TAMPEREEN KAUPUNKI LUONNONSUOJELULAIN 49 :N MUKAINEN POIKKEAMISLUPAHAKEMUS 4.3.2016 Täydennetty 4.7.2016 ja 7.10.2016
Sisällysluettelo 1 ASIA 2 2 HAKIJAN TIEDOT 2 3 SELOSTUS POIKKEUKSESTA 2 4 POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN TAUSTA 3 4.1 Tampereen ja kaupunkiseudun väestönkasvu 3 4.2 Tampereen kaupunkistrategia 3 4.3 Raitiotien yleissuunnitelma 3 4.4 Aiesopimus raitiotien toteuttamisesta 4 4.5 Raitiotien infra-allianssin suunnittelutilanne 4 4.6 Kustannukset 5 4.7 Hallilan sijainnin merkitys raitiotielinjalla ja raitiotielle 5 4.8 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 6 5 TEHDYT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT 7 5.1 Selvitys liito-oravatilanteesta 7 5.2 Yleissuunnitelman tarkistus ja selvitys raitiotielinjan sijoitusvaihtoehdoista Hallilassa 16 5.3 Korvaavat ja lieventävät toimenpiteet 29 6 ASEMAKAAVALUONNOS 30 7 HAKEMUKSEN PERUSTELUT 31 7.1 Soveltavat säädökset 31 7.2 Perustelut 31 7.2.1 Muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen 31 7.2.2 Liito-oravakannan suotuisan suojelun tason säilyttäminen niiden luontaisella levinneisyysalueella 32 7.2.3 Muu erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy 33 7.2.4 Johtopäätökset 36 LIITELUETTELO 1
TAMPEREEN KAUPUNKI LUONNONSUOJELULAIN 49 :N MUKAINEN POIKKEAMISLUPAHAKEMUS 1 ASIA Luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukainen poikkeamislupahakemus liito-oravan lisääntymis - ja levähdyspaikan hävittämiseen Hallilassa. 2 HAKIJAN TIEDOT Hakija Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Yhteyshenkilöt Kaupunkiympäristön palvelualue, johtaja Mikko Nurminen, p. 040 801 2665, mikko.nurminen@tampere.fi Raitiotiehanke, projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen, p. 050 343 0700, ville-mikael.tuominen@tampere.fi Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Eeva Hakola, p. 040 800 4909, eeva.hakola@tampere.fi 3 SELOSTUS POIKKEUKSESTA Hakija pyytää Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lupaa saada poiketa Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesta kiellosta hävittää osa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikasta raitiotien rakentamiseksi Hallilan kautta. Hakemus koskee asemakaavamuutoksen 8604 mukaista raitiotien linjaa ja siihen liittyviä kevyen liikenteen väyliä, sähkönsyöttöaseman tonttia sekä seisakkeen aluetta, joka on luonnonmukaisella virkistysalueella Vackerinpuistossa. Vackerinpuistosta on havaintojen perusteella löydetty viisi oravan risupesää sekä kaksi kolopuuta, mahdollinen risupesä ja jätöksiä taajaan ruokailualueelta. Pirkanmaan ELY-keskus on tulkinnut löydökset yhdeksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueeksi. Kaava-alueella osa ruokailualueesta ja risupesistä ja niiden keskinäinen yhteys häviää, kun raitiotie rakennetaan. Raitiotie halkaisee Hallilan alueen Vackerinpuistossa mahdolliset reunavaikutukset mukaan lukien max. n. 60 metriä (pysäkin kohdalla n.85m) leveällä puuttomalla aukolla radan rakentamisen sekä raitiotien turvallisuuden, häiriöttömyyden ja kunnossapidettävyyden vuoksi siten, että risupesät jäävät länsipuolelle ja jätöslöydökset ja kolopuut sekä mahdollinen risupesä itäpuolelle raitiotietä ja osa risupesistä ja ruokailupuista häviää. Lisäksi pysäkin saavutettavuuden vuoksi esteettömiä kevyen liikenteen yhteyksiä varten kaadetaan puustoa ja pengerretään maata. Toimenpiteet aiheuttavat liito-oravan elinympäristön osan häviämisen. 2
Raitiotiehankkeen merkittävyydestä johtuen Tampereen kaupunki pyytää asian käsittelemistä kiireellisenä. 4. POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN TAUSTA 4.1 Tampereen ja kaupunkiseudun väestökasvu Tampereen väestökasvu on vuodesta 1990 vuoden 2014 loppuun mennessä ollut 50 600 henkeä, kasvuvauhti on ollut keskimäärin 2 100 asukasta vuodessa. Merkittävä osa Tampereen väestökasvusta perustuu opiskelijoiden jäämisestä opintojen jälkeen asumaan Tampereelle. Tampereen korkeakoulujen lähes 40 000 oppilaan määrä on mittava voimavara kaupungille. Vuonna 2015 väkiluku kasvoi 2150 hengellä. Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan yhteinen väestökasvu on koko 2000-luvun ollut keskimäärin 4 200 asukasta vuodessa. Valtion kanssa laaditun MAL-aiesopimuksen mukaisesti Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat laatineet rakennesuunnitelman 2040, jonka kaikkien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet tammi-helmikuussa 2015. Rakennesuunnitelman vision mukaisesti Tampereen kaupunki laatii kantakaupungin yleiskaavaa 2040, jonka tavoitteet on hyväksytty 19.10.2015 kaupunginhallituksessa, ja Pirkanmaan liitto laatii maakuntakaavaa 2040. Molemmissa kaavoissa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen ja sitä tukeva raitiotie ovat merkittävässä roolissa. 4.2 Tampereen kaupunkistrategia Tampereen kaupunkistrategiaan Yhteinen Tampere - Näköalojen kaupunki, Tampereen kaupunkistrategia 2025 on kirjattu mm., että kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle ja että kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. 4.3 Raitiotien yleissuunnitelma Tampereen kaupunki on laatinut raitiotiestä vuonna 2014 valmistuneen yleissuunnitelman. Yleissuunnitelman joukkoliikennetarkastelun perusteella raitiotie luo parhaat edellytykset Tampereen kaupungin tavoitteiden mukaiseen kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja täydennysrakentamiseen. Samat tavoitteet on kirjattu myös rakennesuunnitelmaan 2040 ja MAL- aiesopimukseen. Raitiotien suunnittelu on merkittävä kaupunkisuunnitteluhanke, jossa liikenneratkaisujen lisäksi suunnitellaan asumisen ja palvelujen keskittämistä tehokkaan joukkoliikenteen varteen. Yleissuunnitelman mukaisen raitiotien vaikutuspiirissä on noin 109 000 asukasta ja yli 65 000 työpaikkaa. Raitiotien vaikutuspiiriin on osoitettavissa täydennysrakentamista 35 000 45 000 asukkaalle. Maankäytön kehittämisen mahdollisuuksia on mm. Lielahden, Hakametsän, Turtolan, Hallilan ja Pohjois-Hervannan alueilla. Raitiotien yleissuunnitelmassa 2014 ennustettiin, että suunnitelman mukaisessa raitiotiejärjestelmässä on vuonna 2030 arviolta 47 700 matkustajaa vuorokaudessa. Nykytilanteessa raitiotiereitin bussilinjoilla on 43 000 mat- 3
