SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Terveyspalvelut Ilahduttavaa verrattuna vuoteen 2014 on yhteydenottojen määrän väheneminen potilasasiamieheen Mikkelin palvelutuotantoyksikön osalta vuonna yhteydenotto verrattuna v yhteydenottoon. Hoitokontaktien määrään verrattuna yhteydenottoja potilasasiamieheen on vähän. Jokaiseen yhteydenottoon on paneuduttu tarkkaan ja toiminnan korjaamista vaativat toimenpiteet on toteutettu mikäli siihen on ollut tarvetta Henkilöstölle on edelleenkin korostettu kohteliasta ja ammatillista käyttäytymistä potilaita kohdatessaan Kohteluun liittyvien yhteydenottojen määrä on ollutkin vähäinen. Erityisen tärkeänä yksittäisenä asiana raportissa on nostettu saattohoidon järjestäminen asianmukaisissa tiloissa silloin kun osastohoitotyyppinen hoitomuoto on tarpeen. Nykyiset tilat akuuttiosastoille eivät ole asianmukaisia, vuoden 2016 aikana saattohoito järjestetään asianmukaisesti samassa yhteydessä kun tehdään tarvittavat osastomuutokset Mikkelissä. Vammais- ja vanhuspalvelut Vammaispalvelua koskevien yhteydenottojen määrä on vähentynyt huomattavasti, koko vuonna oli vain 2 yhteydenottoa vammaispalveluun liittyen (edellisenä vuonna 24 kpl). Syynä yhteydenottojen vähenemiseen todennäköisesti sosiaalipalvelujen palveluohjausyksikkö Palveluneuvon toiminnan alkaminen vuoden 2015 alusta ja asiakkaiden palvelujen keskittäminen. Sosiaalipalveluiden keskitetty palveluohjausyksikkö Palveluneuvo on vakiinnuttanut toimintansa ja asiakas- ja yhteistyökumppanipalaute on ollut myönteistä. Omaishoidon tukea koskevia yhteydenottoja oli vain 4 (viime vuonna 3) ja ne koskivat tuen myöntämiskriteerejä ja tuen määrää. Kielteisiä päätöksiä ei määrärahojen puutteen vuoksi jouduttu tekemään lainkaan tänä vuonna missään toiminta-alueeni kunnassa, mikä on erittäin hyvä asia. Vammais- ja vanhuspalveluihin suoraan ei ole tullut juurikaan palautetta omaishoidontuen hakijoilta tai saajilta. Myöskään yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa ei ole noussut esiin kokonaisuuksia, jotka sosiaali- ja potilasasiamies raportissaan on nostanut esille järjestön esille tuomana: - erityislasten vanhempien on edelleen hankala saada vapaitaan järjestymään, mikäli tarvitaan kodin ulkopuolista hoitopaikkaa tai ulkopuolista hoitajaa - hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehtäisiin perhekohtaisesti tarkemmat kirjaukset vapaapäivien järjestämisestä, kriisitilanteiden hoidosta ja koko perheen kokonaistilanteesta omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti - ikäihmisille suunnattujen lyhytaikaisten hoitopaikkojen soveltuvuuden heikkoudesta sekä virkistys-/kuntoutustoimintojen vähyydestä jakson aikana - sijaisjärjestelyjen puute

2 - Säännöllisyyttä ja suunnitelmallisuutta vapaiden pitämiseen ei saada muodostumaan, kun perheillä ei ole riittävästi tietoa tarjolla olevista vaihtoehdoista ja kokemukset lyhytaikaishoidosta ovat epämiellyttäviä. - omaishoitajat peräänkuuluttavat seurannan tarpeellisuutta. Tällä hetkellä tilanne on se, että sopimuksen teon jälkeen vastuu siirtyy omaishoitajalle, eli hänen on otettava yhteyttä kuntaa, mikäli jotain oleellista muutosta tapahtuu. Säännöllisen seurannan keinoin perheen tilannetta voitaisiin tukea jo varhaisemmassa vaiheessa. Vammais- ja vanhuspalveluissa ollaan kehittämässä yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa koko omaishoidon prosessia. Olennaista on kehittää ja tarkentaa ohjausta ja neuvontaa. Loma-ajanhoitoa suunnitellaan osaksi asumispalvelua. Myös perhehoitoa pyritään lisäämään. Kotihoitoa koskevat yhteydenotot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Yhteydenotoissa ei tänä vuonna noussut esiin mitään yhteneväistä teema vaan yleisesti ottaen yhteydenotot liittyivät tyytymättömyyteen palvelun toteuttamisessa. Viime vuonna yli puolet yhteydenotoista koski lääkkeiden jakoa tai niiden määräämisestä koskevia epäkohtia, tänä vuonna kolme yhteydenottoa (27 %) koski lääkkeiden jaossa tapahtunutta virhettä. Kotihoidon työtilanne ei ole näyttäytynyt yhteydenottojen lisääntymiseen sosiaali- ja potilasasiamieheen. Systemaattisen asiakaspalautekäytännön käyttöönoton myötä palautteita tulee suoraan vammais- ja vanhuspalveluihin, jolloin korjaavat toimenpiteet pystytään toteuttamaan välittömästi omassa palvelutuotannossa. Saattohoidon järjestämispaikkana akuuttiosastoa ei yleisesti pidetä asianmukaisena, koska akuuttiosasto koetaan liian levottomaksi paikaksi. Saattohoidon järjestämiseen suunnitellaan muutoksia loppuvuodesta 2016 alkaen. Saattohoidon toteuttaminen osana akuuttiosaston toimintaa päättyy. Tehostettua palveluasumista koskevien yhteydenottojen määrä (12 kpl) on viime vuoden tasolla. Yhteydenotot jakaantuivat kaikkiin palvelutuotantoyksiköihin eikä mitään yhteistä teemaa yhteydenottojen sisällöissä ollut. Yli puolet (7 kpl) yhteydenotoista koski tavalla tai toisella hoidon toteuttamista, kaksi yhteydenottoa koski omien tietojen pyyntöä ja kaksi omaisen huolta potilaan kohtelusta. Mikkelin sosiaaliasiamiehelle antaman vastauksen mukaan kunnan vanhusten käytettävissä on riittävästi sopivia palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen hoitopaikkoja. Potilasasiamiehen saaman vastauksen mukaan hoidon porrastus ei kuitenkaan toimi palveluasumisessa olevan ruuhkan vuoksi tehostetun palveluasumisen paikkaa oli jonottamassa 56 vanhusta, joista osastolla 24 ja kotona 32. Vuonna 2015 keskimäärin kuukausittain kotona odottavia on siirtynyt tehostettuun palveluasumiseen 4-5 asiakasta. Kaikille kotona odottaville on vuonna 2015 pystytty tarjoamaan tehostetun palveluasumisen asunto 3 kk:n määräajassa. Vanhuksen asuinpaikan tai hoitopaikan valinnassa pystytään huomioimaan vanhuksen tai hänen läheistensä toive. Kaikille mikkeliläisille kotona odottaville on vuonna 2015 pystytty tarjoamaan tehostetun palveluasumisen asunto 3 kk:n määräajassa. Mikkelin vammais- ja vanhuspalveluiden

3 näkemyksen mukaan hoidon porrastus toimii siten, että asiakkaille pyritään järjestämään mahdollisimman tarpeen mukainen jatkohoitopaikka, jossa voi odottaa siirtymistä asumispalveluun. Kotona odottavien määrä on kasvanut. Alueelle on tarve saada lisää asumispalvelupaikkoja. Uusi palvelukoti on valmisteille yhteistyössä Mikkelin kaupungin teknisen toimen ja Mikalo Oy:n kanssa. Myös muita vaihtoehtoisia tapoja lisätä asumispalvelupaikkoja selvitetään. Hoidon toteuttaminen sisältää hyvin monenlaisia yhteydenottoja erilaisista epäkohdista hoidossa, jotka eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet ainakaan merkittäviä potilasvahinkoja. Lääkitykseen liittyviä yhteydenottoja on ollut useita, mm. laitoshoidossa on ollut käytössä vanha lääkelista, omaishoitajaa ei ole informoitu lääkityksen muutoksesta, kotihoidossa on jaettu lääkkeet väärin tai omaiset ovat huolissaan, kun potilaan lääkitystä muutetaan osittain milloin missäkin, eikä kukaan tunnu olevan vastuussa lääkityksestä kokonaisuudessaan. Toinen harmia tuottanut asia on ollut se, että luvattu lähete on jäänyt tekemättä tai lähettämättä, minkä vuoksi jatkohoito on viivästynyt joissain tapauksissa pitkäänkin. Vammais- ja vanhuspalveluiden tulee edelleen kiinnittää huomiota niin kotihoidossa kuin laitosja asumispalveluyksiköissä mm. lääkehoidon oikeaan toteutumiseen ja varmistaa oikean tiedon siirtyminen oikea-aikaisesti myös työntekijöiden vaihtuessa ja äkillisissä muutostilanteissa. Asiakkaan kuulemiseen ja voinnin seurantaan tulee myös kiinnittää huomiota. Mikkelin kaupungilla on tällä hetkellä edelleen 18 kehitysvammaista pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Kahden osalta siirtymistä asumispalveluiden piiriin selvitetään kevään aikana. Vuonna 2017 on valmistumassa yhteensä uusi 15 paikkainen palvelukoti Siekkilään. Palvelukodin valmistumisen jälkeen kehitysvammaisten pitkäaikaisessa laitoshoidossa on enää yksittäisiä asiakkaita. Sosiaalipalvelut Asumismenojen