 1.4 Oppilaaksi ottaminen, ryhmäkoot ja opetustilat Oppilaaksi ottaminen kts. (sininen) yhteinen osio 3 OPISKELU ja 3.2 oppilaaksi ottaminen. Kuvataideopetus sopii erinomaisesti myös pojille. Ryhmäkoot, minimi: aloittavilla 7, jatkavilla 5. Maksimi: 10. (Ryhmäkokoihin saattavat vaikuttaa tilat ja rehtorin oikeus päättää toisin.) Jos oppilasmäärät eivät ole riittävät, saatetaan ryhmiä yhdistellä, mutta kuitenkin niin, ettei opetuksen laatu kärsi. Opetus tapahtuu Saralinnan ja Sydän-Laukaan koulun tiloissa. 1.5 Kuvataideopintojen rakenne Yleinen oppimäärä kuvataiteessa muodostuu opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa samoin kuin mahdolliset opintokokonaisuuksien suorittamista koskevat erityiset ohjeet. Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). Oppilaan on osoitettava todistuksen antajalle kaikki päättötodistuksen saamiseen oikeuttavat opinnot suoritetuiksi. Laukaan kansalaisopiston kuvataiteen opetus etenee tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta tasolta toiselle. PERUSTEET 1-3 (180h) n. 7-9-vuotiaat, yht. 3 vuotta, laskennallinen tuntimäärä 2h/ vko x 30 vkoa = 60 h/ vuosi) PERUSTEET 4-6 (180h) n. 10-12-vuotiaat, yht. 3 vuotta, 2,66h/ vko x 30 vkoa= 60h / vuosi) Perusteet 4-6 sisältää lisäksi työpajaopintoja 59h. HUOM! KUV 6, n.12 -vuotiailla siirtyminen periodiopetukseen. TYÖPAJAOPINNOT 7-10 (140h, josta perusteiden 4-6 aikana suoritetaan 59h) n. 13-16-vuotiaat, yht. 1 vuosi. 35h/työpaja, 3h/vko x 27 vkoa= 81h. 27

TAITEEN PERUSOPETUS KUVATAIDE 2 KUVATAITEEN OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Kuvataiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Tavoitteet ja sisällöt on rakennettu opetussuunnitelmassamme niin, että ne opintokokonaisuudesta toiseen edettäessä monipuolistuvat ja syvenevät. Kuvataiteen opetuksessa pyrimme täydentämään peruskoulussa annettavaa yleissivistävää taideopetusta. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe. Oppimisen ja opitun tiedon sekä taidon jakaminen ryhmässä on tärkeää. Jokaiselle oppilaalle kuuluu oikeus positiiviseen ja kannustavaan työilmapiiriin sekä osallistua ryhmän toimintaan sen tasavertaisena jäsenenä. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa, arvioimaan sekä arvostamaan omaa ja muiden työtä. Kuvataideopetuksessa oppilasta ohjataan ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti sekä sanallistamaan työskentelyään ja käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja sekä tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia. 28

Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat: TAITEEN PERUSOPETUS KUVATAIDE PIIRUSTUS ja MAALAUS, KUVANVEISTO, ARKKITEHTUURI ja YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU, MUOTOILU, GRAFIIKKA, KERAMIIKKA, TEKSTIILI, VALOKUVA, ELOKUVA JA VIDEO, SARJAKUVA, YMPÄRISTÖ- JA YHTEISÖTAIDE, PERFORMANSSI ja KUVALLINEN MEDIA, MONITAITEELLISET TYÖMUODOT sekä TAIDEHISTORIA. Opetuksessa jotkin oppisisällöistä integroituvat toisiinsa. Taidehistorian kuvia tarkastellaan eri oppituntien yhteydessä, eikä sitä käsitellä omana erillisenä kokonaisuutenaan. 29

