Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KAUPUNGIN- JA KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUODELTA 2014 Taija Liukkonen sosiaali- ja potilasasiamies Mikkeli 20.3.2015
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. KATSAUS ASIAMIEHEN TOIMINTAAN VUONNA 2014... 3 3. ASIAMIEHELLE TULLEET YHTEYDENOTOT VUONNA 2014... 4 3.1. Sosiaaliasiamiehelle tulleet asiakasyhteydenotot... 4 3.2. Sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen aiheet ja sisällöt... 7 3.3. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot... 8 3.4. Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen aiheet ja sisällöt... 11 4. ITÄ-SUOMEN SOSIAALIASIAMIESTEN KUNTAKYSELY... 13 5. TILASTOT JA YHTEENVEDOT PALVELUTUOTANTOYKSIKÖITTÄIN... 18 5.1. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö (Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala)... 18 5.2. Kangasniemi... 20 5.3. Mäntyharju... 22 5.4. Pertunmaa... 24 6. MUISTUTUKSET, KANTELUT, SELVITYSPYYNNÖT JA MUUTOKSENHAKU... 25 1
1. JOHDANTO Tämä on sosiaali- ja potilasasiamiehen laatima selvitys Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kuntien kunnanhallituksille. Selvitys sisältää sekä sosiaalihuollon että perusterveydenhuollon osion. Selvityksen on kirjoittanut sosiaali- ja potilasasiamies Taija Liukkonen ja se perustuu pääosin vuoden 2014 aikana tulleisiin asiakas- ja potilasyhteydenottoihin, Itä-Suomen sosiaaliasiamiesten yhdessä laatimaan kuntakyselyyn ja asiamiestoiminnassa muutoin esille tulleisiin asioihin ja havaintoihin. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) eli sosiaalihuollon asiakaslaki tuli voimaan vuonna 2001. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Asiakaslaki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta, johon liittyy keskeisesti asiakkaan mielipiteiden, toivomusten ja etujen huomioon ottaminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden, kuten lasten, kehitysvammaisten ja vanhusten asemaan ja oikeuksiin. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetään sosiaaliasiamiestoiminnasta. Lain mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 4 :n mukaan sosiaaliasiamiehen kelpoisuusvaatimuksena on 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) korostetaan potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Terveydenhuollon toimintayksikön on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies. Lain 11 :ssä määritellään potilasasiamies ja potilasasiamiehen tehtävät, jotka ovat lähes samat sosiaaliasiamiehen tehtävien kanssa: Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo ja ohjaa asiakasta asiakas- ja potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Sosiaali- ja potilasasiamies avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista. Sosiaali- ja potilasasiamies toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Asiamiehen toiminta on kuuntelemista, neuvontaa, ohjausta ja usein konkreettista auttamista esimerkiksi erilaisten asiakirjojen täyttämisessä. Usein asiakkaan ottama yhteydenotto edellyttää asiamieheltä asian selvittelyä ja kontakteja eri viranomaisiin. Vain harvoin asiakkaan asia selviää yhdellä puhelinkontaktilla. Asiamiehellä ei ole suoraa oikeutta nähdä esim. yhteydenottajien asiakastietoja, eikä asiamiehellä ole valvontaoikeuksia valvontaviranomaisten (aluehallintovirastot, Valvira, eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri) tapaan. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksessä käsitellään palvelujen toteutumista asiakaspalautteen valossa. Selvitys ei siis ole kokonaiskuvaus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tilasta sosiaaliasiamiehen toiminta-alueella, vaan lähtökohtana on tarkastella asiakkaiden saamia palveluja ja etuja nimenomaan asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta. Sosiaali- ja 2
terveystoimessa tarjotaan monin paikoin hyviä palveluja ja tehdään laadukasta asiakastyötä, vaikka sosiaali- ja potilasasiamieheen otetaankin pääsääntöisesti yhteyttä järjestelmän epäkohdista, saadusta huonosta palvelusta tai kohtelusta tai epäoikeudenmukaiseksi koetuista päätöksistä tai etuisuuksista. Saatu palaute antaa sosiaali- ja terveystoimelle kuitenkin arvokasta tietoa järjestelmän epäkohdista ja sen pohjalta mahdollisuuden kehittää palvelujen sisältöä, laatua ja eri palveluprosesseja. Selvitys jakaantuu kuuteen lukuun. Johdanto-osan jälkeen toisessa luvussa luodaan yleiskatsaus asiamiestoimintaan vuonna 2014. Kolmannessa luvussa on yhteenveto asiamiehelle tulleista asiakasyhteydenotoista, niiden aiheista ja sisällöstä. Neljännessä luvussa käydään läpi kuntakyselyn tuloksia. Viidenteen lukuun on koottu palvelutuotantoyksiköittäin tilastot ja yhteydenotoista esiin nousseet asiat. Kuudennessa luvussa käydään lävitse Mikkelin kaupungilta, Itä-Suomen aluehallintovirastolta, Kuopion hallinto-oikeudelta ja eduskunnan oikeusasiamieheltä saadut tiedot koskien vuoden 2013 aikana tehtyjä muistutuksia, kanteluja ja oikaisuvaatimuksia. 2. KATSAUS ASIAMIEHEN TOIMINTAAN VUONNA 2014 Sosiaali- ja potilasasiamies tuotti asiamiespalveluja koko Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueelle. Alueen väestöpohja on noin 73 000 asukasta, jakautuen seuraavasti: Mikkeli (54 616 asukasta), Hirvensalmi (2328 asukasta), Puumala (2307 asukasta), Kangasniemi (5694 asukasta), Mäntyharju (6266 asukasta) ja Pertunmaa (1829 asukasta). 1 Lisäksi asiamies antoi potilasasiamiespalveluja muutamille yksityisille palveluntuottajille. Sosiaalija potilasasiamiehenä toimi Taija Liukkonen ja kesälomasijaisuudet hoidettiin sisäisin järjestelyin (sijaisina toimivat kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki ja kehittämispäällikkö Riitta Manninen). Sosiaali- ja potilasasiamiehellä on ollut soittoaika arkipäivisin klo 9-12. Muuna aikana asiakas on voinut jättää soittopyynnön puhelimen vastaajaan. Iltapäivät ovat olleet pääsääntöisesti varattuja asiakkaiden asioiden hoitamiseen, viranomaisyhteistyöhön, tapaamisiin ja kirjallisiin työtehtäviin. Asiakkaalla on ollut mahdollisuus asiamiehen tapaamiseen ennalta sovittuna aikana. Myös ilman ajanvarausta saapuneet asiakkaat on otettu vastaan mahdollisuuksien mukaan. Asiamies on tehnyt tarvittaessa myös kotikäyntejä ja vierailuja sopimuskuntiin. Asiamies on osallistunut viranomaisyhteistyötä koskeviin palavereihin ja ollut tarvittaessa asiakkaan tukena asiakasneuvotteluissa. Asiakastapauksiin liittyvä yhteistyö sosiaali- ja potilasasiamiehen ja palveluorganisaation työntekijöiden välillä on asiamiehen kokemusten mukaan sujunut joustavasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. 1 Väestörekisterikeskus www.vrk.fi rekisteritilanne 31.12.2014. 3