kustajaa. Kansainvälisten esimerkkien perusteella, kuten Bergen, raitiotieliikenne voi houkutella joukkoliikenteeseen matkustajia huomattavasti arvioitua enemmän. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.6.2014 raitiotien yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Kehitysvaiheen tarkistettu yleissuunnitelma ja Hallilan sijainti raitiotiellä, kuva Jaana Grönlund 4.4 Aiesopimus raitiotien toteuttamisesta Liikennevirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Tampereen kaupunki ovat allekirjoittaneet 17.3.2015 aiesopimuksen Tampereen raitiotien toteutuksesta. Sopimuksessa Tampereen kaupunki sitoutuu kohdistamaan merkittävän osan kaavoituksesta ja täydennysrakentamisesta yleissuunnitelman mukaisen raitiotiejärjestelmän vaikutusalueelle sekä pitkällä aikavälillä raitioteiden vaikutusvyöhykkeelle. Sopimuksessa Liikennevirasto ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sitoutuvat edistämään raitiotiehanketta siten, että valtion vuosien 2016 2022 talousarvioihin varataan määräraha Tampereen raitiotiehankkeen toteutusta varten. 4.5 Raitiotien infra-allianssin suunnittelutilanne Tampereen kaupunki on kilpailuttanut yleissuunnitelman 2014 mukaisen raitiotiejärjestelmän radan, teknisten järjestelmien ja varikon suunnittelijat ja rakentajat allianssimallilla. Tampereen kaupungin allianssikumppanit ovat VR Track Oy, YIT Rakennus Oy, Pöyry Finland Oy ja aliallianssisopimuksella Ratatek Oy. Raitiotieallianssin kehitys- eli suunnitteluvaiheen allianssisopimus on allekirjoitettu kaupungin ja em. palveluntuottajien välillä 14.7.2015. Kehitysvaiheen allianssisopimus on suuruudeltaan 10,5 miljoonaa euroa. 4
Tampereen kaupunki on saanut maaliskuussa 2015 valtiontukipäätöksen kehitysvaiheen suunnitteluun osallistumisesta. Päätöksen mukaan valtio osallistuu 30 prosentilla vuosien 2015 2016 suunnittelukustannuksiin. Valtiontuki on enimmillään 10,2 miljoonan euron suunnittelukustannuksista 3,06 miljoonaa euroa. Raitiotieallianssin keskeinen tehtävä on viedä raitiotieinfran toteutussuunnittelu yhteistyössä kaupungin ja sidosryhmien kanssa sille riskitasolle, että allianssiosapuolet voivat sitoutua tavoitekustannukseen. Allianssin suunnittelutyö on alkanut heinäkuussa 2015 ja päättyy elo-syyskuussa 2016. Rakennussuunnitelmia jatketaan syksyllä. Tampereen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen raitiotiehankkeen rakentamisesta allianssin työn perusteella lokakuussa 2016. Allianssin suunnittelutyön kannalta on tärkeää saada raitiotielinjauksen suunnittelu mahdollisimman nopeasti riittävälle tarkkuustasolle. Mm. raitiotielinjan korkeustason ja rakennettavuuden määrittämiseen tarvitaan täydentäviä pohja- ja maastotutkimuksia. Tämä merkitsee myös Hallilan kohdan tarkkaa suunnittelua, jotta kustannukset voidaan määritellä. 4.6 Kustannukset Yleissuunnitelman mukainen raitiotiehanke on kaupunginvaltuuston päätöksen 15.6.2015 mukaisesti jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa sisältää raitiotieradat keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle, varikon sekä tekniset järjestelmät. Ensimmäisen osan kustannusarvio on 190 miljoonaa euroa yleissuunnitelman 2014 mukaan. Toinen osa sisältää raitiotieradan keskustasta länteen ja Lielahden kautta Lentävänniemeen. Toisen osan kustannusarvio on yleissuunnitelman 2014 mukaan 60 miljoonaa euroa. Valtio on myöntänyt keväällä 2016 rahoitusta 71 miljoona euroa, mikä on kolmekymmentä prosenttia raitiotien kustannuksista Hallilan osalta kustannukset muodostuvat silloista, haastavista maastotöistä, pysäkin rakentamisesta ja radan liikennevalo-ohjatusta risteämisestä tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa sekä kevyen liikenteen uusista järjestelyistä. Kustannukset raitiotielinjauksen kohdalla noudattavat yleissuunnitelman tasoa, mutta kävely-yhteyksien ja polkupyöräilyn laatukäytävän ym. alueen järjestelyiden osalta kustannukset ovat osoittautuneet kalliimmiksi kuin yleissuunnitelmassa johtuen esteettömistä yhteyksistä ja pyöräilyreittien tason nostosta. 4.7 Hallilan sijainnin merkitys raitotielinjalla ja raitiotielle Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on seuraava kirjaus: Raitiotien toteutus on mahdollista käynnistää Hervanta-keskustaosuudella ennen vuotta 2020, jolloin ensimmäinen toteutusvaihe valmistuisi 2020-luvun alkupuolella. Tämän jälkeen varaudutaan toteuttamaan raitiotieyhteydet 2020-luvulla väleille Tays - Koilliskeskus ja Tampereen keskusta-hatanpää ja edelleen 2030-luvulla Hatanpää-Härmälä-Pirkkala ja Lielahti-Ylöjärven keskusta. Hervannan haara on luonteva raitiotieliikenteen aloittamiseen. Hervannassa on yli 20 000 asukasta, yli 10 000 työpaikkaa ja yli 10 000 oppilaan 5
kansainvälinenteknillinen yliopisto. Hervannan kaupan ja palveluiden keskusta on 8,5 kilometrin päässä Keskustorista. Hervannan ja Tampereen keskustan välillä liikennöi ruuhka-aikaan bussi kahden minuutin vuorovälillä. Hervannan haaralla on joukkoliikenteen kysynnän osalta jo tällä hetkellä edellytykset suurikapasiteettiselle raitiotieliikenteelle. Hallila sijaitsee Hervanta-keskusta-rataosuudella heti Hervannan pohjoispuolella. Raitiotien sijoittuminen Hallilaan lisää alueen kiinnostavuutta täydennysrakentamisalueena. Käynnissä on korkeakoulujen yhdistymishanke Tampere3, jossa Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyisivät Suomen toiseksi suurimmaksi korkeakouluksi. Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän raitiotien yleissuunnitelman ja raitiotieallianssin sopimuksen mukainen raitiotiejärjestelmä yhdistää kaikkien näiden korkeakoulujen pääkampukset. Raitiotien rakentamisen yhteydessä tarkastellaan myös kaupungin ja korkeakoulujen välisten tietoliikenneyhteyksien parantamista. Kulkiessaan yleissuunnitelman mukaisesti Hallilan alueen läpi raitiotie muodostaa Hallilan asuinalueelle pääasiallisen joukkoliikennepalvelun sekä Tampereen keskustan että Hervannan aluekeskuksen suuntaan. Raitiotiepysäkin avulla Hallilan alueelle pystytään järjestämään nykyistä korkeatasoisemmat ja houkuttelevat joukkoliikennepalvelut nykytilannetta edullisemmilla käyttökustannuksilla. Hallilan raitiotiepysäkillä pystytään täydentämään myös Lukonmäen asuinalueen joukkoliikennepalveluita. 4.8 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Hakemus liittyy Tampereen kaupungin vireillä olevaan asemakaavan muutokseen nro 8604. Kaava-alueella, jolle raitiotielinja sijoittuu, on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittämiseen lupaa haetaan. Laadittava asemakaava on erottamaton osa raitiotien kokonaisuutta ja raitiotien sijainti Hallilassa välttämätön raitiotiejärjestelmän toimivuudelle. Asemakaava liittää Hallilan ja Lukonmäen kaupunginosat raitiotien joukkoliikennepalveluun Hallilan asuinaluetta sivuten siten, että Hallilan ja Lukonmäen asukkaille syntyy nopea, esteetön joukkoliikenneyhteys Hervantaan sekä Tampereen keskustan kautta länteen ja itään TaYS:in alueelle.tavoitteena on myös parantaa pyöräilyn laatukäytävän geometriaa ja väylän laatua liittyen raitiotien rakentamiseen. Kaava-alue käsittää Hallilasta pysäköintialueen korttelissa 6927 sekä asemakaavoittamatonta tilaa ja Hallilan, Korkinmäen ja Lukonmäen kaupunginosista ja katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisaluetta. Kaavan 8604 aluerajaus ulottuu Hallilan pohjoispuolelle Vihiojan penkereelle, jotta raitiotielle voidaan osoittaa reitti ja valtatie 9:n ylittävä silta asemakaavassa. Samoin Vihiojan penkereen pilaantuneille maille voidaan osoittaa kaavassa määräys pilaantuneiden maiden puhdistamisesta. Lisäksi kaavaan on rajauksen sisälle Hallilan kohdalla otettu Hervannan valtaväylän itäpuolella oleva alue kevyen liikenteen yhteyksien osoittamiseksi. Kaava-aluetta on laajennettu myös Hervannan valtaväylän itäpuolelle Lukonmäen kohdalle luontoarvojen turvaamiseksi. Hallilan asemakaava-alue ulottuu etelässä Hervannan Kanjonin yli Insinöörinkadun katualueeseen asti. Tässä kaavassa osoitetaan sähkönsyöttöasemalle tontti radan varteen ja raitiotielle silta kanjonin yli Hervantaan. 6
