1 (14) Asianumero 2878/10.02.03/2015 Aluenumero 150712 Lippajärvi Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia 62011 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä marraskuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6999. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lippajärvellä Kolkekannaksentien, Lippajärventien ja Träskändan puistotien risteyksessä osoitteessa Kolkekannaksentie 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 27.4.2016. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 050 5532886 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi
2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Yleiskaava... 4 2.1.2 Asemakaava... 5 2.1.3 Rakennusjärjestys... 5 2.1.4 Tonttijako... 5 2.1.5 Pohjakartta... 5 2.2 Selvitys alueesta... 5 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.2.2 Maanomistus... 5 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 8 2.2.5 Suojelukohteet... 8 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 8 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 8 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 8 3.2 Osallisten tavoitteet... 9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 9 4.2 Mitoitus... 9 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 9 4.3.1 Maankäyttö... 9 4.3.2 Liikenne... 11 4.3.3 Palvelut... 11 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 11 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 11 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 11 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 11 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 11 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 11 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 11 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 12 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 12 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Rakentamisaikataulu... 12 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 13 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 13 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 13 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 13 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, 21.11.2016 Liite 2 Meluselvitys (Promethor Oy, 26.8.2016) Liite 3 Maaperä- ja rakennettavuuskartta 1:1000 Liite 4 Liikenteen tavoiteverkko 1:10 000
3 (14) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen, lähialueen kehitysnäkymät (kartta) sekä Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Oy:n laatimat suunnitelmakuvat.
4 (14) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaavamuutosalueella (tontti 62011/1) sijaitsee nykyisin yhdeksän puurakenteista, kaksikerroksista kerrostaloa (luhtitaloa) sekä kaksi talousrakennusta. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1976 ja talousrakennukset vuonna 1998. Kaavamuutoksen hakijan mukaan rakennukset ovat huonokuntoisia. Rakennusoikeutta on käyttämättä 651 k-m 2. Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentieltä. Alue on liitetty kunnallistekniikkaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 21 000 m 2 (2,1 ha). Alueen käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeutta osoitetaan noin 16 000 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e=0.76. Rakennusoikeus on jaettu rakennusaloittain. Kolkekannaksentien ja Lippajärventien puoleisilla rakennusaloilla kerrosluku on viisi, muutoin neljä. Alueen itäja eteläosaan sijoitetaan pysäköimispaikka, joka on osittain kahdessa tasossa. Kaavamuutoksen hakijana on alueen maanomistaja Espoon Asunnot Oy. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 5.6.2015. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 18.4.2016 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Kuva: Ote voimassaolevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.
5 (14) 2.1.2 Asemakaava Alueella on voimassa Lippajärvi niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman 22.4.1975. Tontti 62011/1 on siinä osoitettu asuntokerrostalojen sekä rivitalojen korttelialueeksi (ARK 1 ). Rakennusoikeuden määrä on 7500 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e=0.36. Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saadaan enintään 200 k-m 2 käyttää myymälätilaksi. Kerrosluku on kaksi (II). Autotalli- ja taloustilat saadaan sijoittaa myös siipi- tai erilliseen, enintään yksikerroksiseen rakennukseen. Asuntoa kohden on rakennettava vähintään yksi autopaikka sekä lisäksi yksi autopaikka pinta-alaltaan 80 m2 tai sitä suurempaa asuntoa kohden. Asuntoa kohden on lisäksi rakennettava vähintään 10 m 2 lasten yhteistä leikkitilaa laitteineen. Kaavassa on määritelty sekä rakennusalan rajat, että ohjeelliset rakennusalat. Lisäksi kaavaan on merkitty pysäköimispaikka sekä viemäriä varten varattu alue. Kulku tontille tapahtuu Kolkekannaksentieltä tontin koilliskulmasta. Muutoin Kolkekannaksentiellä on ajoneuvoliittymäkielto. 2.1.3 Rakennusjärjestys 2.1.4 Tonttijako 2.1.5 Pohjakartta Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Asemakaava-alueelle on laadittu sitova tonttijako, joka on hyväksytty 24.6.1975. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus Alue sijaitsee Lippajärvellä Kolkekannaksentien ja Lippajärventien risteyksessä. Suunnittelualueella on nykyisin yhdeksän puurakenteista, kaksikerroksista kerrostaloa (luhtitaloa) sekä kaksi talousrakennusta. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1976 ja talousrakennukset vuonna 1998. Rakennukset ovat huonokuntoisia ja ne halutaan purkaa. Kaavamuutosalueen omistaa Espoon Asunnot Oy. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Lippajärven kaupunginosa on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta. Kolkekannaksentien varressa sekä Lippajärventien eteläpäässä on kerrostalokortteleita joiden kerrosluvut vaihtelevat kahden ja neljän kerroksen välillä (kuva seuraavalla sivulla). Kaavamuutosalueen eteläpuolella on rivitaloja ja itäpuolella sijaitsevalla mäellä hahmoltaan kolmekerroksisia kerrostaloja. Pohjoispuolella Kolkekannaksentien takana sijaitsee mm. Auroran kappeli, yleiseen pysäköintiin varattu alue sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jossa on tällä hetkellä Caruna Espoo Oy:n sähkönjakelulaitteita. Kaavamuutosalueen länsipuolella sijaitsee Träskändanpuisto, joka on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) sekä luonnonsuojelualueeksi.
