Tilinpäätös ja toimintakertomus. Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 2018 Tilinpäätös ja toimintakertomus Rovaniemen kaupunki

2 SISÄLLYS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE HENKILÖSTÖLINJAUSTEN JA -SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TOTEUTUMINEN OMISTAJAOHJAUKSEN JA -POLITIIKAN TOTEUTUMINEN STRATEGISTEN PAINOPISTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS YMPÄRISTÖTEKIJÄT TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS KONSERNIN TALOUS KOKONAISTALOUDEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS ALUELAUTAKUNNAT PERUSTURVALAUTAKUNTA KOULUTUSLAUTAKUNTA VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU PERUSKAUPUNKI KOKO KAUPUNKI INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUPUNGINHALLITUS VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNKIKONSERNI RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU PERUSKAUPUNKI KOHDERAHOITTEISTEN TEHTÄVIEN TOIMINTA JA TALOUS RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA INVESTOINNIT TASE RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN TASE KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN TASE

3 7.6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN JA YHTEISÖJEN TOIMINTA JA TALOUS KAUPUNKIKONSERNIN TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI KONSERNIRAPORTTI MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY NAPAPIIRIN RESIDUUM OY ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY TYÖTERVEYS LAPPICA OY KUNTAYHTYMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ OUNASTÄHTI KEHITTÄMISKUNTAYHTYMÄ KOLPENEEN PALVELUKESKUS KUNTAYHTYMÄ MUIDEN KONSERNIYHTIÖIDEN JA -YHTEISÖJEN TOIMINTA JA TALOUS LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ EDURO-SÄÄTIÖ LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT TILALIIKELAITOS LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Käsittelyt: kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Kannen kuvat ylhäältä alas: Arttu Nieminen Eveliina Pylväs Flatlight Creative House Jani Ylinampa

4 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemen väestönkasvu oli vuonna 2018 erityisen hyvä. Asukasmäärä kasvoi 542 henkilöllä. Kaupunkilaisia oli vuoden lopussa Kaupungin hyvää vetovoimaa kuvaa 534 henkilön nettomuutto. Syntyneiden enemmyys oli sitä vastoin vain yhdeksän henkilöä. Toisaalta väestömuutoksista syntynyt palvelutarpeen kasvu on johtanut työntekijöiden lisäämistarpeeseen perusturvaan (+ 34 henkilötyövuotta) ja sivistyspalveluihin (+22 htv). Palkkakulut kasvoivat vuoden aikana 3,9 M, kasvun kohdentuessa edellä mainittuihin toimialoihin. Henkilöstö piti vapaaehtoisia säästövapaita arviolta noin euron suuruisesti. Rovaniemen elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehitys oli hyvä vuonna Yrityskanta Rovaniemellä on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä 3150 tasosta liki 4000 yritykseen. Työttömyysaste on kahden viimeisen vuoden aikana laskenut 4 %-yksikköä, nuorisotyöttömyys on pienentynyt 141 henkilöllä ja pitkäaikaistyöttömyys vastaavasti 583 henkilöllä. Matkailu jatkoi edelleen kasvuaan. Rekisteröityjä yöpymisiä hotelleissa oli (+5 %). AirB&B majoitus Rovaniemellä on merkittävä lisä myös majoitus- ja palvelutoimintaan. Lentoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat Rovaniemellä 11 %. Suomen tuotanto ja talous kasvoivat vuonna 2018 laaja-alaisesti, vaikkakin kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2019 maailmankauppa hidastuu edelleen kaupan esteiden kasvaessa. Tämä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi vuonna 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Keskipitkällä aikavälillä kasvu jää alle yhden prosentin. Suomen kuntien talous ajautui vuonna 2018 vakavaan kriisiin. Kaksi kolmasosaa kunnista eli 196 kuntaa teki viime vuonna negatiivisen tuloksen. Vuosikate oli negatiivinen 38 kunnassa. Suurin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikkoon tulokseen oli kilpailukykysopimus, joka kohteli kuntakenttää ankarammin kuin yrityksiä. Kuntien verotulot ja valtionosuudet vähenivät vuonna Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli kolme prosenttia. Valtaosa menojen kasvusta tuli palvelujen ja materiaalien ostoista. Henkilöstömenot sen sijaan kasvoivat maltillisesti. Arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee tänä vuonna edelleen. Kunnille toteutetun talousarviokyselyn mukaan toimintakatteen arvioidaan heikkenevän kolme prosenttia. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 5,1 prosenttia, mutta valtionosuuksien laskevan 1,8 prosenttia. Tilikauden tuloksen arvioidaan koko maan osalta painuvan lievästi negatiiviseksi. Viime vuosi oli taloudellisesti yhdistyneen Rovaniemen heikoin vuosi. Alijäämää kertyi -22,1 miljoonaa euroa. Edellisen kerran lähes yhtä huono tulos saavutettiin vuonna 2012, jolloin alijäämä oli -15,5 miljoonaa euroa. Paras tulos saavutettiin vuonna 2015, jolloin ylijäämää kertyi 27,8 miljoonaa euroa. Näin suuret poikkeamat ovat harvinaisia ja johtuvat poikkeuksellisista toimintaympäristöön liittyvistä talousarvioperusteiden muutoksista, kuten vuonna 2012, jolloin tehtiin koko maassa ennakoimaton lomapalkkavelan laskentatavan muutos. Vuonna 2018 odotettiin koko kaupungin osalta -8,0 miljoonan euron alijäämäistä tulosta. Syksyllä jouduttiin kuitenkin tekemään talousarvion muutos, jossa lisättiin perusturvalautakunnalle erikoissairaanhoitoon 9,8 miljoonaa euroa ja koulutuslautakunnalle palvelutarpeen kasvuun miljoona euroa. Tämän lisäksi verotuloarviosta vähennettiin 5,0 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia lisättiin 1,1 miljoonaa euroa. Näillä muutoksilla tulos heikkeni 14,8 miljoonaa euroa. Satunnaisiin eriin tuli vielä kirjattavaksi 2,0 miljoonan euron arvonalennus käyttökelvottomasta Vaaranlammen koulurakennuksesta. Kaiken kaikkiaan tulosta poikkeuksellisesti heikentäviä eriä kertyi 16,8 miljoonaa euroa. Onneksi myös toimintatuottoja saatiin lisää kompensoimaan kasvaneita kustannuksia ja lopulliseksi alijäämäksi muodostui -22,1 miljoonaa euroa. Merkittävä talousarviota heikentävä tekijä viime vuonna oli erityisesti verotulojen reaalinen vähentyminen 3,5 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä oli todella poikkeuksellista. Vähennystä verotuloissa tapahtui koko maassa. Tilitykset Rovaniemellä alittuivat lopulta talousarvioon nähden 6,0 miljoonaa euroa. 2

5 Kunnallisverot laskivat kolmen syyn takia: kilpailukykysopimus, verojärjestelmän vaikutukset ja ennätyssuuret ennakonpalautukset. Efektiivinen veroaste Rovaniemellä oli vuonna 2018 vain 14,9 prosenttia vaikka kunnallisveroa perittiin 21,0 prosentin mukaan. Toinen vuoden 2018 tilinpäätöstä olennaisesti heikentävä tekijä oli erikoissairaanhoidon 11,5 prosentin eli 10,3 miljoonan euron kasvu edellisvuoteen verrattuna. Peruskaupungin muiden nettomenojen kasvun jäädessä 4,9 prosenttiin. Koko kaupungin toimintakate (nettomenot) oli -356,9 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvoi 19,1 miljoonaa euroa eli 5,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alkuperäinen kasvutavoite oli 3,8 prosenttia. Vuosikatetta kertyi -6,5 miljoonaa euroa. Rovaniemen lainakanta oli tilinpäätöspäivänä 200 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Lainakanta kasvoi vuoden 2017 tilinpäätöksestä 45,8 miljoonaa euroa. Lainasaamisia kaupungilla on vastaavasti 170,5 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin kertynyt ylijäämä taseessa vuoden 2018 lopussa oli 45,2 miljoonaa euroa. Koko konsernin tulos oli -3,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Konsernitaseen kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2018 lopussa oli 122,2 miljoonaa euroa. Rovaniemi-konsernin nettomenot olivat 321,5 miljoonaa euroa. Toimintakuluista katettiin toimintatuotoilla 40,8 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 37,7 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 90,1 prosenttia poistoista. Konsernin lainakanta kasvoi 41,4 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 268,7 miljoonaa euroa (4 268 /asukas). Taseen loppusumma nousi 766,6 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 47,0 prosenttia. Vuosi 2018 oli talouden hallinnan kannalta varsin erikoinen. Erilaisten kasvumittareiden mukaan Rovaniemellä elettiin monessa mielessä ennätysvuotta. Menestys ei kuitenkaan ohjautunut kaupungin talouteen helpottavasti. Tilanteen seurauksena kaupunki on käynnistänyt toiminnan- ja talouden uudistamisohjelman, jonka tavoite on kolmen vuoden aikana parantaa talouden rakenteita noin 50 miljoonaa euroa. on helmikuussa 2019 päättänyt vuoden 2010 talousarvion kehykseksi 375 miljoonaa euroa. Eli tulevien vuosien talousarvio pitää pysyä nykyisellä kustannustasolla. Tavoite on haasteellinen kaupungin palvelutarpeen kasvaessa ja ammattitaitoisten työntekijöiden rekrytoinnin vaikeutuessa. Sitä ei saavuteta ilman rakenteellisia muutoksia palvelurakenteeseen ja toimintamalleihin. Omaisuuden hoidosta ja kaavoituksen kautta rakentamisesta on saatava olennaisesti uutta tuloa kaupungille. Kaikesta huolimatta tulevaisuuteen pitää katsoa luottavaisesti. Elinvoiman rakentaminen edellyttää erityisesti panostusta ennaltaehkäisevään hyvinvointiin, koska korjaavat toimet ovat taloudellisesti kalliita. Työ edellyttää avointa keskustelua ja yhteistä ymmärrystä asukkaiden, sidosryhmien, päättäjien ja henkilöstön kesken. Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 3