TAITEEN PERUSOPETUS KUVATAIDE Elämämme koostuu työstä, yrityksistä estää meille tärkeitä asioita hajoamasta käsiin sekä vapaa-ajan toiminnoista. Näiden parametrien puitteissa rakennamme elämästämme joko muodottoman sotkun tai jotakin joka muistuttaa taideteosta. Mihaly Csíkszentmíhaly 3 KUVATAITEEN PERUSOPINNOT 3.1 Tavoitteet opintokokonaisuuksittain 1-6 Tavoitteet ja sisällöt on rakennettu niin, että ne opintokokonaisuudesta toiseen edettäessä monipuolistuvat ja syvenevät. Opetus on teemallista, ja siinä otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe. Tavoitteena on, että oppilas oppii kuvallisia ajattelunvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja usealla eri kuvataiteen osa-alueella sekä oppii kehittämään omaa kuvallista ilmaisuaan. Oppilas harjoittelee kuvan visuaalisten peruselementtien käyttämistä sekä tutustuu eri materiaaleihin ja eri tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Oppilas harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Opinnoissa tarkastellaan kuvataiteen ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nykytaiteen ja taidehistorian tuntemusta. Oppilas tutustuu esineympäristöön, muotoilun perusteisiin, rakennettuun ja luonnon ympäristöön. Kuvallinen työskentely pohjautuu oppilaan havaintoihin, mielikuviin ja mielikuvitukseen. Oppilas opettelee tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden työskentelyä ja töitä. 30

1-3 3.2 Opintokokonaisuuksien 1-3 keskeiset tavoitteet ja oppisisällöt TAVOITTEET: - Itseilmaisun, itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittäminen työskentelyn avulla - Materiaalien ja tekniikoiden alkeet ja niiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin perehtyminen - Työvälineiden tarkoituksen mukainen käyttö ja huolto - Ympäristöystävällisyys ja kierrätys - Mielikuvituksen, tietojen ja taitojen soveltaminen omissa töissä - Tekemisen ja oppimisen ilo sekä leikinomainen, toiminnallinen lähestymistapa - Yhdessä toimimisen kautta hyvän ryhmähengen saavuttaminen ja ylläpitäminen ryhmätöiden avulla - Luova ongelman ratkaisu ja onnistumisen ilo - Työhön keskittyminen ja toisille työrauhan antaminen - Ympäristön havainnointi ja aistihavainnot - Turvallinen työskentely - Motoristen taitojen harjoittaminen - Omien ja toisten töiden tarkastelu ja arvioinnin harjoittelua - Visuaalisten ilmaisukeinojen käyttö 31

