Tilinpäätös ja toimintakertomus. Rovaniemen kaupunki

2013 Tilinpäätös ja toimintakertomus Rovaniemen kaupunki

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 KAUPUNGIN HALLINTO... 3 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO... 3 2.2 KAUPUNGINHALLITUS... 4 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO... 5 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE... 8 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 10 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS... 10 3.1.1 VÄESTÖKEHITYS... 10 3.1.2 ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS... 12 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 16 3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS... 18 3.3.1 KUNTATALOUS... 18 3.2.2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS... 19 3.2.3 ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS... 20 3.4 HENKILÖSTÖ... 22 4 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 23 4.1 TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 30 4.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 32 5 KOKONAISTALOUDEN KEHITYS... 34 5.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 34 5.2 TOIMINNAN RAHOITUS... 38 5.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 41 5.4 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 44 5.5 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISESTA... 45 6 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 46 6.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 46 6.1.1 HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT... 48 6.1.1.1 ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI... 48 6.1.1.2 HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT... 50 6.1.1.3 ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT... 53 6.1.2 LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 56 6.1.2.1 ALUEELLISET PALVELUT... 56 6.1.2.2 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT... 58 6.1.2.3 IKÄIHMISTEN PALVELUT... 61 6.1.2.4 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT... 64 6.1.2.5 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT... 66 6.1.2.6 SOSIAALIPALVELUT... 68 6.1.2.7 PERUSOPETUSPALVELUT... 70 6.1.2.8 LUKIOKOULUTUSPALVELUT... 72 6.1.2.9 MUUT KOULUTUSPALVELUT... 75 6.1.2.10 LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT... 78 6.1.2.11 KULTTUURIPALVELUT... 81 6.1.2.12 LIIKUNTAPALVELUT... 85 6.1.2.13 NUORISOPALVELUT... 87 6.1.2.14 TEKNISET PALVELUT... 90 6.1.2.15 YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT... 93 6.2 TUOTANTO-OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS... 95 6.2.1 SIVISTYSPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS... 95

6.2.1.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 97 6.2.1.2 TULOSLASKELMA... 98 6.2.1.3 TASE... 99 6.2.1.4 RAHOITUSLASKELMA... 100 6.2.2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS... 101 6.2.2.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 103 6.2.2.2 TULOSLASKELMA... 104 6.2.2.3 TASE... 105 6.2.2.4 RAHOITUSLASKELMA... 106 6.2.3 TEKNISEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS... 107 6.2.3.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 109 6.2.3.2 TULOSLASKELMA... 110 6.2.3.3 TASE... 111 6.2.3.4 RAHOITUSLASKELMA... 112 6.3 PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 113 6.4 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 114 6.5 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 115 6.5.1 KAUPUNGINHALLITUS... 116 6.5.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA... 117 6.5.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 118 6.5.4 PALVELUJOHTOKUNTA... 120 6.6 PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 121 7 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS... 122 7.1 NAPAPIIRIN VESI... 122 7.1.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 124 7.1.2 TULOSLASKELMA... 125 7.1.3 INVESTOINNIT... 126 7.1.4 TASE... 131 7.1.5 RAHOITUSLASKELMA... 133 7.2 TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 134 7.2.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 136 7.2.2 TULOSLASKELMA... 137 7.2.3 TASE... 138 7.2.4 RAHOITUSLASKELMA... 139 7.3 TILALIIKELAITOS... 140 7.3.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 142 7.3.2 TULOSLASKELMA... 143 7.3.3 INVESTOINNIT... 144 7.3.4 TASE... 147 7.3.5 RAHOITUSLASKELMA... 148 8 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 149 8.1 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA... 149 8.2 KOKO KAUPUNGIN TASE... 150 8.3 KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA... 152 8.4 KONSERNIN TULOSLASKELMA... 153 8.5 KONSERNIN TASE... 154 8.6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA... 156 9 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 157 9.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 157 9.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 157 9.1.2 ROVANIEMEN ENERGIA OYJ... 159 9.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 162 9.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 164 9.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 166 9.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 166 9.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 168 9.2.3 ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ... 170 10 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 172

10.1 KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT... 172 10.1.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 174 10.1.2 TASEEN LIITETIEDOT... 178 10.1.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 185 10.2 LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT... 186 10.2.1 NAPAPIIRIN VESI... 186 10.2.1.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 186 10.2.1.2 TASEEN LIITETIEDOT... 187 10.2.1.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 190 10.2.2 TYÖTERVEYSHUOLTO... 191 10.2.2.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 191 10.2.2.2 TASEEN LIITETIEDOT... 192 10.2.2.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 193 10.2.3 TILALIIKELAITOS... 194 10.2.3.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 194 10.2.3.2 TASEEN LIITETIEDOT... 195 10.2.3.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 199 10.2.4 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ... 200 10.2.4.1 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN... MUODOSTUMISEEN... 200 10.2.4.2 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN. 202 10.3 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 204 10.3.1 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 205 10.3.2 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT... 206 11 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT... 208 12 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 209 Käsittely: kaupunginhallitus 31.3.2014 kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kannen kuvat: Jouni Laaksomies

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemi kasvoi vuonna 2013 väestömäärältään yhtenä harvoista Lapin kunnista. Väestömäärä ylitti 61 000 asukasta syyskuussa ja päätyi 61215 asukkaaseen. Syntyvyys on säilynyt reilun 700 lapsen vuositasolla. Elinkeinoelämän osalta ei ole toteutunut isoja takaiskuja, vaan yritykset ovat hallituin toimin sopeutuneet hitaaseen talouden kasvuun. Myöskään matkailussa ei ole tapahtunut monen ennakoimaa olennaista laskua, vaan elinkeino on pystynyt mukautumaan kysynnän muutoksiin kasvattaen liikevaihtoaan. Matkailurakentaminen edistyi erityisesti Napapiirin alueella vuonna 2013. Asuinrakennustoiminta Rovaniemellä on menneen vuoden aikana osoittanut elpymisen merkkejä kaavaprosessien edetessä. Toimintaympäristön muutoksissa on huomioitava erityisesti luonnonvarojen jalostuksen merkittävä kasvu erityisesti Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa. Pohjoiskalotin elinkeinoelämässä on odotettavissa olennaista kasvua, joka hyödyntää välillisesti myös Rovaniemeä Lapin keskuksena. Lapissa ongelmana on ollut kaivoshankkeiden hidas eteneminen erilaisten lupahakemusten valitusprosessien vuoksi. Ongelmana toki on ollut työttömyyden osittainen kasvu. Arktisten alueiden roolin kasvu ja huomion kiinnittyminen entistä enemmän pohjoiseen on Rovaniemen kannalta erinomainen asia. Rovaniemi Suomen arktisena keskuskaupunkina on ollut aktiivinen toimija ja konkreettisesti vahvistanut osaamista eri arktisissa asioissa ja kehittynyt kansallisena sekä kansainvälisenä arktisen tiedon kohtaamispaikkana. Kuntien talous on viime aikoina joutunut laajalti vaikeaa tilanteeseen talouden taantuman ja valtion talouden voimakkaan velkaantumisen tuloksena. Vuonna 2013 useat maakuntakeskukset ilmoittivat merkittävistä tavoitteista kustannusten leikkaukseen, työntekijöiden lomautukseen ja jopa huomattaviin irtisanomisiin. Uuden Rovaniemen kahdeksan toimintavuoden aikana vastaavat rakenteiden muutokset ovat olleet hallittuja toiminnallisesti ja taloudellisesti. Toki vuodesta 2011 alkaen on myös Rovaniemen kaupungin talous ollut rajussa muutoksessa. Verotulojen hidas kasvu ja valtionosuuksien leikkaukset, työttömyyden kasvuun, erityissairaanhoidon sekä subjektiivisiin oikeuksiin liittyvien kulujen olennainen nousu mursi talouden kestävyyden erityisesti vuonna 2012. Vuonna 2013 kaupunginvaltuusto hyväksyi monia merkittäviä toimintaa linjaavia asiakirjoja. Samaten toteutettiin toiminnanohjauksen ja hallinnon uudistushanke. Kaupunginhallitus osaltaan ohjeisti talouden hyvää hallittavuutta ja tuloksellisuutta. Vuoden 2013 tilinpäätös saatiinkin loppujen lopuksi käännettyä positiiviseksi. Rovaniemen kaupungin tilinpäätöstä voidaan pitää hyvänä työvoittona taantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Huolestuttavana on pidettävä lainamäärän reipasta kasvua ja verotulopohjan heikkoa kehitystä. Positiivista on menojen hillitty kasvu. Vuosi 2013 oli talouden kannalta erikoinen. Liikkeelle lähdettiin 8,4 miljoonan euron alijäämäisestä tulostavoitteesta ja päädyttiin 9,9 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Alkuvuosi oli heikko. Menot olivat kasvamassa yli budjetin ja verotulojen kasvu oli odotettua heikompaa. Kaupunginhallitus päätti puolen vuoden toteutuman perusteella muuttaa talousarviota. Erikoissairaanhoitoon lisättiin kolme miljoonaa euroa ja verotuloarviota laskettiin. Nämä toimet katettiin talousarviomuutoksilla niin, että alkuperäistä tulostavoitetta ei muutettu. Kaupunginhallituksen asettamat talouden tehostamistoimet onnistuivat yli odotusten ja toimintakate toteutui 3,5 miljoonaa euroa alkuperäistä parempana. Pääosin verotilitysaikataulujen muutosten johdosta, verorahoitusta kertyi 4,7 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin 10,1 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiseen liittyvää luovutusvoittoa. Rovaniemen kaupungin toimintakate oli -308,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli yhteensä kaksi prosenttia. Alkuperäinen budjetoitu kasvu oli 2,6 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat myös kaksi prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 66,7 miljoonaa euroa. Toimintamenoja kertyi yhteensä 380,7 miljoonaa euroa ja kasvua oli 1,6 prosenttia eli kuusi miljoonaa euroa. Palvelusten ostot kasvoivat 4,5 miljoonaa euroa, josta 1

erikoissairaanhoito kolme miljoonaa euroa. Henkilöstömenot laskivat -0,9 %. Sairauspoissaolot vähenivät 7,7 %. Vuosikatetta kertyi 14,0 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 98,5 prosenttia ja nettoinvestoinneista 83,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli 9,9 miljoonaa euroa. Tuloksesta tehtiin kaksi investointivarausta ja siirrettiin vahinkorahastoon korkoja. Lopulliseksi ylijäämäksi kirjataan 4,6 miljoonaa euroa. Ylijäämä esitetään lisättäväksi edellisten tilikausien ylijäämään, joka näiden kirjausten jälkeen on 42,0 miljoonaa euroa. Kaupungin kokonaismenot olivat 409,4 miljoonaa euroa ja tulot 427,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 411,8 miljoonaa euroa. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 318,9 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 226,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 92,4 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 21,7 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia. Kaupungin lainakanta kasvoi 21,3 miljoonaa euroa ja on liikelaitosten kanssa yhteensä 95,3 miljoonaa euroa eli 1 558 euroa/asukas. Lainakanta on vielä selvästi alle maan keskitason. Kaupungin omavaraisuusaste on 60 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 42 prosenttia. Lainanhoitokate oli 1,5. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 22 päivää ja sitä voidaan pitää riittävänä. Rovaniemi-konserni teki vuonna 2013 ylijäämää 12,6 miljoonaa euroa. Suurimmat voitot tekivät Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 3,9 miljoonaa euroa, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 2,6 miljoonaa euroa ja Lapin sairaanhoitopiirin ky 2,1 miljoonaa euroa. Kaikki merkittävät tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Konsernin nettomenot olivat 278,5 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 39,8 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 127 prosenttia poistoista, mutta ei nettoinvestointeja. Konsernin lainakanta kasvoi 22,3 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 156,3 miljoonaa euroa (2 553 /asukas). Taseen loppusumma nousi 617 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 56 prosenttia. Kaupungin kehittämistyö jatkuu uudistettavan kaupunkistrategian linjoittamalla tiellä. Myös hallinnon uudistusta jatketaan. Rovaniemellä on kaikki eväät kehittyä ja kasvaa turvallisena, viihtyisänä ja hyvinvoivana työ- ja asuinkaupunkina. Kaupunki profiloituu modernina Suomen arktisena pääkaupunkina, kansainvälisenä matkailukeskuksena, liikunnan ja urheilun kehtona sekä kaivososaamisen keskittymänä. Tulevaisuuden rakentaminen on meidän yhteinen asia! Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 2

2 KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 173 asiaa. Kaupunginvaltuustossa on 59 jäsentä. Valtuusto v. 2013: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Ansala Liisa Nenonen Pirita Sulasalmi Reijo Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Liikkanen Antti SDP Tolonen Timo PERUSS Alaoja Kaarlo KOK Lohi Markus KESK Torvela Taina KOK Ansala Liisa KESK Mariapori Liisa PERUSS Torvinen Matti PERUSS Autto Heikki KOK Mikkola Juha-Pekka PERUSS Trög Sakari KESK Björkbacka Kalervo PERUSS Mäntymäki Tuula KESK Tuisku Marketta VAS Harju-Autti Esko KESK Mäntyniemi Merja KESK Junttila (Viitala) Susanna KESK Harju-Autti Leena KOK Nenonen Pirita PERUSS Väistö Kai KESK Helin Liisa PERUSS Niemi Yrjö KESK Henttunen Matti KOK Niukkanen Kimmo SDP Hietakangas Antti KOK Nätynki Aatos VAS Huttunen Jaakko VAS Ojala-Niemelä Johanna SDP Hänninen Sari VIHR Outila Tiina VAS Inget Jarmo KD Ovaskainen Hannu KESK Juntunen Jarmo PERUSS Paananen Antti KESK Juuruspolvi Juhani KOK Poranen Heikki KOK Jänkälä Aarne KESK Puuronen Vesa VAS Jääskeläinen Leena KOK Rapo Mikko SDP Kansanniva Mika KOK Rissanen Reino SDP Karhu Sanna KESK Rundgren Marjo SDP Kari Micke KOK Salminen Päivi VIHR Karvo Ari KESK Simoska Maarit KESK Karvo Seija KESK Sulasalmi Reijo SDP Kuistio Jorma VIHR Suoraniemi Terhi SDP Lakkala Pertti KESK Tapio Riku KESK Lampela Jouko PERUSS Tennilä Eini Marja VAS Lehto Pekka KESK Tennilä Esko-Juhani VAS 3