6 2. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 125 asiaa. ssa on 51 jäsentä. n toimikausi on alkaen: n puheenjohtaja n 1. varapuheenjohtaja n 2. varapuheenjohtaja n 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Susanna Junttila Johanna Ojala-Niemelä Aatos Nätynki Jäsenet : Ahola Hilpi KESK Luoma Sanna KOK Alanne-Kunnari Päivi** KESK Miettunen Raimo KD Alaoja Päivi KOK Mällinen Maria-Riitta SDP Ansala Liisa KESK Näkkäläjärvi Mikkel SDP Autto Heikki KOK Nätynki Aatos VAS Björkbacka Kalervo PS Ojala-Niemelä Johanna SDP Heikkilä Terhi SDP Outila Tiina VAS Henttunen Matti KOK Ovaskainen Hannu KESK Hokkanen Riitta-Maija KD Pohja Petteri KOK Huhtalo Kaisu KESK Portti Jaakko VAS Huttunen Jaakko VAS Puuronen Vesa VAS Joensuu Anja KESK Pöykkö Matti KESK Jolanki Mari KESK Rantala Sakke KESK Junttila Susanna KESK Rapo Harri SDP Juuruspolvi Juhani KOK Rissanen Reino SDP Kajula Eemeli SDP Rundgren Marjo SDP Kansanniva Mika KOK Simoska Maarit KESK Karhu Sanna KESK Suomalainen Anna VIHR Keihäskoski Petri KOK Tapio Riku KESK Keränen Miikka VIHR Tennilä Esko-Juhani VAS Koskiniemi Sisko SDP Tolonen Timo PS Kuistio Jorma VIHR Torvinen Matti* SIN Lakkala Pertti KESK Tuisku Sara KOK Lampela Jouko PS Tuominen Kari KOK Liikkanen Antti*** SDP Ylitörmänen Anitta KESK Luiro Heikki KESK Valtuustokauden aikana tapahtuneet muutokset: *Matti Torvinen vaihtoi sinisten valtuustoryhmään. Sininen valtuustoryhmä perustettiin ** Kai Väistö ero , tilalle Päivi Alanne-Kunnari. ***Antti Liikkanen ero alkaen, tilalle Saara Koikkalainen 4

7 2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kertomusvuonna kaupunginhallitus kokoontui 28 kertaa ja käsitteli 495 asiaa. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen toimikausi on alkaen: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Ansala Liisa Rapo Harri Juuruspolvi Juhani Jäsenet: Ansala Liisa KESK Juuruspolvi Juhani KOK Tuisku Sara KOK Björkbacka Kalervo PS Karhu Sanna KESK Heikkilä Terhi SDP Ovaskainen Hannu KESK Henttunen Matti KOK Rapo Harri SDP Joensuu Anja KESK Tennilä Esko-Juhani VAS Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Ylimääräiset kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi uusi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 56,0 54,5 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 5

8 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustui vuonna 2018 tulosohjaukseen. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja viranhaltijaorganisaatio kuviossa 2 Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Organisaatiokuviot Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna

9 Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin henkilöstöorganisaatio vuonna

10 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE TYTÄRYHTEISÖT: OMISTUS TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 155, ,37 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 0, ,44 Napapiirin Energia ja Vesi Oy 100, , ,58 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100, , ,18 Kiinteistö Oy Lappi Areena 100, , ,52 Työterveys Lappica Oy 93, , ,53 Rovaniemen Kehitys Oy 90, , ,08 Napapiirin Residuum Oy 90, , ,22 As Oy Viirinkankaantie ,30 0, ,19 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 0, ,75 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52, , ,80 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65, , ,97 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53, , ,32 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42, , ,41 Lapin liitto ky 32, , ,37 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17, , ,21 OSAKKUUSYHTEISÖT Rovakaira Oy 39, , ,46 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36, , ,22 LapIT Oy 33, , ,71 Arktikum Palvelu Oy 33, , ,79 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 72, ,12 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32, , ,10 Kunta-asunnot Oy 30, , ,56 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,86 0, ,27 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50, , ,54 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv , ,69 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv , ,02 Eduro-säätiö määräysv , ,72 8

11 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2017 Kuvio 3. Konsernirakenne

12 2.5 HENKILÖSTÖLINJAUSTEN JA -SUUNNITELMAN TOTEUTUMI- NEN Henkilöstömäärä ja rakennemuutokset Vuoden 2018 aikana keskeisiä rakenteellinen muutos oli röntgenpalvelujen siirto Lapin sairaanhoitopiirille kesäkuussa. Henkilöstömäärä nousi kaksi prosenttia ja se oli vuoden lopussa 3164 henkilöä. Henkilötyövuosien määrä kasvoi 2929 htv:een, kasvun ollessa 41,9 htv edellisvuodesta. Tästä 34,3 htv kohdistui perusturvapalvelujen toimialalle ja 21,8 htv sivistyspalvelujen toimialalle. Säästötoimet Säästövapaapäiviä pidettiin 3779 päivää ja arvioitu säästö oli noin euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,3 miljoonaa euroa. Ero johtuu palkkakulujen kasvusta sivistyspalvelujen ja perusturvapalvelujen toimialoilla. Työterveyskustannukset nousivat 2 %, mutta kustannusten painottuminen parantui siten, että aiempaa suurempi osuus kustannuksista kohdistui ennaltaehkäisevään toimintaan ja työkyvyn tukemiseen. Tukija liikuntaelindiagnoosit ovat kasvaneet merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta sairausvastaanottokäyntien määrä on vähentynyt. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Toimialojen hallinnon osaamiskartoituksen toteuttaminen aloitettiin syksyllä Siinä pyritään selvittämään keskeisimmät organisaation toimintaan vaikuttavat osaamisvajeet ja -vahvuudet. Työyhteisöjä on tuettu osallistavia toimintamalleja kehittämällä ja työyhteisötaitoja parantamalla. Työyhteisöjen muutos- ja ongelmatilanteissa hyödynnetty systemaattisesti Työyhteisön Ensitiimi-toimintamallia, jossa edustettuna ovat henkilöstön ja työnantajan edustajat. Sairauslomat ovat kasvaneet neljättä vuotta. Kuluneena vuonna kasvu oli 6 %, päätyen tasolle 21,5 päivää / henkilö. Syiksi on alustavien tietojen perusteella arvioitavissa ainakin psyykkiset rasitustekijät, tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä sisäilmahaasteet. Tarkemmin henkilöstövoimavaroja ja henkilöstöä koskevia tunnuslukuja kuvataan erillisessä henkilöstöraportissa. 10

13 2.6 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TOTEUTUMI- NEN Lautakunnat ja johtokunta ovat toimineet vahvistetun talousarvion ja valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Toimielinten antamien antamien selontekojen perusteella sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat hyvällä tasolla. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja riskienhallinta kattavat kunnan koko tehtäväkentän Kuntalaissa (410/2015) määritellään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen perustuu kaupungin perustehtävään, toimintaympäristön analysointiin, kaupunkistrategiaan sekä toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintana kattaa kaupungin koko tehtäväkentän. Sisäisen valvonnan lähtökohdat Kaupungin hyvän hallintotavan mukaista päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö ja hallintosääntö. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline. Valvontatoimenpiteet muodostuvat organisaation kaikki tasot ja toiminnot kattavasta tarkkailusta, tarkastuksesta ja seurannasta. Valvonnalla pyritään varmistamaan toiminnan tuloksellisuus, lainmukaisuus, varojen ja omaisuuden turvaaminen ja toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyys ja luotettavuus. Toimielimet, johtavat viranhaltijat ja muut esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta toimialallaan ja palvelualueillaan. Sisäistä valvontaa toteuttavat myös kaikki työntekijät kaikilla organisaatiotasolla osana toimintarutiineja. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Tarkastuksilla tuetaan organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäisen valvonnan toimenpiteet suunnittelukaudella Sisäinen valvonta muodostui organisaation eri tasoille rakennetuista toimenpiteistä ja käytännöistä, kuten hyväksymisvaltuudet, työtehtävien jako, laskenta- ja ohjausjärjestelmien sisältämät kontrollit. Työprosesseihin sisäänrakennetut tarkastus- ja valvontatehtävät ovat kunnossa ja niiden toimivuuteen panostetaan jatkuvasti. Toimielimet päättivät toimenpiteistä sisäisen valvonnan suorittamiseksi ja arvioivat oman toimialansa sisäisen valvonnan toimivuutta. Vuoden aikana keskeistä oli lakien, ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen. Johtoryhmät vastasivat osaltaan ohjeiden mukaisesta toiminnasta ja sisäisestä valvonnasta. Sisäisen tarkastuksen tavoitteet pohjautuvat kaupunkistrategiaan. Hallitus hyväksyi tarkastuksen painopistealueet ja tarkastuskohteet. Kaupunginjohtaja hyväksyi yksityiskohtaisen tarkastussuunnitelman. Sisäinen tarkastus eteni hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Riskienhallinnan lähtökohdat Kaupungin riskienhallinta perustuu valtuuston hyväksymään riskienhallintapolitiikan tavoitteisiin ja periaatteisiin. Riskienhallintaa toteutetaan kaupunkikonsernissa hallituksen hyväksymän riskienhallinnan yleisohjeen mukaan. Kaupunkistrategian ja sitä tukevan riskienhallintapolitiikan toteuttaminen on ensisijaisesti kaupunginjohtajan, muiden johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten vastuulla. Kaupunginjohtajan nimeämä riskienhallintatyöryhmä koordinoi ja kehittää kaupungin ja kaupunkikonsernin riskienhallintaa. Riskienhallinnan toimenpiteet suunnittelukaudella Riskienhallinta on keskeinen osa sisäistä valvontaa, jonka kannalta on olennaista, että toimintaan liittyvät riskit arvioidaan ja ymmärretään. Riskienhallinta perustuu riskienhallintapolitiikkaa ja riskienhallinnan yleisohjeeseen. Kaupungin riskienhallinta järjestetään kaupunkikonsernin palvelutuotannon, hyvän hallinnon ja yleisen turvallisuuden perustaksi. 11

14 Hallitus raportoi valtuustoa riskienhallinnasta osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Hallintoorganisaatio, lautakunnat, johtokunta ja konserniyhtiöt hyväksyivät riskienhallintasuunnitelmat ja raportoivat hallitukselle riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin työntekijät raportoivat läheltä piti tilanteista. Tilikauden aikana toteutuneista merkittävistä riskeistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttaneista tekijöistä on toimintakertomuksessa erillinen riskienhallintaraportti. Riskienhallintatyöryhmä kokoontui vuoden 2018 aikana 2 kertaa. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan yhteinen ohje on tarkoitus laatia vuoden 2019 aikana. Riskienhallinnan prosesseja nähtiin myös tarpeelliseksi yhtenäistää mm. riskienhallinnan suunnitelmien osalta. Vuonna 2016 tehty auditointi antaa hyvät suuntaviivat sille mihin suuntaan kaupungin riskienhallintaa tulisi kehittää. Osallistumisaktiivisuus työryhmän kokouksiin oli vaihtelevaa, minkä vuoksi riskienhallintatyöryhmän kokoonpanoa on syytä tarkastaa kehittämistyön yhteydessä. 12

