Tilinpäätös ja toimintakertomus. Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 2015 Tilinpäätös ja toimintakertomus Rovaniemen kaupunki

2 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE HENKILÖSTÖLINJAUSTEN JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ OMISTAJAOHJAUKSEN JA -POLITIIKAN TOTEUTUMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS VÄESTÖKEHITYS ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS YMPÄRISTÖTEKIJÄT TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS KOKONAISTALOUDEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISESTA TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA MUUT ALUELAUTAKUNNAT SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA ALAOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA ALAKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA RANUANTIEN ALUELAUTAKUNTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUSPALVELUT LUKIOKOULUTUSPALVELUT MUUT KOULUTUSPALVELUT LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT

3 5.2 PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUPUNGINHALLITUS VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNKIKONSERNI PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN VESI TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA INVESTOINNIT TASE RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN TASE KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN TASE KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ EDURO-SÄÄTIÖ TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT TYÖTERVEYSHUOLTO TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4 9.3.1 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Käsittely: kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Kannen kuvat ylhäältä alas: Arto Liiti Jouni Laaksomies Arto Rajanen Aarno Torvinen

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kuntataloutta on viime vuodet leimannut jatkuva kireys, johon ovat olleet vaikuttamassa heikko suhdannekehitys ja sitä seurannut verotulojen hidastunut kasvu. Lisää haastetta ovat tuoneet valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien velvoitteiden lisääntyminen, maahanmuutto sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Aivan erityisesti kuntia ovat rasittaneet suuret, useita vuosia jatkuneet valtionosuusleikkaukset ja kasvava työttömyys. Kunnat ja kuntayhtymät ovat kuitenkin kyenneet tekemään säästötoimenpiteitä ja tehostaneet toimintaansa. Tilinpäätösennusteiden nojalla näyttää vuoden 2015 kuntatalouden toteutuma kohtuulliselta ja jopa ennustettua paremmalta. Kuntien ja kuntayhtymien tulos oli 0,27 miljardia euroa ylijäämäinen. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta vuonna 2015 oli 15,2 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi 3,9 prosenttia. Kunnat jatkavat talouden sopeuttamista, mutta säästötoimen arvellaan jäävän viime vuotta pienemmiksi. Maltillinen kustannustason kehitys hidastaa toimintamenojen kasvua. Painelaskelman mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos säilyy vuoden 2015 tasolla samoin investointien rahavirta. Valtionosuuksia lisää lakisääteinen kunnan ja valtion kustannusjaon tarkistus, jossa perushinnat ja rahoitus tarkistetaan vastaaman toteutuneita kustannuksia. Kuntien verotuloja supistaa määräaikaisesti korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen sekä työttömyysvakuutusmaksujen korotus. Lainakannan kasvuksi vuonna 2016 arvioidaan 9,3 %. Rovaniemen väkiluku kasvoi vuonna 2015 edellisten vuosien tapaan yhtenä harvoista Lapin kunnista. Vuoden lopussa väestömäärä oli asukasta. Syntyvyys laski 635 lapseen ja syntyneiden enemmyys 128 henkilöön. Nettomääräisesti maahanmuutto oli 175 henkilöä positiivinen. Kotimaan muuttoliike oli kohtuullisen tasapainossa (-19). Elinkeinoelämän osalta ei ole toteutunut isoja takaiskuja vaan yritykset ovat hallituin toimin sopeutuneet hitaaseen talouden kasvuun. Matkailussa on koettu hyvää kehitystä, poisluettuna venäläisen yöpymisten edelleen toteutunut voimakas lasku (-22000). Rovaniemen lentoliikenteen kasvu oli 8 % vuonna Asuntorakentaminen Rovaniemellä on menneen vuoden aikana ollut edelleen kohtuullisen vahvaa. Kokonaistyöttömyys kasvoi Rovaniemellä aavistuksen verran, kuitenkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pysähtyi ja nuorisotyöttömyys laski. Keskimääräinen työttömyysaste oli 15,5 %. Arktisten alueiden roolin kasvu ja huomion kiinnittyminen entistä enemmän pohjoiseen on Rovaniemen kannalta erinomainen asia. Rovaniemi Suomen arktisena pääkaupunkina on ollut aktiivinen toimija ja konkreettisesti vahvistanut osaamista eri arktisissa asioissa ja kehittynyt kansallisena sekä kansainvälisenä arktisen tiedon kohtaamispaikkana. Toimintaympäristön muutoksissa on huomioitava erityisesti luonnonvarojen jalostuksen jatkuva kasvu Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa. Uuden Rovaniemen kymmenen toimintavuoden aikana rakenteiden muutokset ovat olleet hallittuja toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vuonna 2012 käynnistetty hallinnon ja toiminnanohjauksen uudistaminen on edennyt vuonna 2015 tulosohjauksena toteutettavaan toimialarakenteeseen, Napapiirin Veden myyntinä Rovaniemen Energia Oy:lle ja palvelusetelitoiminnan laajennuksena. Vuoden 2015 Rovaniemen kaupungin tilinpäätöstä voidaan pitää tyydyttävänä taantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Rovaniemen kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös toteutui muutettua talousarviota hieman parempana. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Rovaniemi käytti noin 30 miljoonaa euroa investointeihin, jotka rahoitettiin pääosin lainarahalla. Investoinneista noin 20 miljoonaa euroa kohdistui kuntainfran rakentamiseen ja maan hankintaan. Rovaniemen kaupungin toimintakate (nettomenot) oli -337,8 miljoonaa euroa. Kasvua oli yhteensä 4,6 prosenttia. Alkuperäinen budjetoitu kasvu oli 2,2 prosenttia. Syynä toimintakatteen heikkenemiseen oli pääosin Napapiirin Veden kauppaan liittyvä myyntitulojen merkittävä väheneminen (30,7 %) sekä perusturvalautakunnan tarvitsema lisämääräraha. Rovaniemen verotulotilitykset kasvoivat hyvin eli 2,4 prosenttia, mutta valtionosuudet vähenivät lähes miljoona euroa eli noin yhden prosentin vuoteen 2014 verrattuna. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 332,5 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 241,4 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 91,1 miljoonaa euroa. Verorahoitus kokonaisuutena kasvoi yhteensä 4,8 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 2,8 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 13,9 prosenttia ja nettoinvestoinneista 9,5 prosenttia (ilman NaVe-kauppaa). Vuosikate toteutui 1,2 miljoonaa euroa muutettu talousarviota parempana. Kaupungin tilikauden tulos oli 33,1 miljoonaa euroa, ja tilinpäätössiirroilla korjattu ylijäämä oli 27,8 miljoonaa euroa. Huomattavan suuren positiivisen tuloksen selittää satunnaisiin eriin 1