6 (14) Kuva: lähialueen kerrostalot. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella sijaitsee Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntoja (122 kpl), joissa asukkaita on noin 240. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu länsipuolella Lippajärventiehen (alueellinen kokoojakatu) ja pohjoispuolella Kolkekannaksentiehen (pääkatu). Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentieltä tontin koilliskulmasta. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsevasta kiertoliittymästä Lippajärventie yhtyy eteläosassaan pääkatutasoiselle Turuntielle. Kolkekannaksentie kulkee itään Lähderantaan jossa se vaihtuu Pitkäjärventieksi. Kiertoliittymästä länteen kulkee Träskändan puistotie, joka muuttuu Auroranportiksi ja päättyy kehätietasoiselle Kehä III:lle. Kuva: Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) suunnittelualueen ympäristössä.
7 (14) Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueelta etelään, Lippajärventien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie. Itään päin (Kolkekannaksentiellä) jalankulku- ja pyöräilytie kulkee kadun eteläpuolella kun taas länsipuolella Träskändan puistotien varressa se on pohjoispuolella. Välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella kulkee itä-länsi suunnassa Temppelipellonpolku niminen jalankulku- ja pyöräilytie. Alueelta on myös hyvät yhteydet kadun toisella puolella sijaitsevaa Träskändan luonnonsuojelualueeseen ja sen reitistöön. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ajoyhteys suunnittelualueelle on Kolkekankaantieltä. Pysäköinti on järjestetty tontin itäosaan yhdelle isolle pysäköintialueelle. Rakennusten lomitse kulkee huoltokäytäviä. Julkinen liikenne Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on neljä linja-autopysäkkiä. Pysäkkipari Lippajärventiellä, sekä yksi itään Kolkekannaksentiellä ja lähteen Träskändan puistotiellä. Pysäkkejä liikennöivät seuraavat linjat: Heiniemenpolku (E1535) 215A (Leppävaara Högnäs) 219 (Leppävaara- Järvenperä) 231N (Elielinaukio Järvenperä) 235N (Elielinaukio Kuurinniitty) 236(V) (Leppävaara Serena) 239(T) (Leppävaara Kalajärvi) 321(N)(Elielinaukio Niipperi) 565 (Vantaankoski Espoon keskus) Tammihaantie (E1541) 109N (Kamppi Jorvi) 227(N/V) (Leppävaara Espoon keskus) 533 (Vanhakartano Matinkylä) 565 (Vantaankoski Espoon keskus) Heiniemenpolku (E1537) 109N (Kamppi Jorvi) 215A (Leppävaara Högnäs) 219 (Leppävaara- Järvenperä) 227(N/V) (Leppävaara Espoon keskus) 231N (Elielinaukio Järvenperä) 235N (Elielinaukio Kuurinniitty) 236(V/K) (Leppävaara Serena) 239(T) (Leppävaara Kalajärvi) 321(N)(Elielinaukio Niipperi) 533 (Vanhakartano Matinkylä) 565 (Vantaankoski Espoon keskus) Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Lähderannassa noin 1,3 km päässä kaavamuutosalueesta. 200 m päässä sijaitsee vuonna 2016 käyttöön otettu Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola. Alueella on myös muita päiväkoteja. Jorvin sairaalaan on matkaa noin 2,5 km.
