Olarinluoma Asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari Osa korttelia ja osa virkistysaluetta

Transkriptio

1 1 (13) Asianumero 4712/ /2017 Aluenumero Olarinluoma Asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari Osa korttelia ja osa virkistysaluetta Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 27. päivänä maaliskuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Olarinluoman työpaikka- ja teollisuusalueella osoitteessa Luomannotko 7. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Otto Mäkelä etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan muutoksen sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alueen toimintoja ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake (hyväksymisvaiheessa) Pihasuunnitelma Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

3 3 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueella toimii automyymälä ja huoltokorjaamo. Suunnittelualueeseen kuuluvan puistoalueen hallinta on luovutettu tilapäisesti lyhytaikaisella käyttösopimuksella tontin 22006/6 pysäköintialueeksi. Suunnittelualue on aidattu ja se palvelee nykyisellään kokonaisuudessaan tontin 22006/6 toimintoja. 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö ja mitoitus Alueen käyttötarkoitus muutetaan teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä (III) säilyy ennallaan. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 7555 m 2. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.60 mukaan. Kokonaiskerrosala on 4533 k-m 2. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus nousee 960 k-m Suunnittelun vaiheet Kaavamuutoksen hakijana on tontin 22006/6 maanomistaja. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa varattu työpaikka-alueeksi (TP/k). Alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Alueella sallitaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittaminen. Suunnittelualueen eteläosassa on merkintä päävoimansiirtolinjasta. Alue varataan kv sähkönsiirtolinjan rakentamiseen. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (12/2017) Espoon kaupunki.

4 4 (13) Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen Asemakaava Alueella on voimassa Olarinluoma asemakaava (lainvoimainen ). Kortteliin kuuluva suunnittelualueen osa on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T1), jolla rakennetusta kerrosalasta enintään 30 % saa käyttää liike-, toimisto- ja sosiaalitiloihin. Alueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvun e=0.6 mukaan suurimman sallitun kerrosluvun ollessa kolme (III). Rakennuksen ala saa olla korkeintaan 45 % tontin pinta-alasta. Rakentamatta jäävät tontinosat on istutettava. Korttelialueen länsireuna on osoitettu istutettavaksi. Autopaikkoja on rakennettava teollisuusalueelle vähintään yksi kahta työntekijää kohti sekä lisäksi riittävä määrä paikkoja pitkiä ajoneuvoja varten. Suunnittelualueen eteläosa on osoitettu istutettavaksi puistoalueeksi (PI). Puistoalue ja korttelialueen eteläosa on varattu voimansiirtoalueeksi. Lisäksi suunnittelualuetta halkoo koillis-lounaissuuntainen viemäriä varten varattava alue Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Suunnittelualueelle on laadittu tonttijaon muutos 22006:2, joka on hyväksytty Muut suunnitelmat ja päätökset Tontille 22006/6 on vuonna 2001 myönnetty asemakaavasta poikkeaminen siten, että rakennetusta kerrosalasta 60 % saadaan käyttää liike-, toimisto- ja sosiaalitiloihin asemakaavan salliman 30 % sijaan. Ehtona poikkeamispäätöksessä on ollut, että rakennuslupa myönnetään paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan käyttöön. Kulku tonteille 22006/6 ja 22006/5 on järjestetty yhteisestä ajoneuvoliittymästä perustuen vuonna 1994 solmittuun rasitesopimukseen, jossa molemmat sopimusosapuolet ovat sekä oikeutettuja että rasitettuja. Suunnittelualueen eteläosassa kulkevan voimansiirtolinjan vuoksi tontin 22006/6 kiinteistörekisteritiedoissa on merkintä käyttöoikeuden supistamisesta. Käyttöoikeuden supistus kohdennetaan tontille lohkomisen yhteydessä. Nykyinen puistoalue on merkitty rasitetuksi käyttöoikeudelle (Y , Finnoo-Tontunmäki 110 kv voimansiirtolinja) Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