2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 26 kertaa ja käsitteli 515 asiaa. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallitus v. 2013: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Trög Sakari Airaksinen Maarit Rapo Mikko Jäsenet: Sakari Trög KESK Liisa Mariapori PERUSS Susanna Junttila (Viitala) KESK Maarit Airaksinen KOK Aatos Nätynki VAS Mikko Rapo SDP Marjo Rundgren SDP Jarmo Juntunen PERUSS Maarit Simoska KESK Juhani Juuruspolvi KOK Riku Tapio KESK Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit 24.10.2004 Ylimääräiset kunnallisvaalit 23.10.2005 Kunnallisvaalit 26.10.2008 Kunnallisvaalit 28.10.2012 (valtuustokausi 1.1.2005-24.10.2005) (valtuustokausi 7.11.2005-31.12.2008) (valtuustokausi 1.1.2009-31.12.2012) (valtuustokausi 1.1.2013-31.12.2016) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi 1.1.2006 uusi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 56,0 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 4

2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustui vuonna 2013 sopimusohjausjärjestelmään, jossa palvelusopimuksilla määriteltiin järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta. Sopimusohjauksessa organisaatio jaettiin hallintoorganisaatioon ja palveluorganisaatioon, joiden kesken tehdyillä palvelusopimuksilla ohjattiin toimintaa. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja henkilöstöorganisaatiot osastoineen kuvioissa 2 ja 3. Vuonna 2013 alkoi aluelautakuntakokeilu, joka ajoittuu vuosille 2013-2016 kulttuurilautakunta, nuorisolautakunta ja liikuntalautakunta yhdistettiin vapaaajanlautakunnaksi elinkeinojaosto alkoi hoitaa lakkautetun maaseutulautakunnan tehtäviä aloittivat palvelujohtokunta ja liikelaitosten johtokunta toimintansa päätettiin luopua sopimusohjausjärjestelmästä ja korvata se sovelletulla tilaaja-tuottaja-mallilla vuoden 2014 alusta tehtiin muutoksia henkilöstöorganisaatioihin, jotka tulivat voimaan vuoden 2014 alussa Luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2013 oli seuraava: Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2013 Vuonna 2013 hallinto-organisaatio vastasi demokraattisen päätöksenteon valmistelusta ja viranomaistoiminnoista sekä palvelujen järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluorganisaatio tuotti tai hankki hallinto-organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Sopimusohjausmenettely oli kaupungin palvelu- ja hallinto-organisaatioiden välinen yhteistoimintajärjestelmä, jonka tavoitteena olivat kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaiset, kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat palvelumarkkinat. 5

Hallinto-organisaation henkilöstöorganisaatio oli vuonna 2013 seuraava: Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaation henkilöstöorganisaatio vuonna 2013 Vuonna 2013 hallinto-organisaatioon kuuluivat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot sekä toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Hallinto-organisaatio vastasi demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä, kaupungin yleishallinnosta sekä strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta. 6

Palveluorganisaation henkilöstöorganisaatio oli vuonna 2013 seuraava: Kuvio 3. Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio vuonna 2013 Vuonna 2013 Palveluorganisaatio tuotti tai hankki hallinto-organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Palveluorganisaation tuotanto-osastot toimivat taseyksikköinä ja kattoivat pääsääntöisesti sisäisellä tulorahoituksella toiminnastaan aiheutuneet kulut. Palveluorganisaatioon osastot, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto-osasto, sivistyspalvelujen tuotanto-osasto ja tekninen tuotanto-osasto kuuluivat vuonna 2013 aloittaneen palvelujohtokunnan alaisuuteen. Palveluorganisaation liikelaitokset, Tilaliikelaitos, Työterveysliikelaitos ja Napapiirin Vesi - liikelaitos kuuluivat vuonna 2013 aloittaneen liikelaitosten johtokunnan alaisuuteen. Palveluorganisaatioon kuuluvien tuotanto-osastojen toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 6.2 Tuotanto-osastojen toiminta ja talous ja liikelaitosten toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 7 Liikelaitosten toiminta ja talous. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 75 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä. 7

2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE 31.12.2013 TILIKAUDEN OMISTUS VOITTO/-TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Hallankaikko Kiinteistö Oy 100,00 7,31 260 033,20 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 5,91 441 905,46 Rovaniemen Energia Oy 100,00 625 400,04 135 134 173,52 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100,00 2 613 389,00 64 416 799,86 Kiinteistö Oy Rakan Veteraanit 98,40 0,00 1 266 888,97 Napapiirin Residuum Oy 90,04 168 905,13 6 441 601,54 Rovaniemen Kehitys Oy 90,10-8 294,64 2 199 237,41 As Oy Viirinkankaantie 2-4 77,30 0,00 1 695 368,58 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33-44 614,44 1 460 595,82 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52,46-17 738,81 825 521,68 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71,69-11 766,95 5 166 003,26 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65,61 1 608 998,42 74 123 319,04 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53,28 2 100 205,41 67 169 191,10 Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 42,33 3 858 472,18 37 445 863,87 Lapin liitto ky 29,89 70 644,33 36 787 737,62 Kolpeneen palvelukeskuksen ky 17,69 294 709,00 11 640 403,13 OSAKKUUSYHTEISÖT LapIT Oy 33,85 9 772,00 1 496 219,87 Rovakaira Oy 39,85 1 802 496,82 67 515 571,24 Saarenhelmi Kiinteistö Oy 36,80 0,00 1 755 235,69 Arktikum Palvelu Oy 33,33-12 300,41 468 018,18 Liike-Jaako Kiinteistö Oy 32,10 14 734,86 230 417,71 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,89-10 601,22 1 877 514,70 Liisankumpu Kiinteistö Oy 33,30-1 136,33 324 338,41 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50,00 66 184,43 8 541 209,32 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv. 68 705,40 686 690,49 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv. 563 602,37 19 591 873,34 Rovaniemen monitoimikeskussäätiö määräysv. 179 534,28 1 949 626,78 8