8 (14) Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Kaavaan on merkitty maanalaisia johtoja varten varattu alueen osa, jolla kulkee nykyisin kaupungin sadevesiviemäri. Tontin pohjois- ja itärajan tuntumassa on Caruna Espoo Oy:n sähkönjakeluverkkoa 20 kv ja 0,4 kv maakaapeleina. Tontilla sijaitsee myös muita kaapeleita sekä kaukolämpö ja vesijohto. Jätevesiviemäri sijaitsee tontin eteläpuolella Temppelipellonpolun alla. Lähin paloposti sijaitsee tontin pohjoisrajan tuntumassa Kolkekannaksentien katualueella, jossa sijaitsee myös alueen päävesijohto. Kuva: ote johtokartasta Espoon kaupunki. 2.2.4 Luonnonolosuhteet 2.2.5 Suojelukohteet Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi savea. Alue on rakennettavuudeltaan luokiteltu vaikeasti rakennettavaksi syväksi pehmeiköksi. (Liite 3.) Topografialtaan alue on loivaa rinnettä. Maanpinnan korkeusasema on tontin pohjoisrajalla noin + 28.0 ja alueen etelärajalla noin + 22.9. Korkeuseroa 110 metrin matkalla tulee noin 5 metriä. Lippajärventien länsipuolella sijaitsee 1800-luvun kartanokulttuuria edustava Träskändanpuisto, joka on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Kartanopuiston alueella on kulttuurihistoriallisten arvojen lisäksi monimuotoinen luonto, joten alue on määritelty myös luonnonsuojelualueeksi. Träskändanpuiston ja kaavamuutosalueen välissä on Tempelplan-niminen puistoalue, jonka erottaa kartanopuistosta Lippajärventie. Kaava-alue rajautuu pohjois- ja länsisivuiltaan myös maakunnallisesti arvokkaaseen Espoonjokilaakseon maisema-alueeseen, mutta ei sisälly itse maisema-alueeseen. Kaava-alueen pohjoispuolella, Kolkekannaksentien varrella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös: Järvenperän (Kärrans) vanha kylätontti. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on Kolkekannaksentien ja Lippajärventien aiheuttama liikennemelu. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksella tavoitellaan tontin kokonaisvaltaista uudistamista sekä alueen asuntokannan ja sen hallintamuotojen monipuolistamista.
9 (14) 3.2 Osallisten tavoitteet Kaupunginhallitus hyväksyi 2.5.2016 valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen (MAL) 2015-2019. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 Espoon asunto-ohjelman 2014-2016. Asemakaavan muutos tukee edellä mainitussa sopimuksessa ja ohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja edistää näihin tavoitteisiin pääsyä. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on kaksinkertaistaa alueen rakennusoikeus sekä mahdollistaa alueelle nykyisen 122 asunnon sijaan noin 250 asuntoa. Asunnoista puolet tulisi olemaan Espoon Asuntojen vuokra-asuntoja ja puolet todennäköisesti TA-Asunnot Oy:n asumisoikeusasuntoja. Asuntojen keskipinta-alaksi on suunniteltu noin 50 k-m 2. Uudisrakentamisella korvataan nykyiset huonokuntoiset rakennukset ja pyritään kohentamaan Kolkekannaksentien ja Träskändan puistotien risteysalueen kaupunkikuvaa ja luomaan hyvää asuinympäristöä. Maamerkinomainen kaareva rakennus tontin länsipäässä muodostaa päätteen Träskändän puistotielle ja toimii vastaparina Auroran kappelille. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli kaksi mielipidettä; toinen paikalliselta asukasyhdistykseltä ja toinen 54:ltä allekirjoittaneelta osalliselta. Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja vahvistetaan Kolkekannaksentien asemaa pääkatuna sallimalla sen varteen tehokkaampaa maankäyttöä. Rakennusten kerroslukua määriteltäessä on pidetty tärkeänä, etteivät rakennukset nouse merkittävästi alueen itäpuolella sijaitsevia kerrostaloja korkeammalle vaan uudisrakentaminen sovitetaan naapurirakennusten korkeusmaailmaan. Kaavamuutos mahdollistaa alueen rakennuskannan kokonaisvaltaisen uudistamisen. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 21110 m 2. Kokonaiskerrosala on 16000 k-m 2., mikä vastaa tehokkuutta e=0.76. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 8500 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Kortteli 62011 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeus on määritelty kerrosneliömetrein kullekin rakennusalalle. Läntisimmälle rakennusalalle sallitusta kerrosalasta voidaan 5 % käyttää myymälä-, liike- tai toimistotiloja varten. Tilat tulee sijoittaa maantasokerrokseen. Tälle rakennusalalle on kaavaan merkitty rakennukseen jätettävä kulkuaukko. Kolkekannaksentien ja Lippajärventien puoleisille rakennusaloille kerrosluvuksi on määritelty viisi (V) ja muille rakennusaloille neljä (IV). Erillinen talous-/varastorakennus tulee rakentaa yksikerroksisena. Itä- ja eteläpuoleisten rakennusalojen väliin on merkitty ohjeelliset rakennuksia yhdistävien rakenteiden rakennusalat. Yhdistäviä rakenteita voivat olla parvekkeet, katokset tai ulokkeet. Niiden alle tulee jättää vapaata tilaa siten, ettei nii-
10 (14) den sijoittelulla aiheuteta haittaa jalankululle ja pyöräilylle eikä pelastus- ja huoltotoimille. Varsinaista lisärakennusoikeutta kaavassa ei ole. Rakennusoikeuden lisäksi saa kuitenkin rakentaa ilmastointikonehuoneita ja taloteknisiä tiloja sekä porrashuoneiden yli 20 m 2 ylittävän osan kussakin asuinkerroksessa, edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja on luonnonvaloinen. Myös pyöräja jätekatokset saadaan rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi ja ne voidaan sijoittaa rakennusalojen ulkopuolelle sekä pysäköintiin varatulle alueelle. Pysäköinti on sijoitettu kaavamuutosalueen itä- ja eteläosaan. Tämän alueen pohjoisosa on merkitty kaksikerroksiseksi autojen säilytyspaikaksi, jolle saa rakentaa kaksi pysäköintitasoa. Muilta osin pysäköinti on maantasossa ja sitä tulee jäsennellä puin ja pensain. Tonttiliittymää lukuun ottamatta Kolkekannaksentie on merkitty ajoneuvoliittymäkiellolla. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap asuntokerrosalan 85 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto. Jos tontilla on kaupungin vuokra-asuntoja (Espoon asunnot), voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %:lla. 1 ap myymälä- ja liiketilojen 60 k-m² kohti 1 ap toimistotilojen 50 k-m² kohti Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. 1 pp myymälä- ja liiketilojen 50 k-m² kohti. Puolet paikoista on toteutettava katetussa tilassa. 1 pp toimistotilojen 80 k-m² kohti. Puolet paikoista on toteutettava lukittuina, katoksellisina ja mielellään lämpimiin tiloihin. Alueelle on laadittu meluselvitys, jonka perusteella kaavaan on laadittu melumääräykset: rakennusten parvekkeet tulee lasittaa ja leikki- ja oleskelupihaalueet suojata rakentein tai sijoittaa siten, etteivät melun ohjearvot ylity. Kaavassa on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa sekä ohjeelliset rakennusalat leikkipaikoille, muuntamolle sekä hulevesien käsittelylle. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,5 m 3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Hulevesiä saa hallitusti ohjata virkistysalueille. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon myös tulvariski; ylin tulvakorko alueella on + 21,0, jonka alle rakennettaessa vesi voi vaurioittaa rakenteita. Ylimmän tulvakoron alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita ilman asianmukaista vesieristystä. Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Piha-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa aidata toista asuintonttia vastaan. Asuntokohtaiset pihat saa aidata rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, oleskeluun tai pysäköintiin, on istutettava tai pidettävä luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa. Korttelialueella olevat isot ja hyväkuntoiset puut tulee pyrkiä säilyttämään. Alueella on paljon maanalaisia johtoja ja kaapeleita. Näitä varten kaavaan on sijoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa sekä laadittu kaavamää-
11 (14) räys johtojen sijainnin tutkimisesta, mahdollisesta siirrosta ja sen seurauksista (kts. kohta 4.3.4). 4.3.2 Liikenne Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentien kautta olemassa olevasta liittymästä. Pysäköinti on järjestetty omalla tontilla osittain kahdessa tasossa. 4.3.3 Palvelut 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö 4.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen ympäristössä on noin 200 metrin säteellä kolme yleiseen pysäköintiin varattua aluetta. Kolkekannaksentien toisella puolella Auroran kappelin itäpuolella, jonne kulku tapahtuu Heiniemenpolkua pitkin. Toinen yleinen pysäköinti sijaitsee Vilniementien päässä, suunnittelualueen itäpuolella ja kolmas Tammihaantien varressa, Lippajärven päiväkodin vieressä suunnittelualueen kaakkoispuolella. Tontille tullaan osoittamaan muutaman paikan verran vieras- ja/tai yleistä pysäköintiä. Huojennuksia autopaikoista voi saada Espoon kaupungin oman vuokratuotannon (Espoon asunnot) osalta kaavamääräyksen mukaisesti 20 %. Kaavamuutoksella mahdollistetaan noin 200 k-m 2 kokoisen myymälä-, liike- tai toimistotilan rakentaminen korttelin läntisimmälle rakennusalalle. Alueella on valmis kunnallistekniikka. Kaavaan on merkitty ohjeellinen rakennusala muuntamolle sekä maanalaisia johtoja varten varattu alueen osa, jolla kulkee nykyisin kaupungin sadevesiviemäri. Tontin pohjois- ja itärajan tuntumassa on Caruna Espoo Oy:n sähkönjakeluverkkoa 20 kv ja 0,4 kv maakaapeleina. Tontilla sijaitsee myös muita kaapeleita sekä kaukolämpö ja vesijohto. Näitä varten kaavassa on määräys, joka edellyttää maanalaisten johtojen tarkan sijainnin selvittämistä ja niiden huomioimista suunnittelussa. Johtojen siirrosta on sovittava johdon omistajan kanssa. Siirron jälkeen johdolta vapautuvan alueen voi käyttää kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Jätevesiviemäri sijaitsee tontin eteläpuolella Temppelipellonpolun alla. Lähin paloposti sijaitsee pohjoisrajan tuntumassa Kolkekannaksentien katualueella. Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi savea. Osittain alue on moreenia, jonka päällä on savea ja silttiä. Alue on rakennettavuudeltaan luokiteltu vaikeasti rakennettavaksi syväksi pehmeiköksi. Maaperäkartta on selostuksen liitteenä 3. Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Piha-alueet ovat istutettuja. Kolkekannaksentien ja Lippajärventien liikenne aiheuttaa melua alueelle. Alueelle on laadittu meluselvitys (liite 2), jonka perusteella kaavaan on laadittu melumääräyksiä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella vastataan vaatimukseen tiiviimmästä kaupunkirakenteesta. Samalla luodaan identiteettiä ja kohennetaan kaupunkikuvaa Kolkekannaksentien, Lippajärventien ja Träskändan puistotien risteysalueella. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Viimeisten liikenne-ennusteiden mukaan Kolkekannaksen liikennemäärä on 9 200, Lippajärventien 6 900 ja Träskändan puistotien 12 100 ajoneuvoa vuorokaudessa (v.2035). Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa
12 (14) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan raportin mukaan tehdyllä selvityksellä hanke tuottaa 255 automatkaa (lähtevää ja saapuvaa) lisää vuorokaudessa. Kaavamuutos ei aiheuta alueen liikenneverkolle merkittävää haittaa, koska uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa katuverkon muuhun liikenteeseen. Liikennemäärän lisäys pysyy sellaisena, että ajoliittymä Kolkekannaksentieltä toimii nykyisenlaisilla ajojärjestelyillä myös tulevaisuudessa. Kortteli on nykyisin rakennettu, joten tilanne ei hulevesien osalta muutu olennaisesti (vettäläpäisemättömän pinnan määrä ei olennaisesti kasva). Asemakaavan muutos ei edellytä toimenpiteitä yleisen vesihuollon osalta; muutoksen myötä läpäisemättömän pinnan määrä alueellla kasvaa hieman, mutta toisaalta kaavassa määrätään imeyttämään ja viivyttämään hulevesiä tonteilla. Kaavamuutoksen myötä alueelle tulee mahdollisesti uusia sähköliittymiä, joita varten tarvitaan uusia kaapelointeja. Kaavamuutoksen vaikutukset luontoon jäävät vähäisiksi, sillä alue on jo nykyisellään rakennettua asuinaluetta eikä alueella ole todettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Kaavamuutoksen myötä tapahtuvalla rakentamisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia myöskään Träskändan alueen luonto- tai kulttuurihistoriallisiin arvoihin, sillä alue on nykyisellään rakennettu ja alueen erottaa kartanopuistosta Lippajärventie. Kaavamuutoksella on vaikutusta maisemaan; alue muuttuu rakennetummaksi ja näkymät lyhenevät. Toisaalta alueen kaupunkikuvallinen ilme paranee. Kaavamuutosalue sijaitsee noin kolme metriä matalammalla kuin Kolkekannaksentie ja Lippajärventie, joten rakentamisen korkeusvaikutelma on näistä suunnista tarkasteltuna yhtä kerrosta matalampi. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Suunnittelualue säilyy edelleen asuinalueena. Noin puolet alueen rakennusoikeudesta käytetään Espoon Asuntojen vuokra-asuntotuotantoon ja puolet todennäköisesti TA-Asuntojen asumisoikeusasuntoihin. Näin ollen vuokraasuntojen määrä ei kasva. Kaavamuutoksella laajennetaan alueen asuntokantaa ja sen hallintamuotoja. Kaavamuutoksen arvioidaan tuottavan noin 260 uutta asukasta. Alueen vuokra-asuntotarjonta heikkenee hetkellisesti vanhojen rakennusten purkamisen myötä ennen kuin uudet asunnot on rakennettu. Osa asunnoista on tällä hetkellä käyttökiellossa niiden huonon kunnon takia. Espoon Asunnot Oy koordinoi vuokra-asukkaiden rakentamisaikaisia asumisjärjestelyjä. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Espoon Asunnot Oy:n arvion mukaan rakennusten purkaminen ja uudisrakentaminen tullaan aloittamaan mahdollisimman pian kaavamuutoksen lainvoimaistumisen jälkeen.
13 (14) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä 27.4.2016. Sopimukset 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 2.5.-1.6.2016. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöfin kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Valmistelussa on ollut mukana maisema-arkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Kaavamuutosehdotuksen suunnittelun yhteydessä on tutkittu vaihtoehtoa, jossa kaikki asuinrakennukset ovat nelikerroksisia. Suunnittelun edetessä päädyttiin kuitenkin vaihtoehtoon, jossa Kolkekannaksentien puoleiset rakennukset ovat viisikerroksisia. Ratkaisu korostaa Kolkekannaksentien asemaa alueen pääkatuna eikä merkittävästi muuta maisemaa nelikerroksisiin rakennuksiin verrattuna. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 18.4.2016 Ksj (OAS) 2.5.-1.6.2016 Nähtävillä MRA 30 Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi lausunto, yksi kannanotto ja kaksi mielipidettä. Caruna Espoo Oy esitti muuntamopaikkavarauksen ja vaikutukset sähkönjakeluun. Tonttiyksikkö ilmoitti, että kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Mielipiteet tulivat paikalliselta asukasyhdistykseltä sekä 54:ltä allekirjoittaneelta osalliselta. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. ympäristöstä poikkeavaan rakentamiseen, liikenteen lisäykseen ja liikennejärjestelyihin, kouluverkkoon sekä rakentamisaikaisiin vaikutuksiin. 16.11.2016 Ksl (kaavaehdotus) 5.12.2016 5.1.2017 Nähtävillä MRA 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja