Tilinpäätös ja toimintakertomus

Transkriptio

1 2014 Tilinpäätös ja toimintakertomus Rovaniemen kaupunki

2 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNGIN HALLINTO KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS VÄESTÖKEHITYS ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS YMPÄRISTÖTEKIJÄT TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS HENKILÖSTÖ SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN KOKONAISTALOUDEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISESTA TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA MUUT ALUELAUTAKUNNAT LAPSIPERHEIDEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUSPALVELUT LUKIOKOULUTUSPALVELUT MUUT KOULUTUSPALVELUT LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TALOUS SIVISTYSPALVELUJEN PALVELUKESKUKSEN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUKESUKSEN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA

3 6.2.3 TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUPUNGINHALLITUS VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA INVESTOINNIT TASE RAHOITUSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA INVESTOINNIT TASE RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN TASE KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN TASE KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY ROVANIEMEN ENERGIA OYJ ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ EDURO-SÄÄTIÖ TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TYÖTERVEYSHUOLTO TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

4 TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Käsittely: kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Kannen kuvat: Jouni Laaksomies

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemen väkiluku kasvoi vuonna 2014 edellisten vuosien tapaan yhtenä harvoista Lapin kunnista. Vuoden lopussa väestömäärä päätyi asukkaaseen. Syntyvyys oli liki 700 lapsen vuositasolla ja syntyneiden enemmyys 206 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 153 henkilöä positiivinen. Kotimaan muuttoliike oli pitkästä aikaa tasapainoinen. Elinkeinoelämän osalta ei ole toteutunut isoja takaiskuja vaan yritykset ovat hallituin toimin sopeutuneet hitaaseen talouden kasvuun. Myöskään matkailussa ei tapahtunut monen ennakoimaa olennaista laskua vaan elinkeino on pystynyt mukautumaan kysynnän muutoksiin. Asuinrakennustoiminta Rovaniemellä on menneen vuoden aikana ollut edelleen kohtuullisen vahvaa. Työttömyys helpotti Rovaniemellä aavistuksen verran loppuvuotta kohden, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pysähtyi ja nuorisotyöttömyys laski. Keskimääräinen työttömyysaste oli 15,3 %. Uusia yrityksiä Rovaniemelle syntyi nettomääräisesti n. 100 kpl. Työpaikkamäärä kasvoi vajaat 400 kpl. Arktisten alueiden roolin kasvu ja huomion kiinnittyminen entistä enemmän pohjoiseen on Rovaniemen kannalta erinomainen asia. Rovaniemi Suomen arktisena pääkaupunkina on ollut aktiivinen toimija ja konkreettisesti vahvistanut osaamista eri arktisissa asioissa ja kehittynyt kansallisena sekä kansainvälisenä arktisen tiedon kohtaamispaikkana. Toimintaympäristön muutoksissa on huomioitava erityisesti luonnonvarojen jalostuksen merkittävä kasvu Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa. Lapissa ongelmana on ollut kaivoshankkeiden hidas eteneminen erilaisten lupahakemusten valitusprosessien vuoksi. Kuntien talous on ollut vaikeassa tilanteeseen talouden taantuman ja valtion talouden voimakkaan velkaantumisen tuloksena. Uuden Rovaniemen yhdeksän toimintavuoden aikana rakenteiden muutokset ovat olleet hallittuja toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vuonna 2012 käynnistetty hallinnon ja toiminnanohjauksen uudistaminen eteni vuoden 2014 lopulla siihen, että tilaaja-tuottajamallista luovuttiin ja käyttöön otettiin kaupunginhallituksen ja toimialalautakuntien väliseen tulosohjaukseen perustuva toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä. Vuoden 2014 Rovaniemen kaupungin tilinpäätöstä voidaan pitää tyydyttävänä taantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Rovaniemen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös toteutui suunniteltua parempana hyvin karttuneiden verotulojen ansioista. Investoinneista toteutettiin 91,1 prosenttia, eikä lainakanta kasvanut seitsemää miljoonaa euroa enempää. Huolestuttavaa kuitenkin oli toimintamenojen lähes viiden prosentin kasvu. Rovaniemen kaupungin toimintakate oli -323,0 miljoonaa euroa. Kasvua oli yhteensä 4,6 prosenttia. Alkuperäinen budjetoitu kasvu oli 2,7 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat kolme prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 68,6 miljoonaa euroa. Toimintamenoja kertyi yhteensä 399,5 miljoonaa euroa ja niissä oli kasvua 4,9 prosenttia eli 18,8 miljoonaa euroa. Palveluiden ostot kasvoivat 13,2 miljoonaa euroa. Kasvusta erikoissairaanhoidon osuutta oli 5,5 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 9,6 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 69,2 prosenttia ja nettoinvestoinneista 30,0 prosenttia. Vuosikate parani alkuperäiseen talousarvioon nähden 2,7 miljoonaa euroa. Koko kaupungin tilikauden tulos oli -4,3 miljoonaa euroa. Alijäämä esitetään lisättäväksi edellisten tilikausien ylijäämään, joka näiden kirjausten jälkeen on 37,7 miljoonaa euroa. Alijäämää vuodelta 2014 kertyi 2,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 444,6 miljoonaa euroa ja tulot 429,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 417,4 miljoonaa euroa. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 327,7 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 235,7 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 92,0 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 8,8 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia. Kaupungin lainakanta oli liikelaitosten kanssa yhteensä 102,4 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin lainakanta on vielä selvästi alle maan keskitason, joka vuoden 2014 lopussa oli noin euroa/asukas. Kaupungin omavaraisuusaste oli 58,1 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 43,7 prosenttia. Nettoinvestointien määrä oli 31,9 miljoonaa euroa. Peruskaupunki investoi 14,0 miljoonalla eurolla ja liikelaitokset 17,9 miljoonalla eurolla. Rovaniemi-konserni teki vuonna 2014 ylijäämää 8,6 miljoonaa euroa. Suurimmat voitot tekivät Lapin Ammattikorkeakoulu Oy 7,3 miljoonaa euroa, Rovakaira Oy 4,5 miljoonaa euroa, Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 3,3 miljoonaa euroa, Lapin sairaanhoitopiirin ky 2,5 miljoonaa euroa ja Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 2,5 miljoonaa euroa. Rovaniemen Energia Oy:n tulos oli 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. 1