15 2.7 OMISTAJAOHJAUKSEN JA -POLITIIKAN TOTEUTUMINEN Tytäryhteisöille on annettu vuoden 2018 talousarvion laadinnan yhteydessä seuraavat kaikkia koskevat tavoitteet. Kaupungin tytäryhteisöiden tuli laatia talousarvionsa seuraavien tavoitteiden mukaisesti: 1) Kaupunkikonsernin vuosikate kattaa poistot ja konsernin tulos on positiivinen. 2) Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu tulos pl. emokaupunki on vähintään kaupungin alijäämän verran positiivinen vuonna 2018 ja suunnittelukaudella kaupunkikonsernin tulos on vuosittain positiivinen. 3) Tavoitteena on, että yhteisön omavaraisuusaste paranee ja koko konsernin omavaraisuusaste on yli 50 %. 4) Kuntayhtymien palvelutuotannon tuottavuus paranee ja kaupungin peruspääomalle tulee maksaa vähintään 3 % korko, kaupungin sisäisen korkokannan mukaisesti 5) Merkittävien konserniyhtiöiden ja yhteisöjen korko- ja osinkotuloutukset yhteensä kaupungille ovat noin 11 miljoonaa euroa/vuosi. Yhteisöt ovat saavuttaneet tulokset seuraavasti vuonna Tuloksesta Rovaniemen kaupunkikonsernin tulokseen kirjataan Rovaniemen kaupungin omistusosuutta vastaava määrä. Tytäryhteisöjen korko- ja osinkotuloutukset ylsivät kaupungin budjetoimaan 11 miljoonaan euroon. Kuntayhtymien maksamat korot peruspääomalle olivat n euroa kun kaupungin budjetoima korkotulo oli euroa. Rovaniemen kaupungin konsernin tuloksen muodostuminen 2018 OMISTUS TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO Kaupunkikonsernin osuus ylijäämästä (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 155,37 155,37 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 0,00 0,00 Napapiirin Energia ja Vesi Oy 100, , ,88 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100, , ,98 Kiinteistö Oy Lappi Areena 100, , ,61 Työterveys Lappica Oy 93, , ,73 Rovaniemen Kehitys Oy 90, , ,58 Napapiirin Residuum Oy 90, , ,77 As Oy Viirinkankaantie ,30 0,00 0,00 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 0,00 0,00 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52, , ,46 13

16 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65, , ,70 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53, , ,72 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42, , ,68 Lapin liitto ky 32, , ,06 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17, , ,11 OSAKKUUSYHTEISÖT Rovakaira Oy 39, , ,00 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36, , ,52 LapIT Oy 33, , ,49 Arktikum Palvelu Oy 33, , ,55 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 72,87 24,27 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32, , ,10 Kunta-asunnot Oy 30, , ,62 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,86 0,00 0,00 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50, , ,40 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry Rovaniemen kylien kehittämissäätiö Eduro-säätiö määräysv. määräysv. määräysv , , , , , ,79 14

17 Rovaniemen kaupungin tytäryhteisöjen kaupungille maksamat tuloutukset ja korot 2018 osinkotuotot korkotuotot provisiotulo osuuspääomien korot TYTÄRYHTEISÖT Rovaniemen Energia ja Vesi konserni Rovaniemen Infra Oy Rovaseudun Markkinakiinteistöt -konserni Napapiirin Residuum Oy Kiinteistö Oy Lappi Areena 375 Lappica Oy KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin ky Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä OSAKKUUSYHTEISÖT Kunta-asunnot Oy 771 Rovakaira Oy LIIKELAITOKSET Tilaliikelaitos YHTEENSÄ

18 2.8 STRATEGISTEN PAINOPISTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitemittari Lähtötilanne Uusin tieto Tavoite 2021 Tavoite 2025 Väestömäärä kasvaa vuosittain (TK) 2016: : (ennakkotieto). Kasvu hieman ennustettua parempaa Työttömyysaste pienenee (TEM) 2016, ka.: 15,5 % 2018, ka.: 11,5 %. Lasku tavoiteaikataulua nopeampaa. Tavoitetta tarkistettu vuoden 2019 talousarviossa. 12,5 % 10,0 % Työpaikkojen määrä lisääntyy (TK) 2015: (kaupungin arvio asiakaskohtaiseen suhdannepalveluun perustuen) 2016: Uudempaa tietoa ei saatavilla. Työpaikkojen määrä on todennäköisesti kasvanut vuosina 2017 ja Kaupunkikonsernin tilikauden tulos on talousarviovuonna positiivinen Kaupungin tilikauden tulos on suunnittelukaudella positiivinen 2016: 22,8 M 2018: -3,7 M Positiivinen Positiivinen 2016: 4,7 M 2018: - 22,46 M Positiivinen Positiivinen Kaupunkikonsernin vuosikate kattaa pitkällä aikavälillä nettoinvestoinnit (investointimenot-rahoitustuotot) 2016: Investointien tulorahoitus 69,4 % 2018: Investointien tulorahoitus 40,8 % 100 % 100 % Kaupunkikonsernin lainamäärä kasvu hidastuu 2016: 3214 /asukas 2018: 4268 /asukas Alle Suomen kuntien keskiarvon Alle Suomen kuntien keskiarvon Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen kasvaa 2016: 53 % 2018: 49 % 80 % 90 % Terveysperusteiset poissaolot laskevat 2016: 18,9 pv/henkilö/v. 2018: 21,5 päivää/henkilö/vuosi Enintään 17,0 pv/henkilö/v. Enintään 15 pv/henkilö/v. Kaavavaranto on kaksi kertaa MAATO:ssa määritelty tonttivaranto. Kuvattu MAA- TOssa MAATOn päivitys päätöksenteossa Asetetaan MAATOssa Asetetaan MAA- TOssa Keskimääräisesti elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus kasvaa (ATH-tutkimus) : 54,8 % Koko maa 54,0 % Uusi tutkimus on tilattu ja kysely tehty, mutta tuloksia ei ole vielä saatu. (Nykyisin Finsote-tutkimus) Noin 57 % Yli 60 % Sairastavuusindeksi laskee (Kela) Kansantauti-indeksi laskee (Kela) 2016: 108,7 2017: 110, : 120,7 2017: 120, Palvelutyytyväisyyskyselyn tulokset ovat hyvällä tasolla Ei vielä laadittu FCG:n toteuttaman kyselytutkimuksen perusteella Rovaniemeläisten Tulokset paranevat Tulokset paranevat 16

19 tyytyväisyys kaupungin teknisiin palveluihin on parantunut hieman parin vuoden takaisesta. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Tilastokeskuksen ennustetta vähemmän (TK) On tehty selvitys kaupungin palvelutyytyväisyyskyselyistä. Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä, jolloin myös kattavampi raportointi on mahdollista. 2016: : 54 (ennuste vuodelle 2017 oli 55) 58 (TK: 60) 63 (TK: 65) Dokumentoitu kuuleminen ja suora osallistuminen toteutuvat kaupunkistrategian ja talousarvion valmistelussa sekä sisältyvät päätöksentekoon ja sen seurantaan. Toteutuu tapauskohtaisesti. Vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä sisällytettiin osallisuuden ja vaikuttamisen seuranta ja arviointi talousarvion tulosohjauskortteihin. Toteutuu osana toimintaa Osa vakiintuneita toimintatapoja Rekisteröityneiden yöpymisten määrä kasvaa 2016: :

20 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS VÄESTÖ Vuosien aikana keskimääräinen väestönkasvu on ollut noin 350 asukasta vuodessa. Rovaniemen väkiluku oli vuonna 2018 ennakkotietojen mukaan eli kasvua tapahtui 543 henkilöä. Syntyneitä oli noin 550 ja kuolleita noin 540. Syntyvyys on ollut laskussa viime vuosina. Kuntien välisestä nettomuutosta Rovaniemi jäi voitolle noin 370 henkilöä, mikä on poikkeuksellisen suuri lukema viime vuosiin verrattuna. Ulkomailta Rovaniemelle muutti 165 henkilöä enemmän kuin kaupungista muutti ulkomaille. Taulukko 1. Väestönmuutokset (31.12.) Elävänä syntyneet * Kuolleet * Luonnollinen väestönlisäys * Kuntien välinen nettomuutto * Nettomaahanmuutto * Kokonaisnettomuutto * Väkiluvun korjaus Väestö * Muutos edelliseen vuoteen * Lähde: Tilastokeskus. *Ennakkotieto Syntyneet ja kuolleet sekä luonnollinen väestönlisäys Rovaniemellä Ennakko 2018 Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Lin. (Elävänä syntyneet) Lin. (Kuolleet) Lähde: Tilastokeskus. *Ennakkotieto Kuvio 4. Syntyneet ja kuolleet

21 Taulukko 2. Väestö suuralueittain vuosina Muutos% Rovaniemi ,0 % Suuralueet Suuralue Rovaniemen keskus ,8 % Sodankyläntien suuralue ,3 % Ounasjoen suuralue ,5 % Alakemijoen suuralue ,5 % Ranuantien suuralue ,6 % Yläkemijoen suuralue ,5 % Tuntematon ,8 % Lähde: Tilastokeskus. Väestön keskittymiskehitys jatkuu Rovaniemen alueella. Väestöstä 86,9 prosenttia asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien väestömäärän pienentymisenä. Vuoden 2018 alueittaisia väestötietoja ei ole vielä julkaistu. Taulukko 3. Väestönosuudet ikäluokittain suuralueilla vuosina 2016 ja Rovaniemi 16,6 % 65,3 % 18,0 % 16,5 % 64,9 % 18,5 % Suuralue Rovaniemen keskus 16,9 % 66,1 % 17,1 % 16,8 % 65,7 % 17,6 % Sodankyläntien suuralue 8,9 % 56,2 % 34,9 % 7,8 % 55,6 % 36,6 % Ounasjoen suuralue 13,8 % 56,4 % 29,8 % 14,5 % 56,1 % 29,4 % Alakemijoen suuralue 18,5 % 61,2 % 20,4 % 19,2 % 60,2 % 20,7 % Ranuantien suuralue 18,8 % 61,4 % 19,8 % 17,7 % 60,9 % 21,4 % Yläkemijoen suuralue 11,5 % 58,6 % 29,9 % 11,3 % 58,1 % 30,6 % Lähde: Tilastokeskus. Ikäihmisten osuus väestöstä on kasvanut useimmilla suuralueilla. Työikäisten osuus puolestaan on pienentynyt kaikilla suuralueilla. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 20 % koko väestöstä. 19