1-3 3.3 Opintokokonaisuuksien 1-3 oppisisällöt (materiaalivalinnat ja opetuksen sisältö suhteutetaan ikäkaudelle sopiviksi) KUVANRAKENTAMISEN PERUSTEET: VÄRIT: Värioppiin ja värien havaitsemiseen vaikuttaviin tekijöihin tutustutaan leikin ja toiminnan sekä havaintojen avulla. Värien käyttö, ominaisuudet ja sekoittaminen PIIRUSTUS ja MAALAUS: erilaisia piirtimiä ja piirtämiseen soveltuvia pintoja, eri piirtimien mahdollisuudet, eri maalit ja maalaustekniikoiden alkeita sekä erilaisia maalauspintoja KUVANVEISTO: kolmiulotteisen havainto- ja ilmaisukyvyn kehittäminen, rakentelu eri materiaaleilla, erilaiset muovailuun soveltuvat materiaalit ARKKITEHTUURI ja YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU: kolmiulotteinen rakentelu eri materiaaleilla, mielikuvitukseen pohjautuvat rakennelmat, kuvien tarkastelu MUOTOILU: oman arjen käyttöesineiden tarkastelu, leikkimiseen soveltuvien välineiden suunnittelua ja muotoilua GRAFIIKKA: yksinkertaiset painoharjoitukset, mahdollisuuksien mukaan grafiikan menetelmiin tutustumista KERAMIIKKA: saven ominaisuuksiin ja käyttömahdollisuuksiin tutustuminen, liitostekniikoita, enkopit TEKSTIILI: asujen suunnittelu, tekstiilien luova käyttö ja yhdistely eri tehtävissä, kollaasit, askartelu VALOKUVA: kuvien tarkastelua, kuvausharjoituksia sisä- ja ulkotiloissa, valokuvauksen alkeita ELOKUVA JA VIDEO: animaation alkeita: stop motion animaatio, esimerkkejä animaatioista, omat lyhytelokuvat, itse tuotetun videomateriaalin katselu SARJAKUVA: lasten sarjakuvat, alkeita ja harjoituksia, monipuoliset työvälineet YMPÄRISTÖ- JA YHTEISÖTAIDE: kuvallisia esimerkkejä, vuodenaikojen mukaan rakentelua luonnonmateriaaleilla, teos ympäristöön sijoitettuna PERFORMANSSI ja KUVALLINEN MEDIA: mediakasvatukseen liittyvät aiheet ja kuvataiteen keinoin toteutettavat mediakasvatukseen liittyvät harjoitukset, median kuvien tulkinta omissa töissä MONITAITEELLISET TYÖMUODOT: eri ilmaisukeinojen yhdistyminen omassa työssä TAIDEHISTORIA: tuntien sisältöjen yhteydessä kuvien tarkastelu, kuvantulkinnan alkeet 32

4-6 3.4 Opintokokonaisuuksien 4-6 keskeiset tavoitteet ja oppisisällöt - Itseilmaisun, itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittäminen työskentelyn avulla - Monipuolinen materiaalien ja tekniikoiden ilmaisulliseen mahdollisuuksiin perehtyminen - Työvälineiden tarkoituksen mukainen itsenäinen käyttö ja huolto - Ympäristöystävällisyys ja kierrätys itsenäisesti - Mielikuvituksen, tietojen ja taitojen soveltaminen omissa töissä - Tekemisen ja oppimisen ilo - Yhdessä toimimisen kautta hyvän ryhmähengen ylläpitäminen ryhmätöiden avulla - Luova ongelman ratkaisu ja onnistumisen ilo - Työhön keskittyminen ja toisille työrauhan antaminen - Ympäristön havainnointi ja aistihavainnot - Turvallinen työskentely - Motoristen taitojen harjoittaminen - Omien ja toisten töiden tarkastelu ja arviointi yhdessä - Visuaalisten ilmaisukeinojen käyttö 33