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4.12.2014-8.1.2015 väliseksi ajaksi. Alueelta ei ollut tuolloin havaintoja liito-oravasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole päivitetty liitteenä olevan alustavan kaavaluonnoksen mukaiseksi uusien liitooravahavaintojen jälkeen. Päivitys tehdään ehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä. Hallilan asemakaavan luonnossuunnittelun aikana vuoden 2015 loka-marraskuussa alueelta löytyi liito-oravaan liittyviä havaintoja. Tällöin kaavasuunnittelija neuvotteli tilanteesta Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Neuvotteluissa oravan risupesät ja selvityksessä kuvatut liito-oravan jätöslöydökset tulkittiin luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamaksi lisääntymis- ja levähdyspaikaksi, jonka hävittäminen ja heikentäminen on suoraan lailla kielletty. ELY-keskus totesi hankkeen edellyttävän luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen poikkeamisen saamista. Havaintojen löytymisen ja neuvottelujen jälkeen maankäytön suunnittelussa päätettiin, että kaavatyötä jatketaan ja ELY-keskuksen edellyttämää poikkeuslupaa haetaan, mutta alun perin tavoitteena ollut asuntorakentaminen jätetään asemakaavasta pois. 5 TEHDYT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT 5.1 Selvitys liito-oravatilanteesta Maankäytön suunnittelun erikoissuunnittelija/biologi Kari Korte on laatinut kaava-alueesta liito-oravaselvityksen, joka on hakemuksen liitteenä (liite 1). Selvitys sisältää arvion liito-oravatilanteesta koko ensimmäisen vaiheen raitiotielinjauksella Hervanta-keskusta ja TaYS- keskusta. Kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä on valmisteilla selvitys, joka koskee suotuisia elinalueita, pesäpuita ja yhteyksiä. Alustavat tulokset selvityksestä ovat olleet käytettävissä tämän hakemuksen täydennyksessä. Havainnot Hallilassa selvitettiin liito-oravalle suotuisaa aluetta vuonna 2014 kaavoitusta varten. Vuoden 2014 selvityksessä Hallilan Vackerinpuistosta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta, vaikka alueen todettiin olevan liito-oravalle suotuisaa. Koko vanhan Hallilan koilliskulman suotuisalla alueella arvioitiin olevan suotuisaa metsää n. 3,3 ha ja lisäksi sopivaa metsää n. 3,7 ha. Koska naaraan elinympäristön pinta-alan minimivaatimuksena pidetään 4 hehtaaria, niin näytti todennäköiseltä, että alue ei riitä liito-oravan lisääntymispaikaksi. 7
Hallilan Vackerinpuiston rinteen liito-oravaelinympäristön luokittelu 2014, kuva Kari korte Vuoden 2015 keväällä alueelta löytyi vähäisessä määrin liito-oravan jätöstä ja kaksi risupesää. Syksyllä 2015 alueelta löydettiin neljä uutta oravan risupesää ja havaittiin yhden risupesän hävinneen eli tunnettuja risupesiä on tällä hetkellä edelleen viisi. Ne kaikki sijaitsevat Pehkusuonkadun varren kuusikossa, puiston ylärinteellä erillään ruokailualueesta. Oravan risupesien alta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä. Marraskuussa tehdyllä käynnillä havaittiin jätöstä ruokailualueella alhaalla enemmän ja laajemmalla alueella kuin keväällä. Tällä käynnillä löytyi myös Hervannan valtaväylän itäpuolelta, Lukonmäen kohdalta, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Keväällä 2016 löydettiin Hallilan ruokailualueelta Hervannan Valtaväylän varresta runsaasti jätöksiä, kaksi kolopuuta ja mahdollinen risupesä. Hallilan löydöt 2016 kevät, kuva Kari Korte 8
Samoin Hallilan pohjoispuolelta Korkinmäestä raitiotielinjan länsipuolelta löytyi jätöksiä ja kaksi kolopuuta sekä Vihiojan eteläpuolelta suuri haapa, jonka juurella oli jätöksiä. Korkinmäen jätöshavainnot. Kolopuut ovat kaksi keltaista merkkiä löydösalueen itäreunassa, valkoinen viiva kuvaa valittua raitiotielinjaa, kuva Ramboll. Kesällä 2015 Tuomaanlähteenpuisto osoittautui biotoopiltaan potentiaaliseksi liito-oravalle, mutta lajista ei saatu havaintoja. Syksyllä 2015 Tuomaanlähteenpuiston eteläpuoliselta kaavoittamattomalta alueelta löytyi jätöksiä, kolopuita ja liito-oravalle hyvin soveltuvaa metsää. 9
Asemakaavattoman alueen löydöt, jätöslöydökset, ei kolopuita/risupesiä, kuva Kari Korte Kevään 2016 aikana yleiskaavaan liittyvän liito-oravaselvityksen yhteydessä Hervannan Kanjonista laskettelurinteeltä länteen varmistettiin liitooravan kulkuyhteyksiä ja kolopuita ja todettiin Kanjoni varteenotettavaksi kulkuyhteydeksi. Samoin Kanjonin pohjoispuolella on arvioitu liito-oravan kulkuyhteys Hervannan valtaväylän yli. Kaava-alueen ja sen ympäristön liito-oravahavainnot vuosina 2014-2015, kuva Kari Korte 10
Pesinnät ja yksilömäärät Hallilassa ei todettu varmistettua liito-oravan pesintää vuonna 2014 eikä keväällä 2015. Liito-oravan pesintään soveltuvat oravan risupesät sijaitsevat 70-120 metrin päässä ruokailupuiden juurelta löytyneistä jätöshavainnoista. Tämän perusteella kokonaisuus todettiin liito-oravan elinympäristöksi. Myöhäissyksyllä 2015 tehtyjen runsaiden jätöshavaintojen perusteella biologi päätteli, että alueelle olisi muuttanut saman kesän poikanen. Keväällä 2016 löydettyjen kolopuiden ja jätöshavaintojen perusteella on pääteltävissä, että alueella on myös pesintää. Hallilan löydöt, kolopuut, risupesät ja jätöshavainnot 11
Liito-oravan kulkuyhteydet Hallilassa Hallilan alue, virastokarttaote Hallilan Vackerinpuiston esiintymästä ulos suuntautuvat kulkuyhteydet ovat heikot. Vuoden 2014 selvityksessä Vackerinpuiston arvioitiin olevan liitooravan kannalta lähes merkityksetön johtuen kulkuyhteyksien heikosta tilasta (yhteyksien laatu ja niiden pituus muille ympäröiville soveltuville alueille). Tuolloin ei myöskään löytynyt havaintoja liito-oravasta. Kevätkesällä 2015 inventoitiin Hallilasta etelän suuntaan olevia kulkuyhteyksiä, sillä etelässä olevan voimalinjan ja Särkijärven välisellä alueella on aiemmin todettu liito-oravan pesintää. Vackerinpuistosta etelään löydettiin kaksi mahdollista kulkuyhteyttä, jotka on määritelty kulkuyhteyksiksi soveltuviksi alueiksi. Näistä Hervannan valtaväylän varrelle sijoittuva heikko kulkuyhteys on puustoltaan parempi kuin Hallilan asutusalueen läpi länteen arvioitu kulkuyhteys, vaikka sekään ei ole kokonaisuutena ottaen hyvä. Vackerinpuistosta on mahdollisesti ajateltavissa oleva yhteys Hervannan valtaväylän ylitse itäpuolelle Tuomaanlähteenpuistoon itäisen VT9:n rampin vieressä olevan mäen kautta tai etelämpää Hervannan valtaväylän ylitse. 12