6 Huolimatta viime vuosien väestön ja palvelutarpeen kasvusta henkilöstön määrä on henkilötyövuosilla mitattuna vakiintunut n htv:n tasolle. Sairauspoissaolot vähenivät edelleen. Vuodesta 2009 sairauspoissaolot ovat laskeneet 23,1 %. Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 17,0 kalenteripäivää/henkilö, joka on alhaisin taso koko uuden kaupungin aikana. Henkilöstömenot kasvoivat 1,4 prosenttia eli 2,2 miljoonaa euroa. Kaupungin kehittämistyö jatkuu vuonna 2015 hyväksytyn kaupunkistrategian linjoittamalla tiellä. Hallinnon ja konsernirakenteen uudistamista jatketaan myös. Rovaniemellä on kaikki eväät kehittyä ja kasvaa turvallisena, viihtyisänä ja hyvinvoivana työ- ja asuinkaupunkina. Kaupunki profiloituu modernina Suomen arktisena pääkaupunkina, kansainvälisenä matkailukeskuksena, liikunnan ja urheilun kehtona sekä kaivososaamisen keskittymänä. Tulevaisuuden rakentaminen on meidän yhteinen asia! Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 2

7 2 KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 131 asiaa. ssa on 59 jäsentä. Valtuusto v. 2014: n puheenjohtaja n 1. varapuheenjohtaja n 2. varapuheenjohtaja n 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Ansala Liisa Björkbacka Kalervo Sulasalmi Reijo Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Liikkanen Antti SDP Tolonen Timo PERUSS Alaoja Kaarlo KOK Lohi Markus KESK Torvela Taina KOK Ansala Liisa KESK Mariapori Liisa PERUSS Torvinen Matti PERUSS Autto Heikki KOK Mikkola Juha-Pekka PERUSS Trög Sakari KESK Björkbacka Kalervo PERUSS Mäntymäki Tuula KESK Tuisku Marketta VAS Haapala Heikki KOK Mäntyniemi Merja KESK Junttila Susanna KESK Harju-Autti Esko KESK Nenonen Pirita PERUSS Väistö Kai KESK Harju-Autti Leena KOK Niemi Yrjö KESK Helin Liisa PERUSS Niukkanen Kimmo SDP Henttunen Matti KOK Nätynki Aatos VAS Huttunen Jaakko VAS Ojala-Niemelä Johanna SDP Hänninen Sari VIHR Outila Tiina VAS Inget Jarmo KD Ovaskainen Hannu KESK Juntunen Jarmo PERUSS Paananen Antti KESK Juuruspolvi Juhani KOK Poranen Heikki KOK Jänkälä Aarne KESK Puuronen Vesa VAS Jääskeläinen Leena KOK Rapo Mikko SDP Kansanniva Mika KOK Rissanen Reino SDP Karhu Sanna KESK Rundgren Marjo SDP Kari Micke KOK Salminen Päivi VIHR Karvo Ari KESK Simoska Maarit KESK Karvo Seija KESK Sulasalmi Reijo SDP Kuistio Jorma VIHR Suoraniemi Terhi SDP Lakkala Pertti KESK Tapio Riku KESK Lampela Jouko PERUSS Tennilä Eini Marja VAS Lehto Pekka KESK Tennilä Esko-Juhani VAS Muutokset: Heikki Haapalasta tuli valtuutettu , kun Antti Hietakankaalle myönnettiin ero. 3

8 2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. kokoontui kertomusvuonna 24 kertaa ja käsitteli 552 asiaa. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. v. 2014: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Trög Sakari Airaksinen Maarit Rapo Mikko Jäsenet: Sakari Trög KESK Liisa Mariapori PERUSS Susanna Junttila KESK Maarit Airaksinen KOK Aatos Nätynki VAS Mikko Rapo SDP Marjo Rundgren SDP Jarmo Juntunen PERUSS Maarit Simoska KESK Juhani Juuruspolvi KOK Riku Tapio KESK Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit Ylimääräiset kunnallisvaalit Kunnallisvaalit Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) (valtuustokausi ) (valtuustokausi ) (valtuustokausi ) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi uusi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 56,0 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 4

9 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustui vuonna 2014 sovellettuun tilaaja-tuottaja-malliin, jossa palvelutilauksilla määriteltiin järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta. Sovelletussa tilaaja-tuottaja-mallissa organisaatio jaettiin hallinto-organisaatioon ja palveluorganisaatioon, joiden kesken tehdyillä palvelutilauksilla ohjattiin toimintaa. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja henkilöstöorganisaatiot osastoineen kuvioissa 2 ja 3. Vuonna 2014 otettiin käyttöön sovellettu tilaaja-tuottaja-malli palvelutilaukset korvasivat palvelusopimukset henkilöstöorganisaatioihin tehdyt muutokset tulivat voimaan toteutettiin hallinnon uudistuksen ensimmäinen vaihe, jonka mukaiset uudet henkilöstöorganisaatiomuutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alusta päätettiin lakkauttaa palvelujohtokunta vuoden 2015 alusta Luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2014 oli seuraava: Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2014 Vuonna 2014 hallinto-organisaatio vastasi demokraattisen päätöksenteon valmistelusta ja viranomaistoiminnoista sekä palvelujen järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluorganisaatio tuotti tai hankki hallinto-organisaation tekemän palvelutilauksen mukaiset palvelut. Palvelutilaus oli kaupungin palvelu- ja hallinto-organisaatioiden välinen yhteistoimintajärjestelmä, jonka tavoitteena olivat kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaiset, kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat palvelumarkkinat. 5