5 5 (13) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osa Olarinluoman työpaikka- ja teollisuusaluetta, joka on eteläisen Espoon merkittävimpiä teollisuuden ja varastoinnin alueita. Suunnittelualueeseen kuuluu tontti 22006/6 sekä osa nykyistä puistoaluetta Maanomistus Tontti 22006/6 on Autokiinteistöt Laakkonen Oy:n omistuksessa. Puistoalueen osan omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelin tontti 6 on rakennettu kaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten tontiksi, jolla sijaitsee vuonna 2002 valmistunut kaksikerroksinen, hahmoltaan osittain kolmikerroksinen, automyymälä ja huoltokorjaamo. Lisäksi tontin koilliskulmassa on rengastornivarasto ja varastokatos. Tontin kaavan mukainen rakennusoikeus on 3573 k-m 2, joka on ylitetty 79 k-m 2 :llä. Suunnittelualueeseen kuuluvan puistoalueen hallinta on luovutettu tilapäisesti lyhytaikaisella käyttösopimuksella tontin 22006/6 pysäköintialueeksi. Suunnittelualue on aidattu ja se palvelee nykyisellään kokonaisuudessaan tontin 22006/6 toimintoja. Suunnittelualue rajautuu lännessä puistoalueeseen, jossa kulkee kevyen liikenteen väylä ja tämän takana Kehä II. Muissa ilmansuunnissa suunnittelualuetta ympäröivät Olarinluoman työpaikka- ja teollisuusalueen toiminnot. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee 110 kv:n voimansiirtolinja. Liikenne Ajoneuvoliikenne Tontti 22006/6 liittyy ympäröivään katuverkkoon Luomannotko-nimisen päättyvän tonttikadun kautta. Luomannotko puolestaan liittyy Olarinluoma-nimiseen alueelliseen kokoojakatuun, joka liittyy pohjoisessa Mankkaanlaaksontienimiseen pääkatuun ja etelässä Merituulentie-nimiseen pääkatuun. Nykytilanteessa liikennemäärä Olarinluomalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus tästä on noin 4%. Kulku tontille on järjestetty osittain rasitteena tontin 22006/5 kautta.

6 6 (13) Kuva: Kuva ajoneuvoliikenteen tavoiteverkosta alueella (2/2018) Espoon kaupunki. Kevytliikenne Luomannotkon eteläpuolella kulkee jalkakäytävä ja pohjoispuolella kulkee yhdistetty jalankulku- sekä pyörätie. Olarinluoman itä- ja länsipuolella kulkee yhdistetty jalkakäytävä sekä pyörätie. Suunnittelualueen länsipuolella Kehä II:n varressa kulkee etelä-pohjoissuuntainen pyöräilyn seutureitti.

7 7 (13) Kuva: Kuva pyöräilyn tavoiteverkosta alueella (2/2018) Espoon kaupunki. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ajo tontille on järjestetty rasitteena yhteisestä ajoneuvoliittymästä tontin 22006/5 kanssa. Pysäköinti on järjestetty tontilla. Osa pysäköinnistä on puistoalueen puolella. Suunnittelualueeseen kuuluvan puistoalueen hallinta on luovutettu tilapäisesti lyhytaikaisella käyttösopimuksella tontin 22006/6 pysäköintialueeksi. Autoliikkeeseen tuotavien autojen purkaminen autonkuljetusrekasta hoidetaan Olarinluoma-nimisen kadun toisella puolella sijaitsevalla aidatulla varastoalueella, josta autot kuljetetaan yhtä autoa kerrallaan kuljettavalla ajoneuvolla autoliikkeen tontille. Julkinen liikenne Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat noin metrin päässä suunnittelualueelta Olarinluoma-nimisen alueellisen kokoojakadun varressa. Pysäkeillä liikennöivät bussilinjat 118 ja 118B, jotka kulkevat Hansavalkaman ja Tapiolan välillä. Lisäksi Mankkaanlaaksontiellä liikennöi bussilinja 115, joka kulkee Vanhan-Mankkaan ja Tapiolan välillä. Nämä linjat pysähtyvät myös noin 1,2 km etäisyydellä sijaitsevan Niittykummun metroaseman läheisyydessä. Palvelut Olarinluoman työpaikka- ja teollisuusalueella sijaitsee huoltoasema sekä lounasravintola. Lähimmät päivittäistavarakaupat sijaitsevat Niittykummun metroaseman yhteydessä reilun kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta.