4-6 3.5 Opintokokonaisuuksien 4-6 oppisisällöt PIIRUSTUS ja MAALAUS: kuvanrakentamisen perusteita väri, tila, sommittelu KUVANVEISTO:rakentelu eri materiaaleilla (assemblaasi), erilaiset muovailumassat, valokset ja kaiverrus, kovat ja pehmeät materiaalit ARKKITEHTUURI ja YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU: tilan kaksi- ja kolmiulotteinen kuvaaminen, ulko ja sisätilan suunnittelu ja rakentelu eri materiaaleilla, mahdollisuuksien mukaan ulkona työskentely, luonnonmateriaalit rakentelussa, kuvien tarkastelu ja omassa ympäristön havainnointi MUOTOILU: esineen ulkoisen olemuksen ja rakenteen suunnittelu, pienoismalli, käyttöesineet ja koriste-esineet, muotoilun historiaa, ekologisuus, tuotteen elinkaari GRAFIIKKA: eri menetelmien esittely, eri menetelmiä mahdollisuuksien mukaan, vedostusharjoitukset KERAMIIKKA: eri savilaatujen ja lasitteiden esittely, koverrus-, painelu-, makkara- ja levytekniikka, keraaminen taide TEKSTIILI: tekstiiliä teoksissään hyöndyntävien taiteilijoiden teoskuvat, tekstiili osana omaa työtä, tekstiilisuunnittelu VALOKUVA: analogisen ja digitaalisen valokuvauksen eroavaisuudet, mahdollisuuksien mukaan laitteisiin tutustumista ja kokeiluja, esimerkkejä valokuvataiteesta, oppitunnin sisältöön liittyvien valokuvien tarkastelu ja tulkinta, kuvien käyttö osana omaa työtä ELOKUVA JA VIDEO: animaatiot, esimerkkianimaatioiden katselu, animaation tai muun videon toteuttaminen pienessä ryhmässä, elokuvan tekemisen vaiheet, kuvakoot SARJAKUVA: sarjakuvan kieli ja rakenne, sekatekniikat, sarjakuva verkossa, suomalainen sarjakuva, eri kulttuurien sarjakuvat YMPÄRISTÖ- JA YHTEISÖTAIDE: taideteoksen suunnittelu rakennettuun/ rakentamattomaan ympäristöön PERFORMANSSI ja KUVALLINEN MEDIA: performanssi ja performanssitaiteilijoita, mediakasvatuksen aiheita, median vaikutus omassa elämässä, kuvilla vaikuttaminen, uutis-, dokumentti- ja fiktiivinen kuva MONITAITEELLISET TYÖMUODOT: mahdollisuuksien mukaan perusopetuksen teatteritaiteen ja käsityön ryhmien kanssa, yhteistyö taiteen TAIDEHISTORIA: integroidusti muissa oppisisällöissä, esimerkkejä eri aikakausilta 34

TAITEEN PERUSOPETUS KUVATAIDE Taide on se kohta maailmaa, josta energia virtaa takaisin elämään. Joseph Beyus 4 KUVATAITEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (työpajaopinnot) 4.1 Opintokokonaisuudet 7-10 Tavoitteena on, että oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella. Työpajoissa oppilas syventää taitojaan ja tietojaan sekä perehtyy aiempaa perusteellisemmin materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin oman ilmaisunsa välineenä. Tavoitteena on, että opintojen aikana oppilaan kyky itsenäiseen työskentelyyn kehittyy ja hän oppii tekemään tietoisesti valintoja omassa ilmaisussaan sekä perustelemaan niitä. Oppilas opettelee arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä ja töitä. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia työskentelystä yhdessä muiden kanssa. Keskeisiä sisältöalueita ovat KUVALLINEN ILMAISU, TAITEENTUNTEMUS, TAIDEHISTORIA ja NYKYTAITEEN KUVASTO, OPPILAAN OMA KULTTUURIPERINTÖ ja HÄNELLE VIERAIDEN KULTUURIEN KUVALLINEN MAAILMA, RAKENNETTU ja LUONNONYMPÄRISTÖ, ESINEYMPÄRISTÖ ja KUVALLINEN MEDIA. Työpajatyöskentelyssä yhdistetään teemallisiksi kokonaisuuksiksi kuvataiteen eri osaalueita ja toteutetaan taiteiden välisiä teemoja. 35

7-10 4.2 Opintokokonaisuuksien 7-10 keskeiset tavoitteet ja oppisisällöt TAVOITTEET: Oppilas tutustuu työpajatyöskentelyyn ja tarjolla oleviin kuvataiteen eri vaihtoehtoihin, joista hän valitsee syventävien opintojensa työpajan. Oman taiteellisen itseilmaisun kehittäminen sekä itselle luontevien työtapojen ja materiaalien käyttö Monipuolinen materiaalien ja tekniikoiden ilmaisullisten mahdollisuuksien hyödyntäminen omassa työskentelyssä Työvälineiden ja -tilan itsenäinen, tarkoituksenmukainen käyttö jahuolto sekä turvallinen työskentely Ympäristöystävällisyys ja kierrätys Suunnitelmallinen ideoiden, tietojen ja taitojen soveltaminen omissa töissä Itsenäinen työskentely sekä oppimisen jakaminen ryhmässä Luova ongelman ratkaisu ja onnistumisen analysointi omien ja toisten töiden arviointi, esitetyn arvioinnin perustelu ja taiteesta keskusteleminen Pohjan luominen elinikäiselle taiteen harrastamiselle tai alan ammattiin hakeutumiselle TYÖPAJAOPETUS: Työpajatyöskentelyssä kuvataiteen eri osa-alueita yhdistetään teemallisiksi kokonaisuuksiksi. Syventävissä työpajaopinnoissa toteutetaan teemallisia taideprojekteja. Oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella ja syventää taitojaan ja tietojaan sekä perehtyy aiempaa perusteellisemmin materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin oman ilmaisunsa välineenä. 36

7-10 4.3 Opintokokonaisuuksien 7-1O keskeiset sisältöalueet: KUVALLINEN ILMAISU Oman kuvallisen ilmaisun kehittäminen, arviointi ja perusteltu tulkinta, taidealan ammatit TAITEIDEN VÄLISYYS Taiteen ymmärtäminen laajemmin: musiikki-, kirjallisuus-, teatteri-, tanssi-ja kuvataide. Eri taidemuotojen yhdistäminen omiin työtapoihin ja töihin, mahdollisuuksien mukaan yhteistyö toisten ryhmien kanssa TAIDEHISTORIA, TAITEEN TUNTEMUS JA NYKYTAITEEN KUVASTO Taidehistorian eri vaiheita, nykytaide Suomessa ja maailmalla, taiteeseen liittyvää sanastoa, taide aikakauden tulkkina, taiteilijoita, museoita, tapahtumia ajankohtaiset tapahtumat taidemaailmassa, osa integroituna muihin sisältöalueisiin OMA JA VIERAAT KULTTUURIT: osa integroidusti muissa sisältöalueissa, nuorisokulttuuri globaalisoituvassa maailmassa, eri kansojen taide ennen ja nyt RAKENNETTU JA LUONNONYMPÄRISTÖ: rakennetun ja rakentamattoman ympäristön havainnointi, taideteos rakennetussa ja rakentamattomassa ympäristössä, arkkitehdin ja ympäristösuunnittelijan ammatti ESINEYMPÄRISTÖ: arkiset käyttöesineet ja design-esineet, käyttötarkoitus ja muoto, esinesuunnittelun taustalla vaikuttavat tekijät, muotoilun alaan liittyvät ammatit KUVALLINEN MEDIA: Mediataidot (erityisesti sosiaalinen media) kuvamanipulaatio, kuvallinen viestintä mediassa, media-alan ammatit 37

5 ARVIOINTI Taiteen perusopetuksessa kuvataiteessa arvioinnilla pyritään (5.1) tukemaan oppilaan edistymistä opinnoissa ja (5.2) ohjaamaan omien tavoitteiden asettamisessa. Arvioinnin tulee (5.3) kannustaa ja rohkaista oppilaita sekä tulee olla (5.4) monipuolista ja jatkuvaa. Siitä huolimatta, että numeroarvostelua ei käytetä, arvioinnilla on tärkeä rooli opetuksen laadun ylläpitämisessä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seuraamisessa. Arviointimenetelmät suhteutetaan opiskelijoiden ikään ja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. 5.1 Oppilaan opinnoissa edistymisen tukeminen Taiteen perusopetus on tavoitteellista vuodesta toiseen etenevää opetusta. Tavoitteena on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Taiteen perusopetus on prosessiluontoista työskentelyä, jossa töille ja opiskelulle asetetaan erilaisia tavoitteita. Oppimisprosessin aikana tapahtuva arviointi antaa opettajalle tietoa suunnasta, johon opetusta tulisi kehittää sekä yksittäisten oppilaiden kehittymistarpeista. 5.2 Omien tavoitteiden asettamiseen ohjaaminen Opiskelun tarkoitus ja tavoitteet tulee selvittää opiskelijoille selkeästi opetuksen alussa. Tämä tarkoittaa joka lukukausi opintojen alkaessa tai jatkuessa kuvataiteen perusopetuksen ja oppilaan omat tavoitteet tehdään näkyviksi ja arviointiperusteet selvennetään oppilaalle yhdessä keskustellen. Oppilaalle muodostuu selkeä käsite siitä, mitä häneltä odotetaan ja mitä hän on asettanut omiksi tavoitteikseen, kun arviointiperusteista on muodostettu selkeät tunnusmerkit. Tarkoituksenamme on ohjata oppilasta itsenäiseksi oppijaksi ja oman oppimisensa asiantuntijaksi. Oppilasta haastetaan miettimään, mitä hän osaa ja mitä tulisi harjoitella lisää. Oppilaan tulee saada koko oppimisyhteisön tukea ja ohjausta. 38