3. ASIAMIEHELLE TULLEET YHTEYDENOTOT VUONNA 2014 3.1. Sosiaaliasiamiehelle tulleet asiakasyhteydenotot Sosiaaliasiamies on tilastoinut vuodelta 2014 yhteensä 316 yhteydenottoa. Tilastoitu yhteydenotto saattaa sisältää useampia asiakkaan ottamia kontakteja asiamieheen. Asiakkaan yhteydenotto on tilastoitu uudeksi yhteydenotoksi vain siinä tapauksessa että asiakas on lähestynyt asiamiestä kokonaan uudessa asiassa tai aiempi asia on edennyt viranomaiskäsittelyssä uuteen vaiheeseen. Näin asiamieheen otettujen kontaktien määrä on todellisuudessa huomattavasti suurempi kuin tilastoitujen yhteydenottojen määrä. Sosiaaliasiamiehelle tulleista yhteydenotoista 262 (viime vuonna 299) koski Mikkelin palvelutuotantoyksikköä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueen muista palvelutuotantoyksiköistä tuli yhteydenottoja seuraavasti: Kangasniemi 17 (viime vuonna 12), Mäntyharju 27 (viime vuonna 33) ja Pertunmaa 10 (viime vuonna 5). Yhteydenottaja oli pääsääntöisesti asiakas itse. Ikäihmisten kohdalla yhteydenottaja oli usein myös puoliso tai lapsi. Lapsia ja nuoria koskevissa asioissa yhteydenottaja oli tavallisesti lapsen vanhempi. Tavallisin yhteydenottotapa on edelleen puhelinsoitto (65 % yhteydenotoista), mutta asiakkaiden henkilökohtaisten käyntien määrä on lisääntynyt selvästi (21 % yhteydenotoista). Asiakasyhteydenotot tehtäväalueittain v. 2014 toimeentulotuki 138 lastensuojelu 66 ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalv. 15 vammaispalvelut 24 kehitysvammahuolto 0 omaishoidon tuki 3 perheasiat 14 kotipalvelu 5 päihdehuolto 4 lasten päivähoito 1 sosiaalityö (muu kuin edellä) 9 muu palvelu 37 yhteensä 316 Toimeentulotuesta tuli yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen aiempien vuosien tapaan eniten ja yhteydenottojen määrä on lisääntynyt viime vuosista. Yhteydenotoista noin 44 % koski annettua päätöstä, johon asiakas on tyytymätön tai josta hänellä on jotain kysyttävää. Melko usein asiakkaat haluavat myös konkreettista apua oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Mikkelissä on toistuvasti vaikeutta pysyä laissa määritellyissä enimmäiskäsittelyajoissa. Käsittelyaikaa koskevia yhteydenottoja oli 19 % kaikista toimeentulotukea koskevista yhteydenotoista. Noin viidennes yhteydenotoista oli tiedusteluja siitä, miten jokin seikka vaikuttaa toimeentulotukeen. Näihin 4
kysymyksiin parhaiten asiakkaat varmastikin saisivat vastauksen sosiaalikeskuksen neuvonnasta, mutta kääntyvät sosiaaliasiamiehen puoleen, kun eivät saa puhelimitse yhteyttä neuvontaan. Loput (eli noin 17 %) yhteydenotoista koskevat palvelun toteuttamista, esim. asiakas ei tavoita sosiaalityöntekijää tai kertoo toimittaneensa toimeentulotukihakemukseen liitteitä, jotka kadonneet sosiaalikeskuksessa. Asumiskustannusten kohtuullistaminen on yksi toistuva yhteydenoton aihe. Tästä aiheesta myös diakoniatyöstä on tullut palautetta ja heidän näkemyksensä mukaan hyväksyttävät asumismenot eivät Mikkelissä vastaa Mikkelissä realistisia asumiskustannuksia, joten hyväksyttävien asumiskustannusten määrää tulisi tarkistaa (korottaa). Toinen useasti yhteydenotoissa esiin tuleva asia on se, että toimeentulotuen asiakkaalta on pyydetty lisäselvitystä jostakin erityisestä asiasta, jolloin koko hakemuksen käsittely jää odottamaan lisäselvityksen saapumista. STM:n oppaan mukaan näissä tilanteissa se osa hakemuksesta, johon asiakkaalla olisi esitetyn selvityksen perusteella oikeus, tulisi ratkaista ensin ja lisäselvitystä vaativa osa hakemuksesta tulisi ratkaista selvityksen saapumisen jälkeen. 2 Lisäksi Valviran toimeentulotuen määräaikoja koskevassa valvontaohjelmassa todettaan, että jos toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, asia on ratkaistava heti sen jälkeen, kun tarvittavat tiedot on saatu 3. Asiakkaiden kertoman mukaan lisäselvitysten saapumisen jälkeen hakemus palautuu ainakin Mikkelissä jonon päähän, eli käsitellään hyvässä tilanteessa 7 arkipäivän kuluessa lisäselvitysten saapumisesta. Lastensuojelusta tuli toiseksi eniten yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen ja yhteydenottojen määrä on lisääntynyt viime vuosista. Lastensuojelun yhteydenotoista poikkeuksellisen suuri määrä (33 %) on kuitenkin lastensuojelun työntekijöiden konsultaatioita, mitä selittää se, että olen työhistoriani vuoksi Mikkelin lastensuojelun työntekijöille tuttu ja siten tulen varmastikin heille mieleen, kun he tarvitsevat konsultaatiota. Lastensuojelua koskevista yhteydenotoista 23 % koski tietosuojaa, useimmiten asiakirjapyyntöjä tai asiakkaan mielestä virheellisten asiakirjamerkintöjen korjaamista. Muutoin mitään erityisen useasti toistuvaa asiaa ei yhteydenotoista noussut. Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalvelut oli tänä vuonna uusi nimike tilastossa. Oletettavasti kyseiset yhteydenotot ovat tilastoitu aiemmin vanhuspalvelut -kohtaan. Siihen verrattuna yhteydenottojen määrä on etenkin Mikkelissä vähentynyt selvästi (tänä vuonna 7 yhteydenottoa, viime vuonna 24). Arvelen, että yhteydenottoihin on hieman voinut vaikuttaa se, että edeltäjäni oli tutumpi vanhuspuolella kuin minä. Lisäksi hyvin järjestetty omavalvonta on saattanut vähentää yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen. Yhteydenotoista 47 % koski palveluasumisen maksuja tai niiden huojennusta. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua ja sen myöntämiskriteerejä koski vain 2 yhteydenottoa. Vammaispalvelua koskevien yhteydenottojen määrä oli edeltävän vuoden tasolla. Yhteydenotoista suurin osa (36 %) koski asiakkaan saamaa kielteistä päätöstä. Nämä päätökset 2 Opas toimeentulotukilain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4, s. 77. 3 http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/valvontaohjelmat/sosiaali- _ja_terveydenhuolto/toimeentulotuen_maaraajat 5
koskivat yhtä lukuun ottamatta vaikeavammaisen kuljetuspäätöstä. Kehitysvammahuoltoa koskevia yhteydenottoja ei ollut lainkaan. Omaishoidon tukea koskevia yhteydenottoja oli vain 3 ja niistä vain yksi koski kielteistä päätöstä. Kielteisiä päätöksiä ei määrärahojen puutteen vuoksi jouduttu tekemään lainkaan tänä vuonna, mikä on erittäin hyvä asia. Kysyin Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ltä näyttäytyykö omaishoidon tuen tilanne heille yhtä hyvänä. Heidän mukaansa useilta erityislasten vanhemmilta on tullut tieto, että omaishoitajan vapaat jäävät pitämättä, koska perhe ei ole onnistunut löytämään hoitajaa lapselle. Yhdistyksen toiveena olisi, että hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehtäisiin tarkemmat kirjaukset vapaapäivien järjestämisestä, kriisitilanteiden hoidosta ja koko perheen kokonaistilanteesta. Myös henkilökohtaisen avustajan saamiseen kaivattaisiin tukea. Lisäksi olisi tärkeää, että potilastietojärjestelmissä tieto omaishoitajuudesta näkyisi kriittisissä tiedoissa sekä hoidettavalla että hoitavalla. Perheasioita koskevat yhteydenotot koskivat yksinomaan Mikkelin lastenvalvojia. Yhteydenottojen määrä oli edeltävien vuosien tasolla. Palautetta tuli erityisesti siitä, että lastenvalvojat olivat vaikeasti tavoitettavissa. Palautetta on tullut myös siitä, että lastenvalvojat eivät haluaisi sovitella perheiden ristiriitoja. Uuden sosiaalihuoltolain 14 :n 2 momentin mukaan kunnan on huolehdittava perheasioiden sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden järjestämisestä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään. Avioliittolain (234/1929) 5 luvun mukaan perheasioiden sovittelun järjestämisestä kunnassa huolehtii sosiaalilautakunta. Sovittelua voivat antaa lisäksi ne yhteisöt, yhtymät ja säätiöt sekä henkilöt, jotka ovat saaneet aluehallintoviraston luvan tähän toimintaan. Perheasioiden sovittelua järjestetään Mikkelissä perheasiain neuvottelukeskuksessa ja Viola ry:ssä. Tilastoja toteutuneista perheasioiden sovitteluista ainakaan minulla ei ole käytettävissäni. Käsitykseni mukaan näiden palveluiden piiriin tullaan siinä vaiheessa kun ongelmat ovat jo kärjistyneet ja uhkaavat lapsen hyvinvointia. Oikea-aikaisella perheasioiden sovittelulla voitaisiin ennaltaehkäistä ongelmien laajentuminen ja se, että asioita päädytään viemään oikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeudelle tehtävät olosuhdeselvitykset kuormittavat lastenvalvojien palveluja ja riitelevät perheet lastensuojelua, vaikka lastensuojelulla ei ole huolto- ja tapaamisriidoissa toimivaltaa. Sosiaalihuoltolakiin perustuva kotipalvelu on yhdistetty terveydenhuoltolakiin perustuvan kotisairaanhoidon kanssa kotihoidoksi. Valtaosa kotihoitoa koskevista yhteydenotoista koski kotisairaanhoitoa (mm. lääkkeiden jakoa). Kotipalvelua koskevien yhteydenottojen määrä (v. 2014 5 kpl) on laskenut merkittävästi viime vuosista. Päihdehuoltoa koskevia yhteydenottoja oli viime vuosien tapaan hyvin vähän. Kaikki tämän vuotiset 4 yhteydenottoa koskivat Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa toteutettavaa hoitoa. Lasten päivähoidosta ei tullut tänäkään vuonna juuri lainkaan yhteydenottoja (1 kpl). 6