8 8 (13) Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Johdot, putket ja kaapelit kulkevat pääasiassa Luomannotko-kadun alla. Suunnittelualueen poikki kulkee koillislounaissuuntainen jätevesiviemäri. Automyymälärakennukselle tulee kaukolämpöjohto sekä pienjännite- ja puhelinkaapeli. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee 110 kv:n voimansiirtolinjan lisäksi runsaasti kaapeleita, johtoja ja putkia Luonnonolosuhteet Kuva: Ote johtokartasta (1/2018) Espoon kaupunki. Suunnittelualue on asfaltoitu puistoalue mukaan lukien. Alue on tasainen; maanpinnan korkeusasema vaihtelee noin +2 m ja +3 m merenpinnan yläpuolella. Suunnittelualueen pohjoisrajalla on lehtipuurivi. Myös alueen länsirajalla on joitakin puita sekä kapea nurmikaista, mutta asemakaavassa istutettavaksi osoitettu tontin osa ei ole kokonaan toteutunut, koska tontin länsireuna palvelee tontin sisäistä liikennettä. Alueen maaperä on savea. Rakennettavuudeltaan alue on vaikeasti tai erittäin vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä. Alueen maaperä saattaa sisältää sulfideja, jotka maaperän tullessa alttiiksi ilmakehän hapelle, muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperästä metalleja. Tällöin ympäröiviin vesistöihin kulkeutuu hapanta ja metallipitoista valuntaa, joka voi aiheuttaa muun muassa kalakuolemia. Maaperä tulee selvittää ennen rakentamishankkeeseen ryhtymistä. Mikäli maaperässä todetaan olevan sulfidisavia, tulee varmistaa, ettei rakentaminen aiheuta raskasmetallien kulkeutumista vesistöihin, vaan kaivuumassat tulee neutraloida ja maaperä voidaan joutua stabiloimaan.

9 9 (13) Ympäristön häiriötekijät Kehä II:n liikenne aiheuttaa melua alueelle. Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaisessa meluselvityksessä 2017 suunnittelualue kuuluu päivämelun osalta db:n meluvyöhykkeisiin. Valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista ei kuitenkaan sovelleta teollisuusalueilla. Kuva: Tieliikenteen päivämelu 2017 (1/2018) Espoon kaupunki. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Alueen toimintoja ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tukea Olarinluoman työpaikka- ja teollisuusalueiden toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on hulevesien ja tulvien hallinta, koska alueella on laajalti vettä läpäisemätöntä pintaa ja alue sijaitsee tulvavaara-alueella. 3.2 Osallisten tavoitteet Hakijan tavoitteena on sujuvoittaa tontille 22006/6 ajoa sekä parantaa tontin sisäisiä pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa nykyisen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen rakennusoikeutta lisäämällä. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saapunut yhtään mielipidettä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella tuetaan Olarinluoman työpaikka- ja teollisuusalueen toimintaedellytyksiä. Kaavamuutoksella tontin 22006/6 käyttötarkoitusta laajennetaan ja sen eteläpuolisen pysäköintikäytössä olevan puistoalueen osan käyttötarkoitus osoitetaan yhteneväksi tontin 22006/6 käyttötarkoituksen kanssa. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa, mikä mahdollistaa nykyisen automyymälän laajentamisen. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä kaupunkikuvaa muuttavia vaikutuksia. Kaavamuutoksen myötä muodostettavalle tontille ajo järjestetään jatkossa omasta liittymästä päättyvän tonttikadun päästä. Kaavamuutos mahdollistaa

10 10 (13) 4.2 Mitoitus tontin sisäisten liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen parantamisen. Lisäksi viemäriä varten varattavan alueen linjaus muutetaan viemärilinjan toteutunutta sijaintia vastaavaksi. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 7555 m 2. Kokonaiskerrosala on 4533 k-m 2.. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 960 k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Koko kaavamuutosalue on osoitettu teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi (TKL-1). Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.60 mukaan. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kolme (III). Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: Teollisuus- ja varastotilat 1 autopaikka / 200 k-m² Liiketilat 1 autopaikka / 50 k-m² Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: Teollisuus- ja varastotilat 1 pyöräpaikka / 200 k-m² Liiketilat 1 pyöräpaikka / 200 k-m² Liikuntaesteisille vähintään 2 ap / alkavaa 50 autopaikkaa kohden ja sen jälkeen 1 ap / 50 autopaikkaa kohden. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa. Kaavamuutosalueen länsirajalla kulkee 3 metriä leveä puilla ja pensailla istutettava alueen osa, johon on istutettava puita enintään 3 m etäisyydelle toisistaan. Ne osat tontista, joita ei käytetä huoltoajoon, pysäköintiin tai rakentamiseen on istutettava. Pysäköintialue tulee jäsentää istutuksin. Kaavamuutosalueen eteläosassa on sähkönsiirtolinjalle varattu vaara-alue. Tontin etelärajan myötäisesti sekä tontin keskiosassa koillis-lounaissuuntaisesti on maanalaisille johdoille varatut alueen osat. Korttelialueella olevien maanalaisten johtojen päälle ei saa rakentaa. Rakentamiseen ryhtyvän on selvitettävä maanalaisten johtojen tarkka sijainti ja huomioitava ne suunnittelussa tai sovittava johtojen siirrosta johtojen omistajan kanssa. Sähkönsiirtolinjaa koskevalle vaara-alueelle mahdollisesti sijoitettavien rakenteiden sijoittamisesta on sovittava johdon omistajan kanssa. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Hulevesiä saa hallitusti ohjata virkistysalueille. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Uudisrakentamisessa tulee huomioida tulvariski. Ylin tulvakorko alueella on +2,8 m ja aaltoiluvara 20 cm. Korkeustason +3,0 m (N2000) alle rakennettaessa merivesi voi vaurioittaa rakenteita. Sen alapuolelle ei tule sijoittaa kastues-

11 11 (13) saan vaurioituvia rakenteita ilman asianmukaista vesieristystä. Pelastustiet tulee rakentaa vähintään korkeustasolle +2,8 m (N2000). Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulko-oleskelutila Liikenne Ajoneuvoliikenne Liikennemäärät suunnittelualueen ympäristössä lisääntyvät tulevaisuudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät suunnittelualueen kohdalla vuonna 2040 Olarinluoma-nimisellä kadulla ovat noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Asemakaavan muutos ei lisää liikennettä alueella merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Kaavamuutoksen myötä muodostettavalle tontille ajo järjestetään jatkossa omasta liittymästä päättyvän tonttikadun päästä. Jalankulku ja pyöräily Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta jalankulkuun tai pyöräilyyn alueella. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Tontille ajo järjestetään kaavamuutoksen myötä omasta liittymästään. Muutos mahdollistaa tontin sisäisten liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen parantamisen. Pysäköinti toteutetaan tontilla Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalue tukeutuu olemassa oleviin teknisiin verkostoihin. Johdot, putket ja kaapelit kulkevat pääasiassa Luomannotko-kadun alla. Tarkempia tietoja löytyy kohdasta Rakennettu ympäristö - Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on savea, joka saattaa sisältää sulfidiesiintymiä. Sulfidisaviesiintymät tulee huomioida ennen rakentamisen aloittamista. Rakennettavuudeltaan alue on vaikeasti tai erittäin vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä. Tarkempia tietoja löytyy kohdasta Luonnonolosuhteet. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kehä II:n liikenne aiheuttaa melua alueelle kohdan mukaisesti. Asemakaavan muutoksella lisätään rakennusoikeutta, mutta alueen toiminnan luonne säilyy ennallaan. Näin ollen ympäristön häiriöt eivät ole tulevaisuudessakaan ongelma ottaen huomioon alueen käyttötarkoitus. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen johdosta tontilla olevaa rakennusta on mahdollista laajentaa. Lisäksi kaavamuutosalueen sisäiset pysäköinti- ja liikennejärjestelyt muuttuvat. Asemakaavan muutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja ihmisten elinoloihin jäävät vähäisiksi. Kaavamuutos tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin, eikä näin ollen aiheuta oleellisia lisäkustannuksia voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Kaupunki saa tontinosan luovutuksesta myyntituloa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Nykyisen puistoalueen osan myymistä koskeva tontinosan luovutuspäätös valmistellaan erikseen kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Tämän jälkeen alueelle tulee laatia tonttijaon muutos, jonka perusteella lohkominen suoritetaan. Rakentaminen edellyttää rakennuslupaa.

12 12 (13) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sopimukset Nykyisen puistoalueen osan myymistä koskeva tontinosan luovutuspäätös valmistellaan erikseen kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Tontinosan luovutuspäätöksestä vastaa tonttiyksikkö. Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Arosuo Arkkitehdit Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Otto Mäkelä. Ehdotusvaiheen valmisteluun on lisäksi osallistunut kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnittelusta suunnitteluinsinööri Hannu Granberg. Ajankohta Käsittelytieto Ksj (OAS) Nähtävillä MRA Ksl (kaavaehdotus) Nähtävillä MRA 27 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saapunut yhtään mielipidettä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.

13 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Otto Mäkelä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja