Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua

Transkriptio

1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Anne Vierelä Sosiaali ja potilasasiamies

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ROVANIEMELLÄ JA RANUALLA ASIAKKAIDEN YHTEYDENOTOT YHTEYDENOTTOJEN SYY JA TOIMENPITEET LOPUKSI... 8

3 3 1. Johdanto Vuonna 1992 säädettiin laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Vuoden 2001 alussa astui voimaan laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Lakien tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeutta hyvään terveydenhoitoon ja sosiaalihuoltoon. Lakien mukaan jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä tulee olla nimettynä potilasasiamies ja jokaisella kunnalla on oltava nimettynä sosiaaliasiamies. Potilas ja sosiaaliasiamies ovat puolueettomia henkilöitä, jotka toimivat asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja heidän etujensa turvaajina. Potilas ja sosiaaliasiamiesten tehtäviksi on säädetty neuvoa lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa muistutuksen teossa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Sosiaaliasiamiehiä velvoitetaan lisäksi antamaan kunnanhallitukselle selvitys vuosittain sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman toteutumisesta kunnassa. Tämä raportti on Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 ja koskee Rovaniemen kaupunkia ja Ranuan kuntaa. Selvitykseen on kerätty tiedot ajalta Sosiaaliasiamiestoiminta Rovaniemellä ja Ranualla Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta ovat ostaneet ostopalveluna sosiaali ja potilasasiamiestoiminnan Mielenterveyden keskusliiton Rovaniemen aluekeskukselta alkaen. Ajalla tehtävää on hoitanut Rovaniemen kaupungin lakimies Outi Keso.

4 4 Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyspotilaiden ja kuntoutujien sekä heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö. Liiton toiminnan päärahoittaja on Raha automaattiyhdistys. Mtkl:n Rovaniemen aluekeskuksessa sosiaali ja potilasasiamiestehtävää on hoitanut osa aikainen projektityöntekijä, YTM Anne Vierelä, ja sijaisena on toiminut kuntoutusohjaaja Maarit Koivupalo. Molemmat työntekijät ovat käyneet sosiaali ja potilasasiamiehen tehtäviä varten peruskurssit, jonka lisäksi he osallistuivat maaliskuussa 2009 Fcg:n järjestämän kaksipäiväisen toimeentulotukikoulutuksen. Anne Vierelä on toiminut potilas ja sosiaaliasiamiehen tehtävissä usean vuoden ajan aikaisemminkin. Ostopalvelusopimuksen mukaan käytettävissä oleva työaika tehtävän hoitamiseen on ollut korkeintaan 10 h/vko. Sosiaali ja potilasasiamiestoimintaa on tarjottu Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan asukkaille seuraavasti: Puhelinaika on ma, ti, ke ja to klo 10 12, puh Henkilökohtainen neuvonta vain aikavarausten perusteella, Hallituskatu 20 S, 2. krs Rovaniemi Sähköpostiyhteys Yhteyttä voi ottaa myös Rovaniemen Perhe ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnan kautta,

5 5 3. Asiakkaiden yhteydenotot Asiakkaiden yhteydenottojen määrät ovat olleet hieman kasvussa aikaisempaan vuoteen verrattuna. Vertailuluvut on saatu Maire Mattilan laatimasta Sosiaaliasiamiehen selvityksestä vuodelle Taulukko 1. Asiakkaiden yhteydenottojen lukumäärät sosiaaliasiamies potilasasiamies Yhteensä Taulukko 2. Asiakkaiden yhteydenottotavat. puhelin kirje sähköposti käynti kotikäynti verkko Suurin osa yhteydenotoista (65 %) tapahtuu puhelimitse, viidennes (21 %) aikavarauksella tehtyinä käynteinä toimistolla, 10 % sähköpostitse ja vain harvoissa tapauksissa verkkoneuvonnan kautta, kotikäynteinä tai kirjeitse. Yhteyttä ottaneista asiakkaista 162 (62 %) on ollut naisia ja 101 (38 %) on ollut miehiä.

6 6 Taulukko 3. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen ja asiakkaiden määrä kunnittain. kunta yhteydenottoja asiakkaita Rovaniemi Ranua Muut Yhteensä Yhteyttä ottaneiden asiakkaiden määrä on pysynyt lähes samana, vaikka tehtävien hoito on siirtynyt eri henkilöille ja eri toimipisteeseen vuoden aikana. Tästä voitaneen päätellä, että tieto muutoksesta on mennyt hyvin perille ja palvelu on löytynyt tarvittaessa kuten aikaisemminkin. 4. Yhteydenottojen syyt ja toimenpiteet Kuvio 1. Yhteydenotot (N=100) sosiaaliasiamieheen tehtäväalueittain vuodelta Yhteydenotot tehtäväalueittain toimeentulotuki 72 lastensuojelu 4 ikääntyneiden palvelut 1 vammaispalvelut 4 kehitysvammahuolto 1 omaishoidon tuki 3 perheasiat 2 kotipalvelu 1 päihdehuolto 1 sosiaalityö (muu) 6 muu palvelu 6

7 7 Suurin osa yhteydenotoista sosiaaliasiamieheen on koskenut toimeentulotukea (72 %). Eniten on haluttu varmistua siitä, ovatko omat tai läheisten toimeentulotukipäätökset olleet lakien ja säännösten mukaisia (62 %). Seuraavaksi eniten yhteydenoton syynä ovat olleet vaikeudet saada sosiaalityöntekijöihin yhteyttä tai että työntekijät eivät vastaa yhteydenottopyyntöihin. Muut yhteydenotot ovat koskeneet epäasiallista kohtelua, päätösten viipymistä ja päätösten oikaisupyyntöjä. Muut sosiaalihuollon tehtäväalueet ovat olleet vähemmän esillä yhteydenotoissa sosiaaliasiamieheen. Muutamassa tapauksessa yhteydenotot ovat koskeneet vammaispalvelulain mukaisia palveluja, omaishoidon tukea, lasten huoltajuusasioita, lastensuojelulain mukaisia toimenpiteitä, kotiapua, päivähoitomaksun muutoshakemuksen käsittelyn viivästymistä, päihdehoidon maksusitoumuksen hylkäämistä. Lisäksi on yksittäisiä yhteydenottoja tullut vuokra asuntotoiminnasta, eläkeasiasta, adoptiosta ja asiakirjojen saantimahdollisuuksista. Kuvio 2. Tehdyt toimenpiteet. Toimenpiteet neuvonta ja ohjaus 58 neuvottelu / työntekijä 30 avustaminen oikaisun / muistutuksen / kantelun teossa 9 ohjattu muualle 3

8 8 Toimenpiteenä on useimmiten ollut neuvonta ja ohjaus (58 %). Tämän lisäksi noin kolmasosa yhteydenotoista on johtanut yhteydenottoon ja neuvotteluun työntekijöiden kanssa. Kahdeksassa tapauksessa on avustettu päätöksen oikaisupyynnön tekemisessä ja yhdessä tapauksessa on tehty sekä oikaisupyyntö että muistutus epäasiallisesta kohtelusta. 5. Lopuksi Sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien toteutumisen ja edistämisen kannalta on oleellista, että jokainen kansalainen asuinkunnastaan riippumatta voi halutessaan saada asiantuntevan sosiaaliasiamiehen palvelua. Sosiaaliasiamiehen tavoitettavuus, osaaminen ja puolueettomuus ovat sosiaalihuollon asiakkaan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Sosiaali ja potilasasiamiestoiminta kaupungin organisaation ulkopuolisena toimintana voi vahvistaa puolueettomuutta asiakkaiden näkökulmasta. Toisaalta organisaatioiden työntekijöiden näkökulmasta toiminta voi tuntua irralliselta ja ulkopuoliselta, mikäli kokemusta yhteistyöstä ei ole asiakastapausten yhteydessä syntynyt. Voisi olla tarpeellista järjestää säännöllisiä keskustelutilaisuuksia yleisellä tasolla asiakkaiden asemasta ja oikeuksista sen palautteen pohjalta, mitä asiamiehelle työssään kertyy. Johtavan sosiaalityöntekijän kanssa yksi tällainen tapaaminen on jo ollut. Yhteydenotoista voi päätellä, että esimerkiksi työntekijöiden helpompi saavutettavuus voisi poistaa ongelmia paljonkin. Olisiko mahdollista, että toimintaa suunnittelevat kiinnittäisivät huomiota tähän asiaan enemmän ja miettisivät, mitä

9 9 käytännön keinoja tähän olisi käytettävissä? Asiakkaat kokevat usein turhauttavana, mikäli heidän yhteydenottopyyntöihinsä ei reagoida millään tavalla. Yhteyttä ottaneiden asiakkaiden mielessä on usein pelko, että mikäli he lähtevät hakemaan muutosta tehtyihin päätöksiin tai ilmaisevat tyytymättömyytensä saamiinsa palveluihin, se voi vaarantaa heidän tai läheisten asemaa jatkossakin. Tästä syystä muistutusta tai oikaisupyyntöä ei välttämättä haluta tehdä, vaan keskustelu asiamiehen kanssa voi sillä kertaa olla riittävä toimenpide. Tästäkin syystä asiamiehelle kertynyt tieto pitää saada välitetyksi toimijoille. Tämä sosiaaliasiamiehen selvitys on yksi keino tiedon välittämisessä eteenpäin ja keskustelujen pohjaksi. Yhteisenä tavoitteena on varmasti kaikilla toimijoilla parempi asiakaspalvelu, asiakkaan oikeuksien toteutuminen ja hyvät hallintotavat. Vuoden 2009 aikana ei asiamiestoimintaan ole kuulunut koulutuksia, tiedotustilaisuuksia tai muita vaikuttamiskeinoja.