6 kirjattu myyntivoitto 50,5 miljoonaa euroa, joka saatiin myytäessä kaupungin omistama liikelaitos Napapiirin Vesi kaupungin omalle yhtiölle Rovaniemen Energialle. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2015 lopussa oli 65,5 miljoonaa euroa. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 554,2 miljoonaa euroa ja tulot 556,7 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 460,4 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi 16,0 miljoonaa euroa ja oli liikelaitosten kanssa yhteensä 118,4 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin lainakanta on vielä alle maan keskitason, joka vuoden 2015 lopussa oli noin euroa/asukas. Henkilöstön määrä oli vesiliiketoiminnan ulkoistuksen myötä alhaisin uuden kaupungin aikana. Palvelutuotannon osalta varhaiskasvatuksessa henkilöstömäärä laski ja perusturvassa nousi. Muilta osin ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sairauspoissaolojen useita vuosia jatkunut lasku pysähtyi. Työkykyriskeihin kohdistuvaa ennalta ehkäisevää toimintaa tulee edelleen kehittää, jotta varmistetaan organisaation toimintakyky tulevaisuudessa. Tiukka talouden tilanne kuormittaa merkittävästi henkilöstön työssä jaksamista ja työkykyä. Henkilöstökustannukset olivat tavoitteen mukaisesti alhaisemmat kuin edellisenä vuonna työvoimakustannusten noususta huolimatta. Tehty työaika lisääntyi ja henkilöstökustannukset laskivat, joten henkilöstötuottavuuden voidaan todeta parantuneen. Rovaniemi-konserni teki vuodelta 2015 alijäämää 10,7 miljoonaa euroa, huolimatta siitä, että Rovaniemen kaupunki (emo) teki ylijäämää samoin pääosin merkittävät tytäryhtiöt, kuntayhtymät ja muut yhteisöt. Konsernin taseeseen kertyneeksi ylijäämäksi vuoden 2015 lopussa muodostui 111,0 miljoonaa euroa. Konsernin nettomenot olivat 319,0 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 39,9 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 90,3 prosenttia poistoista, mutta ei nettoinvestointeja. Konsernin lainakanta kasvoi 36,3 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 198,8 miljoonaa euroa (3214 /asukas). Konsernirakenne on muuttunut ja muuttuu edelleen kaupunki perusti Rovaniemen infrapalvelut Oy:n, johon siirrettiin kaupungin katu- ja ympäristörakentamisen tuotantoyksiköt. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n rakennuttamistoiminta laajenee entisestään myös kaupungin toimintojen tarvitsemien toimitilojen rakennuttamiseen ja yhtiön tytäryhtiöksi on perustettu Rovaniemen kaupunkikiinteistöt Oy. Suunnitelmavuosina tehdään päätökset Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmästä, joka muuttaa merkittävästi kuntien sekä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintaa ja taloutta. Omistajapoliittiset linjaukset päivitetään ja konsernirakennetta edelleen kehitetään suunnitelmavuosina. Koulutuskuntayhtymän tilannetta tulee tarkastella omistajan näkökulmasta uudelleen, koska valtio supistaa opiskelijoiden aloituspaikkoja. Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttävät kaikilta osapuolilta vahvaa sitoutumista ja kovaa työtä. Vuonna 2016 uudistetaan nykyinen kaupunkistrategia ja vahvistetaan talouden ja toiminnan suunniteltua toteuttamista tulosohjauksella. Talouden tasapainottamisen kulmakivi on edelleen määrärahojen kasvun rajoittaminen. Tämä onnistuu palvelujen uudella organisoinnilla. Palvelutason lasku on myös hyväksyttävä kuluja karsittaessa. Palveluissa on keskityttävä kunnalle kuuluvien ydinpalvelujen toteuttamiseen. Tässä tilanteessa hyvien yhteistyökumppaneiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää. Rovaniemellä on kaikki eväät kehittyä ja kasvaa turvallisena, viihtyisänä ja hyvinvoivana työ- ja asuinkaupunkina. Kaupunki profiloituu modernina Suomen arktisena pääkaupunkina, kansainvälisenä matkailukeskuksena, liikunnan ja urheilun kehtona sekä laadukkaiden palveluiden yhteisönä. Tulevaisuuden rakentaminen on meidän yhteinen asia! Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 2

7 2 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 124 asiaa. ssa on 59 jäsentä. Valtuusto v. 2015: n puheenjohtaja n 1. varapuheenjohtaja n 2. varapuheenjohtaja n 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Ansala Liisa Mikkola Juha-Pekka saakka Torvinen Matti alkaen Rapo Mikko Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Lehto Pekka KESK Tolonen Timo PERUSS Alaoja Kaarlo KOK Liikkanen Antti SDP Torvela Taina KOK Ansala Liisa KESK Lohi Markus KESK Torvinen Matti PERUSS Autto Heikki KOK Mariapori Liisa PERUSS Trög Sakari KESK Björkbacka Kalervo PERUSS Mäntymäki Tuula KESK Tuisku Marketta VAS Haapala Heikki KOK Mäntyniemi Merja KESK Junttila Susanna KESK Harju-Autti Esko KESK Nenonen Pirita PERUSS Väistö Kai KESK Harju-Autti Leena KOK Niemi Yrjö KESK Helin Liisa PERUSS Niukkanen Kimmo SDP Henttunen Matti KOK Nätynki Aatos VAS Huhtala Jarmo VIHR* Ojala-Niemelä Johanna SDP Huttunen Jaakko VAS Outila Tiina VAS Hänninen Sari VIHR Ovaskainen Hannu KESK Inget Jarmo KD Paananen Antti KESK Juntunen Jarmo PERUSS Poranen Heikki KOK Juuruspolvi Juhani KOK Puuronen Vesa VAS Jänkälä Aarne KESK Rapo Mikko SDP Jääskeläinen Leena KOK Rissanen Reino SDP Kansanniva Mika KOK Rundgren Marjo SDP Karhu Sanna KESK Simoska Maarit KESK Kari Micke KOK Sulasalmi Reijo SDP Karvo Ari KESK Suoraniemi Terhi SDP Karvo Seija KESK Talvensaari Erkki** PERUSS Kuistio Jorma VIHR Tapio Riku KESK Lakkala Pertti KESK Tennilä Eini Marja VAS Lampela Jouko PERUSS Tennilä Esko-Juhani VAS Muutokset: *Jarmo Huhtala siirtyi Vasemmistoliiton valtuustoryhmään **Juha-Pekka Mikkolalle myönnettiin ero Erkki Talvensaari tuli valtuutetuksi alkaen. 3