10 Hallinto-organisaation henkilöstöorganisaatio oli vuonna 2014 seuraava: Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaation henkilöstöorganisaatio vuonna 2014 Vuonna 2014 hallinto-organisaatioon kuuluivat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot sekä toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Hallinto-organisaatio vastasi demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä, kaupungin yleishallinnosta sekä strategisesta kehittämisestä ja ohjauksesta. 6

11 Palveluorganisaation henkilöstöorganisaatio oli vuonna 2014 seuraava: Kuvio 3. Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio vuonna 2014 Vuonna 2014 Palveluorganisaatio tuotti tai hankki hallinto-organisaation tekemän palvelutilauksen mukaiset palvelut. Palveluorganisaation palvelukeskukset kattoivat pääsääntöisesti sisäisellä tulorahoituksella toiminnastaan aiheutuneet kulut. Palveluorganisaation palvelukeskukset (sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, sivistyspalvelukeskus ja tekninen palvelukeskus) kuuluivat palvelujohtokunnan alaisuuteen. Palveluorganisaation liikelaitokset (Tilaliikelaitos, Työterveysliikelaitos ja Napapiirin Vesi -liikelaitos) kuuluivat liikelaitosten johtokunnan alaisuuteen. Palveluorganisaatioon kuuluvien palvelukeskusten toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 6.2 Palvelukeskusten toiminta ja talous ja liikelaitosten toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 7 Liikelaitosten toiminta ja talous. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 75 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä. 7

12 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE TILIKAUDEN OMISTUS VOITTTO/-TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 130, ,96 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 3, ,50 Rovaniemen Energia Oy 100, , ,97 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100, , ,83 Asunto Oy Rakan Veteraanit 71,89 0, ,73 Napapiirin Residuum Oy 90, , ,53 Rovaniemen Kehitys Oy 90, , ,59 As Oy Viirinkankaantie ,30 0, ,34 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66, , ,80 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52, , ,81 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71, , ,93 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65, , ,93 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53, , ,25 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42, , ,17 Lapin liitto ky 29, , ,46 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17,69 0, ,35 OSAKKUUSYHTEISÖT LapIT Oy 33, , ,36 Rovakaira Oy 39, , ,87 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36, , ,50 Arktikum Palvelu Oy 33, , ,00 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32, , ,27 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26, , ,77 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 73, ,29 Lapin Ammattikorkeakoulu Oy 44, , ,91 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50, , ,11 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv , ,60 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv , ,27 Eduro-säätiö määräysv , ,53 8

13 Kuvio 4. Konsernin rakenne

14 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS VÄESTÖKEHITYS Uuden Rovaniemen kaupungin aikainen keskimääräinen väestönkasvu on ollut n. 410 asukasta vuodessa. Esimerkiksi Alueiden käytön strategiassa asetettu väestötavoite (3 000 asukkaan lisäys vuoteen 2015), on saavutettu jo vuonna Väkiluku ei ole kuitenkaan kehittynyt Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti Eroa siihen oli vuoden 2014 lopussa 479 henkilöä. Vuonna 2014 väkiluku kasvoi 341 henkilöä (ennakkotieto). Kasvua selittää syntyneiden enemmyys verrattuna kuolleisuuteen ja muuttoliikkeen nettolisäys. Syntyneiden enemmyys on jatkunut kauan. Rovaniemelle muuttotappiota aiheutuu kotimaan muuttoliikkeestä (kuntaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet). Tarkastelukaudella maahanmuutto (maahanmuutto ja maastamuutto) toi Rovaniemelle uusia asukkaita. Tilinpäätöslaskelmissa on käytetty ennakkoväkilukua, joka oli Taulukko 1. Väestönmuutokset vuosina ROVANIEMEN KAUPUNKI * Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kokonaisnettomuutto Väkiluvun korjaus Väestö Muutos edelliseen vuoteen Lähde: Tilastokeskus. *Ennakkotieto Taulukko 2. Väestö suuralueittain vuosina Rovaniemen keskus ,9 86,2 Sodankyläntien suuralue ,3 1,1 Ounasjoen suuralue ,1 3,6 Alakemijoen suuralue ,0 4,7 Ranuantien suuralue ,2 1,0 Yläkemijoen suuralue ,9 2,4 Tuntematon ,7 0,9 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus % Väestön keskittymiskehitys jatkuu Rovaniemen alueella. Väestöstä lähes 90 prosenttia asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien väestömäärän pienentymisenä. (Vuoden 2014 alueellisia väestötietoja ei ole vielä julkistettu) 2013 % 10

15 Taulukko 3. Väestönosuudet ikäluokittain suuralueilla vuosina 2012 ja Rovaniemi 16,9 % 67,0 % 16,1 % 16,9 % 66,5 % 16,6 % Suuralue Rovaniemen keskus 17,1 % 67,7 % 15,2 % 17,1 % 67,1 % 15,7 % Sodankyläntien suuralue 10,0 % 62,4 % 27,6 % 9,5 % 61,6 % 28,9 % Ounasjoen suuralue 14,8 % 59,0 % 26,2 % 14,4 % 58,3 % 27,3 % Alakemijoen suuralue 19,4 % 62,3 % 18,4 % 18,9 % 62,4 % 18,7 % Ranuantien suuralue 17,3 % 65,7 % 17,0 % 17,5 % 65,4 % 17,2 % Yläkemijoen suuralue 12,8 % 60,2 % 27,0 % 12,6 % 59,9 % 27,5 % Taulukko 4. Väestö aluelautakuntakunta-alueittain ja ikäluokittain vuonna yht yht. Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Alakemijoki Olkkajärvi Sodankyläntien suunta Kivitaipale Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Ranuantien suunta Perttaus (sisältää Saari-Kämän ja Haukitaipaleen) Tolonen Meltaus Pajulampi Marrasjärvi Pirttikoski Patokoski Autti Yläounasjoki Juotasniemi Pekkala Marraskoski Vanttauskoski Tapionkylä Vanttausjärvi Sinettä Viirinkylä Mäntyjärvi Tennilä Sonka Yläkemijoki Lehtojärvi Väestö aluelautakunta-alueilla yhteensä Alaounasjoki Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntajako poikkeaa suuraluejaosta siten, että Ounasjoen suuralueella on kaksi aluelautakuntaa Ylä- ja Alaounasjoki. Oikaraisen tilastoalue ei kuulu Yläkemijoen aluelautakuntaan, vaikka se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 11