Sosiaalityöstä (muusta kuin edellä) tilastoin 9 yhteydenottoa, mikä on selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina, mihin voi vaikuttaa mm. tilastontekijän vaihtuminen. Kaksi yhteydenotoista koski sosiaalista luototusta, mistä toivon, ettei Mikkelissä luovuta. 3.2. Sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen aiheet ja sisällöt Tehtäväalueittaisen tilastoinnin lisäksi tilastoin yhteydenottojen syyt. Yhteydenotot jakaantuivat sisällöltään seuraavasti: Asiakasyhteydenottojen syyt v. 2014 päätökset/sopimukset 89 jonotus- ja käsittelyaika 38 selvitys toimenpidevaihtoehdoista 50 palvelun toteuttaminen 62 kohtelu 3 tietosuoja 19 maksuasiat 21 itsemääräämisoikeus 3 muu syy 31 yhteensä 316 Sosiaaliasiamieheen otettiin eniten yhteyttä tehtyä päätöstä koskevissa asioissa. Useimmiten kyse oli kielteisestä toimeentulotukipäätöksestä tai vaikeavammaisen kuljetuspalvelupäätöksestä. Jonkin verran kyseltiin myös oikaisuvaatimuksen käsittelystä jaostossa. Jonotus- ja käsittelyaikaa koskevat yhteydenotot koskivat pääsääntöisesti toimeentulotuen käsittelyaikoja. Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 5 :n mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys toimenpidevaihtoehdoista -kohtaan kuuluisivat siis sellaiset tilanteet, joissa tätä lainkohtaa olisi tavalla tai toisella rikottu. Pääsääntöisesti kuitenkin tähän on tilastoitunut yhteydenottoja, joissa asiakas ei joko ole tiennyt keneltä asiaansa kysyä tai ei ole tavoittanut häntä. Uskoisin, että nämä yhteydenotot vähenevät, kun Palveluneuvo vakiinnuttaa paikkansa asiakaskuntansa tietoisuudessa. Palvelun toteuttamista koskevista yhteydenotoista nousee eniten esiin sekä aikuissosiaalityön että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenvalvojien vaikea tavoitettavuus. Työntekijävaihdosten tai muiden uudelleenjärjestelyjen vuoksi osalla yhteydenottajista ei ole ollut tietoa, kuka heidän asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä on. Muutama yhteydenottaja olisi toivonut, että voisi vaihtaa asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää yleensä henkilökemioiden toimimattomuuden vuoksi. Kohtelua koskevia yhteydenottoja ei tullut viime vuonna kuin 3 kpl, mitä pidän erittäin hyvänä asiakaskontaktien lukumäärään nähden. Huonoksi koetusta kohtelusta toki tulee asiakkailta 7
palautetta muiden asioiden lomassa, mutta vain hyvin harvoin huono kohtelu on ensisijainen yhteydenoton syy. Tietosuojaa koskevat yhteydenotot koskivat pääsääntöisesti omien tietojen pyyntöä tai virheellisen asiakirjamerkinnän korjaamista. Sellaisia yhteydenottoja, joissa asiakas olisi epäillyt työntekijöiden luovuttaneen tietojansa lainvastaisesti, on viime vuonna ollut vain yksi, eikä se koskenut Mikkelin seutusoten työntekijöitä. Maksuasioihin on tilastoitu palveluasumisen maksuja tai maksun huojennusta, perhehoidon palkkioita sekä muita asiakasmaksulain mukaisia maksuja koskevia asioita. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan henkilön oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä sekä toteuttaa niitä. Itsemääräämisoikeus ei ilmaisuna sisälly Suomen perustuslakiin (731/1999) eikä ihmisoikeussopimuksiin, vaikka sen perusta on useissa perus- ja ihmisoikeuksissa. Sosiaalihuollon palveluissa itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös asiakkaan toivomusten ja mielipiteen kunnioittamista. 4 Valvira on antanut 15.3.2013 ohjeen asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi (ohje 2/2013 Dnro 1732/05.00.00.01/2013) ja uutta itsemääräämisoikeuslakia odotellaan. Yhteydenottoja itsemääräämisoikeudesta tulee sosiaaliasiamiehelle hyvin vähän. 3.3. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot Potilasasiamiehelle tuli toimintavuonna yhteensä 291 tilastoitua yhteydenottoa, eli yhteydenottojen kokonaismäärä on lisääntynyt viime vuodesta. Muita kuin Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestämiä palveluita koskevia yhteydenottoja oli näistä yhteensä 114 (39 %). Nämä muut palvelut sisältävät mm. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin (49 yhteydenottoa), Kelan ja Potilasvakuutuskeskuksen toimintaa koskevia yhteydenottoja. Seutusoten palveluja koskevien yhteydenottojen määrä on vähentynyt viime vuosista. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin potilasasiamiehen tilastossa on vuodelta 2014 seutusoten palveluja koskevia yhteydenottoja 95 kpl, mikä on aiempien vuosien tasolla. Tilastoitu yhteydenotto saattaa sisältää useampia asiakkaan ottamia kontakteja asiamieheen. Näin kaikkien yhteydenottojen määrä on huomattavasti tilastoitua suurempi. Vuoden 2014 yhteydenotot jakautuivat seuraavasti eri palvelutuotantoyksiköiden kesken seuraavasti: Mikkeli 237 (viime vuonna 225), Kangasniemi 18 (viime vuonna 7), Mäntyharju 25 (viime vuonna 6) ja Pertunmaa 11 (viime vuonna 8). Toiminta-alueen ulkopuolelta tuli muutama yksittäinen yhteydenotto. Samoin kuin sosiaaliasiamiehen osalta, yhteydenottaja on tavallisimmin asiakas itse tai hänen omaisensa ja yhteydenotto tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse. 4 http://www.valvira.fi/files/ohjeet/sosiaalihuollon_asiakk_itsemaaraamisoik_vahvistaminen.pdf 8
Asiakasyhteydenotot tehtäväalueittain v. 2014 hammashuolto 11 kotihoito 16 kuntoutus 11 laitoshoito 23 mielenterveyspalvelut 12 palveluasuminen 12 terveysneuvonta 2 työterveys 9 vastaanotto 81 muu (MKS, PVK, Kela) 114 yhteensä 291 Hammashuoltoa koskevissa yhteydenotoissa ei ollut tänä vuonna mitään toistuvaa teemaa ja yhteydenottojen määrä on hyvin samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Kotihoitoa koskevista yhteydenotoista valtaosa (56 %) koski lääkkeiden jakoa tai niiden määräämistä koskevia epäkohtia. Lääkkeiden jaossa tapahtuneista virheistä otettiin kesäaikaan eniten yhteyttä ja yhteydenottajat arvelivat ongelmien johtuvan kokemattomista sijaisista tai liian vähästä miehityksestä loma-aikana. Lääkkeiden määräämisestä ei tullut lukumääräisesti montaa yhteydenottoa, mutta huonoksi koettiin se, että potilasta näkemättä oli muutettu lääkitystä. Lisäksi toivottiin, että kokonaislääkitys olisi yhden lääkärin hallussa. 70 60 50 40 30 kotipalvelu kotihoito 20 10 0 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Yllä olevassa diagrammissa näkyy yhdistettyä kotipalvelua ja kotihoitoa koskevien yhteydenottojen määrät viime vuosina Mikkelissä. (Muista kunnista v. 2014 tuli ainoastaan yksi kotihoitoa koskeva yhteydenotto.) Mikkelissä kotihoitoa koskevat yhteydenotot potilasasiamieheen ovat edeltävän vuoden tasolla, mutta kotipalvelusta tuli yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen huomattavasti aiempaa vähemmän. 9