5.3 Kannustaminen ja rohkaisu Kuvataiteellisessa toiminnassa arvioinnin tulisi lähteä oppilaan omista yksilöllisistä tarpeista kuvan tekemisessä ja ymmärtämisessä Tästä johtuen arvioinnin tulisi aina olla kannustavaa ja oppilaiden erilaista ilmaisua tulisi ymmärtää. (Opetushallitus 2010.) Räsäsen (2008) mukaan arvioinnin ei pidä kohdistua taiteilijaan vaan hänen teokseensa, jolloin arviointi ei kohdistu kuvantekijän persoonaan. Kritiikki ei ole lopullista vaan avointa. Rakentavan taidekritiikin ideana on kuitenkin nostaa esiin ennemmin teoksen vahvoja kuin huonoja puolia. (Räsänen 2008, 237.) Arvioinnin tulisi toimia myös motivoijana, koska se kuvaa jo saavutettua ja vielä tavoiteltavana olevaa. Saavutettavan ja tavoiteltavana olevan välisen kuilun tulisi innostaa ponnistelemaan kohti näkyvissä olevaa päämäärää. (Atjonen 2007.) 5.4 Monipuolinen ja jatkuva arviointi Jatkuvan arvioinnin muodoista päätetään oppilaitoksen opetussuunnitelmassa (Opetushallitus 2005, 12). On tärkeää huomioida, että arvioinnin menetelmävalinnat opettaja tekee tietoisesti tai tiedostamattaan ihmiskäsityksensä pohjalta (Atjonen 2007, 69). Monipuoliseen arviointiin pyritään palautteen, kysymisen ja tulkinnan, taidekritiikin, vertais-ja itsearvioinnin sekä portfolioiden avulla. Opetushallituksen (2005) laatiman taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan monipuolinen ja jatkuva arviointi sisältää erilaisia palautteen antamisen tapoja. Oppilaan tulisi saada sanallista palautetta suullisesti ja / tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. PALAUTE: Hyvän palautemekanismin elementit: selkeä kuvaus vaaditusta suorituksesta, tieto oppilaan sen hetkisestä suorituksesta, vertailu, joka tähtää tiedon tuottamiseen näiden kahden välisestä erosta sekä tämän tiedon käyttö eron kiinni kuromiseksi. Suullinen palaute voi olla nopeampaa ja tehokkaampaa kuin kirjallinen palaute. Suullista palautetta voidaan antaa oppimisprosessin aikana yksilö- ja ryhmätasolla. Kehittävä palaute haastaa oppilaat miettimään ja toimimaan. (Päivi Atjonen 2007.) Kuvaileva palaute: yleisten tavoitteiden selvittäminen oppilaille tärkeää, opettaja auttaa oppilaita osatavoitteiden asettelussa, palaute annetaan suhteessa arviointiperusteisiin, oppimisprosessin aikana saatu palaute työskentelystä sekä oppimisesta, ohjauksen saaminen oman työskentelyn kehittämiseen ja jatkamiseen. (Faye Brownlie 2008.) 39