8 2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. kokoontui kertomusvuonna 26 kertaa ja käsitteli 482 asiaa. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. v. 2015: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Trög Sakari Airaksinen Maarit Sulasalmi Reijo Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Nätynki Aatos VAS Trög Sakari KESK Helin Liisa PERUSS Simoska Maarit KESK Junttila Susanna KESK Sulasalmi Reijo SDP Juntunen Jarmo PERUSS Suoraniemi Terhi SDP Juuruspolvi Juhani KOK Tapio Riku KESK Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit Ylimääräiset kunnallisvaalit Kunnallisvaalit Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) (valtuustokausi ) (valtuustokausi ) (valtuustokausi ) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi uusi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 56,0 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 4

9 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustui vuonna 2015 tulosohjaukseen. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja viranhaltijaorganisaatio kuviossa 2 Vuonna 2015 luovuttiin sovelletusta tilaaja-tuottajamallista otettiin käyttöön tulosohjaus jatkettiin hallinnon uudistuksen II vaihetta Napapiirin Vesi -liikelaitos myytiin Rovaniemen Energia Oy:lle (nykyisin Napapiirin Energia ja Vesi Oy) Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Organisaatiokuviot Luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2015 oli seuraava: Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna

10 Viranhaltijaorganisaatio vuonna 2015 oli seuraava: Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin viranhaltijaorganisaatio vuonna 2015 (Napapiirin Vesi -liikelaitos myytiin Rovaniemen Energia Oy:lle vuonna 2015, nykyisin Napapiirin Energia ja Vesi Oy) 6

11 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE TILIKAUDEN OMISTUS VOITTTO/-TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 3, ,62 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 0, ,85 Napapiirin Energia ja Vesi Oy *) 100, , ,77 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100, , ,81 Napapiirin Residuum Oy 90, , ,71 Rovaniemen Kehitys Oy 90, , ,54 As Oy Viirinkankaantie ,30 0, ,42 Asunto Oy Rakan Veteraanit 59,00 0, ,72 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66, , ,65 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52, , ,36 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71, , ,45 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65, , ,11 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53, , ,79 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42, , ,06 Lapin liitto ky 29, , ,55 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17,69 0, ,58 OSAKKUUSYHTEISÖT LapIT Oy 33, , ,06 Rovakaira Oy 39, , ,81 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36,80 530, ,42 Arktikum Palvelu Oy 33, , ,54 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32, , ,65 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,89 0, ,60 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 13, ,05 Lapin Ammattikorkeakoulu Oy 44, , ,54 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50, , ,45 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv , ,09 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv , ,76 Eduro-säätiö määräysv , ,77 *) ent. Rovaniemen Energia Oy, muutos

12 Kuvio 3. Konsernin rakenne

13 2.5 HENKILÖSTÖLINJAUSTEN JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TO- TEUTUMINEN Vuoden 2015 alussa siirryttiin uuteen toimialaorganisaatioon ja tulosohjaukseen perustuva toimintamalliin. Vuoden aikana jatkettiin toimintamallin kehittämistä erityisesti ylimmän johdon tehtävien osalta. Kehitysjohtajan virka perustettiin ja täytettiin. Napapiirin Vesi -liikelaitoksen toiminta siirrettiin Rovaniemen Energia-konserniin ja liikelaitoksen henkilöstö siirtyi yhtiöön liikkeen luovutuksella Teknisen toimialan infrapalveluiden toiminnan yhtiöittämistä valmisteltiin vuoden lopulla ja Rovaniemen Infra Oy aloitti Palvelukysynnän kasvuun on vastattu vaihtoehtoisilla palvelujen tuotantotavoilla, esim. varhaiskasvatuksen palvelusetelillä. Muut toimintakustannukset kuitenkin nousivat merkittävästi, joten siltä osin tavoitteet eivät talouden osalta toteutuneet. Jatkossa tulee entistäkin pontevammin tehdä töitä sen eteen, että vuosikate saadaan riittävälle tasolle. Tarkemmin henkilöstövoimavaroja ja henkilöstöä koskevia tunnuslukuja kuvataan erillisessä henkilöstöraportissa. 9

14 2.6 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄR- JESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan lähtökohdat Sisäinen valvonta yhdessä ulkoisen tarkastuksen ja arvioinnin kanssa muodostavat Rovaniemen kaupungin kok87o toiminnan kattavan valvontajärjestelmän. Vastuu sisäisen valvonnan organisoinnista kaupunkikonsernissa on kaupunginhallituksella ja toimivalla johdolla. Lisäksi valtuuston tulee hallintosäännössä antaa tarpeelliset määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävistä ja vastuista. Tehtävistä kaupunkikonsernissa vastaa sisäinen tarkastaja. Esimiehet vastaavat sisäisestä valvonnasta omissa toimintaprosesseissaan. Selonteon perusteena ovat sisäisen tarkastajan tarkastushavainnot, toimielinten päätökset, voimassa oleva lainsäädäntö, sähköisiin tietojärjestelmiin perustuvat havainnot ja soveltuvin osin valvontahavainnot. Esimiehet ovat vastuussa toiminnastaan ja ovat velvollisia vastaamaan valvonnasta niiden ohjeiden mukaan, mitä sisäisen valvonnan ohjeissa (KH ) on määrätty ja mitä talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa (KH ) on laadittu. Tarkastushavainnoista on raportoitu kaupunginjohtajalle., tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja saavat informaation tarkastushavainnoista. Riskienhallinnan lähtökohdat Kaupunginjohtaja nimesi ( ) riskienhallintaryhmän, jonka tehtävä on valmistella ja ylläpitää kaupungin riskienhallintapolitiikkaa ja riskienhallinnan yleisohjetta. Työryhmään nimettiin toimialajohtajat, kaupungin lakimies, kehittämispäällikkö, sisäinen tarkastaja, kaupungin kamreeri, työhyvinvointipäällikkö ja turvallisuuspäällikkö. Riskienhallintaryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii turvallisuuspäällikkö. Riskienhallintaryhmä päivitti kaupungin riskienhallintapolitiikan vastaamaan uudistunutta organisaatiota. hyväksyi päivitetyn riskienhallintapolitiikan ( ). Riskienhallintaryhmä päivitti myös kaupungin riskienhallinnan yleisohjeen, jonka kaupunginhallitus hyväksyi (KH ). Riskienhallintaryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Sisäisen valvonnan toimenpiteet suunnittelukaudella Sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman mukaisesti tarkastustoimet ovat perustuneet tarkoituksellisuuden ja tuloksellisuuden arviointiin sekä oikeellisuustarkastukseen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista on edelleen korostettava. Toiminnan tueksi tehtyjä keskeisiä ohjeita tulee tarkistaa ja varmistaa, ettei niissä ole ristiriitaisuuksia vastuukysymyksissä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta järjestetään pääsääntöisesti olemassa olevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Hankinnoista annettujen lain ja ohjeiden noudattamiseen tulee kiinnittää erityinen huomio kaupungin, sen liikelaitosten ja konsernien toiminnassa. Lisäksi erityisesti hankinnoista vastaavien henkilöiden hankintalain osaamista tulee vahvistaa. Hankintojen jälkeisistä ongelmista tai vikatilanteista tulee tehdä seurantaa ja hankinnan toteutumista tulee valvoa. Kaupungin omistajaohjausta tulee vahvistaa kuntaliiton uusien suosituksien mukaisesti (KuntaL410/ mom.). Kaupungin konserniohje (KV ) tulee myös päivittää. Konserniyhtiöiden hallituksessa toimivia kaupungin edustajia tulee ohjeistaa toiminnallisissa ratkaisuissa. Aloitteiden käsittelyaikoihin tulee kiinnittää huomio siten, että aloitteisiin tulee vastaus kohtuullisessa ajassa niiden tekemisestä. Toimielimet ovat käsitelleet talouden ja toiminnan toteutumista kuukausittain sekä osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Toimielimet ovat nostaneet asiakasmaksuja vuosien aikana kaupunginhallituksen ( ) ohjeiden mukaisesti. Esimiehiä on tuettu kehityskeskustelujen läpi viemiseen koulutuksilla, jotka ovat kohdistuneet koko henkilöstöön. Esimiesten osaamista on vahvistettu esimieskoulutuksella. Toimistotyöntekijäkohtaiset osaamiskartoitukset valmistuivat vuoden aikana. Hallinnon uudistamisen toinen vaihe valmisteltiin vuoden 2015 aikana. Muutoksessa henkilöstön tasapuolinen kohtelu varmistettiin yhteistoimintamenettelyllä. Muutoksessa, joka kohdistuu yksittäisen työntekijän tehtäviin, on työntekijän kuulemisella keskeinen rooli. Tehtäväkuvien päivittämiseen tulee kiinnittää huomio ja varmistaa, että työntekijällä on riittävät työvälineet, oikeudet ja osaaminen tehtäviensä suorittamiseen. Esimiehen tulee huolehtia riittävästä resursoinnista ja puuttua mahdollisiin laiminlyönteihin välittömästi. 10

15 Kaupunkistrategiasta johdettujen tavoitteiden toteutumiseen tulee panostaa ja määrällisiä sekä laadullisia mittareita tulee edelleen kehittää. Tulossopimuksia on valmisteltu ja niissä määritelty painopisteet, toimenpiteet ja raportointivelvoite. Tulosmittaamisen työkaluja tulee kehittää niin, että mittarit antavat vertailukelpoisen tuloksen vuositasoilla ja ovat yhdenmukaisia kaupunkistrategian tavoitteiden kanssa. Toimiva mittaristo lisää toiminnan läpinäkyvyyttä, vahvistaa tilivelvollisuutta ja luotettavuutta. Kaupungin tulojen kertymisessä ja menojen seurannassa tulee hyödyntää käytettävissä olevia järjestelmiä ja seurantaa tulee toteuttaa säännöllisesti riittävällä aikavälillä, jotta mahdollisiin poikkeamiin ehditään reagoida kuluvan tilivuoden aikana. Vastuuhenkilöillä tulee olla käyttöoikeudet seurantajärjestelmiin oman vastuualueensa osalta ja heidät tulee myös kouluttaa järjestelmien käyttöön. Yhdenmukainen käytäntö mahdollistaa tulokehityksen yhdenmukaisen ja luotettavan raportoinnin. Tietohallinnon toimenpideohjelmassa tulee huomioida toimenpiteet myös pitemmän aikajänteen suunnittelulla kaupunkistrategian tavoitetilan saavuttamiseksi vuonna Sähköisten palvelujen ja uusien ohjelmistojen käyttöönottoon tulee varata riittävästi resursseja. Ohjelmistojen hankinnassa ja kehittämistoiminnassa tulee ottaa henkilöstön osaaminen ja mielipiteet paremmin huomioon. Ohjelmistotuottajien roolia tulisi selkeyttää ja toiminnan puutteisiin tulisi puuttua niin, että ohjelmistojen käyttöönotto ei viivästyisi. Käytäntöjä sopimusten hallinnasta on syytä yhtenäistää, tehostaa ja ohjeistaa. Sopimusten hallinta tulee siirtää yhteen paikkaan, jonka avulla laskutus ja saatavien valvonta tehostuu. Erityisesti tulee kiinnittää huomio sopimusten sisältöön ja allekirjoitusoikeuksiin. Sopimukset tulee laatia niin, että sopimuksen sisältö on riittävän yksityiskohtainen ja siinä on vastuut ja sanktiot määritelty yksiselitteisesti. Kaupungin sopimukset tulee tarvittavilta osin saattaa toimielimen käsiteltäväksi sekä dokumentoida ja arkistoida asianmukaisesti (KH ). Merkittävimmät sopimukset tulee kirjata diaariin. Sopimusten hallinta on osa riskienhallintaa. Riskienhallinnan toimenpiteet suunnittelukaudella Aikaisemmasta poiketen uudet riskienhallintasuunnitelmat ja raportit tuotetaan lautakunta, johtokunta tai liikelaitosten osalta. Aikaisemmin suunnitelmat ja raportit tuotettiin toimialoittain. Uudistuksen tavoitteena on korostaa lautakuntien, johtokunnan ja osakeyhtiöiden hallitusten valvontavastuuta. Toimialakohtaiset keskeisimmät riskit ja niiden hallinta sekä toteutuneet riskit vuodelta 2015 esitetään tilinpäätöksen yhteydessä laadittavassa riskienhallintaraportissa. Riskienhallintaryhmälle ja riskienhallinnasta vastaaville kaupungin työntekijöille järjestettiin ( ) koulutustilaisuus. Koulutuksen tavoitteena oli tuottaa osallistujille tietoa kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta sekä esitellä erilaisia tapoja ja vaihtoehtoja toteuttaa riskienhallintaa. Osallistujia riskienhallinnan koulutukseen olisi voinut olla enemmän. Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan kaupunginhallitus seuraa ja arvioi riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Kaupunginhallitukselle laadittiin tilinpäätöksen yhteydessä esitetty riskienhallintaraportti vuodelta Sisäisessä tarkastuksessa kiinnitettiin huomio turvallisuusnäkökohtiin, vaikutusten ja riskien arviointiin. Riskienhallinta vaatii jatkuvaa päivittämistä ja reagointia muuttuneisiin tilanteisiin. Työtehtävien ohjeistuksiin tulee kiinnittää huomio, että ne vastaavat olemassa olevia säännöksiä ja normeja. Esimiesten tulee valvoa, että henkilökunta perehtyy ja noudattaa työtehtäviensä hoitamiseen liittyviä ohjeistuksia. Myös tiedonkulkuun on kiinnitettävä huomio. Esimiestoiminnassa tulee huomioida paremmin henkilöstöön liittyvät riskit. Valmius- ja turvallisuussuunnitelma tulee käydä työntekijöiden kanssa yhdessä läpi vuosittain. Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnitelma on hyväksytty vuosille (KH ). Lapin pelastuslaitos järjesti kaksi koulutustilaisuutta kaupungin kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunnalle palo- ja tapaturmavaaroista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Oppilaitosten turvallisuuden edistämiseksi perustettiin kouluturvallisuustyöryhmä. 11

16 2.7 OMISTAJAOHJAUKSEN JA -POLITIIKAN TOTEUTUMINEN Merkittävien tytäryhtiöiden tulokset olivat kaikki positiivisia tavoitteen mukaisesti. Yhtiöt saavuttivat valtuuston asettamat tavoitteet ja suorittivat valtuuston päättämät yhtiökohtaiset tuloutukset tavoitteen mukaisesti. Sairaanhoitopiirikuntayhtymän kuntalaskutus ylitti kaupungin arvioidun määrärahan, johtuen kasvaneesta palvelutarpeesta ja hintojen noususta. Määrärahaylitystä pienensi sairaanhoitopiirin suorittama ylijäämän palautus kunnille. Rovaniemen koulutuskuntayhtymään ei tarvinnut sijoittaa kuntarahoitusta oppilaskohtaisen hinnan sisältämää kuntaosuutta enempää. Molemmat kuntayhtymät tekivät positiivisen tuloksen. Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä valtuusto teki päätöksen ja asetti liiketoimintakauppaa koskevat reunaehdot ja tavoitteet. valmisteli liiketoimintakaupan ja hyväksyi omalta osaltaan kauppakirjan maaliskuussa Uusi vesiyhtiö Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n tytäryhtiönä Neve-konserni kokonaisuudessaan saavutti yhtiöittämiselle asetetut tavoitteet. 12

17 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS VÄESTÖKEHITYS Vuosien aikana keskimääräinen väestönkasvu on ollut noin 330 asukasta vuodessa. Tilastokeskuksen uusi väestöennuste julkaistiin loppuvuodesta Se on maltillisempi kuin aiempi vuoden 2012 ennuste, jonka mukaisesti Rovaniemen väestömäärä ei aivan kasvanut. Vuonna 2015 väkiluku kasvoi 284 henkilöä (ennakkotieto). Kasvua selittää syntyneiden enemmyys verrattuna kuolleisuuteen ja muuttoliikkeen nettolisäys. Syntyneiden enemmyys on jatkunut kauan. Rovaniemelle muuttotappiota aiheutuu kotimaan muuttoliikkeestä (kuntaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet). Tarkastelukaudella nettomaahanmuutto (maahanmuutto ja maastamuutto) toi Rovaniemelle uusia asukkaita. Tilinpäätöslaskelmissa on käytetty ennakkoväkilukua, joka oli Taulukko 1. Väestönmuutokset vuosina (31.12.) Elävänä syntyneet * Kuolleet * Syntyneiden enemmyys * Kuntien välinen nettomuutto * Nettomaahanmuutto * Kokonaisnettomuutto * Väkiluvun korjaus Väestö * Muutos edelliseen vuoteen * Lähde: Tilastokeskus. *Ennakkotieto Taulukko 2. Väestö suuralueittain vuosina % 2014 % Rovaniemen keskus ,7 86,2 Sodankyläntien suuralue ,2 1,1 Ounasjoen suuralue ,8 3,6 Alakemijoen suuralue ,9 4,7 Ranuantien suuralue ,0 1,0 Yläkemijoen suuralue ,5 2,3 Tuntematon ,9 1,1 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Väestön keskittymiskehitys jatkuu Rovaniemen alueella. Väestöstä lähes 90 prosenttia asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien väestömäärän pienentymisenä. Vuoden 2015 alueittaisia väestötietoja ei ole vielä julkaistu. 13

18 Taulukko 3. Väestönosuudet ikäluokittain suuralueilla vuosina 2013 ja Rovaniemi 16,9 % 66,5 % 16,6 % 16,9 % 65,9 % 17,2 % Suuralue Rovaniemen keskus 17,1 % 67,1 % 15,7 % 17,2 % 66,7 % 16,1 % Sodankyläntien suuralue 9,5 % 61,6 % 28,9 % 9,5 % 59,8 % 30,7 % Ounasjoen suuralue 14,4 % 58,3 % 27,3 % 14,1 % 57,6 % 28,3 % Alakemijoen suuralue 18,9 % 62,4 % 18,7 % 18,8 % 61,4 % 19,8 % Ranuantien suuralue 17,5 % 65,4 % 17,2 % 17,8 % 63,5 % 18,6 % Yläkemijoen suuralue 12,6 % 59,9 % 27,5 % 12,6 % 59,4 % 28,0 % Taulukko 4. Väestö aluelautakuntakunta-alueittain ja ikäluokittain vuonna yht yht. Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Alakemijoki Olkkajärvi Sodankyläntien suunta Kivitaipale Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Ranuantien suunta Perttaus (sisältää Saari-Kämän ja Haukitaipaleen) Tolonen Meltaus Pajulampi Marrasjärvi Pirttikoski Patokoski Autti Yläounasjoki Juotasniemi Pekkala Marraskoski Vanttauskoski Tapionkylä Vanttausjärvi Sinettä Viirinkylä Mäntyjärvi Tennilä Sonka Yläkemijoki Lehtojärvi Väestö aluelautakunta-alueilla yhteensä Alaounasjoki Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntajako poikkeaa suuraluejaosta siten, että Ounasjoen suuralueella on kaksi aluelautakuntaa Ylä- ja Alaounasjoki. Oikaraisen tilastoalue ei kuulu Yläkemijoen aluelautakuntaan, vaikka se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 14

19 Taulukko 5. Väestön ikärakenne Osuus Osuus , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 85-1, ,0 Yht , , ja 65-32, ,1 Lähde: Tilastokeskus. Vuonna 2014 Rovaniemen väestömäärä oli henkilöä. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevinakin vuosina. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 20 % koko väestöstä. Vuoden 2015 ikäluokittaisia väestötietoja ei ole vielä julkaistu. Vuoden 2015 ennakkoväkiluku oli asukasta ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Rovaniemen kehitys on ollut pidemmällä aikavälillä positiivinen. Tätä osoittavat monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset). Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 6. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemellä vuosina kpl % kpl % kpl % kpl % Valtio , , , ,8 Kunta , , , ,2 Valtioenemmistöinen Oy 998 4, , , ,2 Yksityinen sektori , , , ,3 Tuntematon 8 0,0 4 0,0 5 0,0 7 0,0 Yrittäjät , , , ,5 Työpaikat eli alueella työssäkäyvät yhteensä Lähde: Tilastokeskus Työpaikkojen kokonaismäärä pieneni vuonna Työpaikkarakenne muuttui hieman. 15

20 Taulukko 7. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % 627 2,5 % 601 2,4 % 606 2,4 % B Kaivostoiminta ja louhinta 67 0,3 % 71 0,3 % 43 0,2 % C Teollisuus ,2 % ,4 % ,4 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 380 1,5 % 373 1,5 % 346 1,4 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön 103 0,4 % 103 0,4 % 97 0,4 % puhtaanapito F Rakentaminen ,9 % ,2 % ,2 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,9 % ,1 % ,1 % H Kuljetus ja varastointi ,8 % ,1 % ,9 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,1 % ,4 % ,2 % J Informaatio ja viestintä 794 3,1 % 682 2,7 % 630 2,5 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 321 1,3 % 316 1,3 % 295 1,2 % L Kiinteistöalan toiminta 272 1,1 % 246 1,0 % 262 1,0 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,8 % ,8 % ,1 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,6 % ,4 % ,4 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,5 % ,8 % ,1 % P Koulutus ,2 % ,1 % ,7 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,2 % ,7 % ,9 % R Taiteet, viihde ja virkistys 476 1,9 % 445 1,8 % 491 2,0 % S Muu palvelutoiminta 652 2,6 % 628 2,5 % 630 2,5 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi 2 0,0 % 2 0,0 % 61 0,2 % omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % X Toimiala tuntematon 307 1,2 % 314 1,2 % 294 1,2 % Kaikki toimialat yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: vuonna 2013 työpaikoista 82,9 % (20 783) sijoittui palvelualalle (toimialat G-U). Teollisuuden osuus oli 13,5 % (3 397). Teollisuus sisältää toimialat B-F. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,4 % (606). Palvelualan työpaikkojen osuus kasvoi edellisestä vuodesta, vaikka määrä pienenikin. Yhdistyneen Rovaniemen yhtenä tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan luotua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoittumiskohteita. Vuoden 2005 lopussa yrityksiä oli Vuoden 2010 lopussa yrityksiä oli ja vuonna 2014 yhteensä Pitkällä aikajaksolla tavoite on toteutunut hyvin. Kasvua verrattuna vuoteen 2013 tapahtui noin 0,5 prosenttiyksikköä. 16

21 Taulukko 8. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste sekä työvoiman ulkopuolella olevat ikäluokittain vuonna 2013 Ero ed. vuoteen Koko Työllisyysaste (prosenttiyksikköä) Työvoiman Osuus väestö Työlliset Työttömät (työlliset/väestö) ulkopuolella ikäluokasta ,0 % ,0 % ,1-0, ,7 % ,2-1, ,7 % ,0 0, ,5 % ,3-1, ,0 % ,2-0, ,5 % ,9-1, ,0 % ,6-1, ,1 % ,0-0, ,3 % ,1 0, ,1 % ,6 1, ,4 % ,7 0, ,3 % ,0 0, ,0 % ,0 % yht ,6 %* -0,4* ,2 % Lähde: Tilastokeskus. *Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden työllisten suhteesta saman ikäiseen väestöön, mikä on virallinen työllisyysasteen määritelmä. Vuonna 2013 iältään vuotiaita työllisiä oli Rovaniemellä ja työllisyysaste kyseisestä ikäluokasta laskettuna oli 61,6 prosenttia. Työllisyysaste laski 0,4 prosenttiyksikköä vuodesta Vuonna 2013 iältään vuotiaita työllisiä oli 190 vähemmän kuin vuonna Vuoden 2014 ikäluokittaisia tietoja ei ole vielä käytettävissä vuotiaista laskettu työllisyysaste vuonna 2014 (ennakkotieto) oli Rovaniemellä 65,5. Työllisyysaste kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä vuodesta Vuonna 2012 työllisyysaste oli 65,3 %. Oheinen kartta havainnollistaa työllisyysasteiden eroja kunnittain. Kartta 1. Työllisyysaste koko maassa, ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, AlueOnline. 17

22 Taulukko 9. Rovaniemen työttömyys vuosina Työttömiä kuukaudessa (ka.) Työttömyysaste (ka.) (työttömien osuus työvoimasta) 13,2 12,3 13,0 14,7 15,3 15,5 Nuorisotyöttömät (ka.) (alle 25-vuotiaat työttömät) Pitkäaikaistyöttömät (ka.) (yli vuoden työttömänä olleet) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedot vuoden keskiarvoja. Vuoden 2014 työttömyysasteen keskiarvo oli 15,5 prosenttia, joka on 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna Joulukuussa 2015 työttömyysaste nousi jälleen 16,5 prosenttiin, joka on kuitenkin 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2014 joulukuussa. Nuorisotyöttömiä oli vuonna 2015 keskimäärin 712 eli kahdeksan nuorta vähemmän kuin vuonna Joulukuussa 2015 työttömiä nuoria oli myös 712; vuoden 2014 joulukuussa määrä oli lähes sama. Nuorisotyöttömyys ei ole viime vuosina juuri kasvanut, mutta vuotiaiden työttömyys on jonkin verran lisääntynyt vuotiaat vastavalmistuneet kuuluvat nuorisotakuun piiriin. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi lähes ennallaan vuonna 2015; koko vuoden pitkäaikaistyöttömien keskiarvo oli henkilöä eli kahdeksan henkilöä vähemmän kuin vuonna Joulukuussa 2015 pitkäaikaistyöttömiä oli eli 35 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Huom. Tilastokeskuksen työllisyysluvut poikkeavat hieman Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, johtuen tilastointitapaeroista Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 Maaliskuu 2010 Huhtikuu 2010 Toukokuu 2010 Kesäkuu 2010 Heinäkuu 2010 Elokuu 2010 Syyskuu 2010 Lokakuu 2010 Marraskuu 2010 Joulukuu 2011 Tammikuu 2011 Helmikuu 2011 Maaliskuu 2011 Huhtikuu 2011 Toukokuu 2011 Kesäkuu 2011 Heinäkuu 2011 Elokuu 2011 Syyskuu 2011 Lokakuu 2011 Marraskuu 2011 Joulukuu 2012 Tammikuu 2012 Helmikuu 2012 Maaliskuu 2012 Huhtikuu 2012 Toukokuu 2012 Kesäkuu 2012 Heinäkuu 2012 Elokuu 2012 Syyskuu 2012 Lokakuu 2012 Marraskuu 2012 Joulukuu 2013 Tammikuu 2013 Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 Huhtikuu 2013 Toukokuu 2013 Kesäkuu 2013 Heinäkuu 2013 Elokuu 2013 Syyskuu 2013 Lokakuu 2013 Marraskuu 2013 Joulukuu 2014 Tammikuu 2014 Helmikuu 2014 Maaliskuu 2014 Huhtikuu 2014 Toukokuu 2014 Kesäkuu 2014 Heinäkuu 2014 Elokuu 2014 Syyskuu 2014 Lokakuu 2014 Marraskuu 2014 Joulukuu 2015 Tammikuu 2015 Helmikuu 2015 Maaliskuu 2015 Huhtikuu 2015 Toukokuu 2015 Kesäkuu 2015 Heinäkuu 2015 Elokuu 2015 Syyskuu 2015 Lokakuu 2015 Marraskuu 2015 Joulukuu Alle 25-v. työttömät Lin. (Alle 25-v. työttömät) Pitkäaikaistyöttömät Lin. (Pitkäaikaistyöttömät) Kuvio 4. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys. Kuvio sisältää tiedot ajalta tammikuu joulukuu Kuvioon on piirretty myös lineaariset kehityksen suuntaviivat. Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö 18

23 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kuntia suositellaan laatimaan osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Rovaniemen kaupungin vuoden 2015 ympäristöraportti saatetaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä maaliskuussa Ympäristöraportti annetaan tämän jälkeen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt, että Rovaniemi kehittyy arktiseksi kiertotalouden kärkiosaajaksi. Samalla kaupunki kehittyy resurssiviisaaksi kaupungiksi. Rovaniemen kaupunki on vuonna 2015 hakenut SITRAN:n resurssiviisaiden kaupunkien verkostoon (FISU- Finnish Sustainable Communities). Hakukierros uusittiin tammikuussa Ympäristö- ja ilmastoasia voidaan jatkossa koota kiertotalousteeman alle ja kaupungin tavoitteena on sisällyttää erilliset ympäristö- ja ilmastoraportit kiertotalouden raporttiin. Vuoden 2015 aikana ympäristövaikutukset on huomioitu muun muassa seuraavasti: Ilmasto-ohjelma hyväksyi Rovaniemen kaupungin ensimmäisen ilmasto-ohjelman vuosille marraskuussa Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla Rovaniemi omalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan ilmastomuutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Toimintavuonna aloitettiin Rovaniemen kaupungin ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n yhteishanke, jossa toteutetaan vuoden kestävä yhtäjaksoinen ilman laadun mittaaminen kahdessa paikassa. Mittauspisteet sijaitsevat kaupungin keskustassa Ruokasenkadulla ja toinen pientaloalueella Korkalovaarassa, liikennepuistossa Konkelontiellä. Mittaus paikat valittiin siten, että toinen paikoista on tyypillinen keskustan mittauspiste, jossa näkyy muun muassa liikenteen päästöt ja hiekoitushiekan pöly. toinen asema sijaitsee Suosiolan voimalaitoksen vaikutusalueella. Mittaukset sisältävät hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset, rikkidioksidin ja typen oksidit. Tuloksia voi seurata reaaliajassa mm. kaupungin internetsivuilta ja ne palvelevat myös matkailua. Noin kolmas osa kaupungin katuvaloista on jo vaihdettu energiaa säästäviin led- valoihin. Suosiolan voimalaitoksen uusi savukaasulauhdutin vähentää päästöjä ja ottaa savukaasuista lämpöä talteen. Tämä on nostanut kiinteän polttoaineen kapasiteettia ja vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä polttoaineen kulutusta. Investoinnin myötä mm. CO2 päästöt ovat merkittävästi laskeneet. Tulvat Kemijoen tulvaryhmä hyväksyi hallintasuunnitelman Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman lukuun ottamatta suunnitelman jakso ja 8.2, 9.3, 10.2 ja 11.1 niiltä osin, kuin tulvariskien hallinnan tavoitetasoksi on asetettu keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuva tulva ja toimenpiteenä tämän tavoitetason saavuttamiseksi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Sanotulta osin ministeriö päättää suunnitelmasta sen jälkeen, kun Kemihaaran altaan aluevarauksen sallittavuus Natura-alueen Kemihaaran suot (F ) suojelun kannalta on ratkaistu vireillä olevan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä luonnonsuojelulain (1096/1996) 66 :n mukaisesti. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoidaan, mikäli luvan haltija laiminlyö ympäristönhoidon esimerkiksi jättämällä maisemointityöt tekemättä. Ympäristönvalvonnan hallussa oli toimintavuoden lopussa vakuuksia yhteensä Kaavoitus ja rakentaminen Kaupungin valtuuston vuonna 2015 hyväksymät kaavat: 3 yleiskaavaa, 9 asemakaavaa ja 1 rantaasemakaava. Teknisen lautakunnan vuonna 2015 hyväksymät kaavat: 4 asemakaavaa. Lainvoimaiseksi kuulutetut kaavat vuonna 2015: 17 asemakaavaa, 4 yleiskaavaa ja 1 ranta-asemakaava. Yksi asemakaava on osittain kuulutettu lainvoimaiseksi. Vuonna 2015 vireille laitettiin 24 asemakaavaa ja 1 osayleiskaava. Vuoden 2015 aikana hyväksytyistä kaavoista yhdestä asemakaavasta on tehty valitus. Rovaniemen kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti hyväksyttiin kaupungin valtuustossa Ympäristöraportin päivitys 2015 käsitellään tilinpäätöksen 2015 hyväksymisen yhteydessä. 19

24 Liikenne Liikennejärjestelmätyö on jatkunut Rovaniemen paikallisliikenteen linjastosuunnittelulla ja suunnitelma valmistuu kevään 2016 aikana. Työ jatkuu kilpailuttamisstrategian laatimisella ja tarjouskilpailulla ja liikenne käynnistyy Järjestelmätyöhön liittyen on vuoden 2015 aikana laadittu myös Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa sekä Rovaniemen tie- ja katuverkkosuunnitelmaa. Nämä suunnitelmat valmistuvat myös v.2016 aikana. Energiansäästö Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos on mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS), jossa tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla Kaupungin energiansäästötavoite on kiinteä 8,479 GWh. Tilaliikelaitos on tehnyt energiatehokkuustoimenpiteitä kahdeksassa (8) kohteessa vuosina Näiden lähtökohtana on ollut sisäilmaolosuhteiden paraneminen ja energiansäästö. Edellisten lisäksi vuosina on kuusi (6) lämpökeskusta korvattu uusiutuvalla energialla lämpöyrittäjyysperiaatteella, joissa aiemmin lämmitys on ollut kevytpolttoöljyllä. Jätevedet ja viemäröinti Napapiirin Energia ja Vesi Oy pyrkii lähitulevaisuudessa parantamaan jätevesien hallintaa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteen jälkikäsittelyä sekä nostamaan viemäröinnin kunnon tasoa vähentääkseen jätevesistä ja lietteistä aiheutuvaa ympäristökuormaa. Tavoitteena on pienten jätevedenpuhdistamoiden vähentäminen siirto/yhdyslinjoja rakentamalla sekä jäljelle jäävien jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tehostaminen ympäristölupaehtojen mukaisesti. Kesällä 2015 on käynnistetty kartoitusohjelma, jonka tarkoituksena on selvittää kaikkien jätevesipumppaamoiden kunto ja toimintataso sekä saneeraustarve seuraavan 5-vuotiskauden aikana ( ). Lisäksi omavalvontaisille jätevedenpuhdistamoille (pienpuhdistamot) tehdään kuntokartoitus, jonka yhteydessä selvitetään myös tarvittavat toimenpiteet puhdistustulosten parantamiseksi. Nykyisen lietteenkäsittelyn, kompostointilaitoksen, korvaamista selvitetään yhteistyössä Napapiirin Residuumin kanssa biokaasulaitos- ja lietteen poltto-hankkeissa. Kompostointilaitoksen toiminnan parantamiseksi ja hajupäästöjen vähentämiseksi käynnistetään tammikuussa 2016 hajupaneeli. Biohajoavan jätteen (liete, biojäte) ja jätevesien ympäristökuormitusta selvitetään haitta-aineselvityksellä, joka jatkuu vuoden 2016 aikana. Huleveden ja jäteveden toiminta-aluekartat on päivitetty 2015 vuoden lopussa. Koko verkoston yleissuunnitelmaa ei ole tehty mutta Pöykkölän ja Vennivaaraan alueelle on tehty yleissuunnittelua