Kuntoutusta koskevien yhteydenottojen määrä on kasvanut hieman aiemmista vuosista. Vuonna 2013 tulleista yhteydenotoista miltei kaikki koskivat Kyyhkylässä toteutettavaa kuntoutusta. Mitään toistuvaa teemaa yhteydenottojen sisällöistä ei kuitenkaan noussut. Laitoshoitoa koskevien yhteydenottojen määrä on laskenut v. 2014 selvästi edeltävästä vuodesta. 60 yhteydenotot laitoshoidosta Mikkelissä 50 40 30 20 10 0 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Potilaan tai omaisten kohtelua koskevia yhteydenottoja oli huomattavasti vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Suurin osa yhteydenotoista koski hoidon toteuttamiseen liittyviä epäkohtia, kuten lääkitykseen liittyviä virheitä, laitoshoidon aikana tapahtuneita kaatumisia tai informaation kulkua omaisille. Omaisten tekemistä muistutuksista nousee erityisesti esiin kokemus siitä, ettei potilaan (joka ei itse pysty omaisia informoimaan) voinnin muutoksista riittävästi kerrota omaisille. Tehostettua palveluasumista koskevien yhteydenottojen määrä on laskenut viime vuosista. Erityisen vähän tänä vuonna tuli palvelumaksuja koskevia yhteydenottoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen on ollut työn alla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmää halutaan kehittää niin, että asiakasmaksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Tarkoituksena on uudistaa palveluasumisen maksuja siten, että sosiaalihuoltolain mukaisiin asumispalveluihin säädettäisiin valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet. Samalla muutettaisiin myös kotona annettavien palvelujen maksuperusteita. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2015. 5 Mielenterveyspalveluita koskevista yhteydenotoista puolet koski potilasasiakirjamerkintöjä, jotka koettiin tavalla tai toisella virheellisiksi. Toisessa iltapäivälehdessä juttunsa julkaistuksi saanut toimittajaopiskelija haastatteli minua, koska kertoi saaneensa tietoonsa, että mm. Mikkelissä edellytettäisiin lääkehoitoa masennusta kärsiviltä keskusteluavun saamiseksi. Sellaista tietoa ei minulle mistään muualta kuitenkaan tullut. Alkuvuodesta oli huolta mielenterveyspuolen lääkäri- 5 http://www.stm.fi/vireilla/lainsaadantohankkeet/asiakasmaksulaki 10
ja hoitajaresursseista, mutta käsitykseni mukaan tilanne on siitä hieman ainakin lääkäreiden osalta jo parantunut. Terveysneuvontaa koskevia yhteydenottoja on aiempien vuosien tapaan ollut hyvin vähän (2 kpl). Molemmat yhteydenotot koskivat kouluterveydenhuoltoa. Lisäksi v. 2014 tuli kaksi yhteydenottoa, jotka koskivat opiskeluterveydenhuoltoa, mutta jotka on tilastoitu vastaanottopalveluihin. Näissä yhteydenotoissa kerrottiin, että terveyskeskuksesta on opiskelija ohjattu hakeutumaan hoitoon kotipaikkakunnalleen, vaikka kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille riippumatta heidän kotipaikastaan. Työterveyttä koskevista yhteydenotoista 4 kpl koski hoidon toteuttamista (mm. potilaan kuulluksi tulemista vastaanotolla) ja 3 kpl tietosuojaa. Yksi yhteydenottaja kertoi, että potilasasiamiehen tietoja ei ollut Etelä-Savon työterveydessä Mikkelissä saatavilla missään (seinällä, netissä eikä vastaanottovirkailijalla), mutta muistutuksen myötä asia on nyt korjattu. Terveyskeskusten vastaanottotoiminnasta tuli aiempien vuosien tapaan eniten yhteydenottoja, mutta yhteydenottojen määrä on laskenut aiemmista vuosista. Suurin osa yhteydenotoista koski hoidon toteuttamista (27 %) tai potilasvahinkoepäilyä (19 %). Myös hoitoon pääsyyn liittyviä yhteydenottoja tuli jonkin verran (15 %). Hoitoon pääsyyn liittyvät yhteydenotot olivat usein sen tyyppisiä, ettei asiakas syystä tai toisesta päässyt omasta mielestään tarvitsemaansa hoitoon/hoitopaikkaan. EnsiNeuvoa koskevia yhteydenottoja tuli koko vuonna 5 kpl, mitä pidän hyvin vähäisenä siihen nähden, että EnsiNeuvon aukioloaikaa vähennettiin tänä vuonna. Muiden kuin seudun palveluja koskevien yhteydenottojen suurta määrää arvelen osaltaan selittävän sen, ettei terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän virka ole ollut täytettynä. Esimerkiksi Kelan tukien (mm. hoitotuki, työkyvyttömyyseläke) hakemiseen on joidenkin yhteydenottajien ollut hankala saada apua, joten he ovat päätyneet soittamaan potilasasiamiehelle. 3.4. Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen aiheet ja sisällöt Tehtäväalueittaisen tilastoinnin lisäksi tilastoin yhteydenottojen syyt. Yhteydenotot jakaantuivat sisällöltään seuraavasti: v. 2014 hoitoon pääsy 22 hoidon toteuttaminen 81 selvitys toimenpidevaihtoehdoista 9 kohtelu 23 tietosuoja 37 maksuasiat 20 vahingonkorvaus 5 itsemääräämisoikeus 6 potilasvahinko/-epäily 49 terveyskeskuksen vaihtaminen 1 muu syy 38 yhteensä 291 11
Hoitoon pääsyä koskeneissa yhteydenotoissa erittäin harvoin on ollut kyse siitä, että terveydenhuoltolain 6 mukaisia hoitoon pääsyn määräaikoja (hoitotakuu) ei olisi noudatettu. Vuoden mittaan tuli useampia yhteydenottoja siitä, että Ristiinan terveyskeskukseen on hankala saada aikaa kiireettömään hoitoon. Eräs omainen otti yhteyttä siitä, että vanhukselle 4 viikkoa sinänsä kiireettömässäkin asiassa on liian pitkä aika odottaa terveyskeskuslääkärin luo pääsyä, vaikka se onkin lain määräämien aikojen puitteissa. 7 Hoidon toteuttaminen sisältää hyvin monenlaisia yhteydenottoja erilaisista epäkohdista hoidossa, jotka eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet ainakaan merkittäviä potilasvahinkoja. Esimerkiksi työssäkäyvälle voi olla kohtuuttoman hankalaa, että saa varattua lääkärin soittoajan vain päivän tarkkuudella, jolloin puhelinta pitäisi pystyä vahtimaan oman työn ohessa klo 8-15 -välinen aika. Potilaiden (usein vanhusten) omaisilta on tullut yhteydenottoja liittyen potilaan kotiuttamiseen. Yhteyttä ottaneet omaiset ovat kokeneet, etteivät ole saaneet riittävästi tietoa tai ainakaan riittävän ajoissa. Myös lääkkeiden jaossa tapahtuneista virheistä on useita yhteydenottoja. Selvitys toimenpidevaihtoehdoista -kohtaan olen tilastoinut yhteydenottoja, joissa yhteydenottaja ei ole oikein tiennyt mistä tai miten lähteä asiaansa selvittämään. Kysymyksiä on tullut esim. ulkomaalaisen potilaan hoidosta ja hoidon kustannuksista Suomessa, pakkohoidon edellytyksistä (kun yhteydenottaja miettinyt miten saisi omaisen hoitoon) ja työkyvyttömyyseläkkeen hakemista koskevissa asioissa. Nyt kun terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän virka ei ole ollut täytettynä Mikkelissä, on mm. työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen ollut erittäin hankala saada apua. Kohtelua koskevia yhteydenottoja on tullut yksittäisistä vuorovaikutustilanteista, joissa potilas tai omaiset ovat kokeneet työntekijän käytöksen epäasialliseksi tai töykeäksi. Mielestäni kohtelua koskevien yhteydenottojen määrä on kuitenkin erittäin pieni verrattuna hoitokontaktien määrään, eikä tänä vuonna tullut mistään yksiköstä toistuvasti yhteydenottoja epäasiallisesta käytöksestä. Mutta jos asiakas kokee tulleensa huonosti kohdelluksi, hän herkemmin puuttuu myös muihin havaitsemiinsa epäkohtiin esim. muistutuksen avulla. Ja jos asiakas kokee tulleensa hyvin kohdelluksi ja huomioiduksi, hän myös helpommin antaa anteeksi mahdolliset hoidossa tapahtuneet puutteet. Tietosuojaa koskeneista yhteydenotoista suurin osa koskee omien tietojen tarkastuspyyntöjä 8, jokunen omien tietojen korjaamista 9 ja muutama vainajan tietojen luovuttamista tai kuolintodistuksen saamista koskevia asioita. Maksuasioita koskevista yhteydenotoista valtaosa koski terveydenhuollon maksukattoa ja muutama yhteydenotto tehostetun palveluasumisen maksuja. Vahingonkorvausasiat koskivat laitoshoidossa kadonnutta omaisuutta tai muita kuin kunnallisiin palveluihin liittyviä vahingonkorvausasioita. 6 Terveydenhuoltolaki 6 luku Hoitoon pääsy 7 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 Hoitoon pääsy 8 Henkilötietolain 26 ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 12 9 Henkilötietolain 29 12
Itsemääräämisoikeutta koskevat yhteydenotot ovat koskeneet pääasiassa muita kuin perusterveydenhuollon palveluja. Hallitus antoi 28.8.2014 esityksen eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (itsemääräämisoikeuslaki). Lainsäädännön uudistamisen tarve koskee erityisesti kehitysvammaisten ja muistisairaiden henkilöiden palveluissa käytettävää pakkoa ja suojatoimenpiteitä, raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamista sekä somaattisessa ja psykiatrisessa hoidossa käytettäviä itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteitä 10. Potilasvahinkoja koskevista yhteydenotoista suuri osa (43 %) koskee muita kuin perusterveydenhuoltoa, suurelta osalta Mikkelin keskussairaalaa (14 yhteydenottoa). Terveyskeskusten potilasvahinkoepäilyt koskevat usein sitä, ettei potilaan pyynnöistä huolimatta ole lähetetty johonkin jatkotutkimuksiin, minkä takia potilas epäilee hoidon viivästyneen. Toinen tyypillinen yhteydenoton syy on laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa olevan potilaan kaatuminen. Potilasvakuutuksesta tapaturma korvataan kuitenkin vain, jos se liittyy välittömästi hoito- tai tutkimustoimenpiteeseen. Potilaan kaatuminen hänen kävellessään sairaalan käytävällä ei ole toimenpiteeseen liittyvä tapaturma. Toisaalta, vaikka vahinko ei olisikaan tapaturmana korvattava, se voi olla korvattava hoitovahinkona, jos potilaan asianmukainen valvonta tai avustaminen on laiminlyöty, vaikka se käytettävissä olevat resurssit huomioiden olisi ollut mahdollista. 11 Terveyskeskuksen vaihtamista koskevia yhteydenottoja tuli koko vuoden aikana vain yksi. Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Mikkelin SeutuSoten kunnissa terveysasemaa voi vaihtaa täyttämällä sähköisen ilmoituslomakkeen OmaHyviksessä tai toimittamalla ilmoituksen paperimuotoisena sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle. 12 4. ITÄ-SUOMEN SOSIAALIASIAMIESTEN KUNTAKYSELY Aiempien vuosien tapaan osa Itä-Suomen sosiaaliasiamiehistä teki tänäkin vuonna yhteisen kuntakyselyn toiminta-alueensa kuntiin. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ja vertailla kuntien palveluja sekä saada tietoa palvelujen laadusta ja niiden toteutumisesta asiakas- ja potilaslain näkökulmasta. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella kuntakysely lähetettiin eri palvelutuotantoyksikköihin eli Mikkeliin, Kangasniemelle, Mäntyharjulle ja Pertunmaalle. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeusturvaa kyselyssä kartoitettiin kysymyksillä sosiaaliasiamiehen yhteystietojen saatavuudesta sekä muistutusten ja oikaisuvaatimusten lukumäärää koskevilla kysymyksillä. Kaikki vastaajat ilmoittivat sosiaaliasiamiehen ajantasaisten yhteystietojen olevan saatavilla kaikissa toimipisteissä ja internet-sivuilla. Lisäksi vastaajat kertovat Mikkelin seutusoten internet-sivuilta löytyvän v. 2014 aikana päivitetyt seudulliset soveltamisohjeet. Sen sijaan kaikkia hakemuslomakkeita ei ole saatavissa sähköisenä kuntien tai seutusoten sivuilta. 10 http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/itsemaaraamisoikeus 11 http://www.pvk.fi/fi/korvauksenhakijalle/mita-korvataan/korvattavat-vahingot/tapaturmavahinko/ 12 http://www.mikkeli.fi/palvelut/terveysaseman-vaihtaminen 13
Toimeentulotuesta kyselyssä selvitettiin, onko kaikki hakemukset käsitelty lakisääteisten määräaikojen puitteissa, kuinka nopeasti asiakas on saanut ajan sosiaaliohjaajan tai -työntekijän vastaanotolle sekä ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen määriä. Hakemusten käsittelylle säädetyt määräajat ovat ehdottomia, eli kunnat eivät voi ylittää määräaikoja rikkomatta lakia. Kiireettömässä tilanteessa toimeentulotuen asiakkaalla on oikeus päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti tilanteestaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyyntönsä esittämisen jälkeen. Keskustelu asiakkaan kanssa voidaan hoitaa myös puhelimitse, jos asian selvittäminen näin on mahdollista, eivätkä asiakkaan oikeudet vaarannu. Tavoitteena on sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisoppaan mukaisesti, että kunnat käyttäisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 prosenttia kunnan toimeentulotuen menoista. Kangasniemellä hakemusten käsittely ei ole missään vaiheessa vuotta 2014 ylittänyt lakisääteistä 7 arkipäivän määräaikaa. Sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle on saanut ajan keskimäärin 3 päivässä. Kangasniemi siirtyi yhteiseen tietokantaan 1.5.2014 alkaen. Alkuvuodesta täydentävän toimeentulotuen määrä oli 6,49 % kaikista toimeentulotukimenoista ja loppuvuodesta 5,10 %. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osuus oli alkuvuodesta 5,27 % ja loppuvuodesta 2,09 %. Mäntyharjullakin kaikki toimeentulotukihakemukset on käsitelty lakisääteisten määräaikojen puitteissa. Sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle on päässyt keskimäärin 3 päivässä. Täydentävän toimeentulotuen määrä oli 8 % kaikista toimeentulotukimenoista, ennaltaehkäisevän 0,7 %. Pertunmaalla toimeentulotukien käsittely on alkuvuodesta ylittänyt lakisääteisen käsittelyajan. Käsittelyprosessia on arvioitu ja siihen on tehty tarvittavat muutokset ja tarkennukset siten, että 1.7.2014 alkaen kaikki hakemukset on käsitelty lakisääteisen määräajan puitteissa. Sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle on päässyt keskimäärin 3 päivässä. Täydentävän toimeentulotuen osuus oli 5,3 % kaikista toimeentulotukimenoista, ennaltaehkäisevän 6,8 %. Mikkelin palvelutuotantoyksikössä käsitellään Mikkelin ja Hirvensalmen toimeentulotukihakemukset. Mikkelissä toimeentulotukihakemusten käsittely on ylittänyt lakisääteiset määräajat. Jotta käsittelyajat saataisiin lainmukaisiksi, on hakemusten käsittelyyn velvoitettu oman työn ohessa kaikkia toimeentulotukityön osaajia ja joissain tilanteissa määräaikaisia on palkattu helpottamaan tilannetta. Kuitenkin edelleen ainakin alkuvuodesta 2015 määräajat ylittyivät toistuvasti. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluvassa Puumalassa määräajat eivät ole ylittyneet. Mikkelissä täydentävän toimeentulotuen osuus oli 9 % kaikista toimeentulotukimenoista ja ennaltaehkäisevän 2 %. Hirvensalmella täydentävän osuus oli 13 % ja ennaltaehkäisevän 3 %. Puumalassa täydentävän osuus 8 % ja ennaltaehkäisevän 3 %. 14