Liito-oravan kulkuyhteystarkastelu Hallilassa. Kuva Kari Korte Liito-oravan kulkuyhteys Tuomaanlähteenpuistosta etelään kaavoittamattomalle viheralueelle ja Kanjoniin päin on toimiva. On arvioitu, että kulkuyhteys jatkuu Hervannan valtaväylän yli länteen juuri Kanjonin pohjoispuolella ja Kanjoni toimii yhteytenä itä-länsisuunnassa koko matkallaan vaikka kasvusto katusillan alla on vaatimatonta. Vuonna 2015 myös Hallilan alueen kulkuyhteyksiä arvioitiin toistamiseen sieltä tehtyjen jätöshavaintojen vuoksi ja alkukesän tarkastelun perusteella heikko kulkuyhteys arvioitiin etelän suuntaan mahdolliseksi. Kevään 2016 löydettyjen Korkinmäen havaintojen perusteella arvioitiin kulkuyhteyttä pohjoisesta Korkinmäestä VT9:n yli Hallilaan uudelleen. Liitomatkaksi muodostui lähemmäs 80 metriä. Eteläpuolella olevat korkeat kuuset ovat liian kaukana (n.100m) pohjoispuolen riittävän korkeista puista, jotka ovat myös korkeammalla, ja välimaaston puusto on nuorta mäntyä ja vitelikköä, joka on huonoa kulkuyhteydeksi, joten ylitys ei toimi kulkuyhteytenä. Liito-orava kulkee Korkinmäkeen todennäköisesti lännessä sijaitsevan Karkunvuoren tunnelin päältä. Kaavaan valittu raitiotielinjaus väistää Korkinmäen havaintokohdat. 13
Karttaluonnos VT9:n ylitysmahdollisuudesta Hervannan valtaväylän ja raitiotien länsipuolella, valkoinen viiva on raitiotien kaavaluonnoksen mukainen linjaus, kuva Ramboll. Hallilan sijainti liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen verkostossa on uusienkin havaintojen nojalla eristynyt. Uudet arvioidut yhteysmahdollisuudet jäävät heikoiksi. 14
15
5.2 Yleissuunnitelman tarkistus ja selvitys raitiotielinjan sijoitusvaihto-ehdoista Hallilassa Raitiotien yleissuunnitelmavaiheessa tutkittiin raitiotien parasta linjausta keskustasta Hervantaan. Siinä yhteydessä päätettiin, että rata viedään Hervannan valtaväylän länsipuolta, koska Kalevassa ja Sammonkadun päässä raitiotie palvelee hyvin keskustatoimintoja länsipuolella, ja Hervannassa keskustatoiminnot, palvelut ja asutus ovat myös pääosin länsipuolella. Mahdollisuutta vaihtaa raitiotie kulkemaan kesken matkaa Hervannan valtaväylän länsipuolelta itäpuolelle, jotta vältettäisiin Hallilan liito-oraville aiheutuvat haitat, on tutkittu ja todettu, että puolen vaihto ei onnistu: Samassa tasossa Hervannan valtaväylän kanssa Raitiotie voi vaihtaa puolta samassa tasossa valtaväylän kanssa vain valoohjattuna tai vaihtoehtoisesti eritasoratkaisuna. Tasossa risteämällä valtaväylän ylitys on karkealla tarkastelulla mahdollista ainoastaan Messukylän kohdalla, mutta tasossa se ei täytä kuitenkaan liikenneturvallisuuden vaatimuksia vaikka se olisi valo-ohjattu. Risteämisen pitäisi tapahtua kohtisuoraan katua vastaan, mutta kaduilla ja viereisillä alueilla sellaisissa kohdissa, joissa risteäminen olisi mahdollista, ei ole tilaa raiteen tarpeeksi laajalle kaarresäteelle. Pienillä kaarteilla järjestelmän toiminnallisuus huononee oleellisesti. Hervannan valtaväylän alitus Ainoa paikka, jossa valtaväylän alitus voisi onnistua on Vuohenojan notkossa Messukylän eteläpuolella, mutta siinä raitiotien nopeus edellyttää niin suurta kaarresädettä, että se vie raitiotien laajasti Iidesjärven tulevan luonnonsuojelualeen pehmeikön kautta ja vaarantaa suojeltavien lajien säilymisen (viitasammakko, täplälampikorento), järven veden laadun ja kustannusten kautta hankkeen toteutumisen. Hervannan valtaväylän ylitys eri tasossa Valtaväylän ylitykselle eri tasossa takaisin länsipuolelle ei löydy koko matkalta sellaista paikkaa, että se voisi olla toteutettavissa raitiotien geometrian puolesta. Raitiotien linjaus Lukonmäessä, itäpuolella Hervannan valtaväylää, jättää Hallilan pysäkin liian etäälle asutuksesta ja linja-autoyhteyden varaan. Esteettömän pysäkin Lukonmäen puolella voi rakentaa vasta kauas Lukonmäen eteläpuolella olevan kaavoittamattoman alueen kohdalle, koska rata joudutaan nostamaan pohjoispuolella VT9:n ramppien yli ja radan pituusgeometria muodostuu liian jyrkäksi. Pysäkki ei palvele tällöin asutusta. Yleissuunnitelman mukaisen ratalinjauksen todettiin aiheuttavan haittaa liito-oravalle, raitiotien toimivuudelle ja liikenteen turvallisuudelle eikä pysäkille pääsyä saatu esteettömäksi, joten linjausta on tarkistettu. Raitiotielinjan korkeustason ja rakennettavuuden määrittämiseen on tehty täydentäviä pohja- ja maastotutkimuksia vuoden 2015 aikana. Tavoitteena oli löytää toteutuskelpoinen ratkaisu, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa liito-oravalle ja täyttäisi raitiotien turvallisuuden, toimivuuden ja esteettömyyden vaatimukset. Edellä mainitut tavoitteet ovat olleet peruslähtökohta suunnittelulle koko hankkeessa. Hallilassa raitiotien on tarkoitus poimia käyttäjät viemällä raitiotie asuntoalueen reunassa ja siten, että 16
kulku pysäkille Lukonmäestä voidaan järjestää esteettömäksi parantamalla jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Sijainti pituussuuntaisesti rinteessä antaa mahdollisuuden valita pysäkille paras mahdollinen korkeustaso esteetöntä saavutettavuutta varten sekä Lukonmäen puolelta että Hallilasta. Koska korkeuserot ja pituusgeometria ovat haasteelliset ja pysäkille tarvitaan 101 metriä suoraa raidetta vaakatasoon, on pysäkille löydetty valitussa vaihtoehdossa vain yksi sijoituspaikka siten, että sen sijainti voi liikkua raiteen suunnassa korkeintaan 20 metriä puolelleen. Pysäkin tulee liittyä muuhun rataan geometrisesti oikein. Myös VE2 ja VE3 täyttävät pysäkille asetettavat vaatimukset. Häiriötilanteessa Hervannan valtaväylän linja-autopysäkki toimii varapysäkkinä syöttöliikenteelle. Esteettömyysvaatimuksen vuoksi Hervannan valtaväylän alittava huonokuntoinen alikulkukäytävä Lukonmäestä pysäkille siirretään pohjoisemmaksi ja uusitaan raitiotien rakentamisen yhteydessä. Raitiotien linjauksia luonnosteltiin eri kohtiin Hallilan rinteellä. Suunnitelmia tarkennettiin seitsemän eri vaihtoehdon osalta: VE1: Linjaus kaavaluonnoksen mukaan. Linjaus täyttää vaikeasta maastosta huolimatta jalankulun esteettömän yhteyden pysäkille sekä Hallilasta että Lukonmäestä. Linjaus täyttää myös ratageometrian, toimivuuden, turvallisuuden ja kustannusten osalta raitiotielle ja sen ympäristölle asetetut vaatimukset. Linjauksen vuoksi maastoa joudutaan pengertämään, mutta penkereet eivät nouse kaupunkikuvassa maisematekijäksi. Polkupyöräilyn laatureitti voi noudattaa raitotien linjausta ja voi erota Lukonmäen suuntaan käyttäen vanhaa yhteyttä pohjana. Valtatie 9:n ylitys tapahtuu ramppialueiden länsipuolella, joten siltaa ei tarvitse nostaa ramppien vuoksi tarpeettoman korkealle. Liikenneturvallisuuden osalta linjaus täyttää vaatimukset risteämällä Hallilan pääkadun, Pehkusuonkadun, valo-ohjatussa liittymässä, joka ohjaa myös Hervannan valtaväylän liikennettä. Vaihtoehto VE1 aiheuttaa haittaa liito-oravalle, muilta osin tavoitteet täyttyvät. VE2: Linjaus yleissuunnitelman mukaan. Tämä vaihtoehto ei mahdollista Hervannan ja Korkinmäen välillä suunnitelmien mukaista kevyen liikenteen laatukäytävää, koska yhteyteen tulisi kaksi kadun ylitystä eikä väylästä saada suoralinjaista ja jatkuvaa. Linjaus ei täytä myöskään jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkuyhteyksien esteettömyysvaatimuksia raitiotiepysäkille Lukonmäestä. Vaihtoehdon mukainen geometria raitiotielle rajoittaa liikennöintinopeutta ja pidentää matka-aikaa. Pituusgeometriasta tulee toiminnallisesti liian jyrkkä. Ongelmana ovat liian suuret korkeuserot. Raitiotien risteäminen viistosti Hallilan pääkadun (Pehkusuonkatu) kanssa ei täytä liikenneturvallisuuden vaatimuksia. Kohtisuoraan risteäminen ei ole mahdollista tilanpuutteen vuoksi. Raitiotien valo-ohjaus muodostaa ajoneuvoliikenteelle mäkeen odotustilan, mikä tuottaa erityisesti joukkoliikenteelle talviaikaan vaikeuksia ja heikentää liikenneturvallisuutta. Vaihtoehto VE2 aiheuttaa haittaa liito-oravalle, raitiotien toimivuudelle, liikenteen turvallisuudelle eikä ole esteetön. Tavoitteet eivät täyty. VE3: Linjaus, jossa tavoiteltiin rataan suoruutta, mikä lisää matkustusmukavuutta. Linjaus ei täytä jalankulkijoiden kulkuyhteyksien esteettömyysvaatimuksia raitiotiepysäkille Lukonmäestä. Polkupyöräilyn laatureitti voi noudattaa raitotien linjausta ja voi erota Lukonmäen suuntaan käyttäen vanhaa yhteyttä pohjana. Linjaus edellyttää korkeita penkereitä ja tukimuu- 17
reja. Ne vaikuttavat kaupunkikuvaan kielteisesti ja luovat metsäiselle pysäkille turvatonta ympäristöä. Penkereen pohja voi olla leveimmillään n. 40 metriä ja edellyttää puuston kaatamista penkereen tieltä. Liikenneturvallisuuden osalta linjaus täyttää liikenneturvallisuuden vaatimukset risteämällä Hallilan pääkadun valoristeyksessä, joka ohjaa myös Hervannan valtaväylän liikennettä. Vaihtoehto VE3 aiheuttaa haittaa liito-oravalle, raitiotien toimivuudelle, eikä ole esteetön. Tavoitteet eivät täyty. VE4, VE5: Linjaus Hervannan valtaväylän katualueen reunaa tai katualueen vieressä Mikäli raitiotie kulkee Hallilan puolella Hervannan valtaväylän katualueen vieressä VE4 tai katualueen reunaa VE5, raitiotie on etäisyydeltään saavutettavissa Lukonmäen puolelta, mutta pysäkkiä ei voi rakentaa radan pituusgeometrian vuoksi riittävän tasaiselle osuudelle Hallilan kohdalle vaan metsäosuudelle huomattavasti etelämmäksi VT9:n ylittävien uusien siltojen korkeuden heijastusvaikutuksen vuoksi (VT9:n liikennealuetta ei voi ylittää samassa tasossa valtaväylän kanssa). Pysäkin saavutettavuus on Hallilasta silloin huono. Lisäksi Hallilan joukkoliikennepalvelut joudutaan järjestämään nykyisessä laajuudessaan edelleen bussiliikenteellä, koska kävelyetäisyys Hallilan eteläpuolelle Hervannan valtaväylän varteen muodostuu liian pitkäksi suurella osalla Hallilan asukkaista. Siltoja näissä vaihtoehdoissa joudutaan tekemään joko yksi erittäin pitkä silta tai kolme kappaletta lyhyempiä ja VT9:lle Hervannan valtaväylältä länteen laskevan rampin kohdalla siltaa joudutaan nostamaan hyvin korkealle niin, että alikulkukorkeus erikoiskuljetusreitille 5x5 m rampilla säilyy. Sillan korkeuden heijastusvaikutus ulottuu myös Korkinmäen siltaan, jota pitää nostaa. Radan pituusgeometriasta tulee rampit ylittävien sillan/ siltojen vuoksi toiminnallisesti liian jyrkkä. Kahden ylimääräisen sillan ja korkeiden penkereiden tukimuurien rakentamisen lisäkustannusta ei ole voitu ottaa huomioon raitiotien yleissuunnitelman kustannuksia arvioitaessa, joten nämä vaihtoehdot ylittävät tavoitekustannuksen n. 15 milj. eurolla. Jos radan pituusgeometriaa loivennetaan raitiovaunuille sopivaksi, erikoiskuljetusreitin alikulkukorkeutta ei saavuteta. Linjaus siltojen kanssa edellyttää korkeita penkereitä ja tukimuureja, jotka vaikuttavat kaupunkikuvaan kielteisesti ja tuovat metsäiselle pysäkille turvatonta ympäristöä. Penkereen pohja voi olla leveimmillään n. 40 metriä ja edellyttää puuston kaatamista penkereen tieltä. Siltojen- ja tukimuurien sekä työmaateiden rakentaminen tulee kaatamaan puita todennäköisesti kuvattua laajemmalta alueelta. Jos molemmissa vaihtoehdoissa tehtäisiin laaja mutka länteen VT9:n ramppien silmukoiden kohdalla, jotta rampit voidaan ylittää nostamatta siltaa liian korkealle raitiotien pituusgeometrian suhteen, niin molemmat linjaukset läntisen mutkan kautta tuhoaisivat edelleen ratageometrian vaatiman tilan vuoksi Hallilan ruokailualueen kolopuut ja osan ruokailupuista. Myös liikennöintinopeudet putoavat radan mutkien vuoksi ja sillasta joudutaan tekemään kaareva. Liikenneturvallisuuden osalta linjaukset täyttävät liikenneturvallisuuden vaatimukset risteämällä Hallilan pääkadun valoristeyksessä, joka ohjaa myös Hervannan valtaväylän liikennettä. Vaihtoehdot aiheuttavat haittaa liito-oravalle (valtaväylän ylityksessä ajolankojen vuoksi ja ruokailualueen reunalla kolopuiden ja ruokailupuiden häviämistä penkereiden vuoksi sekä hävittämällä eteläisen heikon yhteyden) ja liikenteen turvallisuudelle (kulkiessaan tasossa ramppien kanssa). Raitiotie ei toimi, ei ole esteetön, haittaa liito-oravaa ja ylittää tavoitekustannukset n.15 miljoonalla eurolla. Tavoitteet eivät täyty. 18