16 Taulukko 5. Väestön ikärakenne Osuus Osuus , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 85 tai yli 1, ,9 Yhteensä , , ja 65 tai yli 32, ,5 Lähde: Tilastokeskus. Vuonna 2014 Rovaniemen väestömäärä oli ennakkotiedon mukaan henkilöä. Ikäluokittaisia tietoja ei viime vuodelta ole vielä julkistettu. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevinakin vuosina. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 20 % koko väestöstä ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Rovaniemen kehitys on ollut pidemmällä aikavälillä positiivinen. Tätä osoittavat monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset). Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 6. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemellä vuosina kpl % kpl % kpl % kpl % Valtio , , , ,5 Kunta , , , ,8 Valtioenemmistöinen Oy 905 3, , , ,3 Yksityinen sektori , , , ,6 Tuntematon 7 0,0 8 0,0 4 0,0 5 0,0 Yrittäjät , , , ,7 Työpaikat eli alueella työssäkäyvät yhteensä Lähde: Tilastokeskus Työpaikkojen kokonaismäärä pieneni vuonna Työpaikkarakenne muuttui hieman. 12

17 Taulukko 7. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % 637 2,5 % 627 2,5 % 601 2,4 % B Kaivostoiminta ja louhinta 97 0,4 % 67 0,3 % 71 0,3 % C Teollisuus ,9 % ,2 % ,4 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 402 1,6 % 380 1,5 % 373 1,5 % 103 0,4 % 103 0,4 % 103 0,4 % F Rakentaminen ,9 % ,9 % ,2 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,8 % ,9 % ,1 % H Kuljetus ja varastointi ,1 % ,8 % ,1 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 985 3,9 % ,1 % ,4 % J Informaatio ja viestintä 803 3,2 % 794 3,1 % 682 2,7 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 313 1,2 % 321 1,3 % 316 1,3 % L Kiinteistöalan toiminta 270 1,1 % 272 1,1 % 246 1,0 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,8 % ,8 % ,8 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,4 % ,6 % ,4 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,4 % ,5 % ,8 % P Koulutus ,9 % ,2 % ,1 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,9 % ,2 % ,7 % R Taiteet, viihde ja virkistys 487 1,9 % 476 1,9 % 445 1,8 % S Muu palvelutoiminta 640 2,5 % 652 2,6 % 628 2,5 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 2 0,0 % 2 0,0 % 2 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % X Toimiala tuntematon 296 1,2 % 307 1,2 % 314 1,2 % Kaikki toimialat yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: v työpaikoista 82,5 % (20 848) sijoittui palvelualalle (toimialat G-U). Teollisuuden osuus oli 13,8 % (3 493). Teollisuus sisältää toimialat B-F. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,4 % (601). Palvelualan työpaikkojen osuus kasvoi edellisestä vuodesta. Yhdistyneen Rovaniemen yhtenä tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan luotua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoittumiskohteita. Vuoden 2005 lopussa yrityksiä oli Vuoden 2010 lopussa yrityksiä oli ja vuonna 2013 yhteensä Pitkällä aikajaksolla tavoite on toteutunut hyvin. Vähennystä verrattuna vuoteen 2012 tapahtui noin prosentin verran. 13

18 Taulukko 8. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste sekä työvoiman ulkopuolella olevat ikäluokittain v (ennakko) Ero ed. vuoteen Koko Työllisyysaste (prosenttiyksikköä) ulkopuolella Työvoiman Osuus väestö Työlliset Työttömät (työlliset/väestö) ikäluokasta ,0 % ,0 % ,1 % -0, ,7 % ,9 % -1, ,0 % ,9 % 1, ,6 % ,4 % -1, ,9 % ,3 % -0, ,5 % ,8 % -1, ,2 % ,6 % -1, ,1 % ,0 % -0, ,3 % ,2 % 0, ,0 % ,8 % 1, ,2 % ,7 % 0, ,3 % ,0 % ,0 % yht ,6 %* -0,3* ,2 % Lähde: Tilastokeskus. Luvut ovat ennakkotietoja. *Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden työllisten suhteesta samanikäiseen väestöön, mikä on virallinen työllisyysasteen määritelmä. Vuonna 2013 iältään vuotiaita työllisiä oli Rovaniemellä ja työllisyysaste kyseisestä ikäluokasta laskettuna oli 61,6 prosenttia. Työllisyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 iältään vuotiaita työllisiä oli 177 vähemmän kuin vuonna Kuvio 5. Työttömyys- ja työllisyysaste Rovaniemellä Lähde: Kunnat.net (alun perin Tilastokeskus). Saatavana sähköisenä osoitteesta: 14

19 18-64-vuotiaista laskettu työllisyysaste vuonna 2012 oli Rovaniemellä 65,3 %. Uudempaa tietoa kyseisestä ikäluokasta ei ole vielä saatavissa. Alapuolinen kartta havainnollistaa työllisyysasteiden eroja kunnittain. Kartta 1. Työllisten osuus ikäryhmästä vuotiaat (Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN= työttömien taustat 2012, Liitekuvio 2. Työllisten osuus (%) vuotiaista kunnittain vuonna 2012 (ennakkotieto). Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 15

20 2009 Tammikuu 2009 Maaliskuu 2009 Toukokuu 2009 Heinäkuu 2009 Syyskuu 2009 Marraskuu 2010 Tammikuu 2010 Maaliskuu 2010 Toukokuu 2010 Heinäkuu 2010 Syyskuu 2010 Marraskuu 2011 Tammikuu 2011 Maaliskuu 2011 Toukokuu 2011 Heinäkuu 2011 Syyskuu 2011 Marraskuu 2012 Tammikuu 2012 Maaliskuu 2012 Toukokuu 2012 Heinäkuu 2012 Syyskuu 2012 Marraskuu 2013 Tammikuu 2013 Maaliskuu 2013 Toukokuu 2013 Heinäkuu 2013 Syyskuu 2013 Marraskuu 2014 Tammikuu 2014 Maaliskuu 2014 Toukokuu 2014 Heinäkuu 2014 Syyskuu 2014 Marraskuu ROVANIEMI Taulukko 9. Rovaniemen työttömyys vuosina Työttömiä kuukaudessa (ka.) Työttömyysaste (ka.) (työttömien osuus työvoimasta) 13,9 13,2 12,3 13,0 14,7 15,3 Nuorisotyöttömät (ka.) (alle 25-vuotiaat työttömät) Pitkäaikaistyöttömät (ka.) (yli vuoden työttömänä olleet) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedot vuoden keskiarvoja. Vuoden 2014 työttömyysasteen keskiarvo oli 15,3 prosenttia, joka on 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna Työttömyysaste nousi vuonna 2014 erityisesti kesä- ja heinäkuussa, kun taas syksyllä se pieneni noin 14 prosenttiin. Joulukuussa 2014 työttömyysaste nousi jälleen 15,4 prosenttiin, joka on kuitenkin 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2013 joulukuussa. Työttömiä nuoria oli vuonna 2014 keskimäärin 720 eli 16 nuorta vähemmän kuin vuonna Nuorten työttömien määrä oli korkeimmillaan kesäkuukausina, mutta pieneni syksyllä alle 600 nuoreen. Joulukuussa 2014 työttömien nuorten määrä kasvoi 714 nuoreen; nuoria oli kuitenkin lähes 100 vähemmän kuin vuoden 2013 joulukuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuonna 2014; koko vuoden pitkäaikaistyöttömien keskiarvo oli henkilöä eli 217 henkilöä enemmän kuin vuonna Joulukuussa 2014 pitkäaikaistyöttömiä oli eli 141 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi kuitenkin heinäkuusta alkaen tasaisena. Huom. Tilastokeskuksen työllisyysluvut poikkeavat hieman Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, johtuen tilastointitapaeroista Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuvio 6. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys. Kuvio sisältää tiedot ajalta tammikuu joulukuu Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö 16

21 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kuntia suositellaan laatimaan osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Rovaniemen kaupungin ympäristöraportti on saatettu kaupunginvaltuustolle tiedoksi Vuoden 2014 aikana ympäristövaikutukset on huomioitu muun muassa seuraavasti: Ilmasto-ohjelma Merkittävin ympäristöön vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Lämpötilan nousulla tulee olemaan monia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös ihmisen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja talouteen. Pohjois-Suomen luonto ja sen asukkaat ovat nykytiedon mukaan erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. hyväksyi ensimmäisen Rovaniemen kaupunkiin valmistellun ilmasto-ohjelman vv marraskuussa Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla Rovaniemi osaltaan pyrkii vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Ohjelma painottuu kaupungin omaan toimintaan sekä kysymyksiin, joihin voidaan kunnallisesti vaikuttaa. Kohderyhmänä on ensivaiheessa pääasiallisesti kaupunkikonserni. Rovaniemen kaupunki on yhdessä Rovaniemen Energia Oy:n kanssa aloittanut lokakuussa 2014 vuoden kestävän yhtäjaksoisen ilmalaadun mittaamisen kahdessa paikassa kaupungin alueella. Tutkimus on ensimmäinen näin laaja jatkuva ilmanlaadun mittaus paikkakunnalla ja saatujen tulosten perusteella voidaan saada varmuus ilman laadusta. Tulvat Rovaniemen kaupunginhallitus on ja määritellyt Rovaniemen kaupungin tavoitteet Kemijoen tulvatyöryhmälle. Kemijoen tulvatyöryhmä on kokouksessaan päättänyt tavoitteista ja keinoista. Rovaniemen kaupunginhallitus antaa lausunnon luonnoksesta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon esimerkiksi jättämällä maisemointityöt tekemättä. Saatuja maa-ainelupien vakuuksia oli tilikauden päättyessä yhteensä 92 kappaletta. Vakuuksien yhteenlaskettu arvo oli Kaavoitus ja rakentaminen Strateginen kaavoitus/ KV:n hyväksymät kaavat: yleiskaavat 1 kpl, asemakaavat 2 kpl KV hyväksymät kaavat: yleiskaavat 2 kpl, asemakaavat 12 kpl, ranta-asemakaava 1 kpl. Kaavoitus/Teknisen lautakunnan hyväksymät kaavat: asemakaavat 13 kpl Hyväksytyistä kaavoista on valitettu seuraavasti: yleiskaavat 1 kpl, asemakaavat 3 kpl. Yhdestä yleiskaavasta on tehty oikaisukehotus. Vuonna 2014 lainvoimaiseksi kuulutetut kaavat: yleiskaavat 1 kpl, asemakaavat 28 kpl, rantaasemakaavat 1 kpl. Uusi kaavoitettu pinta-ala: yleiskaavat 3724 ha, asemakaavat 128,5 ha ja ranta-asemakaavat 23,0 ha. Kaavamuutosten pinta-ala: yleiskaavat 80,2 ha, asemakaavat 23,0 ha. Puistot Leikkipaikkojen peruskorjauksia jatkettiin Elohuoneenpuistossa ja Palorinteellä sekä Raanionkankaalla. Vennivaaraan rakennettiin uusi leikkipuisto. Aloitettiin vanhan torin peruskorjaus joka saatetaan loppuun Lainaan koirapuisto rakennettiin loppuun. Liikenne Rovaniemellä pyritään liikennejärjestelmään, jossa liikkumistarvetta vähennetään erityisesti maankäytön kehittämisen keinoin. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön suhteellista osuutta pyritään kasvattamaan. Rovaniemeläisten liikkumista selvitettiin 2012 liikennetutkimuksella, joka antaa lähtökohtia liikennejärjestelmän kehittämiseen taloudellisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Tutkimuksen perusteella on muodostettu liikennemalli, jonka avulla voidaan ennakoida maankäytön vaikutuksia liikennejärjestelmään. Liikennejärjestelmätyötä jatkettiin 2014 laatimalla joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma. Vuoden 2014 aikana on viety eteenpäin kaikkia liikennemuotoja palvelevia ja maankäytön kehittämistä tukevia hankkeita, kuten Mustikkamaan alue, Kiveliöntie ja siihen liittyvät katujärjestelyt, Ylikylä-Vennivaara -liikennejärjestelyt ja Valtatien 4 parantaminen Rovaniemen kaupungin kohdalla. 17

22 Energian säästö Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos ovat mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuus- sopimuksessa (KETS), jossa tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla Kaupungin energiansäästötavoite on kiinteä 8,479 GWh. Energiankäytön tehostamisen lisäksi sopimus sisältää uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. [lähde: KETS, toimintasuunnitelma]. Rovaniemellä tehtiin vuonna 2011 uusiutuvan energian kuntakatselmus, jolla selvittiin kaupungin energiankäyttöä tila sekä tarkasteltiin uusituvan energian lisäämismahdollisuuksia Tilaliikelaitos on aloittanut energiatehokkuushanke ESCO-projektin vuonna 2010, seurantavaihe jatkuu vuoteen Tilojen peruskorjaus- tai uudisrakentamisinvestoinneissa energiatehokkuutta saavutetaan rakennusten teknisen tason kohentamisella, rakennusten ympäristökuorman pienentämisellä ja kokonaisenergiataloudellisuutta parantamalla. Myös muissa kiinteistöissä on tehty energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Jätevedet ja viemäröinti Viemäriverkostoa on laajennettu Napapiirin Veden rakennuttamana mm. Vennivaarassa, Ylikylässä, Hirvaalla, Napapiirillä ja Alakorkalossa. Napapiirin Vesi liikelaitos jatkaa myös tulevina vuosina jätevesien käsittelyn tehostamista jätevedenpuhdistamoilla ja lietteenkäsittelylaitoksella sekä parantaa jätevesipumppaamoiden toimintaa ja lisää kaukovalvontaa etäämmällä sijaitseviin kohteisiin. Tavoitteena on Alakorkaloa lähempänä sijaitsevien pienpuhdistamoiden määrän vähentäminen ja näiden aikaisemmin käsittelemien jätevesien johtaminen Alakorkalon jätevesipuhdistamolle. Muille kauempana sijaitsevien pienpuhdistamoiden toimintoja tullaan tehostamaan puhdistusprosesseja nykyaikaistamalla. Uusien rakennettavien siirtoviemäreiden suunnittelussa ja toteutuksessa on jo alkuvaiheessa otettava huomioon erityisesti ympäristölle aiheutuvat hajuhaitat. Jätevesilietteen-, biojätteen- ja voimalaitostuhkien käsittelyn yhteishanke (biokaasulaitos) on edennyt ympäristövaikutusten arviointiselvitykseen (YVA-selvitys) ja hanke etenee nyt ympäristölupahakemus käsittelyyn. Suunnitteilla olevalla biolaitoshankkeella on tarkoitus korvata nykyisin käytössä oleva tunnelikompostointilaitos ja hyödyntää alueelta kerättävä biojäte sekä lämpövoimaloissa muodostuva tuhka esim. metsälannoitteena. Tuotetutkimuksia asiaan liittyen jatketaan vuoden 2015 aikana. Hulevesiverkostoa on laajennettu sekä saneerattu runsaasti eripuolilla Rovaniemen taajama-aluetta. Hulevesiverkoston saneerauksen yhteydessä kiinteistöjen hulevedet johdetaan pois jätevesiverkostosta uuteen hulevesiverkostoon. 18