Mikkelin taloudellisen tuen yksikön vastaavan sosiaalityöntekijän käsityksen mukaan henkilökohtainen keskustelu sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän kanssa toteutuu pääsääntöisesti 7 arkipäivän kuluessa. Varsinaista tilastotietoa asiasta ei ole. Lastensuojelun osalta kyselyssä kartoitettiin lastensuojeluilmoitusten määriä ja lastensuojelulain määräaikojen noudattamista. Lisäksi kysyttiin, onko kunnissa tarjolla lapsiperheille kotipalvelua muutoin kuin lastensuojeluasiakkaille. Kangasniemellä tuli 30 (v. 2013 44 kpl) lastensuojeluilmoitusta, joista kaikki on saatu käsiteltyä lastensuojelulain 26 :n mukaisessa määräajassa eli 7 vuorokaudessa. Myös kaikki (1 kpl) lastensuojelutarpeen selvitykset on Kangasniemellä tehty kolmen kuukauden määräajassa. Kunnassa on tarjolla lapsiperheille kotipalvelua muutoinkin kuin lastensuojeluasiakkaille. Pertunmaalla tuli 28 (v. 2013 3 kpl) lastensuojeluilmoitusta, joista 17 kpl on ratkaistu lastensuojelulain mukaisesti 7 arkipäivän kuluessa. Myöskään kaikkia lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ole tehty 3 kk:n määräajassa. Kunnassa ei ole tarjolla muille kuin lastensuojelun asiakkaina oleville lapsiperheille tarkoitettua kotipalvelua. Mäntyharjussa tuli 142 (v. 2013 60 kpl) lastensuojeluilmoitusta ja ne kaikki käsiteltiin määräajassa. Samoin kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset (142 kpl) tehtiin määräajassa. Lapsen asioista vastaavalla lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on ollut 78 lapsen asiat vastattavanaan. Kunnassa on tarjolla lapsiperheille kotipalvelua muutoinkin kuin lastensuojeluasiakkaille. Mikkelissä lastensuojeluilmoituksia on tullut 884 (v. 2013 861 kpl) ja ne on kaikki käsitelty määräajassa. Kaikkia lastensuojelutarpeen selvityksiä (joita on tehty yhteensä 119 kpl) ei ole saatu tehtyä 3 kk:n määräajassa. Määräaikojen ylittymistä on selittänyt mm. lapsen joutuminen psykiatriseen osastohoitoon, jolloin hoito on ollut ensisijaista, ajanvaraukset eivät ole toteutuneet asiakkaan osalta tai jos selvitystä on tehty verkostoyhteistyössä, määräajat ovat venyneet lastensuojelusta johtumattomista syistä. Lapsen asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä on ollut 20 80 lapsen asiat hoidettavinaan. Talentian suositus on 40 lasta/lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. 13 Mikkelin palvelutuotantoyksikössä on järjestetty lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua joko oman kotipalvelutyöntekijän tai palvelusetelin avulla 1.12.2012 alkaen. Omaishoidosta selvitettiin saivatko kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät omaishoidon tukea ja miten omaishoitajien työtä kunnassa tuetaan. Kaikissa kunnissa kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät ovat saaneet omaishoidon tukea. Mäntyharjussa omaishoitajien työtä on tuettu palvelusetelein, joustavasti intervallijaksoilla, omaishoidettavien päivähoidolla päiväkeskuksessa joko säännöllisesti tai akuuttiin tarpeeseen ja omaishoitajien ryhmätoiminnalla. Mikkelissä omaishoitotiimi on vastuutettu huolehtimaan omaishoitajista. Omaishoitotiimi käy perheen kotona, järjestelee lakisääteiset vapaat, palveluohjauksen jne. Vuonna 2014 on aloitettu uutena toimintana omaishoitajien terveystarkastukset ja omaishoitoperheille on nimetty vastuutyöntekijä. Lisäksi yhteistyötä tehdään laajasti järjestöjen kanssa. 13 http://www.talentia.fi/tyoelamassa/hyva_tyopaikka/mitoitus 15
Kangasniemellä on järjestetty omaishoitajille kahvilatoimintaa kerran viikossa, retkiä, teatterimatka, jouluateria ja koulutusta. Lisäksi fysioterapeutti tekee kotikäyntejä ja omaishoitajille tehdään terveystarkastuksia. Pertunmaalla järjestetään omaishoitajille vertaisryhmätoimintaa ja päiväkeskusmahdollisuus antaa omaishoitajille asiointi- yms. vapaata. Omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät toteutetaan kunnan puolesta aina ja suunnitellaan jo omaishoitosopimukseen. Asiakkaille, joille ei löydy sopivaa vapaapäivien aikaista hoitomahdollisuutta omasta palvelujärjestelmästä, on mahdollistettu hoitaja kotiin toimeksiantosopimuksella. Omaishoitajien terveystarkastukset aloitetaan vuonna 2015. Vanhustenhuollosta kysyttiin vanhusneuvoston yhteystiedoista, vanhuspalvelulain 25 :n mukaisten ilmoitusten määrästä ja palveluasumisen sekä tehostetun palveluasumisen hoitopaikkojen määrän riittävyydestä. Vanhusneuvosto on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylä erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Vanhusneuvostot tulivat vanhuspalvelulain 11 :n myötä lakisääteisiksi 1.1.2014 alkaen. Kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Kaikkien kuntien nettisivuilta löytyvät kuntien vanhusneuvostojen yhteystiedot. Vanhuspalvelulain 25 :ssä säädetään iäkkään henkilön palveluntarpeen ilmoitusvelvollisuudesta, jonka tarkoituksena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaisi tai ymmärtäisi pyytää. Ilmoitusvelvollisuus ei ehkä ole kovin hyvin vielä tunnettu, koska Mikkelissä ja Mäntyharjulla ei ole tehty yhtään ko. lain mukaista ilmoitusta. Kangasniemellä on tehty 3 ilmoitusta ja Pertunmaalla ei ole pidetty rekisteriä asiasta. Mikkelissä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla vastausten mukaan on käytettävissä riittävästi palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen hoitopaikkoja. Kangasniemellä sisäilmaongelmien vuoksi on aloitettu korjaustoimenpiteitä loppuvuodesta 2014, eikä omassa kunnassa ole riittävästi paikkoja (ostopalvelua on käytetty). Vammaispalveluista ja kehitysvammahuollosta selvitettiin vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja sekä kehitysvammaisten laitosasumiseen liittyviä asioita. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella 1) päivittäisissä toimissa, 2) työssä ja opiskelussa, 3) harrastuksissa, 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla henkilökohtaista apua järjestetään korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Mikkelissä on lisäksi tulossa 16
palvelusetelimalli käyttöön v. 2015 ja muutama kehitysvammapuolen asiakas saa ostopalvelumallin mukaisesti henkilökohtaista apua. Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Ohjelman aikana vuosina 2010 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella tuotetaan yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa kunnissa. Keskeisiä periaatteita ovat myös tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksisista sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. 14 31.12.2014 kunnan kehitysvammaisista asui laitoksessa - mikkeliläisistä 16 henkilö, joista 1 on alaikäinen, - mäntyharjulaisista 3 henkilöä, 1 alaikäinen laitoksessa 2 vkoa/kk, - kangasniemeläisistä 1 alaikäinen lastensuojelullisin perustein ja - pertunmaalaisista 3 henkilö (ei alaikäisiä). Kaikissa kunnissa laitoksissa olleet/olevat kehitysvammaiset ja heidän läheisensä ovat voineet osallistua, vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä, kun laitosasumista on purettu. Potilaan oikeusturvan osalta kysyttiin potilasasiamiehen yhteystietojen saatavuudesta ja muistutusten määrästä. Lisäksi selvitettiin onko kuntien internet-sivuilla ohjeet potilaille terveydenhuoltolain mukaisesta hoitopaikan valintaoikeudesta. Vastausten perusteella kaikkien kuntien kaikissa toimipisteissä on saatavilla ajantasaiset potilasasiamiehen yhteystiedot. Mikkelin ja Mäntyharjun nettisivuilta löytyy ohjeet potilaille ohjeet hoitopaikan valintaoikeudesta. Lisäksi tieto on saatavilla Mikkelin seutusoten sivuilta 15 ja Hyviksestä 16. Potilasasiamiehen kyselyssä kysyttiin lisäksi hoitoon pääsystä. Kiireetöntä hoitoa tarjotaan kunnan asukkaille terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsylle on taattu tietyt määräajat, joista on säädetty terveydenhuoltolaissa (hoitotakuu). Jos terveyskeskus ei voi tarjota hoitoa säädetyssä ajassa, niiden on hankittava se muualta. Kiireettömään hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. 17 Vastausten mukaan kaikkien kuntien internet-sivuilla tiedotetaan hoitoon pääsyajoista. Marraskuussa 2014 kiireettömään hoitoon pääsyn aika on ollut keskimäärin Mikkelissä 14 vuorokautta (v. 2013 14 vuorokautta), Kangasniemellä 15 vuorokautta (v. 2013 14 vuorokautta), Mäntyharjussa 11 vuorokautta (v. 2013 6 viikkoa) ja Pertunmaalla 14 vuorokautta (v. 2013 7 vuorokautta). Vastausten mukaan Mikkelissä ja Pertunmaalla toimii hoidon porrastus (esim. erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, siirto kotiin laitoshoidosta tai siirto 14 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15, http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1839361 15 http://www.mikkelinseutusote.fi/index.php/laeaekaerin-ja-hoitajan-vastaanotto 16 http://www.hyvis.fi/etelasavo/fi/sivut/asiointiin.aspx 17 http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakkaanoikeudet/hoitoon_paasy 17
palveluasumiseen) siten, ettei yhtään potilasta v. 2014 lopussa jonottanut oikeaa hoitopaikkaa. Kangasniemellä kerrottiin ongelmaa olevan siirroissa palveluasumiseen. Akuuttiosastolta ei päästy siirtämään potilaita, kun käytettävissä olevat yksiköt olivat täynnä. Vuoden 2014 lopussa oikeaa hoitopaikkaa jonotti 8 potilasta. Siirrot erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon toimivat kuitenkin hyvin Kangasniemelläkin. Mäntyharjussa loppuvuonna käynnistyneen palvelurakenneuudistuksen takia v. 2014 lopussa jonotti oikeaa hoitopaikkaa 5 potilasta ja palveluasumiseen 2 potilasta. 5. TILASTOT JA YHTEENVEDOT PALVELUTUOTANTO- YKSIKÖITTÄIN 5.1. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö (Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala) Taulukko 1: Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Mikkelissä tehtäväalueittain v. 2005 2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sosiaalityö 9 56 46 29 39 50 52 50 36 toimeentulotuki 92 99 108 132 99 106 86 95 101 vanhustenhuolto 3 5 5 23 8 4 17 7 24 vammaispalvelu 14 16 9 18 13 7 16 11 19 kehitysvammahuolto 4 3 9 3 2 3 1 0 1 kotipalvelu 4 8 1 1 20 43 15 17 26 omaishoidon tuki 4 4 16 7 1 0 4 8 9 lastensuojelu 103 99 57 58 42 21 30 32 40 huolto ja tapaam. 29 8 13 12 5 9 4 12 13 päihdehuolto 1 5 5 4 2 1 9 6 6 päivähoito 7 0 0 1 3 1 0 0 0 yksityiset palvelut 4 1 2 0 0 0 0 0 0 muut palvelut 93 88 90 52 12 13 18 15 24 yhteensä 367 392 361 340 246 258 252 253 299 Taulukko 2: Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen tehtäväalueittain Mikkelissä v. 2014 v. 2014 toimeentulotuki 123 lastensuojelu 57 ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalvelu 7 vammaispalvelut 18 kehitysvammahuolto 0 omaishoidon tuki 1 perheasiat 13 kotipalvelu 5 päihdehuolto 3 lasten päivähoito 1 sosiaalityö (muu kuin edellä) 3 muu palvelu (sis. yksityiset palvelut) 31 yhteensä 262 18
Taulukko 3: Yhteydenotot potilasasiamieheen Mikkelissä tehtäväalueittain v. 2009 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 hammashuolto 12 8 14 11 7 10 kotihoito 5 19 15 22 15 15 kuntoutus 3 7 4 4 2 10 laitoshoito 56 18 15 29 46 19 mielenterveysp. 6 20 12 11 3 12 muu palvelu 4 47 70 65 55 94 palveluasuminen 6 2 13 16 17 6 terveysneuvonta 4 5 2 2 0 2 työterveys 2 2 0 4 3 7 vastaanotto 112 102 110 73 77 62 yhteensä 210 230 256 237 225 237 Edellisessä (v. 2013) selvityksessäni toin esille mm. taloudellisen tuen palveluiden riittävän resursoinnin siten, ettei toimeentulotukilain määräaikoja rikota, turvakotitoiminnan ja perheasioiden sovittelun kehittämisen ja lastensuojelun asiantuntijaryhmän nimeämisen. Turvakotitoiminta on päässyt käyntiin ja lastensuojelun asiantuntijaryhmä on nimetty ja aloittanut toimintansa. Mikkelissä on myös hyvin käynnistynyt MARAK-toiminta 18 eli moniammatillinen riskinarviointi menetelmä, jolla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Lisäksi omavalvonta on järjestetty esimerkillisesti Mikkelin seudulla, mistä olen kuullut positiivista palautetta sekä Aluehallintovirastosta että Valvirasta. Sen sijaan toimeentulotukilain määräaikoja ei edelleenkään pystytä noudattamaan. Myöskään perheasioiden sovittelu ei saamani palautteen mukaan edelleenkään oikein tavoita sitä tarvitsevia, mikä kuormittaa mm. lastensuojelua. Suomessa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen, niiden varhainen tunnistaminen ja oikeaaikainen tuki ovat viime vuosina olleet vahvasti esillä niin erilaisissa politiikka- ja toimintaohjelmissa (mm. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Valtakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Terveys 2015 -kansanterveysohjelma) kuin myös lainsäädännön uudistamistyössä (mm. sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, nuorisolaki, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja varhaiskasvatuslaki). Lisäksi ehkäisevien peruspalvelujen lisäämiseksi kuntien valtionosuuksia on korotettu. Peruspalvelujen puutteet näkyvät erityispalvelujen käytön lisääntymisenä ja voimavarojen kohdentumisena korjaaviin palveluihin. Varhaisen tuen järjestämistä tulisi systemaattisesti lisätä peruspalveluihin. Kunnassa ja työyksiköissä tulisi olla sovittu periaatteista ja menettelytavoista, joilla lieviinkin huoliin puututaan. Keskeisimmät toiveeni vuodelle 2015 ovat, että Mikkelissä - uuden sosiaalihuoltolain astuessa voimaan ehkäiseviin peruspalveluihin oikeasti panostetaan ja - toimeentulotuen käsittelyn määräajat saadaan lain mukaisiksi. 18 https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/menetelmat/marak 19
5.2. Kangasniemi Kangasniemeltä tuli toimintavuoden aikana sosiaaliasiamiehelle 17 ja potilasasiamiehelle 18 eli yhteensä 35 yhteydenottoa. Yksi yhteydenotto saattaa sisältää useampia asiakkaan ottamia kontakteja asiamieheen. Yhteydenotot / SAM toimeentulotuki 3 lastensuojelu 2 ikääntyneiden palv. 3 omaishoidontuki 1 perheasiat 1 muu sos.työ 4 muu palvelu 3 Yhteydenotot / PAM hammashuolto 1 laitoshoito 2 työterveys 1 vastaanotto 6 muu 8 Yhteydenotoissa sosiaali- ja potilasasiamieheen ei noussut mitään useasti toistuvaa aiheitta. Yksi asiakas halusi, että täytän hänen kanssaan MARAK-lomakkeen, koska hänelle ei ollut sellaista hänen toiveestaan huolimatta tehty Kangasniemellä sosiaali- eikä terveydenhuollossa. Mikkelissä 20
toimiva MARAK - moniammatillinen asiantuntijaryhmä olisi kuitenkin myös kangasniemeläisten käytettävissä, joten menetelmän käyttöön ottoa mielestäni kannattaisi Kangasniemelläkin harkita. MARAK on Englannista lähtöisin oleva menetelmä, jolla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Ideana on laatia moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle turvasuunnitelma ja tätä kautta parantaa tämän turvallisuutta. 19 Kävin alkuvuodesta tutustumassa Kangasniemen vanhainkodilla ja avopalveluyksikkö Mäntyrannassa. Saamani käsityksen mukaan toimitilat eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän vaatimuksia. Osa huoneista on vain 9 neliötä eikä kaikissa huoneissa ole omaa vessaa, vaan se on joko käytävällä tai jaettu toisen huoneen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä: asukashuoneiden, käytävien, yhteistilojen sekä piha-alueiden on oltava esteettömiä ja turvallisia, uusia toimintayksiköitä rakennettaessa tai vanhoja peruskorjattaessa jokaisella asukkaalla on oltava oma huone ja kylpyhuone, ellei asukas nimenomaan halua asua toisen asukkaan kanssa, pariskunnille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä, ja heille soveltuvia pariskuntaasumisen vaihtoehtoja on kehitettävä iäkkäiden pariskuntien määrän kasvuun varautuen, tilojen mitoituksen on oltava riittävä asumisen laadun, tilojen joustavan ja muunneltavissa olevan käytön ja hoitohenkilökunnan työskentelyn kannalta, asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia on lisättävä. 20 19 https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/menetelmat/marak 20 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, s. 24. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. 21
5.3. Mäntyharju Mäntyharjulta tuli toimintavuoden aikana sosiaaliasiamiehelle 27 ja potilasasiamiehelle 25 eli yhteensä 52 yhteydenottoa. Yhteydenotot / SAM toimeentulotuki 9 lastensuojelu 7 ikääntyneiden palv. 5 vammaispalvelut 4 omaishoidontuki 1 päihdehuolto 1 Yhteydenotot / PAM kotihoito 1 laitoshoito 2 palveluasuminen 1 työterveys 1 vastaanotto 11 muu 9 Alkuvuodesta 2014 Mäntyharjusta tuli muutama yhteydenotto siitä, että terveyskeskukseen oli hankala saada varattua aikaa. Potilasasiamiehen kyselyn mukaan marraskuussa 2014 kiireettömään hoitoon pääsyn aika on ollut keskimäärin Mäntyharjussa 11 vuorokautta, kun se oli v. 2013 6 viikkoa. Koska loppuvuodesta ei ole enää tullut ajanvarauksen hankaluuteen liittyviä 22
yhteydenottoja ja kiireettömään hoitoon pääsyn aika on edellisestä vuodesta parantunut merkittävästi, oletan, että lääkäriresurssi on nyt parantunut. Sosiaaliasiamiehen kyselyssä nousi esille lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu yli kaksinkertaiseksi (nyt 142 kpl) vuoteen 2013 verrattuna (60 kpl). Ne kaikki on kuitenkin käsitelty määräajassa, samoin kuin kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset. Lapsen asioista vastaavalla lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on ollut 78 lapsen asiat vastattavanaan, mikä on paljon Talentian suositukseen (40 lasta/lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä) nähden. 23
5.4. Pertunmaa Pertunmaalta tuli toimintavuoden aikana sosiaaliasiamiehelle 10 ja potilasasiamiehelle 11 eli yhteensä 21 yhteydenottoa. yhteydenotot v. 2014 toimeentulotuki 3 vammaispalvelut 2 sosiaalityö 2 kuntoutus 1 palveluasuminen 5 vastaanotto 2 muu 6 Sosiaaliasiamiehen kyselyssä tuli esille, että Pertunmaalla tuli 28 lastensuojeluilmoitusta, joista 17 kpl on ratkaistu lastensuojelulain mukaisesti 7 arkipäivän kuluessa. Myöskään kaikkia lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ole tehty 3 kk:n määräajassa. Lisäksi toimeentulotuen määräajoissa on ollut kesäkuun 2014 loppuun saakka ongelmia. Määräaikojen toteutumiseen sekä lastensuojelussa että toimeentulotuessa tulee jatkossa edelleen kiinnittää huomiota. Toimeentulotuen perusosan alentamiseen liittyvässä asiassa tuli Pertunmaalta yksi yhteydenotto, jossa asiakas kertoi, että perusosaa oli alennettu toimeentulotuen etuuskäsittelyn yhteydessä ilman, että perusosan alentamisen yhteydessä olisi asiakkaan kanssa laadittu suunnitelma hänen itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Toimeentulotukilain 10 :n mukaan perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mielestäni perusosan alentaminen on sellainen toimenpide, jonka tekeminen kuuluisi sosiaalihuollon ammattihenkilölle, eikä etuuskäsittelijälle, joten toivon, että siltä osin prosessi mietittäisiin (ellei niin ole jo tehty) uudelleen. Kunnassa ei ole ollut tarjolla muille kuin lastensuojelun asiakkaina oleville lapsiperheille tarkoitettua kotipalvelua. Uuden sosiaalihuoltolain myötä 1.1.2015 alkaen kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, tulisi olla saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. 24
6. MUISTUTUKSET, KANTELUT, SELVITYSPYYNNÖT JA MUUTOKSENHAKU Alla olevaan yhteenvetoon on koottu Mikkelin kaupungista, Itä-Suomen aluehallintovirastosta ja Kuopion hallinto-oikeudesta saadut tiedot vuoden 2014 muistutuksista, kanteluista, oikaisuvaatimuksista ja selvityspyynnöistä. Tiedot käsittävät kaikki Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnat. Muistutukset Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin v. 2014 Mikkelissä 14 kpl, Pertunmaalla 0 kpl, Mäntyharjussa 2 kpl ja Kangasniemellä 1 kpl Potilaslain mukaisia muistutuksia tehtiin v. 2014 Mikkelissä 39 kpl, Kangasniemellä 5 kpl, Pertunmaalla 1 kpl ja Mäntyharjussa 2 kpl. muistutukset 40 35 30 25 20 15 10 5 0 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 sosiaalitoimi terveystoimi Kantelut Itä-Suomen aluehallintovirastossa on ratkaistu Mikkelin seutusoten kuntien sosiaalihuoltoa koskevia kanteluita vuonna 2014 yhteensä 5 kappaletta. (2013 13 kpl, 2012 11 kpl, 2011 7 kpl, 2010 8 kpl, 2009 14 kpl) Sosiaalihuollon kanteluista 3 koski lastensuojelua, 1 toimeentulotukea ja 1 vammaispalvelua. Terveydenhuollon osalta Itä-Suomen aluehallintovirastossa v. 2014 on ratkaistu 7 kpl Mikkelin seutusoten kuntia koskevia kanteluja, joista 3 koski ensisijaisesti perusterveydenhuoltoa. (Aiempina vuosina kanteluja yhteensä v. 2013 13 kpl, 2012 11 kpl, 2011 7 kpl, 2010 6 kpl, 2009 6 kpl). Perusterveydenhuollon kantelut koskivat kaikki lääkehoidon toteuttamista. 25
Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty 6 kpl Mikkelin sosiaali- ja terveystoimea koskevaa kantelua vuonna 2014. (2013 13 kpl, 2012 7 kpl, 2011 6 kpl, 2010 4 kpl, 2009 1 kpl). Selvityspyynnöt Terveydenhuoltoon tehtiin 92 kpl (2013 66 kpl, 2012 103 kpl, 2011 99 kpl, 2010 65 kpl, 2009 74 kpl, 2008 91 kpl) Potilasvakuutuskeskuksen selvityspyyntöä koskien mahdollista potilasvahinkoa. Myönteisten korvauspäätösten lukumäärä ei ole tiedossa. PVK:n selvityspyynnöt 120 100 80 60 PVK:n selvityspyynnöt 40 20 0 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Rekisteritietojen tarkistuspyynnöt Rekisteritietojen tarkistuspyyntöjä tehtiin terveyspalveluissa 57 ja sosiaalipalveluissa 6 kappaletta. (Nämä tiedot ovat kirjaamon kautta tulleista pyynnöistä. Pyyntöjä on voinut mennä suoraan yksiköihin ilman kirjaamista asiakirjahallintaohjelmaan.) Muutoksenhaku Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen jaostolle tehtiin vuoden aikana 164 kpl (2013 139 kpl, 2012 161 kpl, 2011 129 kpl, 2010 88 kpl, 2009 122 kpl) oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukset koskivat - toimeentulotukea (94 kpl), - vammaispalveluja (34 kpl), - lastensuojelua (4 kpl) ja - vanhustenpalveluja (16 kpl). Jaoston käsittelemistä asioista koski Mikkeliä 144 kpl, Mäntyharjua 12 kpl, Kangasniemeä 7 kpl ja Pertunmaata 1 kpl. Kuopion hallinto-oikeudessa tehtiin 16 päätöstä, joista 4 palautui uudelleen käsiteltäväksi. 26