22 Taulukko 4. Väestö aluelautakuntakunta-alueittain ja ikäluokittain vuonna yht yht. Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Alakemijoki Olkkajärvi Sodankyläntien suunta Kivitaipale Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Ranuantien suunta Perttaus (sisältää Saari-Kämän ja Haukitaipaleen) Tolonen Meltaus Pajulampi Marrasjärvi Pirttikoski Patokoski Autti Yläounasjoki Juotasniemi Pekkala Marraskoski Vanttauskoski Tapionkylä Vanttausjärvi Sinettä Viirinkylä Mäntyjärvi Tennilä Sonka Yläkemijoki Lehtojärvi Väestö aluelautakunta-alueilla yhteensä Alaounasjoki Lähde: Tilastokeskus Aluelautakunta-alueilla asuvien määrä väheni vuodesta 2016 vuoteen 2017 yhteensä 41 henkilöllä. Aluelautakuntajako poikkeaa suuraluejaosta siten, että Ounasjoen suuralueella on kaksi aluelautakuntaa Ylä- ja Alaounasjoki. Oikaraisen tilastoalue ei kuulu Yläkemijoen aluelautakuntaan, vaikka se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 20

23 Taulukko 5. Väestön ikärakenne Osuus Osuus ,5 % ,6 % ,3 % ,9 % ,3 % ,1 % ,1 % ,7 % ,1 % ,9 % ,3 % ,5 % ,2 % ,2 % ,3 % ,2 % ,7 % ,5 % ,6 % ,9 % ,1 % ,5 % ,7 % ,8 % 85-1,9 % ,2 % Yht. 100 % % ,5 % ,9 % 0-14 ja 65- Lähde: Tilastokeskus. 33,5 % ,1 % Vuonna 2017 Rovaniemen väestömäärä oli henkilöä. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevina vuosina. Vuoden 2018 ikäluokittaisia väestötietoja ei ole vielä julkaistu. Vuoden 2018 ennakkoväkiluku oli asukasta. ELINKEINOT Työllisyyden kehitys on ollut pidemmällä aikavälillä positiivinen. Tätä osoittavat monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset). Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 6. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemellä vuosina kpl % kpl % kpl % kpl % Valtio , , , ,3 Kunta , , , ,1 Valtioenemmistöinen Oy 808 3, , , ,6 Yksityinen sektori , , , ,2 Tuntematon 7 0,0 43 0,2 54 0,2 58 0,2 Yrittäjät , , , ,6 Työpaikat eli alueella työssäkäyvät yhteensä Lähde: Tilastokeskus Työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi vuonna Työpaikkarakenne muuttui hieman; erityisesti yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi. Vuoden 2017 työpaikkatietoja ei ole vielä käytettävissä. 21

24 Taulukko 7. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % 558 2,2 % 529 2,1 % 553 2,2 % B Kaivostoiminta ja louhinta 37 0,1 % 48 0,2 % 50 0,2 % C Teollisuus ,6 % ,9 % ,8 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 197 0,8 % 243 1,0 % 227 0,9 % 98 0,4 % 50 0,2 % 53 0,2 % F Rakentaminen ,6 % ,2 % ,8 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,7 % ,7 % ,3 % H Kuljetus ja varastointi ,5 % ,4 % ,4 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,1 % ,1 % ,2 % J Informaatio ja viestintä 631 2,5 % 664 2,7 % 607 2,4 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 281 1,1 % 274 1,1 % 251 1,0 % L Kiinteistöalan toiminta 264 1,0 % 270 1,1 % 297 1,2 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,3 % ,9 % ,5 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,8 % ,3 % ,9 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,7 % ,6 % ,8 % P Koulutus ,5 % ,2 % ,6 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,3 % ,0 % ,9 % R Taiteet, viihde ja virkistys 524 2,1 % 608 2,4 % 645 2,5 % S Muu palvelutoiminta 684 2,7 % 679 2,7 % 650 2,6 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 180 0,7 % 249 1,0 % 293 1,2 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % X Toimiala tuntematon 286 1,1 % 314 1,3 % 328 1,3 % Kaikki toimialat yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: vuonna 2016 työpaikoista 83,5 % (21 172) sijoittui palvelualalle (toimialat G-U). Osuus kuitenkin hieman laski vuodesta Teollisuuden osuus oli 13,0 % (3 290). Teollisuus sisältää toimialat B-F. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,2 % (553). Vuoden 2017 tietoja ei ole vielä käytettävissä. Rovaniemen tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan luotua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoittumiskohteita. Vuoden 2010 lopussa yrityksiä oli ja vuonna 2017 yhteensä Pitkällä aikajaksolla tavoite on toteutunut hyvin. 22

25 TYÖLLISYYS Taulukko 8. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste sekä työvoiman ulkopuolella olevat ikäluokittain vuonna 2017 Ero ed. vuoteen Koko väestö Työlliset Työttömät Työllisyysaste (työlliset/väestö) (prosenttiyksikköä) Työvoiman ulkopuolella Osuus ikäluokasta ,0 % ,0 % ,9 2, ,1 % ,9 2, ,2 % ,9 2, ,6 % ,5 2, ,0 % ,0 2, ,7 % ,7 2, ,0 % ,7 2, ,0 % ,5 1, ,3 % ,2 1, ,2 % ,5 1, ,5 % ,7 0, ,3 % ,1 0, ,9 % ,0 % yht ,0* 1, ,3 % Lähde: Tilastokeskus. *Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden työllisten suhteesta saman ikäiseen väestöön, mikä on virallinen työllisyysasteen määritelmä. Muut yhteensä-tiedot koskevat kaikkia ikäluokkia. Työllisyysaste vuotiaista (virallinen): Vuonna 2017 iältään vuotiaita työllisiä oli Rovaniemellä ja työllisyysaste kyseisestä ikäluokasta laskettuna oli 65,0 prosenttia. Työllisyysaste kasvoi 2,1 prosenttiyksikköä vuodesta Lukumäärältään vuotiaita työllisiä oli vuonna 2017 yhteensä 772 enemmän kuin vuonna Työllisyysaste vuotiaista: vuotiaista laskettu työllisyysaste vuonna 2017 oli Rovaniemellä 68,5. Työllisyysaste kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä vuodesta Oheinen kartta havainnollistaa työllisyysasteiden eroja kunnittain. Kartta 1. Työllisyysaste koko maassa ( vuotiaat), ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, AlueOnline. Vuonna 2016 Rovaniemen työpaikassa työskenteli rovaniemeläisiä ja muulla paikkakunnalla asuvia Työllistä työvoimaa oli Rovaniemellä vuonna 2016 yhteensä , joista näin ollen muussa kunnassa oli töissä Eniten rovaniemeläisiä muissa kunnissa työskenteli Oulussa (320), Helsingissä (225) ja Kittilässä (158). Vastaavaa vertailua ei voida tehdä vielä vuodesta

26 Kuvio 5. Rovaniemen seutukunnan (sisältään Ranuan) liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendikehitys. Vuosi 2010=100 Rovaniemen seutukunnan toimialojen liikevaihto on kehittynyt viime vuosina henkilöstömäärää paremmin. Vuonna 2017 henkilöstömäärä oli lähellä vuoden 2010 tasoa, mutta liikevaihto oli yli 1,3 kertainen. Henkilöstömäärä kääntyi vuonna 2017 kuitenkin kasvuun. Taulukko 9. Rovaniemen työttömyys vuosina Työttömiä kuukaudessa (ka.) Työttömyysaste (ka.) (työttömien osuus työvoimasta) 14,7 15,3 15,5 15,5 13,3 11,5 Nuorisotyöttömät (ka.) (alle 25-vuotiaat työttömät) Pitkäaikaistyöttömät (ka.) (yli vuoden työttömänä olleet) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedot vuoden keskiarvoja. Vuoden 2018 työttömyysasteen keskiarvo oli 11,5 prosenttia, joka on 1,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna Joulukuussa 2018 työttömyysaste oli 11,3 prosenttia, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2017 joulukuussa. 24

27 Nuorisotyöttömyys pieneni vuonna Nuorisotyöttömiä oli keskimäärin 489 eli 31 nuorta vähemmän kuin vuonna Joulukuussa 2018 työttömiä nuoria oli 488; vuoden 2017 joulukuussa määrä oli 530. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski vuonna 2018; koko vuoden pitkäaikaistyöttömien keskiarvo oli 911 henkilöä eli 361 henkilöä vähemmän kuin vuonna Joulukuussa 2018 pitkäaikaistyöttömiä oli 766 eli 307 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Huom. Tilastokeskuksen työllisyysluvut poikkeavat hieman Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, johtuen tilastointitapaeroista Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina Nuorisotyöttömät (ka.) Pitkäaikaistyöttömät (ka.) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedot vuoden keskiarvoja. Kuvio 6. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys 25

28 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ilmasto-ohjelma ja kiertotalous Rovaniemen kaupunki, Napapiirin Energia ja Vesi Oy ja Napapiirin Residuum Oy:n ovat mukana Kiertotalouden edelläkävijäkunta -verkostossa sekä laatimassa Rovaniemelle Kiertotalouden tiekarttaa. Suomen ympäristökeskuksen kokoamaan verkostoon kuuluu Suomessa vain 10 kuntaa. Edelläkävijäkunnat ovat sitoutuneet mm.nopeampaan tavoite aikatauluun jätteiden hyödyntämisessä. Kiertotalouden tiekartan laatiminen on aloitettu kertomusvuonna. Sen on määrä valmistua vuoden 2019 aikana. Tiekartan tavoitteena on löytää konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään kiertotaloutta ja luodaan uutta liiketoimintaa Rovaniemelle. Tiekartan painopisteet tulet olemaan tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka, metsäperäiset kierrot sekä kestävä ruokajärjestelmä. Lisäksi Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Napapiirin Residuum Oy ja Rovaniemen kehitys ovat käynnistäneet Kiertotalouspuisto-hankkeen. MAATO Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MAATO) on laadittu valtuustokaudelle ja sen päivitystä on käsitelty kaupunginhallituksessa. MAATO sisältää kaavoituskatsauksen, kaavoitus-, uusien alueiden investointiohjelman ja asunto-ohjelman sekä huomioi koulujen ja päiväkotien palveluverkkosuunnitelmat. Tulvat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Lapin alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti nimennyt Rovaniemen merkittäviksi tulvariskialueeksi. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt maakunnan liittojen ehdotuksesta tulvaryhmät niille vesistö- ja rannikkoalueille, joille on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue. Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä tulvariskien hallintasuunnitelma ohjaa kaupungin tulvariskien hallintaa. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö vastuunsa esimerkiksi jättämällä maisemointityöt tekemättä. Vuoden 2018 talletettujen vakuuksien kokonaismäärä on n Kaavoitus ja rakentaminen Rovaniemen kaupungissa rakennettiin kertomusvuonna paljon. Omakotitalojen rakennuslupia myönnettiin yhteensä 148 kpl, kun viimeisen viiden vuoden keskiarvo on ollut 115 kpl/vuodessa. Omakotitalojen keskikoko asuinhuoneistoalaltaan oli n. 114 m 2. Kerrostalojen rakennuslupia käsiteltiin 9 kpl ja ne sisälsivät uusia asuntoja 511 kpl. Kerrostaloasuntojen keskikoko oli n. 36 m 2. Rivi- ja kerrostalojen asuinhuoneiden pinta-ala on yhteensä m 2 ja omakotitalojen m 2. Mikäli käytämme rakennetun omaisuuden arvona /m 2, on vuonna 2018 luvitettujen asuntojen arvo yhteensä n Rovaniemen kaupungissa hyväksyttiin vuonna 2018 yhteensä 22 kaavaa, joista 2 oli yleiskaavoja ja 20 asemakaavoja. Uutta yleiskaava-aluetta kaavoitettiin 921 hehtaaria ja uutta asemakaava-aluetta 1078 hehtaaria sekä asemakaavaa muutettiin 199 hehtaaria. Uusia rakennuspaikkoja yleiskaava-alueille osoitettiin yhteensä 116, ja aseamakaavalla Vartioniemen uudelle asemakaava-alueelle 55. Liikenne Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030:n (KH ) toteutusta on jatkettu. Paikallisliikenteen järjestäminen siirtyi kesäkuussa 2018 kaupungin järjestämisvastuulle. Tämä mahdollistaa paikallisliikenteen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Liikkumisen ohjaukseen (viisas liikkuminen) panostetaan jalkauttamalla tammikuussa 2019 valmistuneen Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma - liikennekasvatus ja liikkumisen ohjaus mukaisia toimenpiteitä koko kaupungin organisaatiossa. Näillä toimenpiteillä tähdätään kulkumuotojakauman muuttamiseen siten, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista kasvaa. Jätevedet ja viemäröinti Napapiirin Energia ja Vesi Oy (NeVe) on käynnistänyt Alakorkalon jätevedenpuhdistamon laajennus- ja lietteenpolttolaitosinvestoinnit, jotka valmistuvat vuonna Investoinneilla parannetaan jätevesien hallintaa ja lietteenkäsittelyä. Pienpuhdistamoiden osalta käynnistettiin kartoitustyö. 26

29 Uutta jätevesiverkostoa rakennettiin yli 5,5 kilometriä ja vanhaa verkostoa saneerattiin 4,2 kilometriä. Uutta talousvesiverkostoa rakennettiin vajaa 7 kilometriä ja vanhaa verkostoa saneerattiin 5,1 kilometriä. Hulevesiverkostoa rakennettiin yli 8,5 kilometriä ja saneerattiin 1,3 kilometriä. Toiminta-alueen päivitys käynnistettiin ja työ valmistuu vuoden 2019 aikana. 27

30 3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUS Vuosi 2018 Suomen kuntien talous ajautui vuonna 2018 vakavaan kriisiin. Kaksi kolmasosaa kunnista eli 196 kuntaa teki viime vuonna negatiivisen tuloksen. Vuosikate ole negatiivinen 38 kunnassa. Suurin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikkoon tulokseen oli kilpailukykysopimus, joka kohteli kuntakenttää ankarammin kuin yrityksiä. Tällä hallituskaudella tavoiteltu kuntatalouden vahvistuminen jäi toteutumatta. Kuntien verotulot ja valtionosuudet vähenivät vuonna Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli kolme prosenttia. Valtaosa menojen kasvusta tuli palvelujen ja materiaalien ostoista. Henkilöstömenot sen sijaan kasvoivat maltillisesti. Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi viime vuonna miljardilla eurolla eli yhteensä 5,4 prosenttia. Kuntien velkataakka kasvoi reilut kolme prosenttia, mutta kuntayhtymien velka kasvoi lukuisien sairaalahankkeiden johdosta yli 11 prosenttia. Kuntatalouden kokonaisvelka on nyt noin 19,4 miljardia euroa ja se pysyi ennallaan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien taloustilanne eriytyi selvästi viime vuonna. Helsinki, Espoo ja Vantaa tekivät merkittävän positiiviset tulokset. Merkittävän heikkoja tuloksia tekivät Tampere, Turku, Oulu, Kouvola ja Rovaniemi. Kunnallisveron heikko kehitys ja pääomaverotuloverojen voimakas kasvu vuonna 2017, johtivat suuriin negatiivisiin oikaisuihin kunnallisveroon verotuksen päätyttyä. Käytännössä vuonna 2017 kertyi liikaa veroja, jotka oikaistiin vuonna Kuntien yhteenlasketut verotulot laskivat 0,5 prosenttia eli noin 108 miljoonaa euroa. Kunnallisverot laskivat 0,8 prosenttia eli noin 140 miljoonaa euroa, kuntien yhteisöverotulot laskivat 0,6 prosenttia eli noin 10 miljoonaa euroa ja kiinteistöverot kasvoivat 2,2 prosenttia eli noin 40 miljoonaa euroa. Valtionosuudet laskivat yhteensä 0,6 prosenttia eli noin 50 miljoonaa euroa. Kikyyn liittyviä säästöjä tehtiin lisää 118 miljoonan euron verran, muita valtionosuusleikkauksia tehtiin 35 miljoonalla eurolla. Kustannusjaon tarkistus pienensi valtionosuuksia vielä 68 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatusmaksujen pienentämisen kompensoimiseksi lisättiin valtionosuuksiin 25 miljoonaa euroa ja veroperustemuutosten vaikutusta kompensoitiin 131 miljoonalla eurolla. Pieniä lisäyksiä saatiin myös valinnanvapauspiloteista ja muista kärkihankkeista. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta oli -1,5 miljardia euroa negatiivinen vuonna Toimintakate heikkeni 3,8 prosenttia ja vuosikate heikkeni 31,7 prosenttia. Tilikauden tulos oli vain 0,02 miljardia euroa positiivinen ja se oli 1,26 miljardia euroa vuotta 2017 heikompi. Vuosi 2019 Arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee tänä vuonna edelleen. Kunnille toteutetun talousarviokyselyn mukaan toimintakatteen arvioidaan heikkenevän kolme prosenttia. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 5,1 prosenttia, mutta valtionosuuksien laskevan 1,8 prosenttia. Tilikauden tuloksen arvioidaan koko maan osalta painuvan lievästi negatiiviseksi. Vuonna 2019 menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Myös investointimenot pysyvät korkealla tasolla. Kuntayhtymissä rakennetaan ja peruskorjataan sairaalarakennuksia. Kuntia rasittavat erityisesti sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit. Vuosien aikana kertynyt ja edelleen kasvussa oleva korjausvelka vaatii toimenpiteitä tiukasta taloustilanteesta huolimatta. 28

31 Yleinen talouskehitys vuonna 2018 ja tulevina vuosina Suomen tuotanto ja talous kasvoivat vuonna 2018 laaja-alaisesti, vaikkakin kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2019 maailmankauppa hidastuu edelleen kaupan esteiden kasvaessa. Tämä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi vuonna 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Keskipitkällä aikavälillä kasvu jää alle yhden prosentin. Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet auttavat julkisen talouden pääsyä tasapainoon. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina. Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta etenkin kunnissa heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja. Maailmantalouden nopeimman kasvun vaihe on tältä erää ohi ja kasvu hidastuu selvästi lähivuosina. Tavanomaisen suhdannekierron ohella syynä on myös keskeisten talouksien välisten kauppakonfliktien osittainen toteutuminen. Maailmankaupan kasvu hidastuu kaupan esteiden seurauksena nopeasti 3,5 prosenttiin ennustejakson lopulla. Euroalueen näkymät ovat heikentyneet kuluvan vuoden aikana. Erityisesti teollisuuden luottamus talouskehitykseen on laskenut. Yhdysvaltojen talous on vahvassa vireessä, mutta talouskasvu hidastuu ennusteperiodilla lähemmäksi potentiaalista kasvua. Suomen BKT kasvoi valtionvarainministeriön ennusteen mukaan 2,5 prosenttia vuonna 2018, joten vuosi 2017 näyttää jäävän tämän suhdannenousun huippuvuodeksi. Teollisuusyritysten tuotanto-odotukset ovat jo maltillistuneet ja kasvun esteet yleistyneet, työvoiman saatavuusongelmat ovat lisääntyneet rakennustoiminnassa sekä palvelualoilla ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on kääntynyt laskuun. Vuonna 2019 Suomen BKT:n kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin. Talouskasvu hidastuu edelleen 1,3 prosenttiin vuonna Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys jatkuu kuitenkin nopeana ansiotason nousun kiihtyessä. Inflaation kiihtymisestä huolimatta reaalitulot kasvavat selvästi ja kotitalouksien kulutuksen kasvu nopeutuu vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. 29