VE6: Linjaus ylös Pehkusuonkadulle kiinteistön 6926-1 itäpuolelta. Linjan pidentyminen sekä sekaliikennekaistalla kulkeminen hidastavat matka-aikaa huomattavasti, jolloin yksi raitiotien perustavoitteista jää toteutumatta. Raitiotien geometriasta tulee laatutasoltaan heikko. Samalla sekaliikennekaista tekee raitiotiestä häiriöalttiin. Vaihtoehto ei ole liikenneturvallisuuden kannalta mahdollinen, koska Havumetsänkadun ja Pehkusuonkadun liittymää ei voida ratkaista turvallisesti. Yleissuunnitelman mukainen raitiotien ratkaisu, jossa katualuetta levitetään koulun pihalle ei myöskään auta vaihtoehdon liittymäratkaisun ongelmaan. Ongelmana ovat liian suuret korkeuserot ja liian suuri radan pituuskaltevuus. Havumetsänkatu liittyy Pehkusuonkatuun >7% pituus kaltevuudella. Raitiotien valo-ohjauksen vuoksi ajoneuvoliikenteelle muodostuu odotustila mäkeen, mikä tuottaa erityisesti joukkoliikenteelle talviaikaan vaikeuksia. Vaihtoehto VE6 estää nykyiset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet, jolloin pitää rakentaa yksi ylimääräinen alikulkukäytävä tai vaihtoehtoisesti tasoylitys pysäkin yhteydessä. Raitiotien erkaneminen Pehkusuonkadulta ei täytä liikenneturvallisuuden vaatimuksia. Nykyisen Pehkusuonkadun linjaus ei mahdollista raitiotiepysäkin rakentamista Hallilaan mikäli raitiotie kulkee Pehkusuonkadulla sekaliikenneratkaisuna. Pysäkille ei löydy riittävän pituista suoraa osuutta. Vaihtoehto edellyttää Pehkusuonkadun koko katupoikkileikkauksen rakentamista uudelleen raitiotien matkalta. Silti kadun vieressä ei ole tilaa ottaa raitiotielle omaa kaistaa. Kevyen liikenteen yhteydet Lukonmäen suunnasta eivät toteudu esteettöminä. Pehkusuonkadulla jalankulun ja polkupyöräilyn pääreitti ylittäisi raitiotien tasossa, jolloin liikenneturvallisuus vaarantuu. Linjaus edellyttää korkeita penkereitä ja tukimuureja, jotka vaikuttavat kaupunkikuvaan kielteisesti. Penkereen pohja on n.40 metriä leveä. Linjaus ja jalankulun ja pyöräilyn uudet reitit edellyttävät metsän raivausta, jolloin metsää joudutaan kaatamaan liito-oravan suosimalta alueelta. Vaihtoehto VE6 aiheuttaa haittaa liito-oravalle ja liikenteen turvallisuudelle, raitiotie ei toimi, ei ole esteetön Lukonmäen asukkaille ja ylittää tavoitekustannukset 1-2 miljoonalla eurolla. Tavoitteet eivät täyty. VE7: Linjaus ylös Pehkusuonkadulle kiinteistön 6926-1 länsipuolelta Linjan pidentyminen sekä sekaliikennekaistalla kulkeminen hidastavat matka-aikaa huomattavasti, jolloin yksi raitiotien perustavoitteista jää toteutumatta. Raitiotien geometriasta tulee laatutasoltaan heikko, samalla sekaliikennekaista tekee raitiotiestä häiriöalttiin. Vaihtoehto ei ole liikenneturvallisuuden kannalta mahdollinen, koska Havumetsänkadun ja Pehkusuonkadun liittymää ei voida ratkaista turvallisesti. Yleissuunnitelman mukainen raitiotien linjaus, jossa katualuetta levitetään koulun pihalle ei myöskään auta liittymäratkaisun ongelmaan. Ongelmana ovat liian suuret korkeuserot ja liian suuri radan pituuskaltevuus. Havumetsänkatu liittyy Pehkusuonkatuun >7% pituuskaltevuudella. Raitiotien valo-ohjauksen vuoksi ajoneuvoliikenteelle muodostuu odotustila mäkeen, mikä tuottaa erityisesti joukkoliikenteelle talviaikaan vaikeuksia. Pehkusuonkadulla jalankulun ja polkupyöräilyn pääreitti ylittäisi raitiotien tasossa, jolloin liikenneturvallisuus vaarantuu. Raitiotien erkaneminen Pehkusuonkadulta ei täytä liikenneturvallisuuden vaatimuksia. Nykyisen Pehkusuonkadun linjaus ei mahdollista raitiotiepysäkin rakentamista Hallilaan mikäli raitiotie kulkee Pehkusuonkadulla sekaliikenneratkaisuna. Pysäkille ei löydy riittävän pituista suoraa osuutta. Vaihtoehto edellyttää Pehkusuonkadun koko katupoikkileikkauksen rakentamista uudelleen raitiotien matkalta. Silti kadun vieressä ei ole tilaa ottaa 19
raiteille omaa kaistaa. Kevyen liikenteen yhteydet Lukonmäen suunnasta eivät toteudu esteettöminä. Linjaus edellyttää metsän raivausta Korkinmäen puolella liito-oravalle suotuisalla alueella ja hävittää kaksi kolopuuta. Vaihtoehto VE7 aiheuttaa haittaa liito-oravalle ja liikenteen turvallisuudelle, raitiotie ei toimi, ei ole esteetön Lukonmäen asukkaille ja ylittää tavoitekustannukset 1-2 miljoonalla eurolla. Tavoitteet eivät täyty. Laadittujen yleissuunnitelman tarkistusten ja vertailun ja mallinnuksen perusteella kaavaluonnokseen valittu linjaus VE1 todettiin toiminnallisuuden, kuten esim. esteettömyyden ja pituusgeometrian sekä rakentamiskustannusten kannalta ainoaksi mahdolliseksi. Vaihtoehto mahdollistaa myös nykyisten huonojen jalankulku- ja pyöräilyväylien laatutason ja turvallisuuden parantamisen. Vaihtoehto säilyttää suuren osan liito-oravan ruokailualueesta ja siellä olevat kaksi kolopuuta ja mahdollisen risupesän. Asemakaavaluonnos on laadittu tämän vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehtojen vaikutus liito-oravan elinolosuhteisiin Vaikutusten arviointi perustuu Maankäytön suunnittelun erikoissuunnittelija/biologi Kari Kortteen laatimaan arvioon. Merkittäviä eroja liito-oravan elinympäristöön ei kolmen ensimmäisen vaihtoehdon VE1, VE2 ja VE3 vaikutusten välillä ole. VE2 mahdollistaa eteläisen kulkuyhteyden säilymisen, vaikka ajolankojen ylitys haittaa yhteyttä.. VE4 ja VE5, jotka eivät voi kulkea Hervannan valtaväylän tasossa VT9:n yli, tuhoavat Hallilan ruokailualuetta. Vaihtoehdot erottaisivat Hallilan alueen Hervannan valtaväylän itäpuolen liito-oravaesiintymästä siten, että se jäisi pohjoisen ja lännen puolelta Hallilaa kiertävän, heikoksi arvioidun kulkuyhteyden varaan ja joutuisi eristyksiin, jolloin sillä ei mahdollisesti olisi enää merkitystä lisääntymis- ja levähdyspaikkana. VE5 säästäisi ruokailualuetta enemmän, koska linjaus sijaitsee katualueella, näin myös kolopuut ja mahdollinen risupesä säästyisivät. Vaihtoehto heikentäisi kuitenkin Hallilan alueen yhteyttä Hervannan valtaväylän itäpuolen liito-oravaesiintymään siten, että Hallilan esiintymä jäisi pohjoisen ja lännen puolelta Hallilaa kiertävän, heikoksi arvioidun kulkuyhteyden varaan ja joutuisi eristyksiin, jolloin sen merkitys lisääntymis- ja levähdyspaikkana heikkenisi. Vaihtoehto VE6 säilyttäisi risupesistä neljä Hallilan rinteen yläosan kuusikossa ja ruokailualue kolopuineen säilyisi alhaalla kokonaan. Vaihtoehto VE6 vaikeuttaisi kuitenkin lännen ja etelän suunnan heikkoja kulkuyhteyksiä ja vaarantaisi Korkinmäen kolopuiden säilymisen korkeiden penkkojen leveän pohjan vuoksi. VE7 -linjaus jouduttaisiin viemään ratageometrian vuoksi Korkinmäessä Suutalanahteen eteläosassa liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikan halki ja osa alueesta ja Korkinmäen kolopuut tuhoutuisivat. Hallilan puolella linjaus heikentäisi liito-oravan kulkuyhteyttä länteen ja etelään. Raitiotien rakentaminen edellyttää puuston kaatamista raiteiden linjalta työvarat mukaan lukien leveämmältä alalta (reunavaikutus mukaan lukien n. 60 metriä) kuin pelkkä rata ja sen pengerrykset vaativat johtuen mm. maaston muodoista ja jalankulkuyhteyksistä. Osa penkereistä on alaosastaan n.40 metrin levyisiä. Todennäköistä on, että puiden raivaus raitiotielinjaa varten aiheuttaisi reunavaikutusta puustoon, täysikasvuinen kuusivaltainen metsä Hallilan kallioisen rinteen suuntaisesti raitiotielinjan vieressä häviäisi ainakin osittain. Aukon reunavaikutuksen ja aukkoon kasvavien uusien puiden vuoksi leveys vaihtelee paikan mukaan. Raitiotien linjan 20
aukkoa ei ole jatkossa tarpeen pitää joka paikassa maksimileveydessään, koska uudet puut ovat kasvaessaan tottuneet tuuliin. VE1, VE2, ja VE3 - linjauksissa raitiotie ja pysäkki sijoittuisi osittain jyrkkään rinteeseen, joka on alttiina voimakkaille tuulille VT9-tien ja Hervannan valtaväylän suunnasta. VE4:ssa Hervannan valtaväylän vieressä hakkuuaukko valtaväylän suuntaisena edistäisi vastaavia tuulivahinkoja. VE5- vaihtoehdossa ruokailualueen puuston hävikki on suhteellisen vähäinen, koska Hervannan valtaväylän katualue muodostaa jo suoja-aluetta radalle leveyssuunnassa. VE6 ja VE7 aiheuttavat aukon metsäalueeseen vanhan Hallilan pohjoispuolella kauempana liito-oravan ydinalueesta. VE1: Valittu kaavaluonnoksen mukainen vaihtoehto halkaisee biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin ja välttävästi soveltuvan alueen. Ruokailualueesta häviää noin 40 prosenttia ja oravan risupesiä ylärinteeltä tuhoutuu 3 kappaletta. Ruokailualuetta ja keväällä 2016 löydetyt mahdollinen risupesä sekä kaksi kolopuuta säilyvät raitiotien koillis- itäpuolella alhaalla ruokailualueen reunalla. Haittoja ovat, että osa risupesistä häviää ja ruokailualueen osa tuhoutuu sekä niiden keskinäinen yhteys häviää leveän hakkuualueen, reunavaikutuksen ja raitiotien ajolankojen estevaikutuksen, vuoksi. Kulkemista pohjoisen kautta länteen ja etelään estävät sekä raitiotien sähköistys, sähköratapylväät ja ajolangat, jotka ovat n. 5-6 metrin korkeudessa että n.60 metriä leveä puuton raitiotielinjan mukainen kaista. Etelän suuntaan arvioitu heikko kulkuyhteys jää radan alle. Kuva VE1:n mukainen raivattava puustoalue (oranssi) ja liito-oravan jätöshavaintojen ja risupesien sijainnit, väylätarkastelu Antti Kiviniemi, kuva Jaana Grönlund. 21
Kuva VE1:n mukainen raivattava puustoalue (oranssi) ja liito-oravan jätöshavaintojen ja pesien sijainnit Hallilassa, väylätarkastelu Antti Kiviniemi, kuva Jaana Grönlund Liite 3. 22
VE2: Yleissuunnitelman mukainen linjausvaihtoehto halkaisee biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin ja välttävästi soveltuvan alueen. Linjaus hävittää neljä risupesää ja ruokailualueen puustosta noin 40 prosenttia (kevyen liikenteen järjestelyineen) ja Hervannan valtaväylän varressa olevan eteläisen kulkuyhteyden. Keväällä 2016 rinteen alapuolelta löydetyt mahdollinen risupesä sekä kaksi kolopuuta jäävät raitiotien koillisitäpuolelle alas ruokailualueen reunalle Haittoja ovat risupesien häviämien ja ruokailualueen osan tuhoutuminen ja niiden keskinäisen yhteyden häviäminen leveän hakkuualueen, sen reunavaikutuksen ja raitiotien ajolankojen estevaikutuksen vuoksi. Radan rakentaminen huonontaa heikkoa etelän yhteyttä 60 m leveän aukon (mukana reunavaikutus) ja ajolankojen estevaikutuksen vuoksi. Kulkemista pohjoisen kautta länteen ja etelään ja radan yli vaikeuttavat sekä radan sähköistys ja ajolangat, jotka ovat n. 5-6 metrin korkeudessa että n. 60 metriä leveä puuton raitiotielinjan mukainen kaista. Kuva VE2:n mukainen raivattava puustoalue (oranssilla) ja liito-oravan jätöshavaintojen ja pesien sijainnit Hallilassa, väylätarkastelu Antti Kiviniemi, kuva Jaana Grönlund Liite 4. 23
VE3: Linjaus halkaisee biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin ja välttävästi soveltuvan alueen ja hävittää ruokailualueella noin 40 prosenttia puustosta ja 4 kpl oravan risupesiä, ylärinteeltä länsipuolelta raitotielinjausta. Keväällä 2016 löydetyt mahdollinen risupesä sekä kaksi kolopuuta jäävät raitiotien koillis- itäpuolelle ruokailualueen reunalle. Kulkemista pohjoisen kautta länteen ja etelään estävät sekä radan sähköistys ja ajolangat, jotka ovat n. 5-6 metrin korkeudessa että n. 60 metriä leveä puuton (mukana reunavaikutus) raitiotielinjan mukainen kaista. Haittoja ovat risupesien häviämien ja ruokailualueen osan tuhoutuminen ja niiden keskinäisen yhteyden häviäminen leveän hakkuualueen, sen reunavaikutuksen ja raitiotien ajolankojen estevaikutuksen vuoksi. Ruokailualueen kolopuut ja mahdollinen risupesä säilyvät. Etelän suuntaan arvioitu heikko kulkuyhteys jää radan alle. Kuva: VE3:n mukainen raivattava puustoalue (oranssilla) ja liito-oravan jätöshavaintojen ja pesien sijainnit Hallilassa, väylätarkastelu Antti Kiviniemi, kuva Jaana Grönlund Liite 5. 24
VE4: Linjaus Hervannan valtaväylän katualueen vieressä. Linjaus hävittää 30-40 % ruokailualueen puustosta ja ruokailualueen kolopuut ja lännen puolelta kaarelle linjattuna myös mahdollisen risupesän. Mahdollinen Hervannan valtaväylän ylitys itäpuolelle väylää estyy puuttoman n. 60 m leveän radan suuntaisen aukon (mukana reunavaikutus), ajolankojen ja radan sähköistyksen vuoksi. Etelän suuntaan arvioitu heikko kulkuyhteys jää radan alle.. VE4:n mukainen raivattava puustoalue (oranssilla) ja liito-oravan jätöshavaintojen ja risupesien sijainnit Hallilassa, väylätarkastelu Antti Kiviniemi, kuva Jaana Grönlund Liite 6. 25
VE5: Linjaus Hervannan valtaväylän katualueella Hallilan puolella valtaväylää. Linjaus hävittää ruokailualueen reunan puita vähän. Risupesät ja kolopuut säilyvät. Jos linjaus viedään kaarella VT9:n yli lännempää, niin ruokailualueen pesät jäävät alle. Mahdollinen Hervannan valtaväylän ylitys itäpuolelle väylää estyy puuttoman n. 30 m leveän radan suuntaisen aukon (reunavaikutus mukana), ajolankojen ja radan sähköistyksen vuoksi. Etelän suuntaan arvioitu heikko kulkuyhteys jää radan alle. VE5:n mukainen raivattava puustoalue (oranssilla) ja liito-oravan jätöshavaintojen ja risupesien sijainnit Hallilassa, väylätarkastelu Antti Kiviniemi, kuva Jaana Grönlund liite 7. 26
VE6: Linjaus Pehkusuonkadulle kiinteistön 6926-1 itäpuolelta (Vaihtoehto vanhan Hallilan alueen koillispuolelta Pehkusuonkadulle) Linjaus jakaa Hallilan puolella Vackerinpuiston pohjoisen osan kahtia. Linjauksen alta ei ole löydetty liito-oravahavaintoja, mutta Vackerinpuisto toimii heikkona kulkuyhteytenä itä-länsisuunnassa. VE6 hävittää kaksi oravan risupesää ylärinteeltä itäpuoleltaan raitiotien edellyttämien hakkuiden vuoksi ja vaarantaa Korkinmäen kolopuut. Korkinmäessä kaadetaan myös puustoa liito-oravalle soveltuvalla alueella. Ruokailualueen pesät säilyvät. Kulkuyhteys heikkenee n. 60 metriä leveän puuttoman kaistan (reunavaikutus mukana) ja ajolankojen vuoksi. Etelän yhteys heikkenee ajolankojen ylityksen vuoksi. VE6:n mukainen raivattava puustoalue (oranssilla) ja liito-oravan jätöshavaintojen ja risupesien sijainnit Hallilassa, väylätarkastelu Antti Kiviniemi, kuva Jaana Grönlund liite 8. 27