23 3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUS Vuosi 2014 Talouskehitys on Suomessa jatkunut heikkona jo useiden vuosien ajan, eikä odotetusta talouskäänteestä ole vielä merkkejä. Kauppa- ja vaihtotaseemme ovat yhä negatiivisia ja työttömyys kasvaa edelleen. Kuntatalouden tilikauden tulos kuitenkin parani ennakkoarvioiden mukaan viime vuonna 1,4 miljardia euroa. Myös kuntatalouden rahoitusylijäämä vahvistui. Keskeinen syy kuntatalouden tilan vahvistamiseen oli kilpailluilla markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittäminen ja näistä toimenpiteistä kuntien kirjanpitoon syntyneiden laskennallisten kertaerien määrä yhteensä yli miljardi euroa. Merkittävin vaikutus aiheutui Helsingin Energian yhtiöittämisestä. Kunnat tekivät myös merkittäviä säästöjä henkilöstömenoissa ja korottivat veroja. Oman lisänsä verotuloihin toivat kiinteistöveron arvostusperusteisiin tehdyt muutokset. Hallituskaudella on kunnan peruspalvelujen valtionosuutta leikattu 1,4 miljardilla eurolla. Yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa on kuntien valtionosuuksia vähennetty 1,5 miljardilla eurolla. Ilman näitä leikkauksia voitaisiin sanoa kuntatalouden olevan kutakuinkin tasapainossa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2014 lopussa oli arviolta 16,6 miljardia euroa ja kuntien yhtiöt mukaan lukien kaksinkertainen. Lainakantaa ovat kasvattaneet kuntien tehtävien lisääntyminen ja merkittävät investointipaineet. Kuntien mahdollisuudet omaan tulorahoitukseen ovat heikentyneet merkittävästi valtionosuusleikkausten myötä. Kuntien varautumattomuus erilaisiin riskeihin, kuten korkeampaan korkotasoon, voi tulevaisuudessa aiheuttaa huomattavia ongelmia. Rahoituskustannuksia lisää myös kuntien rahoitusmarginaalin kasvu. Vuosi 2015 Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Vuoden 2015 kunnallisveron veropohjan arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia. Yhteisöverojen arvioidaan laskevan 0,7 prosenttia ja verotulojen kokonaiskasvun arvioidaan jäävän 1,8 prosenttiin. Kuntien toimintamenot kasvavat kuitenkin edelleen ikärakenteen muutoksen kasvattaessa palvelutarpeita. Kuntien tulorahoitus ei riitä alkuunkaan kattamaan palvelujen vaatimia investointeja, mistä johtuen velkaantuminen jatkuu edelleen voimakkaana. Tämä johtaa jatkossa kuntien keskinäisten erojen kasvuun talouskehityksen suhteen. Valtionvarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 prosenttia. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 0,3 prosenttia, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasva. Kotitalouksien säästämisaste laskee hieman ennusperiodin loppua kohden ja velkaantumisaste taittuu. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna 2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 %. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät lähivuosina Kuntien ahdinkoon ei ole näkyvissä mitään helpotusta. Kuntatalouden pääasiallisen tulopohjan eli verotulojen kasvua rajoittavat lähivuosina väestön ikääntyminen, työllisyyden hidas kasvu ja matalat palkkaratkaisut. Lisäksi tuloja pienentävät ainakin vuoteen 2017 jatkuvat valtionosuusleikkaukset. Kuntien on talousahdinkonsa keskellä lisäksi kyettävä huolehtimaan oman infrastruktuurinsa toimivuudesta. Tämä edellyttää oikein ajoitettuja ja riittäviä peruskorjaus- ja uusinvestointeja. Valtion mahdollisuudet osallistua kuntien palvelujen ja investointeihin rahoittamiseen, eivät ainakaan parane lähivuosina. Näin ollen kunnat joutuvat rahoittamaan investoinnit pääosin lainalla. Palvelujen rahoitustarpeesta 19

24 olisi jatkossa kyettävä kattamaan yhä suurempi osuus maksutuloilla. Verojen korotukset tulevat kunnissa jatkumaan lähivuosina yhä suuremmilla prosenttiluvuilla. Lähde: Kuntatalouden selviytymisen eväät Suomen Kuntaliitto ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Vuosi 2014 Rovaniemen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös toteutui suunniteltua parempana hyvin karttuneiden verotulojen ansioista. Investoinneista toteutettiin 91,1 prosenttia, eikä lainakanta kasvanut seitsemää miljoonaa euroa enempää. Huolestuttavaa kuitenkin oli toimintamenojen lähes viiden prosentin kasvu. Erityisen suurta kasvu oli palveluiden ostoissa, joista merkittävä osuus on erikoissairaanhoidon ja muiden terveydenhuollon palveluilla. Talousarviota jouduttiin tarkistamaan toisen osavuosikatsauksen jälkeen lisäämällä määrärahoja perusturvalautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Määrärahalisäykset katettiin tarkistamalla verotuloarviota. Muutetun talousarvion määrärahat riittivät kokonaisuutena ja niitä jäi käyttämättä 0,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tuotanto teki kokonaisuutena 1,4 miljoonaa euroa tavoitetta paremman tuloksen. Myös rahoitusta kertyi yli lisätalousarvion. Alkuperäinen koko kaupungin tulostavoite parani 2,5 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin toimintakate oli -323,0 miljoonaa euroa. Kasvua oli yhteensä 4,6 prosenttia. Alkuperäinen budjetoitu kasvu oli 2,7 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat kolme prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 68,6 miljoonaa euroa. Suurimmat kasvut tulivat erilaisista vesihuollon maksuista. Toimintamenoja kertyi yhteensä 399,5 miljoonaa euroa ja niissä oli kasvua 4,9 prosenttia eli 18,8 miljoonaa euroa. Palveluiden ostot kasvoivat 13,2 miljoonaa euroa. Kasvusta erikoissairaanhoidon osuutta oli 5,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 1,4 prosenttia eli 2,2 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista oli 39,3 prosenttia. Palveluiden ostojen osuus toimintamenoista oli 45,2 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 9,6 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 69,2 prosenttia ja nettoinvestoinneista 30,0 prosenttia. Vuosikate parani alkuperäiseen talousarvioon nähden 2,7 miljoonaa euroa. Koko kaupungin tilikauden tulos oli -4,3 miljoonaa euroa. Tuloksesta kirjattiin vahinkorahastoon korkoja 0,3 miljoonaa euroa. Poistovarausten purkamisen jälkeen kirjattiin lopulliseksi alijäämäksi -4,4 miljoonaa euroa. Alijäämä esitetään lisättäväksi edellisten tilikausien ylijäämään, joka näiden kirjausten jälkeen on 37,7 miljoonaa euroa. Alijäämää vuodelta 2014 kertyi 2,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 444,6 miljoonaa euroa ja tulot 429,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 417,4 miljoonaa euroa. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 327,7 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 235,7 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 92,0 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 8,8 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia. Kaupungin lainakanta kasvoi 7,0 miljoonaa euroa ja oli liikelaitosten kanssa yhteensä 102,4 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin lainakanta on vielä selvästi alle maan keskitason, joka vuoden 2014 lopussa oli noin euroa/asukas. Kaupungin omavaraisuusaste oli 58,1 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 43,7 prosenttia. Lainanhoitokate oli 1,1. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 13 päivää, eikä sitä voida enää pitää riittävänä. Riittävä kassa olisi välillä päivää. Vuonna 2014 otettiin suunniteltua vähemmän pitkäaikaista lainaa ja käytettiin rahoittamiseen sen sijaan kassavaroja ja lyhytaikaista lainaa. Investointeja tehtiin yhteensä 34,2 miljoonalla eurolla. Tuloja niihin saatiin 2,2 miljoonaa euroa. Nettoinvestointien määrä oli 31,9 miljoonaa euroa. Peruskaupunki investoi 14,0 miljoonalla eurolla ja liikelaitokset 17,9 miljoonalla eurolla. Investointien tulorahoitus oli 29,2 prosenttia. 20

25 Vuosi 2015 ja suunnitelmavuosien näkymät Kuluvan vuoden talousarvio on laadittu 6,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja perustuu 1,8 prosentin nettomenojen kasvuun koko kaupungin osalta. Peruskaupungin toimintakate (= määrärahat) saa kasvaa vain yhden prosentin. Verotuloja odotetaan saatavan 243,0 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 87,5 miljoonaa euroa. On mahdollista, että verotulojen kertymä ei saavuta talousarvion tavoitetta heikon valtakunnallisen talouskehityksen johdosta. Toisaalta valtionosuuksia tullaan saamaan arvioitua enemmän. Kokonaisuutena budjettiin arvioitu verorahoitus on oikealla tasolla. Talousarvio koko kaupungin osalta tulee muuttumaan, kun Napapiirin Vesi yhtiöitetään kesäkuun alussa. Muutos vaikuttaa muun muassa koko kaupungin toimintakatteeseen, poistoihin ja tulokseen. Investointeja on suunniteltu tehtävän 36,8 miljoonan euron verran. Lainaa investointeihin tarvitaan 25,0 miljoonaa euroa. Investoinneista tullaan lohkaisemaan kesäkuussa pois Napapiirin Veden osuus 5,9 miljoonaa euroa, jolloin investointien määrä on 30,9 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin talousnäkymät seuraavat yleistä valtakunnallista kehitystä. Riskitekijöitä ovat palkkakehityksen myötä heikentynyt verotulopohjan kasvu sekä valtionosuusleikkaukset. Jatkuvana ongelmana on tulopohjan riittämättömyys kasvaviin menoihin. Näkyvissä ei Rovaniemellä, eikä muullakaan Suomessa, ole mitään ulkopuolelta tulevaa pelastavaa tekijää, joka lisäisi tuloja huomattavasti tai antaisi vaivattoman mahdollisuuden vähentää menoja. Edessä ovat pitkät kitukasvun vuodet, jotka edellyttävät tiukkaa linjaa menojen osalta ja kauaskantoisia, ennakkoluulottomia päätöksiä uusien tulomahdollisuuksien lisäämiseksi. Helppoja ratkaisuja ei ole. On vain tehtävä paljon töitä ja toimittava päättäväisesti hyväksytyn strategian ja vuosittain hyväksyttävän talousarvion- ja suunnitelman mukaisesti ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS Vuosi 2014 Rovaniemi-konserni teki vuonna 2014 ylijäämää 8,6 miljoonaa euroa. Suurimmat voitot tekivät Lapin Ammattikorkeakoulu Oy 7,3 miljoonaa euroa, Rovakaira Oy 4,5 miljoonaa euroa, Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 3,3 miljoonaa euroa, Lapin sairaanhoitopiirin ky 2,5 miljoonaa euroa ja Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 2,5 miljoonaa euroa. Rovaniemen Energia Oy:n tulos oli 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Rovaniemen konsernitilinpäätöksessä yhdistellään kaiken kaikkiaan 29 erilaista yhteisöä. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat Rovaniemen Energia Oy ja Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy, jotka omistetaan 100-prosenttisesti sekä Napapiirin Residuum Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy, jotka omistetaan 90- prosenttisesti. Merkittävä on myös 71,7 prosentin osuus Kiinteistö Oy Lappi Areenasta. Kuntayhtymistä suurimmat ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Lapin Sairaanhoitopiirin ky, joista omistetaan yli 50 prosenttia sekä Ounastähti kehittämiskuntayhtymä, josta omistetaan 42,3 prosenttia. Merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat Lapin Ammattikorkeakoulu Oy, omistusosuus 44 prosenttia ja Rovakaira Oy, omistusosuus 39,9 prosenttia. Pääosin merkittävät tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Rovaniemen Kehitys Oy:n tulos painui miinukselle euroa ja Kiinteistö Oy Lappi Areena teki miinusta euroa. Konsernin nettomenot olivat 286,1 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 40,9 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 120 prosenttia poistoista, mutta ei nettoinvestointeja. Konsernin lainakanta kasvoi 3,1 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 159,4 miljoonaa euroa (2589 /asukas). Taseen loppusumma nousi 630,7 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 55 prosenttia. Konserni on velkaantunut maltillisesti, mutta ongelmana ovat tuloihin nähden liian suuret käyttötalousmenot ja alhainen investointitaso. Lainanhoitokate oli tyydyttävä 1. Kassan riittävyys oli erittäin heikko. Konsernin nettoinvestointimenot olivat 55,6 miljoonaa euroa ja toiminnan ja investointien rahavirta oli 20,9 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuosi 2015 ja suunnitelmavuosien näkymät Konsernirakenne on muutoksessa. Vuoden 2015 aikana valtuuston niin päättäessä vesiliiketoiminta yhdistetään osaksi Rovaniemen Energia Oy:tä. Rovaniemen Energia Oy on tehnyt voimalaitoksen uudis- 21