32 3.3.2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Vuosi 2018 Viime vuosi oli taloudellisesti yhdistyneen Rovaniemen heikoin vuosi. Alijäämää kertyi -22,1 miljoonaa euroa. Edellisen kerran lähes yhtä huono tulos saavutettiin vuonna 2012, jolloin alijäämä oli -15,5 miljoonaa euroa. Paras tulos saavutettiin vuonna 2015, jolloin ylijäämää kertyi 27,8 miljoonaa euroa. Näin suuret poikkeamat ovat harvinaisia ja johtuvat poikkeuksellisista toimintaympäristöön liittyvistä talousarvioperusteiden muutoksista, kuten vuonna 2012, jolloin tehtiin koko maassa ennakoimaton lomapalkkavelan laskentatavan muutos. Vuoden 2015 hyvä tulos taas saavutettiin Napapiirin Veden liiketoimintakaupalla, joka toi merkittävän laskennallisen myyntivoiton peruskaupungille. Keskimäärin Rovaniemen kaupungin ylijäämä/alijäämä on vaihdellut välillä (+/-) 5,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 odotettiin koko kaupungin osalta -8,0 miljoonan euron alijäämäistä tulosta. Syksyllä jouduttiin kuitenkin tekemään talousarvion muutos, jossa lisättiin perusturvalautakunnalle erikoissairaanhoitoon 9,8 miljoonaa euroa ja koulutuslautakunnalle palvelutarpeen kasvuun miljoona euroa. Tämän lisäksi verotuloarviosta vähennettiin 5,0 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia lisättiin 1,1 miljoonaa euroa. Näillä muutoksilla tulos heikkeni 14,8 miljoonaa euroa. Satunnaisiin eriin tuli vielä kirjattavaksi 2,0 miljoonan euron arvonalennus käyttökelvottomasta Vaaranlammen koulurakennuksesta. Kaiken kaikkiaan tulosta poikkeuksellisesti heikentäviä eriä kertyi 16,8 miljoonaa euroa. Onneksi myös toimintatuottoja saatiin lisää kompensoimaan kasvaneita kustannuksia ja lopulliseksi alijäämäksi muodostui -22,1 miljoonaa euroa. Merkittävä talousarviota heikentävä tekijä viime vuonna oli erityisesti verotulojen reaalinen vähentyminen 3,5 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä oli todella poikkeuksellista. Vähennystä verotuloissa tapahtui koko maassa. Tilitykset Rovaniemellä alittuivat lopulta talousarvioon nähden 6,0 miljoonaa euroa. Näin tapahtui vaikka kunnallisverotulojen pohjana olevat verotettavat tulot kasvoivat 2,9 prosenttia. Kunnallisverot laskivat kolmen syyn takia: Kilpailukykysopimus, verojärjestelmän vaikutukset ja ennätyssuuret ennakonpalautukset. Efektiivinen veroaste Rovaniemellä oli vuonna 2018 vain 14,9 prosenttia vaikka kunnallisveroa perittiin 21,0 prosentin mukaan. Myös yhteisöveron tuotto laski Rovaniemellä 11,7 prosenttia. Syynä olivat vuonna 2017 koko maassa tilitetyt ennätyssuuret yhteisöverot. Valtionosuudet kasvoivat 0,9 miljoonaa euroa. Toinen vuoden 2018 tilinpäätöstä olennaisesti heikentävä tekijä oli erikoissairaanhoidon 11,5 prosentin eli 10,3 miljoonan euron kasvu edellisvuoteen verrattuna. Peruskaupungin muiden nettomenojen kasvun jäädessä 4,9 prosenttiin. Tällaiseen erikoissairaanhoidon menojen kasvuun ei ollut talousarviossa mitenkään voitu varautua. Koko kaupungin toimintakate (nettomenot) oli -356,9 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvoi 19,1, miljoonaa euroa eli 5,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alkuperäinen kasvutavoite oli 3,8 prosenttia. Kasvusta 10,3 miljoonaa euroa oli erikoissairaanhoidon menojen kasvua. Muut peruspalvelujen asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 2,2 miljoonaa euroa ja henkilöstömenot koko kaupungissa 2,6 miljoonaa euroa. Loppuosa kasvusta oli muuta palvelusten ostoa kuten kuljetuksia ja rakentamiseen liittyviä palveluksia. Vuosikatetta kertyi -6,5 miljoonaa euroa. Vuosikate on ollut uuden kaupungin historian aikana vain kerran aikaisemmin negatiivinen. Se oli vuonna 2012 ja silloin vuosikatetta kertyi -1,3 miljoonaa euroa. Viime vuonna ei voitu poistoja eikä investointeja kattaa lainkaan vuosikatteella. Investointeja toteutettiin 23,2 miljoonalla eurolla(brutto) ja ne katettiin lainarahalla. Vaikka kassan riittävyys tilinpäätöspäivänä oli 32 päivää, jouduttiin myös juoksevia menoja vuoden aikana rahoittamaan lainalla, koska suurin osa rahavaroista on rahastoissa, joiden realisointi ei käy kovin nopeasti, eikä ole heikossa suhdannetilanteessa mitenkään järkevää. Rovaniemen lainakanta oli tilinpäätöspäivänä 200 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Lainakanta kasvoi vuoden 2017 tilinpäätöksestä 45,8 miljoonaa euroa. Lainasaamisia kaupungilla on vastaavasti 170,5 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin kertynyt ylijäämä taseessa vuoden 2018 lopussa oli 45,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 lopussa kertynyttä ylijäämää oli 67,3 miljoonaa euroa. 30

33 Vuosi 2019 ja suunnitelmavuosien näkymät Vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä päätettiin aloittaa Rovaniemen kaupungin talouden ja toiminnan uudistamisohjelman laatiminen vuosille Uudistamisohjelman periaatteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa helmikuussa. Tavoitteena on löytää 50 miljoonan euron säästöt vuosina Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2019 talousarvion on toteuduttava, eikä vuosina voida nostaa määrärahatasoa tästä vuodesta. Tällöin saadaan kaupungin talous kirjanpidolliseen tasapainoon vuonna Vuoden 2019 talousarvion määrärahat ovat 375 miljoonaa euroa. Koko kaupungin toimintakate on 363,7 miljoonaa euroa, vuosikate on euroa ja tulosodote -9,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 pysyvät kaikki veroprosentit edellisvuoden tasolla. Verotulotilityksiä odotetaan saatavan 260,3 miljoonaa euroa. Tähän on laskettu kasvua 5,4 prosenttia. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 95,1 miljoonaa euroa. Kasvua viime vuonna toteutuneisiin valtionosuuksiin ei käytännössä ole tulossa. Investointitaso vuonna 2019 on 23,2 miljoonaa euroa (netto). Vuosille 2020 ja 2021 kaupunginhallitus antoi ohjeeksi määrittää investointitaso 75 prosenttiin tämän vuoden tasosta. Se merkitsee mittavia leikkauksia vuosille suunniteltuihin investointeihin. Lainakanta kasvaa vuonna 2019 arviolta 61,8 miljoonaa euroa. Tästä yhtiöille annettavien lainojen osuus on 38,2 miljoonaa euroa. Talousarvion suunnitelmavuosiin vaikuttaa suuresti tieto siitä, että maakuntauudistusta suunnitellussa muodossa ei ole tulossa vuonna Myös perusturvapalvelut ja erikoisesti erikoissairaanhoito ovat edelleen suurin osa kaupungin budjettia. Tältä osin ei ole menopohjaan helpotusta tulossa, tosin myös verot ja valtionosuudet kertyvät edelleen kaupungin kassaan täysimääräisesti. Toiminnan ja talouden tasapainottelu jatkuu tältä osin Rovaniemellä kuten kaikissa Suomen kunnassa. Vuosilta ei tule haasteita puuttumaan palvelutarpeiden kasvaessa ja rahoituksen edelleen kiristyessä. 31

34 KONSERNIN TALOUS Vuosi 2018 Vuosi 2018 oli Rovaniemi-konsernille taloudellisesti heikko vuosi. Koko konsernin tulos oli -3,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämäiseksi konsernin vei emon ennätyksellisen huono -22,5 miljoonan euron alijäämäinen tilikauden tulos, joka aiheutui pääosin verotulojen heikosta kertymästä ja toisaalta nettomenojen liian suuresta kasvusta. Konsernitaseen kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2018 lopussa oli 122,2 miljoonaa euroa. Rovaniemi-konsernin nettomenot olivat 321,5 miljoonaa euroa. Toimintakuluista katettiin toimintatuotoilla 40,8 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 37,7 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 90,1 prosenttia poistoista. Konsernin lainakanta kasvoi 41,4 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 268,7 miljoonaa euroa (4 268 /asukas). Taseen loppusumma nousi 766,6 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 47,0 prosenttia. Lainanhoitokate oli 2,0 Konserni on velkaantunut maltillisesti, mutta investointitarpeita ja korjausvelkaa on huomattavasti nykyistä investointitasoa enemmän. Konsernin investointimenot (brutto) olivat 92,9 miljoonaa euroa ja toiminnan ja investointien rahavirta oli -33,9 miljoonaa euroa negatiivinen. Kassan riittävyys oli 47 päivää ja sitä voidaan pitää riittävänä. Konserni on 29 yhteisön yhdistelmä Rovaniemen vuoden 2018 konsernitilinpäätöksessä yhdisteltiin kaiken kaikkiaan 29 erilaista yhteisöä. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Lappi Areena, jotka omistetaan 100-prosenttisesti, sekä Napapiirin Residuum Oy, Työterveys Lappica Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy, jotka omistetaan yli 90-prosenttisesti. Kuntayhtymistä suurimmat ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Lapin Sairaanhoitopiirin ky, joista omistetaan yli 50 prosenttia sekä Ounastähti kehittämiskuntayhtymä, josta omistetaan 42,3 prosenttia. Merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat: Rovakaira Oy, josta omistetaan 39,9 prosenttia, LapIT Oy, omistusosuus 33,8 prosenttia ja Kunta-asunnot Oy, josta omistetaan 30,2 prosenttia. Merkittävät tytäryhtiöt hoitivat pääosin velvoitteensa emolle kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy ei maksanut pääomastaan kaupunginvaltuuston edellyttämää korkoa tilinpäätösvuonna Suurimman voiton 8,2 miljoonaa euroa teki Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n voitto 0,6 miljoonaa euroa, Työterveys Lappica Oy:n voitto oli 0,3 miljoonaa euroa ja Napapiirin Residuum Oy:n voitto oli 0,2 miljoonaa euroa. Myös Rovaniemen Kehitys Oy ja teki tavoitteiden mukaisen positiivisen tuloksen. Kiinteistö Oy Lappi Areena teki tappiota -0,1 miljoonaa euroa. Kuntayhtymien parhaasta tuloksesta vastasi Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä, jonka tulos oli 4,3 miljoonaa euroa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tulos oli 1,5 miljoonaa euroa ja Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ylsi 0,8 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Osakkuusyhteisöistä saavutti Rovakaira Oy 1,8 miljoonan euron positiivisen tuloksen. Merkittävä on myös Kunta-Asunnot Oy:n 0,6 miljoonan euron positiivinen tulos. Yhdistyksistä ja säätiöistä Rovaniemen kaupungin määräysvallassa ovat Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Eduro-säätiö ja Lapin alueteatteriyhdistys ry. Rovaniemen kylien kehittämissäätiön sijoitukset tuottivat vuonna ,0 miljoonan euroa tappiota. Eduro-säätiön tulos oli 0,04 miljoonaa euroa ja Lapin alueteatteriyhdistyksen tulos oli tappiolla -0,2 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupunki eli emo teki alijäämää vuonna 2018 yhteensä -22,1 miljoonaa euroa. Muista konserniyhteisöistä merkittävin alijäämä oli Rovaniemen kylien kehittämissäätiön -1,0 miljoonan euroa tappio. Muita merkittäviä alijäämäisiä tuloksia ei konserniyhteisöillä vuonna 2018 toteutunut. 32

35 Rovaniemi-konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset vuonna 2018 Asunto Oy Rakan Veteraanit ja Asunto Oy Viirinkankaantie 2-4 on myyty vuonna

36 4. KOKONAISTALOUDEN KEHITYS 4.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,8 13,2 Vuosikate/Poistot, % -46,9 102,3 Vuosikate euroa/asukas Poistot euroa/asukas Asukasmäärä TULOSLASKELMAN ERIEN ANALYSOINTI 2018 Alkuperäisessä talousarviossa odotettiin koko kaupungin osalta -8,0 miljoonan euron alijäämäistä tulosta. Lisäksi suunnitelmassa oli varauduttu mahdollisuuteen purkaa vahinkorahastosta 3,0 miljoonaa euroa. Tällöin alijäämäksi olisi tullut -5,0 miljoonaa euroa. Lokakuussa kaupunginhallituksessa esitetyssä talousarviomuutoksessa vähennettiin verotuloarviosta 5,0 miljoonaa euroa, lisättiin valtionosuusarvioon 1,1 miljoonaa euroa ja perusturvalautakunnalle määrärahoihin erikoissairaanhoitoa varten 9,8 miljoonaa euroa. Lopullisessa talousarviomuutoskäsittelyssä lisäsi kaupunginvaltuusto vielä koulutuslautakunnalle määrärahoihin 1,0 miljoonaa euroa. Teknisenä korjauksena talousarvioon oli jo aiemmin toteutettu 1,1 miljoonan euron tulon siirto kaupunginhallitukselta rahoitukseen tilintarkastajien ohjeen mukaisesti. Tämä muutos ei vielä näkynyt painetussa talousarviokirjassa. Valtuuston päättämien muutosten jälkeen toimintakate heikkeni 10,8 miljoonaa euroa, uusi tulos- 34

37 tavoite oli -22,7 miljoonaa euroa ja uusi alijäämätavoite -19,7 miljoonaa euroa. Lopullinen toteutunut tulos oli -22,5 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämäksi kirjataan -22,1 miljoonaa euroa. Rahaston purkua ei toteutettu, koska sen perusteeksi arvioidut kulut siirtyivät vuodelle Muutetun talousarvion määrärahat olivat 372,9 miljoonaa euroa ja niistä toteutui 368,4 miljoonaa euroa. Määrärahat riittivät muilla lautakunnilla paitsi perusturvalautakunnalla. Käyttämättä jäi muutetusta talousarviosta yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Määrärahoja käytettiin 23,0 miljoonaa edellisvuotta enemmän ja käyttö kasvoi 6,7 prosenttia. Erikoissairaanhoito kasvoi 11,5 prosenttia ja muut yhteensä 4,9 prosenttia. (Määrärahat=peruskaupungin toimintakate ilman ruoka- ja puhtauspalveluja) Koko kaupungin toimintakatteeksi (nettomenot) muodostui -356,9 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvoi 19,1 miljoonaa euroa eli 5,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli näin ollen 5,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Alkuperäinen kasvutavoite oli 3,8 prosenttia tilinpäätökseen 2017 verrattuna. Verotuloja tilitettiin 246,0 miljoonaa euroa. Tilitykset alittivat alkuperäisen arvion 6,0 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 1,0 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kertyi 1,4 miljoonaa euroa muutettua talousarviota vähemmän. Yhteisöveron tuottoa taas kertyi 0,1 miljoonaa euroa enemmän ja kiinteistöveroa 0,3 miljoonaa euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Verotulotilitysten vähennys vuonna 2018 oli Rovaniemellä 1,4 prosenttia eli 3,5 miljoonaa euroa. Kunnallisverotilitykset laskivat 1,1 prosenttia, kiinteistöverojen tilitykset kasvoivat 0,8 prosenttia ja osuus yhteisöveron tuotosta laski 11,7 prosenttia. Kunnallisveron pohjana olleet veronalaiset tulot kasvoivat kuitenkin hyvin eli 2,9 %. Efektiivisen veroasteen arvioidaan vuonna 2018 olevan Rovaniemellä vain 14,9 prosenttia kunnallisveroprosentin ollessa samaan aikaan 21,0 prosenttia. Koko maassa verotulotilitykset vähenivät keskimäärin 0,5 prosenttia. Rovaniemellä ei vuonna 2018 korotettu mitään veroja. Valtionosuuksia kertyi 94,9 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 99,9 %. Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Tilikauden alijäämäksi kirjattiin -22,1 miljoonaa euroa, vuosikatetta kertyi -6,5 miljoonaa euroa. Poistoja ja arvonalentumisia kirjattiin -14,0 miljoonaa euroa. Poistoista katettiin vuosikatteella -46,9 prosenttia. Satunnaisiin tuottoja ja kuluja kirjattiin -1,9 miljoonaa euroa. Summa koostui useista eristä. Tilikauden tulokseen, joka oli -22,5 miljoonaa euroa, purettiin poistovarauksia yhteensä 0,3 miljoonaa euroa. Toimintatulot Ulkoiset toimintatuotot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 52,2 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,0 prosenttia eli 1,0 miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa pysyvien vastaavien myyntivoitoista, jotka on kirjattu muihin toimintatuottoihin. Myyntituottoja kertyi 11,9 miljoonaa euroa ja niissä oli kasvua 5,0 prosenttia eli 0,6 miljoonaa euroa. Maksutuottoja kertyi 16,1 miljoonaa ja vähennystä niissä oli 5,5 prosenttia eli 0,9 miljoonaa euroa. Tuet ja avustukset vähenivät 4,7 prosenttia eli 0,3 miljoonaa euroa. Muut toimintatuotot kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa eli 10,7 prosenttia. Tulolaji, M TP2018 TP2017 Kasvu % Myyntituotot 11,9 11,3 5,0 Maksutuotot 16,1 17,0-5,5 Tuet ja avustukset 6,7 7,0-4,7 Muut tuotot 17,5 15,8 10,7 YHTEENSÄ 52,2 51,2 2,0 Valmistus omaan käyttöön ei ole mukana luvuissa. Valmistus omaan käyttöön Tuloslaskelmassa toimintatuottojen jälkeen omana rivinä näkyvä valmistus omaan käyttöön on tuloslaskelman oikaisua, jolla tuotoista on erotettu omaan käyttöön valmistettujen hyödykkeiden tulot. Vastaava summa on kirjattu toimintamenoihin asianomaisille menotileille. 35

38 Toimintamenot Ulkoiset toimintamenot olivat 409,3 miljoonaa euroa. Tästä summasta valmistusta omaan käyttöön oli 0,3 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvoivat 20,1 miljoonaa euroa eli 5,2 prosenttia. Henkilöstömenoihin kului yhteensä 140,7 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat viime vuonna 2,6 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia. Palkkojen osuus kasvoi 3,9 miljoonaa euroa eli 3,6 prosenttia. Palkkasummassa ovat mukana keväällä maksuun tulleet palkankorotukset sekä tammikuussa 2019 maksettu miljoonan euron suuruinen kertaerä, joka tuli kirjattavaksi vuoden 2018 tilinpäätökseen. Loppuosa on seurausta henkilömäärän kasvusta. Merkittävää helpotus henkilöstökuluihin oli sivukulujen vähennys 1,2 miljoonaa euroa. Myös lomapalkkavarausta voitiin pienentää. Palveluiden ostot kasvoivat yhteensä 16,3 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia. Tästä 12,5 miljoonaa euroa kohdistui asiakaspalvelujen ostoon. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 10,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi peruspalveluihin ostettiin noin 2,2 miljoonalla eurolla enemmän muita asiakaspalveluita kuin vuonna Asiakaspalveluiden lisäksi palvelujen ostoa kasvattavia eriä olivat muun muassa kiinteistön hoitoon ja rakentamiseen liittyvät palvelut 1,3 miljoonaa euroa, matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,8 miljoonaa euroa, työvoiman vuokraus 0,7 miljoonaa euroa ja vakuutukset 0,4 miljoonaa euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän kulut vähenivät yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Vähennystä on tullut sähkö-, lämpö- ja vesikustannuksista yhteensä 0,5 miljoonaa euroa sekä kalustohankinnoista ja erilaisista rakennustarvikkeista yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Kasvua on vastaavasti ollut muun muassa koulutarvikkeissa, oppikirjoissa ja erilaisissa hoitotarvikkeissa. Avustusten osuus on vähentynyt 0,7 prosenttia eli 0,2 miljoonaa euroa. Lasten kodinhoidontuki ja muut kotitalouksille kohdennettavat tuet ja avustukset vähenivät 0,7 miljoona euroa. Myös työmarkkinatuen kuntaosuus väheni 0,3 miljoonaa euroa. Kasvua oli palvelusetelimenoissa 0,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Kasvoivat vammaisten avustukset ja yhteisöille kohdennetut avustukset yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut kasvoivat 13,9 prosenttia eli 2,1 miljoonaa euroa. Ulkoisten vuokrien osuus kasvoi 2,4 miljoonaa euroa. Vähennystä oli muun muassa luottotappioissa 0,2 miljoonaa euroa. Menolaji, M TP2018 TP2017 Kasvu% Henkilöstömenot 140,7 138,0 1,9 Palveluiden ostot 205,3 189,0 8,6 Aineet, tarv., tavarat 17,6 18,3-4,0 Avustukset 28,4 28,7-0,7 Muut menot 17,3 15,2 13,9 YHTEENSÄ 409,3 389,2 5,2 Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koko kaupungin toimintakate vuoden 2018 lopussa oli -356,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi vuodesta 2017 yhteensä 19,1 miljoonaa euroa eli 5,7 prosenttia. Budjetoitu kasvu olisi ollut 3,8 prosenttia. Peruskaupungin toimintakate oli -368,2 miljoonaa euroa ja se kasvoi vuodesta 2017 yhteensä 23,0 miljoonaa euroa eli 6,7 prosenttia. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoitustoimintaan ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kaupungin vuosikate vuodelta 2018 oli -6,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki investoinnit katettiin lainalla ja käyttötalouttakin jouduttiin osittain pyörittämään lainarahalla. Vuosikate toteutui 4,0 miljoonaa 36

39 euroa muutetun talousarvion vuosikatetta parempana. Vuoteen 2017 verrattuna vuosikatetta kertyi kuitenkin 23,3 miljoonaa euroa vähemmän. Vuosikate/Poistot % Tämä tunnusluku osoittaa tulorahoituksen riittävyyden poistoihin. Jos vuosikatteella voidaan kattaa tilikauden poistot, voidaan kunnan tulorahoitusta pitää riittävänä, edellyttäen, että poistojen määrä vastaa vuosittaisten investointien omahankintamenoa. Vuosikate -6,5 miljoonaa euroa ei kattanut poistoja eikä investointeja. Vuosikate/Poistot tunnusluku oli -46,9 %. Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä Kaupungin tilikauden tulos oli -22,5 miljoonaa euroa, ja tilinpäätössiirroilla korjattu alijäämä oli -22,1 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2018 lopussa oli 45,2 miljoonaa euroa. Toimintatuotot/Toimintakulut % Tämä tunnusluku osoittaa, kuinka monta prosenttia toimintamenoista kyetään kattamaan toimintavuonna saaduilla toimintatuotoilla. Rovaniemellä vuonna 2018 katettiin kuluista 12,8 prosenttia. Edellisenä vuonna katettiin 13,2 %. Vuosikate, euroa/asukas Rovaniemen kaupungin asukasmäärä vuoden 2018 lopussa oli Vuosikatetta asukasta kohden kertyi -104 euroa. 37

40 4.2 TOIMINNAN RAHOITUS KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % -28,3 69,3 Lainanhoitokate -0,3 1,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä RAHOITUSLASKELMAN ERIEN ANALYSOINTI Rahoituslaskelmaan kootaan kunnan rahan lähteet ja rahan käytöt tilikauden ajalta. Rahoituslaskelma päätyy kuvaamaan muutosta kassavaroista eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kassavarat tilikauden aikana. Viralliseen rahoituslaskelmaan sisältyvät peruskunnan lisäksi liikelaitokset. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä sekä huomioitavista tulorahoituksen korjauseristä. Rovaniemen kaupungin toiminnan rahavirta vuonna 2018 oli -11,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 se oli 14,1 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä käyttöomaisuuden luovutustuloista. Rovaniemen kaupungin käyttöomaisuusinvestointien 38

41 määrä oli tilikaudella -23,2 miljoonaa euroa. Investointeihin saatiin avustuksia 0,03 miljoonaa euroa. Omaisuuden luovutusvoitot olivat 4,4 miljoonaa euroa. Investointien rahavirraksi muodostui -18,8 miljoonaa euroa. Kaupungin nettoinvestoinneista toteutui 92,0 prosenttia. Investointien rahavirta oli 18,8 miljoonaa euroa alijäämäinen ja heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 miljoonaa euroa Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, joka ilmaisee kuinka paljon rahavirrasta jää nettolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Mikäli rahavirta on negatiivinen, ilmaisee määrä sen, että menoja on jouduttu kattamaan joko kassavaroilla tai ottamalla lisää lainaa. Rovaniemellä vuoden 2018 Toiminnan ja investointien rahavirta oli negatiivinen -29,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätöksen ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Rovaniemellä tämä tunnusluku vuonna 2018 oli 8,2 miljoonaa euroa positiivinen. Ilman vuotta 2014 toteutettua Napapiirin liiketoimintakauppaa, tunnusluku olisi negatiivinen. Rahoituksen rahavirta Rovaniemen kaupungin antolainasaamiset lisääntyivät 16,3 euroa ja toisaalta vähenivät 1,3 miljoonaa euroa. Antolainauksen muutokset olivat lisäystä 15,0 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa tilikaudella nostettiin 57,0 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja maksettiin pois 11,2 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista lainaa ei lisätty edelliseen vuoteen verrattuna. Lainakannan muutokset yhteensä olivat lisäystä 48,5 miljoonaa euroa. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat valtion toimeksiannoista, pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilin pääomien muutoksista. Rahoituksen rahavirraksi muodostui 36,7 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos oli 6,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Rovaniemen kaupungin rahavarat olivat vuoden lopussa 40,9 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno (Omahankintameno = Investointimenot Rahoitusosuudet) Investointien tulorahoitus oli -28,3 prosenttia. Suunnitelluista nettoinvestoinneista toteutui nettona 92,0 prosenttia ja ne katettiin lainalla. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kaupungin lainanhoitokate vuoden 2018 lopussa oli -0,3. Lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, jos arvo on 1-2 ja heikko, jos arvo on alle 1. Vuonna 2017 lainanhoitokate Rovaniemellä oli 1,6. Kassa riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat/Kassasta maksut Kassan riittävyys tilinpäätöspäivänä oli 32 päivää, mikä tarkoittaa, että tilinpäätöspäivän kassavaroilla, joihin lasketaan rahoitusarvopaperit ja rahat ja pankkisaamiset, voitiin kattaa 32 päivän maksut. Riittävä 39

42 kassa on välillä päivää. Suositeltava taso on noin 20 päivää. Vaikka kassan riittävyys näyttää hyvältä, on todettava, että suurin osa eli 33,0 miljoonaa euroa varoista on rahastoissa, joiden realisointi ei käy kovin nopeasti. Kassan vaihteluita tasoitetaan edullisilla Kuntatodistus-lainoilla. 40

43 4.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKO KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Toimeksiantojen varat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista Kertynyt ylijäämä, 1000 euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas*) Lainakanta , 1000 euroa Lainakanta , euroa/asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä TASEEN TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi 41

44 rahoituslaskelmasta. Rovaniemen kaupungin tase on esitetty jäljempänä eriteltynä yksityiskohtaisen tuloslaskelman ja rahoituslaskelman yhteydessä. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Rovaniemen kaupungin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 532,0 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma kasvoi 26,1 miljoonaa euroa. Pysyviä vastaavia oli 474,9 miljoonaa euroa ja niiden määrä kasvoi 22,3 miljoonaa euroa. Tästä aineellisten hyödykkeiden määrä oli 216,7 miljoonaa euroa ja määrä kasvoi vuoden aikana 7,8 miljoonaa euroa. Sijoituksia oli 257,5 miljoonaa euroa ja niiden määrä kasvoi 14,5 miljoonaa euroa. Aineettomia hyödykkeitä oli 0,67 miljoonaa euroa niiden määrä väheni 0,02 miljoonaa euroa Toimeksiantojen varoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaihtuvat vastaavia oli 57,0 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 3,9 miljoonaa euroa. Näistä saamisia oli 16,0 miljoonaa euroa ja niiden osuus väheni 2,9 miljoonaa euroa. Kaupungin rahoitusarvopapereiden määrä kasvoi 9,6 miljoonaa euroa ja oli tilikauden lopussa yhtensä 31,9 miljoonaa euroa. Rahat ja pankkisaamiset vähenivät 2,8 miljoona euroa ja niiden määrä oli 9,1 miljoonaa euroa. Taseen oma pääoma pieneni 22,2 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 255,4 miljoonaa euroa. Poistoero ja vapaaehtoisten varausten arvo oli vuoden lopussa 3,5 miljoonaa euroa. Siinä oli vähennystä 0,3 miljoonaa euroa. Pakollisissa varauksissa ja toimeksiantojen pääomissa ei ollut merkittäviä muutoksia. Rovaniemen kaupungin vieraan pääoman arvo kasvoi viime tilikaudella 48,4 miljoonaa euroa. Vierasta pääomaa oli käytössä 271,9 miljoonaa euroa, josta pitkäaikaista 181,3 miljoonaa euroa ja lyhytaikaista 90,6 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste, % = (Oma pääoma + Poistoero + Vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona kuntasektorilla pidetään 70 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste vuoden 2018 lopussa oli 48,8 prosenttia. Tilanne heikkeni 6,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2017, jolloin se oli Rovaniemellä 55,7 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma Saadut ennakot)/käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista (=toimintatulot, verot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta. Rovaniemen kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus vuoden 2018 lopussa oli 68,9 prosenttia. Vuonna 2017 vastaava luku oli 56,2 prosenttia. Heikennystä tuli 12,7 prosenttiyksikköä. Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä on taseeseen kertyneen ylijäämän kokonaissaldo kuluneen tilikauden jälkeen. Vuoden 2018 lopussa ylijäämää oli 45,2 miljoonaa euroa eli 717 euroa /asukas. Ylijäämä pieneni 22,1 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 ylijäämää oli euroa / asukas. Koko kaupungin lainakanta = Vieras pääoma- (Saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Koko kaupungin lainakanta tilinpäätöspäivänä oli 200,0 miljoonaan euroa, mikä on euroa/asukas. Lainakanta kasvoi vuoden 2017 tilinpäätöksestä 45,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 lainakanta oli euroa/asukas. 42

45 Lainasaamiset Lainasaamisia kaupungilla oli tilinpäätöspäivänä 170,5 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Rahoitusvarallisuus =(Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma-saadut ennakot) Rovaniemen rahoitusvarallisuus oli euroa negatiivinen. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon näistä varallisuuseristä jäisi asukasta kohden jäljelle, jos velat maksettaisiin kokonaisuudessaan pois. Rovaniemen kaupungin kuten yleensä kuntien rahoitusvarallisuus on kehittynyt viime vuosina negatiiviseen suuntaan. Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista % Toimintakertomukseen on vuodelle 2018 lisätty uusi tunnusluku: Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Rovaniemellä tämä tunnusluku vuonna 2018 oli 107,0 %. 43

46 4.4 KOKONAISTULOT JA -MENOT KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA -MENOT Koko kaupunki TULOT % MENOT % VARSINAINEN TOIMINTA VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot ,25 Toimintakulut ,40 Verotulot ,04 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,46 Korkotuotot ,56 Korkokulut ,52 Muut rahoitustuotot ,11 Muut rahoituskulut ,14 Satunnaiset tuotot ,08 Satunnaiset kulut ,50 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,02 - Käyttöomais. myyntitappiot ,47 INVESTOINNIT - Varausten muutos ,02 INVESTOINNIT Rahoitusosuudet invest. menoihin ,01 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,94 RAHOITUSTOIMINTA RAHOITUSTOIMINTA Antolainasaamisten vähennykset ,28 Antolainasaamisten lisäykset ,52 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,29 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,42 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset Kokonaistulot Kassavarojen muutos Erotus Erotus KOKONAISTULOT KOKONAISMENOT Valtionos. 20% Investoinnit 1% Muut kulut 0% Rah.toiminta 6% Käyttöom.invest 5% Rah.toiminta 13% Muut tuotot 2% Toimintatuotot 11% Verotulot 53% Valmistus omaan käyttöön 0% Toimintakulut 89% 44