VE7: Linjaus ylös Pehkusuonkadulle kiinteistön 6926-1 länsipuolelta (Vaihtoehto vanhan Hallilan alueen pohjoispuolelta Pehkusuonkadulle). Linjaus halkaisee Korkinmäen Suutalanahteella liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan siten, että kaksi kolopuuta ja ruokailualuetta jää alle. Linjaus halkaisee Hallilan puolella Vackerinpuiston pohjoisen osan kahtia ja hävittää yhden risupesän ylärinteeltä. Pohjoisosasta ei ole löydetty liitooravahavaintoja, mutta Vackerinpuisto toimii heikkona kulkuyhteytenä itälänsisuunnassa. Kulkuyhteys heikkenee n. 60 metriä leveän puuttoman kaistan (reunavaikutus mukana) ja ajolankojen vuoksi. Etelän yhteys heikkenee ajolankojen ylityksen vuoksi. VE7:n mukainen raivattava puustoalue (oranssilla) ja liito-oravan jätöshavaintojen ja risupesien sijainnit Hallilassa, väylätarkastelu Antti Kiviniemi, kuva Jaana Grönlund Liite 9. 28
Hallilan rinne on antanut mahdollisuuden säädellä raitiotien korkeusasemaa niin, että raitiotien edellyttämät tavoitteet täyttyvät valitussa vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehto aiheuttaa haittaa liito-oravalle hävittämällä osan oravan risupesistä Hallilan ylärinteeltä ja noin 40 prosenttia liito-oravalle suotuisasta alueesta, mutta jättää alarinteen lisääntymis- ja levähdyspaikan kolopuineen ehjäksi. Vaihtoehto on raitiotien käyttäjille pysäkin saavutettavuuden osalta ainoa esteetön sekä raitiotiejärjestelmän toimivuuden ja rakentamiskustannusten vuoksi ainoa mahdollinen, joten vaihtoehto on valittu kaavatyön pohjaksi. Hallilan keskustakortteli sijaitsee pääkadun varrella ja sinne suuntautuvat kevyen liikenteen pääreitit. Kaupunkirakennetta palveleva keskustakorttelin kevyen liikenteen tuleva yhteys raitiotiepysäkille sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Pysäkin saavutettavuuden vuoksi yhteys on syytä rakentaa uuteen kohtaan, vaikka metsässä on vanhoja reittejä, koska yhteyden on oltava esteetön. Kohdealueella on viisi oravan risupesää, joiden alta ei ole löydetty liito-oravan jätöksiä. Kaksi näistä risupesäpuista on jäämässä valitun jalankulku- ja pyöräilyreitin luiskan reunamalle. Paineenkorotusaseman luona oleva risupesäpuu, joka on myös kaava-alueen ulkopuolella, joudutaan kaatamaan raitiotien johtosiirroista ja kuivatuksesta johtuen. Puille, jotka jäävät luiskan reunaan, ei voida esittää riittävää suojaetäisyyttä vaikka ne suunnitelmien mukaan saadaan hyvin säilymään luiskan reunassa. Väylälle on tehty kolme vaihtoehtotarkastelua, joista kulkuyhteyden kannalta paras vaihtoehto allianssin näkemyksen mukaan on punaisella värillä esitetty, koska kohdalla on jo valmiiksi kaikki suojatiejärjestelyt. Sininen vaihtoehto jää liian kauas keskuskorttelista eikä yhteys ole sujuva. Keltaisen vaihtoehdon länsipuolella oleva risupesäpuu asettuu luiskan liepeeseen käytännössä samalla tavalla kuin puut punaisessa vaihtoehdossa. Kulkuyhteystarkastelu vanhasta keskustasta raitiotiepysäkille, kuva Antti Kiviniemi 29
Valittu jalankulku- ja pyöräily-yhteys Hallilan keskustasta raitiotiepysäkille, kuva Antti Kiviniemi Esimerkki puistosuunnitelmasta, Hallilan metsitystä kuntalla ja puistoatsaleoilla pysäkkiympäristössä, 5.3 Korvaavat ja lieventävät toimenpiteet Hallilan alueen on arvioitu olevan heikkojen yhteyksien varassa suhteessa muihin elinympäristöihin ja sivussa liito-oravan verkostosta sekä kaavan selvityksissä että kantakaupungin osayleiskaavan valmisteilla olevassa selvityksessä. Raitiotie halkaisee lisääntymis- ja levähdyspaikan maksimissaan n. 60 metriä (reunavaikutus mukana) leveällä puuttomalla kaistalla siten, että elinympäristö pienenee, vaikka alueelle jää linjauksen länsipuolelle risupesiä sekä itä- koillispuolelle raitiotielinjausta keväällä 2016 löyde- 30
tyt mahdollinen risupesä ja kaksi kolopuuta ja Hervannan valtaväylän varteen ruokailupuita asemakaavaluonnoksen linjauksen mukaisesti. Asemakaavaluonnokseen 8604 on Hervannan valtaväylän varteen lisätty suojaviheralue EVS turvaa liito-oravan kulkuyhteyden ruokailupuiden luo Hervannan valtaväylän yli sen itäpuolella olevalta metsäalueelta, jossa on havaittu liito-oravan pesintää. Myös osalle muita suojaviheralueita on lisätty liitooravahavaintojen merkityksen mukaan merkintä EVS (suojaviheralue, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys). Uusien löytöjen ja alueiden arvottamisen perusteella asemakaava-aluetta on laajennettu Hervannan valtaväylän itäpuolella olevalle kaavoittamattomalle alueelle, joka on EHYT-hankkeen kaupunkirakenteen tiivistämissuunnitelmissa esitetty rakennettavaksi asuinalueeksi. Alue jää rakentamattomaksi ja asemakaavaan merkitään määräys sl-17: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana säilytettävä ja kehitettävä alueen osa. Alue tulee säilyttää puustoisena. Metsänhoidossa tulee turvata liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä ruokailupuiden säilyminen. Kanjonin kohdalla asemakaavaan on lisätty merkintä EVS ja määräys sl- 17, joilla turvataan liito-oravan kulkuyhteyttä siltojen ali. Kaupungin biologi on arvioinut, että liito-orava voi sillan rakennusaikana kulkea siltavalua tukevien rakenteiden läpi, jos se voi tarttua niihin ja käyttää lankkuviidakkoa läpikulkemiseen. Mikäli uuden raitiotiesillan valun tuet ovat metallirakenteisia, rakenteisiin voidaan kiinnittää metallitukiin luonnonpuuta molemmille puolille siltaa asiantuntijan neuvojen mukaisesti. Samoin voidaan lisätä puupolkuja rakennesokkelon sisälle johdattamaan toiselle puolelle. Valutuet ovat paikallaan arviolta n. 6 kuukautta. Tuleva silta on huomattavasti kapeampi kuin Hervannan valtaväylän silta, joten kasvillisuus pystyy valtaamaan takaisin myös sillan alustan ja metsää voidaan vahvistaa istutuksin. Hallilan menetyksiä korvaavia elinympäristöjä voidaan tukea pöntötyksin. Sopivia alueita voivat olla: Hallilan ruokailualue rinteen alaosassa, kaavaan lisätty asemakaavoittamaton alue Lukonmäen kohdalla Hervannan valtaväylän itäpuolella, Hervannan kanjonin alue ja Korkinmäen puolella Kyläkeinun puiston eteläpuolinen EVS-alue. Kulkuyhteyksiä raitiotien ajolankojen ja Hervannan valtaväylän yli voidaan vahvistaa puuistutuksin Hallilan kohdalla, Pehkusuonkadun eteläpuolella ja kanjonin pohjoispuolen sähkönsyöttöaseman pohjoispuolella. 6 ASEMAKAAVALUONNOS Tarkistetussa asemakaavaluonnoksessa (täydennyksen liite 2) Hallilaan esitetään raitiotielle yleissuunnitelman kehitysvaiheen tarkennusten mukaista sijoituspaikkaa olemassa olevan asutuksen reunaan. Raitiotielle osoitetaan määräykset: joukkoliikenteen laatukäytävälle varattu alueen osa. Asemakaavaluonnoksessa raitiotielle osoitetaan reitti Vackerinpuiston halki ja VT9-tien ylittävä silta. Vihiojan penkereen pilaantuneille maille osoitetaan kaavassa määräys pilaantuneiden maiden puhdistamisesta. Lisäksi kaavaluonnokseen merkitään Hervannan valtaväylän itäpuolella olevat kevyen liikenteen yhteydet Lukonmäkeen sekä Hallilan eteläpuolella raitiotien linjaus raitiotie- ja kevyen liikenteen sillalla kanjonin yli Hervannan kanjonin 31