kohtuullistamisesta Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla (Opas toimeentulotukilain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuna 2013:4, s. 107). Kunnilla on siis oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Käytäntö Mikkelissä on huomioida todelliset asumiskustannukset, jos toimeentulotuen hakijatalous asuu perhekokonsa mukaisen kokoisessa ns. kaupungin vuokra-asunnossa. Poikkeuksena kaksi taloyhtiötä, joissa vuokrataso on erityisen korkea. Jos kotitaloudessa on vähintään kaksi jäsentä, saa ns. kaupungin vuokra-asunnon nopeasti, yksin asuvat/hakevat joutuvat jonottamaan pidempään, mutta jonotusajan asumiskulut voidaan huomioida todellisina. Asunnoissa, joiden vesilaskua tasataan huoneistokohtaisilla mittareilla, ei ole merkitystä veden hinnalla, ainoastaan vedenkulutuksen määrällä. Tällaisia asuntoja ovat mm. Mikalo Oy:n kaikki asunnot. Maksimikulutus, mikä toimeentulotuessa huomioidaan, on 57 kuutiota/henkilö/vuosi. Toimeentulotuen hakemiseen liittyvät lisäselvityspyynnöt

4 Mikkelissä ei koskaan pyydetä asiakkailta lisäselvityksiä sen takia, että hakemuksen käsittelylle saataisiin lisäaikaa. Ainoastaan välttämättömiä lisäselvityksiä pyydetään. Joskus voidaan joutua pyytämään esim. vuokrasopimus tai verotustiedot uudelleen, jos olennaiset tiedot niistä on jostakin syystä jäänyt aiemmin merkitsemättä järjestelmään. Mutta niistä ei tehdä lisäselvityspyyntöä, vaan ne pyydetään toimittamaan seuraavan hakemuksen liitteenä. Toimeentulotuen osalta käsittelyynottoaikoja ja tilannetta on raportoitu ja selvitetty erikseen. Lastensuojelun tavoitettavuus Lastensuojelussa sekä sosiaalityössä toimii päivystys 24 / 7. Virka-aikana sekä virka-ajan ulkopuolella lastensuojelun tavoittaa samasta numerosta Kaikki akuutit päivystykselliset asiat hoidetaan heti. On totta, että lastensuojelutyö on kovin hektistä ja aina ei sosiaalityöntekijä ole heti tavoitettavissa. Jokainen sosiaalityöntekijä päivystää vuorollaan aina arkisin takapäivystäjänä ma-pe klo On myös usein tilanteita, että tuona päivänä sosiaalityöntekijälle ei tule lainkaan tai vain muutama puhelu päivässä. Lastensuojelussa on käytössä myös vastaajapalvelu, johon asiakas tai yhteistyökumppani voi jättää soittopyynnön. Soittopyyntöihin on sovittu vastattavaksi kahden - kolmen työpäivän kuluessa. Sovittuja käytäntöjä käydään läpi aika-ajoin. Aikuissosiaalityöntekijöiden ja lastenvalvojien tavoitettavuus Aikuissosiaalityön käytäntöjä on uudistettu ja soittoajat poistettiin käytöstä. Sosiaalityöntekijöiden numerot ovat julkisia ja heille voi soittaa suoraan. Asiakkaalla on ollut nyt mahdollista soittaa sosiaalityöntekijälle mihin aikaan tahansa. Yhteydenottoja on tullut paljon ja sosiaalityöntekijät eivät joka tilanteessa voi vastata puhelimeen. Asiakkaat ovat voineet jättää vastaajaan viestin ja yhteydenottopyynnön. Yhteydenottojen suuri määrä yllätti työntekijät ja aluksi tähän ei oltu osattu varautua. Sosiaalityöntekijät ovat varanneet nyt myös aikaa kalenteriin soittopyyntöjen purkamiseen ja asiakkaiden yhteydenottoihin. Toimintaa on nyt keväällä edelleen kehitetty niin, että ohjaaja tulee kartoittamaan puhelimitse asiakkaan tilannetta ja ohjaa tarvittaessa asiakkaan oikeiden palveluiden piiriin tai varaa suoraan jo aikaa sosiaalityöntekijän tapaamiseen. Lastenvalvojilla on puhelinaika ma-pe klo On ollut myös päiviä, että puhelinaika on ollut kiireinen ja kaikkia asiakkaat eivät ole päässeet keskustelemaan puhelinaikana lastenvalvojan kanssa. Lastenvalvojalle voi jättää sitten viestin vastaajaan ja lastenvalvoja on yhteydessä yhteydenottajaan. (Lisäksi todettakoon, että alkuvuosi 2016 oli kriittinen, koska töissä oli vain yksi lastenvalvoja. Toinen lastenvalvoja aloitti ). Perheasioita Kuten sosiaali- ja potilasasiamies kirjoittaa on PerheNeuvo käynnistänyt toimintansa. PerheNeuvon tavoittaa numerosta / ma klo 13-15, ke klo ja pe klo Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö

5 Mäntyharjun palveolutuotantoyksikkö