Kuvio 4. Konsernin rakenne 31.12.2013 9

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 3.1.1 VÄESTÖKEHITYS Uuden Rovaniemen kaupungin aikainen keskimääräinen väestönkasvu on ollut n. 420 asukasta vuodessa. Esimerkiksi Alueiden käytön strategiassa asetettu väestötavoite (3 000 asukkaan lisäys vuoteen 2015), on saavutettu jo vuonna 2010. Väkiluku ei ole kuitenkaan kehittynyt Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti (61 584 vuonna 2013). Eroa siihen oli vuoden 2013 lopussa 377 henkilöä. Kaupunkistrategiassa asetetun 63 000 asukkaan tavoitteen toteutuminen edellyttäisi noin 600 henkilön väestönkasvua vuosittain vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2013 väkiluku kasvoi 330 henkilöä (ennakkotieto). Kasvua selittää syntyneiden enemmyys verrattuna kuolleisuuteen ja muuttoliikkeen nettolisäys. Syntyneiden enemmyys on jatkunut kauan. Rovaniemelle muuttotappiota aiheutuu kotimaan muuttoliikkeestä (kuntaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet). Tarkastelukaudella maahanmuutto (maahanmuutto ja maastamuutto) toi Rovaniemelle uusia asukkaita. Tilinpäätöslaskelmissa on käytetty ennakkoväkilukua, joka oli 61 207. Taulukko 1. Väestönmuutokset vuosina 2006 2013 ROVANIEMEN KAUPUNKI 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Elävänä syntyneet 642 695 769 767 729 763 706 703* Kuolleet 442 481 496 459 506 456 524 487* Syntyneiden enemmyys 200 214 273 308 223 307 182 216* Kuntien välinen nettomuutto -73 316 20-28 -216-3 -182-129* Nettomaahanmuutto 133 212 254 204 235 252 239 243* Kokonaisnettomuutto 60 528 274 176 19 249 57 114* Väkiluvun korjaus 4-16 -19 11 0-9 1 8 Väestö 31.12 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 Muutos edelliseen vuoteen 264 726 528 495 242 547 240 338 Lähde: Tilastokeskus. *Ennakkotieto Taulukko 2. Väestö suuralueittain vuosina 2006 2013 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 06-13 Rovaniemen keskus 49 320 50 132 50 734 51 239 51 513 52 113 52 393 52 780 3 460 84,9 86,2 Sodankyläntien suuralue 783 779 740 724 731 738 711 695-88 1,3 1,1 Ounasjoen suuralue 2 379 2 339 2 304 2 295 2 264 2 278 2 227 2 200-179 4,1 3,6 Alakemijoen suuralue 2 876 2 926 2 924 2 908 2 940 2 900 2 914 2 904 28 5,0 4,7 Ranuantien suuralue 685 659 658 652 630 618 612 618-67 1,2 1,0 Yläkemijoen suuralue 1 656 1 579 1 564 1 546 1 491 1 491 1 491 1 463-193 2,9 2,4 Tuntematon 400 411 429 484 521 499 529 555 155 0,7 0,9 Yhteensä 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 3 116 100 100 Lähde: Tilastokeskus. 10 2006 % Väestön keskittymiskehitys jatkuu Rovaniemen alueella. Väestöstä lähes 90 prosenttia asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien väestömäärän pienentymisenä. 2013 %

Taulukko 3. Väestönosuudet ikäluokittain suuralueilla vuosina 2012 ja 2013 2012 2013-14 15-64 65 - - 14 15-64 65 - Rovaniemi 16,9 % 67,0 % 16,1 % 16,9 % 66,5 % 16,6 % Suuralue Rovaniemen keskus 17,1 % 67,7 % 15,2 % 17,1 % 67,1 % 15,7 % Sodankyläntien suuralue 10,0 % 62,4 % 27,6 % 9,5 % 61,6 % 28,9 % Ounasjoen suuralue 14,8 % 59,0 % 26,2 % 14,4 % 58,3 % 27,3 % Alakemijoen suuralue 19,4 % 62,3 % 18,4 % 18,9 % 62,4 % 18,7 % Ranuantien suuralue 17,3 % 65,7 % 17,0 % 17,5 % 65,4 % 17,2 % Yläkemijoen suuralue 12,8 % 60,2 % 27,0 % 12,6 % 59,9 % 27,5 % Taulukko 4. Väestö aluelautakuntakunta-alueittain ja ikäluokittain vuonna 2013 0-14 15-64 65- yht. 0-14 15-64 65- yht. Niesi 0 12 8 20 Hirvas 170 495 82 747 Tiainen 11 43 16 70 Rautiosaari 127 358 129 614 Ylinampa 9 56 31 96 Pisa 2 37 12 51 Alanampa 2 35 21 58 Muurola 192 663 217 1072 Perunkajärvi 0 34 28 62 Leive 23 38 8 69 Misi 2 43 25 70 Petäjäinen 16 120 57 193 Vikajärvi 24 117 41 182 Jaatila 20 100 38 158 Vika 0 12 8 20 Alakemijoki 550 1811 543 2904 Olkkajärvi 18 76 23 117 Sodankyläntien suunta 66 428 201 695 Kivitaipale 57 174 49 280 Välijoki 24 79 23 126 Lohiniva 4 38 28 70 Narkaus 27 123 18 168 Porokari 4 26 17 47 Siika-Kämä 0 28 16 44 Jääskö 0 8 12 20 Ranuantien suunta 108 404 106 618 Perttaus 3 16 21 40 (sisältää Saari-Kämän ja Haukitaipaleen) Tolonen 9 38 25 72 Meltaus 5 81 65 151 Pajulampi 8 25 16 49 Marrasjärvi 1 35 30 66 Pirttikoski 5 76 36 117 Patokoski 15 101 43 159 Autti 4 60 44 108 Yläounasjoki 41 343 241 625 Juotasniemi 12 84 35 131 Pekkala 6 50 34 90 Marraskoski 19 108 42 169 Vanttauskoski 39 115 64 218 Tapionkylä 32 138 87 257 Vanttausjärvi 13 47 28 88 Sinettä 145 410 81 636 Viirinkylä 12 54 34 100 Mäntyjärvi 3 17 12 32 Tennilä 5 62 28 95 Sonka 19 101 75 195 Yläkemijoki 104 573 319 996 Lehtojärvi 58 166 62 286 Väestö aluelautakunta-alueilla yhteensä 7413. Alaounasjoki 276 940 359 1575 Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntajako poikkeaa suuraluejaosta siten, että Ounasjoen suuralueella on kaksi aluelautakuntaa Ylä- ja Alaounasjoki. Oikaraisen tilastoalue ei kuulu Yläkemijoen aluelautakuntaan, vaikka se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 11

Taulukko 5. Väestön ikärakenne 2006 2013 Osuus 2006 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Osuus 2013 0-6 7,6 4 439 4 495 4 662 4 806 4 917 5 063 5 114 5 182 8,5 7-12 7,1 4 096 4 005 3 965 3 935 3 891 3 868 3 861 3 841 6,3 13-15 4,2 2 416 2 421 2 304 2 190 2 055 2 023 1 995 2 006 3,3 16-19 5,7 3 321 3 437 3 446 3 478 3 420 3 312 3 222 3 110 5,1 20-24 8,2 4 766 4 789 4 812 4 785 4 737 4 802 4 921 4 940 8,1 25-29 6,7 3 877 4 062 4 230 4 408 4 548 4 694 4 522 4 466 7,3 30-39 10,9 6 360 6 368 6 407 6 471 6 651 6 842 7 164 7 460 12,2 40-49 15,1 8 749 8 660 8 493 8 227 7 920 7 544 7 232 6 937 11,3 50-59 15 8 690 8 785 8 872 8 921 8 943 9 065 9 046 9 029 14,7 60-64 4,9 2 852 3 179 3 394 3 688 3 958 3 924 3 995 4 069 6,6 65-74 8,3 4 819 4 815 4 900 4 944 4 918 5 201 5 381 5 559 9,1 75-84 5,2 3 006 3 051 3 069 3 135 3 205 3 293 3 338 3 466 5,7 85 tai yli 1,2 708 758 799 860 927 1 006 1 086 1 150 1,9 Yhteensä 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 15-64 67,8 39 420 40 124 40 440 40 782 40 884 40 866 40 776 40 681 66,5 0-14 ja 65 tai yli 32,2 18 679 18 701 18 913 19 066 19 206 19 771 20 101 20 534 33,5 Lähde: Tilastokeskus. Väestön ikärakenteen kehitykselle kaupunki ei ole asettanut erillisiä tavoitteita. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevinakin vuosina. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75- vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 20 % koko väestöstä. 3.1.2 ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Rovaniemen kehitys on ollut pidemmällä aikavälillä positiivinen. Tätä osoittavat monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset). Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 6. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemellä vuosina 2006 2011 2006 2007 2008 2009 2010 2011 kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % Valtio 3486 14,6 3454 13,9 3183 12,8 3 302 13,5 3 294 13,0 3 195 12,5 Kunta 6427 26,9 6528 26,2 6536 26,3 6 472 26,4 6 858 27,1 6 982 27,4 Valtioenemmistöinen Oy 851 3,6 861 3,5 865 3,5 905 3,7 998 4,0 956 3,7 Yksityinen sektori 11 134 46,6 12 061 48,4 12 268 49,4 11 790 48,2 12 058 47,7 12 167 47,8 Tuntematon 14 0,1 37 0,1 8 0,0 7 0,0 8 0,0 4 0,0 Yrittäjät 1957 8,2 1974 7,9 1988 8,0 2 003 8,2 2 048 8,1 2 178 8,5 Työpaikat eli alueella työssäkäyvät yhteensä 23 869 100 24 915 100 24 848 100 24 479 100 25 264 100 25 479 100 Lähde: Tilastokeskus Työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi ja rakenne muuttui hieman vuonna 2011. 12

Taulukko 7. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v. 2009 2011 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 2009 2010 2011 Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % 610 2,5 % 637 2,5 % 627 2,5 % B Kaivostoiminta ja louhinta 73 0,3 % 97 0,4 % 67 0,3 % C Teollisuus 1 205 4,8 % 1 234 4,9 % 1335 5,2 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 403 1,6 % 402 1,6 % 380 1,5 % 116 0,5 % 103 0,4 % 103 0,4 % F Rakentaminen 1 569 6,3 % 1 752 6,9 % 1763 6,9 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 2 574 10,4 % 2 725 10,8 % 2779 10,9 % H Kuljetus ja varastointi 1 547 6,2 % 1 536 6,1 % 1466 5,8 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 972 3,9 % 985 3,9 % 1049 4,1 % J Informaatio ja viestintä 827 3,3 % 803 3,2 % 794 3,1 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 320 1,3 % 313 1,2 % 321 1,3 % L Kiinteistöalan toiminta 264 1,1 % 270 1,1 % 272 1,1 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 146 4,6 % 1 219 4,8 % 1220 4,8 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1 758 7,1 % 1 858 7,4 % 1941 7,6 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 359 9,5 % 2 372 9,4 % 2178 8,5 % P Koulutus 2 329 9,4 % 2 495 9,9 % 2593 10,2 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 927 19,8 % 5 038 19,9 % 5154 20,2 % R Taiteet, viihde ja virkistys 542 2,2 % 487 1,9 % 476 1,9 % S Muu palvelutoiminta 638 2,6 % 640 2,5 % 652 2,6 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 3 0,0 % 2 0,0 % 2 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % X Toimiala tuntematon 297 1,2 % 296 1,2 % 307 1,2 % Kaikki toimialat yhteensä 24 479 25 264 25479 Lähde: Tilastokeskus. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: v. 2011 työpaikoista 82,0 % (20 897) sijoittui palvelualalle (toimialat G-U). Teollisuuden osuus oli 14,3 % (3 648). Teollisuus sisältää toimialat B-F. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,5 % (627). Yhdistyneen Rovaniemen yhtenä tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan luotua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoittumiskohteita. Vuoden 2005 lopussa yrityksiä oli 2 703. Vuoden 2010 lopussa yrityksiä oli 3 155 ja vuonna 2012 yhteensä 3 359. Tavoite on toteutunut hyvin. (Lähde: Tilastokeskus) 13

Taulukko 8 ja kuvio 5. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste sekä työvoiman ulkopuolella olevat ikäluokittain v. 2012 (ennakko) Koko Työllisyysaste Ero ed. Työvoiman Osuus väestö Työlliset Työttömät (työlliset/väestö) vuoteen ulkopuolella ikäluokasta 0-6 5114 0 0 - - 5114 100,0 % 7-14 5182 0 0 - - 5182 100,0 % 15-19 3896 527 123 13,5 % 0,4 % 3246 83,3 % 20-24 4921 2405 481 48,9 % -0,3 % 2035 41,4 % 25-29 4522 2935 489 64,9 % -1,3 % 1098 24,3 % 30-34 3905 2871 400 73,5 % -1,1 % 634 16,2 % 35-39 3259 2601 273 79,8 % -0,4 % 385 11,8 % 40-44 3140 2520 278 80,3 % -0,5 % 342 10,9 % 45-49 4092 3260 404 79,7 % 0,6 % 428 10,5 % 50-54 4517 3469 475 76,8 % -0,9 % 573 12,7 % 55-59 4529 3112 564 68,7 % 0,3 % 853 18,8 % 60-64 3995 1544 457 38,6 % 1,1 % 1994 49,9 % 65-69 2993 171 0 5,7 % 0,6 % 2822 94,3 % 70-74 2388 2 0 - - 2386 99,9 % 75+ 4424 0 0 - - 4424 100,0 % yht. 60877 25417 3944 61,9 %* -0,2 % 31516 51,8 % Lähde: Tilastokeskus. Luvut ovat ennakkotietoja. *Työllisyysaste on laskettu 15-64-vuotiaiden työllisten suhteesta samanikäiseen väestöön, mikä on virallinen työllisyysasteen määritelmä. Vuonna 2011 iältään 15-64-vuotiaita työllisiä oli Rovaniemellä 25 396 ja työllisyysaste kyseisestä ikäluokasta laskettuna oli 62,1 prosenttia. Vuonna 2012 iältään 15-64-vuotiaita työllisiä oli 25 244 eli 152 vähemmän kuin vuonna 2011. Työllisyysaste laski 61,9 prosenttiin. 18-64-vuotiaista laskettu työllisyysaste oli vuonna 2011 noin 66 %. Uudempaa tietoa kyseisestä ikäluokasta ei ole vielä saatavissa. Lähde: Kunnat.net (alun perin Tilastokeskus). Saatavana sähköisenä osoitteesta: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/sivut/ind.aspx?ind=7001&th=700&pos=239 14

Taulukko 9. Rovaniemen työttömyys vuosina 2007 2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ennakko 2013 Työttömiä kuukaudessa 3 399 3 410 3 934 3 790 3 507 3 725 4 256 Työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) 12,4 12,3 13,9 13,2 12,3 13,0 14,7 Nuorisotyöttömät (alle 25 vuotiaat työttömät) 572 557 724 712 584 624 736 Pitkäaikaistyöttömät (yli vuoden työttömänä olleet) 737 630 653 787 840 925 1 132 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedot vuoden keskiarvoja Vuoden 2013 työttömyysasteen keskiarvo oli 14,7 prosenttia, joka on 1,7 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2012. Työttömyysaste nousi vuonna 2013 erityisesti kesä- ja heinäkuussa sekä vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana, ollen joulukuussa 2013 jo 15,8 prosenttia. Työttömiä nuoria oli vuonna 2013 keskimäärin 736, joka on yli 110 nuorta enemmän kuin vuonna 2012. Määrä on hieman suurempi kuin taloudellisen taantuman vuosina 2009 ja 2010. Nuorisotyöttömyys kasvaa aina kesäkuukausina. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2013; koko vuoden pitkäaikaistyöttömien keskiarvo oli 1 132 henkilöä. Joulukuussa 2013 pitkäaikaistyöttömiä oli 1 230. Huom. Tilastokeskuksen työllisyysluvut poikkeavat hieman Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, johtuen tilastointitapaeroista. Kuvio 6. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys. Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö 15

3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kuntia suositellaan laatimaan osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Rovaniemen kaupungin ympäristöraportti valmistuu vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 aikana ympäristövaikutukset on huomioitu muun muassa seuraavasti: Ilmasto-ohjelma Merkittävin ympäristöön vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Lämpötilan nousulla tulee olemaan monia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös ihmisen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja talouteen. Pohjois-Suomen luonto ja sen asukkaat ovat nykytiedon mukaan erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen Rovaniemen kaupunkiin valmistellun ilmasto-ohjelman vv. 2012 2020 marraskuussa 2011. Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla Rovaniemi osaltaan pyrkii vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Ohjelma painottuu kaupungin omaan toimintaan sekä kysymyksiin, joihin voidaan kunnallisesti vaikuttaa. Kohderyhmänä on ensivaiheessa pääasiallisesti kaupunkikonserni. Tulvat Rovaniemen kaupunginhallitus on 7.10.2013 369 määritellyt Rovaniemen kaupungin tavoitteet Kemijoen tulvatyöryhmälle. Kemijoen tulvatyöryhmä on 10.10.2013 kokouksessaan päättänyt tavoitteista. Rovaniemen kaupunki on tuonut kaupungin näkökulmat esille 3.12.2013 pidetyssä tulvatyöryhmän sidosryhmätilaisuudessa. Rovaniemen kaupunki on avustanut tulvatyöryhmää selvitysten päivittämisessä myös yhdessä ELY-L vastuualueen kanssa. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon esimerkiksi jättämällä maisemointityöt tekemättä. Saatuja maa-ainelupien vakuuksia oli tilikauden päättyessä yhteensä 112 kappaletta. Vakuuksien yhteenlaskettu arvo oli 1 499 018. Kaavoitus ja rakentaminen Asemakaavoja hyväksytty 13 kpl (tekla 6 kpl, kv 7 kpl). Kaavat ovat myös lainvoimaisia. Uutta asemakaava-aluetta 0 ha ja muutosaluetta 107,66 ha. Yleiskaavoja hyväksytty 1 kpl (Sinetän osayleiskaava), ei lainvoimainen. Ranta-asemakaavoja hyväksytty 1 kpl (Viikisjärven ranta-asemakaava), ei lainvoimainen. Puistot Tapaninpuiston peruskorjaus saatettiin loppuun vuoden 2013 aikana. Leikkipaikkojen peruskorjauksia jatkettiin ja Pöykkölään rakennettiin uusi leikkipuisto. Liikenne Rovaniemellä pyritään liikennejärjestelmään, jossa liikkumistarvetta vähennetään erityisesti maankäytön kehittämisen keinoin. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön suhteellista osuutta pyritään kasvattamaan. Rovaniemeläisten liikkumista selvitettiin liikennetutkimuksella, joka antaa lähtökohtia liikennejärjestelmän kehittämiseen taloudellisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Vuoden 2013 aikana on viety eteenpäin kaikkia liikennemuotoja palvelevia ja maankäytön kehittämistä tukevia hankkeita, kuten Isoaavantie välillä Vt4-Korkalovaarantie, Kiveliöntie ja siihen liittyvät katujärjestelyt, Ylikylä-Vennivaara -liikennejärjestelyt ja Valtatien 4 parantaminen Rovaniemen kaupungin kohdalla. Energian säästö Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos ovat mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuus- sopimuksessa (KETS), jossa tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla 2008-2016. Kaupungin energiansäästötavoite on kiinteä 8,479 GWh. Energiankäytön tehostamisen lisäksi sopimus sisältää uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. [lähde: KETS, toimintasuunnitelma]. Rovaniemellä tehtiin vuonna 2011 uusiutuvan energian kuntakatselmus, jolla selvittiin kaupungin energiankäyttöä tila sekä tarkasteltiin uusituvan energian lisäämismahdollisuuksia Tilaliikelaitos on aloittanut energiatehokkuushanke ESCO-projektin vuonna 2010, seurantavaihe jatkuu vuoteen 2024. Tilojen peruskorjaus- tai uudisrakentamisinvestoinneissa energiatehokkuutta saavutetaan rakennusten teknisen tason kohentamisella, rakennusten ympäristökuorman pienentämisellä ja 16

kokonaisenergiataloudellisuutta parantamalla. Myös muissa kiinteistöissä on tehty energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Tilaliikelaitos on kilpailuttanut vuonna 2013 Alakorkalon, Koskenkylän ja Sinetän koulukiinteistöjen lämmön tuottamisen ja toimittamisen uusiutuvalla energialla. Jätevedet ja viemäröinti Viemäriverkostoa on laajennettu Napapiirin Veden toimesta mm. Vennivaaraan sekä hulevesiviemäröintiä Pallarintielle. Sinettä-Länsikangas-siirtoviemäri otettiin käyttöön. Tällä siirtoviemärillä korvattiin Sinetän jätevedenpuhdistamo. 17

3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS 3.3.1 KUNTATALOUS Vuosi 2013 Kuntatalouden tila koheni viime vuonna lähinnä kunnallisverojen tilitysten ajoittamiseen liittyvien muutosten johdosta. Useat kunnat myös nostivat veroprosenttejaan ja hankkivat satunnaisia lisätuloja yhtiöittämisistä ja muista tasejärjestelyistä. Viime vuotta tarkasteltaessa on myös huomattava, että vertailuvuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden 1997. Mitään todellista, käänteentekevää talouden parantumista ei kunnissa vuonna 2013 valitettavasti tapahtunut. Useita vuosia jatkunut taantuma, valtionosuusleikkaukset ja edelleen vaisut taloudelliset näkymät ovat saaneet kunnat ottamaan käyttöönsä rajuja säästöohjelmia, joissa keinoina ovat mm. lomautukset 90- luvun alun tapaan. Näiden johdosta toimintamenojen kasvu jäi noin kolmeen prosenttiin, kun se kovan kasvun kautena ylitti jopa seitsemän prosenttia. Heikko taloustilanne näkyi kuntien veropohjissa hitaana palkkasumman kasvuna. Kuntien verotulot kasvoivat odotettua paremmin tilitysmuutosten ja veroprosenttien korotusten johdosta. Myös kiinteistöverojen ja yhteisöverojen kasvu oli ripeää. Valtionosuuksia leikattiin kunnilta yhteensä 756 miljoonaa euroa. Ne kuitenkin vielä kasvoivat yhteensä 2,8 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate parani edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ei riittänyt kattamaan poistoja. Tilikauden yhteenlaskettu tulos painui satunnaisista eristä huolimatta hieman miinukselle. Investoinneista vuosikatteella katettiin kunnissa ja kuntayhtymissä vain vähän alle 60 prosenttia. Negatiivinen vuosikate oli 36 kunnalla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edellisvuodesta noin 13 prosenttia. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2 553 euroa/asukas. Alhaisin lainakanta oli 2000 6000 asukkaan kunnissa. Vuosi 2014 Kuluva vuosi tulee olemaan kunnille todella vaikea, vaikka talouden odotetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun viennin elpyessä. Tuloverojen kasvun odotetaan lähes pysähtyvän kunnallisveroprosenttien korotuksista huolimatta. Yhteisöverojen ja kiinteistöverojen kasvusta odotetaan lisäystä, mutta niiden merkitys verotulojen kokonaiskertymään on pieni. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat tänä vuonna 362 miljoonalla eurolla. Vähennyksestä tulee tänä vuonna myös todellinen, sillä väestönkehityksen ja indeksikorotusten pohjaan tuoma lisäys ei riitä kattamaan leikkauksia. Kuntien saama euromäärä vähenee 100 miljoonalla eurolla. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan kolmen prosentin tasolla. Palkkaratkaisu on maltillinen ja hillitsee henkilöstömenojen kasvua. Kuntien arvioidaan myös muulla tavoin sopeuttavan henkilöstömenojaan tänä vuonna 600 miljoonalla eurolla. Voimakkain menojen kasvu kohdistuu palvelujen ostoihin. Investointien määrä pysynee edellisvuosien tasolla. Kuntien velkamäärän arvioidaan tänä vuonna kasvavan kahdella miljardilla eurolla eli 14 prosentilla. Kuntatalouden näkymät lähivuosina Kuntien menojen kasvuun ei ole nähtävissä helpotusta, vaikka palkkakehitys jatkuu maltillisena ja toiminnan tehostamista jatketaan. Mikäli kunnat eivät kykene nykyistä järeämpiin sopeutustoimiin, kasvaa lainakanta vuoteen 2018 mennessä 15 miljardilla eurolla ja kuntien kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate painuu miinukselle vuonna 2018. Kuntatalouden tulopohjan kasvua rajoittavat lähivuosina väestön ikääntyminen, työllisyyden hidas kasvu ja matalat palkkaratkaisut. Lisäksi tuloja pienentävät ainakin vuoteen 2017 jatkuvat valtionosuusleikkaukset. Kuntien maksutulojen osuus on pysynyt viime vuodet ennallaan ja niiden osuutta tulee mahdollisuuksien mukaan kasvattaa lähivuosina. Maksut ovat myös keino ohjata palvelujen kysyntää. 18

Lähde: Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014 2018. Suomen Kuntaliitto 2014. 3.2.2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Vuosi 2013 Vuosi 2013 oli yhdistyneen Rovaniemen kahdeksas toimintavuosi. Yhdistymisestä alkanut kaupungin kasvu jatkui edelleen, joskin hieman laantuneena. Asukasmäärä kasvoi 330 hengellä. Rakennuslupia kerrostaloja varten myönnettiin poikkeuksellisen paljon, kun taas omakotilupien määrä kääntyi laskuun. Elinkeinotoiminta jatkui vireänä taantumasta huolimatta ja yritysten nettolisäys Kaupparekisterin ja verohallituksen tilastojen mukaan oli 108 kpl. Vuosi 2013 oli talouden kannalta erikoinen. Lähdimme liikkeelle 8,4 miljoonan euron alijäämäisestä tulostavoitteesta ja päädyimme 9,9 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Alkuvuosi oli heikko. Menot olivat kasvamassa yli budjetin ja verotulojen kasvu oli odotettua heikompaa. Kaupunginhallitus päättikin puolen vuoden toteutuman perusteella muuttaa talousarviota. Erikoissairaanhoitoon lisättiin kolme miljoonaa euroa ja verotuloarviota laskettiin. Nämä toimet katettiin talousarviomuutoksilla niin, että alkuperäistä tulostavoitetta ei muutettu. Mitä sitten tapahtui? Ensinnäkin kaupunginhallituksen asettamat talouden tehostamistoimet onnistuivat yli odotusten ja toimintakate toteutui 3,5 miljoonaa euroa alkuperäistä parempana. Toiseksi, pääosin verotilitysaikataulujen muutosten johdosta, kertyi verorahoitusta yhteensä 4,7 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Lopuksi vielä tuli satunnaisiin tuottoihin kirjattavaksi 10,1 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiseen liittyvästä pääomapalautuksesta. Rovaniemen kaupungin toimintakate oli -308,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli yhteensä kaksi prosenttia. Alkuperäinen budjetoitu kasvu oli 2,6 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat myös kaksi prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 66,7 miljoonaa euroa. Suurimmat kasvut tulivat vesihuollon maksuista ja erilaisista projektituloista. Toimintamenoja kertyi yhteensä 380,7 miljoonaa euroa ja niissä oli kasvua 1,6 prosenttia eli kuusi miljoonaa euroa. Palvelusten ostot kasvoivat 4,5 miljoonaa euroa, josta erikoissairaanhoito kolme miljoonaa euroa. Muita merkittäviä kasvuja oli mm. asiantuntijapalveluissa ja ulkoisissa vuokrissa. Erilaiset hankinnat vähenivät 1,3 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 14,0 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 98,5 prosenttia ja nettoinvestoinneista 83,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli 9,9 miljoonaa euroa. Tuloksesta tehtiin kaksi investointivarausta ja siirrettiin vahinkorahastoon korkoja. Lopulliseksi ylijäämäksi kirjataan 4,6 miljoonaa euroa. Ylijäämä esitetään lisättäväksi edellisten tilikausien ylijäämään, joka näiden kirjausten jälkeen on 42,0 miljoonaa euroa. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 409,4 miljoonaa euroa ja tulot 427,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 411,8 miljoonaa euroa. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 318,9 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 226,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 92,4 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 21,7 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia. Kaupungin lainakanta kasvoi 21,3 miljoonaa euroa ja on liikelaitosten kanssa yhteensä 95,3 miljoonaa euroa eli 1 558 euroa/asukas. Lainakanta on vielä selvästi alle maan keskitason. Kaupungin omavaraisuusaste on 60 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 42 prosenttia. Lainanhoitokate oli 1,5. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 22 päivää ja sitä voidaan pitää riittävänä. Rovaniemen kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöstä voidaan pitää hyvänä työvoittona taantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Huolestuttavana on kuitenkin pidettävä lainamäärän reipasta kasvua ja verotulopohjan heikkoa kehitystä. Positiivista on hillitty menojen kasvu. 19

Vuosi 2014 ja suunnitelmavuosien näkymät Kuluvan vuoden talousarvio on laadittu 6,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja perustuu 2,7 prosentin nettomenojen kasvuun. Verotuloja odotetaan saatavan 233,0 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 91,5 miljoonaa euroa. On mahdollista, että verotulojen kertymä ei saavuta talousarvion tavoitetta heikon valtakunnallisen talouskehityksen johdosta. Valtionosuuksien osalta arvio on oikealla tasolla. Investointeja on suunniteltu tehtävän 37,5 miljoonan euron verran. Lainaa investointeihin tarvitaan 28,0 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin talousnäkymät seuraavat yleistä valtakunnallista kehitystä. Riskitekijöitä ovat palkkakehityksen myötä heikentynyt verotulopohjan kasvu sekä valtionosuusleikkaukset. Epävarmuutta talouden suunnitteluun tuovat kesken olevat kuntalaki- ja SOTE-uudistukset. Rovaniemen kaupunkia on kehitettävä omaehtoisesti ja tehtävä kaikki mahdollinen työpaikkojen lisäämiseksi sekä toisaalta kaupungin palvelutason ja menojen saattamiseksi kantokyvyn mukaiselle tasolle. Ulkopuolelta tilanteeseen saatavaa apua ei ole näkyvissä. 3.2.3 ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS Vuosi 2013 Rovaniemi-konserni teki vuonna 2013 ylijäämää 12,6 miljoonaa euroa. Suurimmat voitot tekivät Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 3,9 miljoonaa euroa, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 2,6 miljoonaa euroa ja Lapin sairaanhoitopiirin ky 2,1 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin (emo) ylijäämä oli 4,6 miljoonaa euroa. Rovaniemen konsernitilinpäätöksessä yhdistellään kaiken kaikkiaan 27 erilaista yhteisöä. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat Rovaniemen Energia Oy, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy, Napapiirin Residuum Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy, jotka omistetaan 100 prosenttisesti. Kuntayhtymistä suurimmat ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Lapin Sairaanhoitopiirin ky, joista omistetaan yli 50 prosenttia sekä Ounastähti kehittämiskuntayhtymä, josta omistetaan 42,3 prosenttia. Merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat Rovakaira Oy, omistusosuus 39,9 prosenttia ja LapIT Oy, omistusosuus 33,9 prosenttia. Kaikki merkittävät tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Konsernin nettomenot olivat 278,5 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 39,8 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 127 prosenttia poistoista, mutta ei nettoinvestointeja. Konsernin lainakanta kasvoi 22,3 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 156,3 miljoonaa euroa (2 553 /asukas). Taseen loppusumma nousi 617 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 56 prosenttia. Konserni on velkaantunut maltillisesti, mutta ongelmana ovat tuloihin nähden liian suuret käyttötalousmenot ja alhainen vuosikate suhteessa investointitasoon. Lainanhoitokate oli tyydyttävä 1. Kassan riittävyys oli heikko. Konsernin nettoinvestointimenot olivat 44,3 miljoonaa euroa ja investointien rahavirta oli 5,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuosi 2014 ja suunnitelmavuosien näkymät Tulopohjan kasvattaminen, prosessien yhteinen tarkastelu ja toiminnan kannalta järkevät investoinnit ovat tulevien vuosien suuria haasteita koko konsernin alueella. Konsernin on pystyttävä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin tulevaisuudessa. Taloudellisen toimintaympäristön kehitys ja väestön ikärakenteen muutos ovat merkittävästi konsernin toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneratkaisu ja Lapin keskussairaalan investointisuunnitelmat ovat merkittävimmät Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintaan ja talouteen vaikuttavat tekijät tulevalla suunnittelukaudella. Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä on siirretty vuoden 2014 alusta alkaen ammattikorkeakoulutus perustettuun Lapin ammattikorkeakoulu Oy:öön, sen lisäksi sopeuttamistarvetta voi aiheuttaa mahdollinen koulutuspaikkojen leikkaus. Merkittävien tytäryhtiöiden osalta Rovaniemen Energia on toteuttanut suuret investoinnit vuonna 2013 ja jatkossa tarvittavien korvausinvestointien toteutus sekä liiketoiminnan kannattavuuden kehittäminen ovat yhtiön keskeisiä haasteita. Rovaseudun Markkinakiinteistöjen toteutettavaksi kaupunki on siirtänyt 20