SORTAVALANKATU 2-4 Asemakaavan muutos

Työnumero 1634 27.11.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS SORTAVALANKATU 2-4 Asemakaavan muutos KAAVASELOSTUS,luonnos KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 20.2.2013 KrakLK Nähtävillä KH KV Lainvoima

SORTAVALANKATU 2-4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Niinivaaran kaupunginosan (5) kortteleita 511 ja 5124 sekä tiloja 6:196, 876:1, osia tiloista 12:23, 12:24, 871:1, 6:25, 6:181 sekä rautatiealuetta, katualueita ja yleisiä alueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Joensuun kaupungin Niinivaaran kaupunginosan (5) korttelit 511 ja 5124 sekä katu- ja virkistysalueita Joensuun kaupungin kaavoitusohjelman työ nro 1634 Kaava-alueen sijainti Sortavalankadulla, Karjalankadun ja Kettuvaarantien välillä. Joensuu 27.11.2014 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen 2

TIIVISTELMÄ... 4 Asemakaavan muutoksen perustelut ja keskeinen sisältö... 4 Kaavaprosessi... 4 1. LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 1.1.1. Alueen yleiskuvaus... 5 1.1.2. Luonnonympäristö... 5 1.1.3. Rakennettu ympäristö...7 1.1.4. Maanomistus... 12 1.2. SUUNNITTELUTILANNE... 12 1.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 2. TAVOITTEET... 16 2.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 16 2.2. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 16 2.2.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 16 3. VAIHTOEHDOT... 20 3.1. ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA... 20 3.2. VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU... 28 3.3. ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET...31 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 31 4.1. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT...31 4.2. ALUEVARAUKSET...31 4.2.1. Korttelialueet... 31 4.2.2. Muut alueet... 32 4.3. KAAVAN VAIKUTUKSET... 33 4.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 33 4.3.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 35 4.3.3. Yritysvaikutusten arviointi... 35 4.3.4. Vaikutukset kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin... 36 4.4. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 36 5. TOTEUTUS...36 5.1. KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 36 6. SUUNNITTELUVAIHEET...36 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 27.11.2014 2. Havainnekuva 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.2.2013 5. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnosta ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin 6. Joensuun ratapihan varikkoalueen rakennushistoria- ja kulttuuriympäristöselvitys 3

TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut ja keskeinen sisältö Sortavalatalon toiminta päättyi vuonna 2009. Tämän jälkeen kaupunki on selvittänyt mahdollisia uusia käyttötarkoituksia rakennukselle, mutta osin rakennuksen huonon kunnon vuoksi kaupunki on päättänyt purkaa rakennukset. Tontin sijainti lähellä keskustan palveluita ja toisaalta sen tarpeeksi suuri koko mahdollistavat tontin käytön tehokkaaseen asuntorakentamiseen. Tämä toteuttaa kaupungin tavoitetta olevan kaupunkirakenteen täydentämisestä. Sortavalatalon tontista muodostetaan asuinkerrostalojen alue. Kerrosluku vaihtelee kolmen ja viiden välillä ja rakennusoikeutta tontilla on 13 600 k-m 2, mikä tarkoittaa tonttitehokkuutta e=0,64 Sortavalankadun ja Karjalankadun kulmaukseen sallitaan kivijalkakaupan toteuttaminen, mikä vahvistaa alueen palvelutarjontaa. VR:n varikoilla on toiminta viime vuosina supistunut, ja osa varikkorakennuksista on vapautunut muuhun käyttöön. Kaavamuutoksella sallitaan varikon käyttäminen myös muuhun kuin rautatietoimintaan, mikä luo uusia mahdollisuuksia varikkoalueen säilymiseen elävänä myös siinä tilanteessa, että VR:n varikkotoiminta nykyisessä muodossaan alueella päättyisi. Varikon alueesta muodostetaan teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialue. Olevia rakennuksia ei suojella, mutta rakennusala seuraa tarkoin nykyisiä rakennuksia. Nykyisten rakennusten pohjoispuolelle sallitaan korkeintaan nelikerroksinen täydennysrakentaminen. Rakennusoikeutta tontilla on 10 000 k-m 2, mikä tarkoittaa tonttitehokkuutta e=0,36. Kettuvaarantien ja Sortavalankadun kulmauksessa oleva huoltoasema kaipaa lisää tilaa voidakseen kehittää toimintaansa nykyisellä paikalla. Tämän takia oli luonteva ottaa se samaan kaavamuutokseen mukaan. Liike- ja huoltamorakennusten korttelialueen korkein sallittu kerrosluku on kolme ja rakennusoikeutta tontilla on 2000 k-m 2, mikä tarkoittaa tonttitehokkuutta e=0,14. Asemakaavamuutos, liite 1 Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 28.2.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 28.3. 22.3.2013 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 13.3.2013 Sortavalatalon auditoriossa, osoitteessa Sortavalankatu 4. 4

6:189 6:196 6:25 876:1 871:1 :39 12:39 12:24 12:23 12:7 6:181 6:78 6:25 6:7 876:1 8 7 5 3 3 2 2 2 7 3 2 11 9 8 7 6 4 3 2 1 1 1 1 14 13 8 7 1 3 2 1 5 4 3 2 1 2 4 1 1 5 3 2 13 10 4 7 5-9903-42 5-9903-16 5-9903-10 5-9903-4 5-9903-20 Meijerintie Sortavalankatu Antinkuja Soldaninkatu Karjalankatu Varaslammenka Asemamiehenkatu Jarrumiehenkatu Kirjurinkatu Junailijankatu kt kt kt kt Öljys. Sp Kt Öljys. Joensuun Kauppaoppilaitos kt kt kt kt kt 1305 511 5110 5124 506 527 529 516 509 10 519 507 508 kt II I II 78 79 84 84 86 85 86 84 83 87 83 84 84 78 79 79 78 77 78 77 83 84 82 81 83 83 78 77 76 76 77 78 79 77 78 79 86 87 85 85 85 80 80 85 80 79 78 79 1 78 80 80 85 94 93 3147 92 62 70 64 18 15 9 7 40 16 53 65 2 18 6 66 1 66 63 88 55 5 3 4 10 1 9 89 87 12 3 2 13 14 7 20 1 1 2 3 5 3 13 7 6 8 11 9 5 19 20 8 10 3 11 2 11 12 19 2 25 61 12 11 23 9 30 10 29 24 23 7 2 13 6 7 3 8 5 3 6 1 21 32 14 91 10 11 4 12 2 29 12 11 10 12 22 33 1 36 13 32 7 1 6 21 5 16 23 37 36 11 242 25 24 21 27 26 7 38 39 26 19 23 27 8 6 30 19 20 7 15 22 14 8 4 5 10 51 9 6 12 8 35 7 11 13 5 12 1 6 2 13 6 59 11 9 14 2 10 4 60 3 7 34 14 68 71 17 24 5 3 2 3 1 4 72 2 4 1 3 2 13 3 2815 10 9 8 7 6 5 5 4 30 33 8 25 13 32 10 10 31 6 20 18 9 3 21 17 20 3 8 36 4 36 100 30 40 0 10 20 50 2500 III IV II 10000 IV IV IV II V I V IV III III IV V V IV III 1200 1200 1200 600 2000 200 600 800 1000 1000 800 600 600 800 1000 a a a a a a p p p p a t t t RATAPIHANPUISTO pp pp t jk jk jk jk 45 dba 45 dba 45 dba 45 dba 40 dba 40 dba 40 dba 45 dba SORTAVALANKATU??????? 6943900 489000 6943700 488700 511 5124 5 NIINIVAARA VP TK ET KLH AL AK Liite 1, 1 / 5

Liite 1, 2 / 5 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK AL KLH TK VP ET 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0060000 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0230100 Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue. 0270200 Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0330000 Puisto. 0590000 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja.? 5 NII 5124 RATAPIHANP 1000 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

III 1000000 Liite 1, 3 / 5 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1130000 Rakennusala. 1130001 Ohjeellinen rakennusala. t a 45 dba 1170000 Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. 1190000 Auton säilytyspaikan rakennusala. 1320000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 45 dba. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. tu jk 1490000 Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa. pp p 1500200 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. 1510000 Pysäköimispaikka. 1540000 Johtoa varten varattu alueen osa. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Liite 1, 4 / 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. TK-korttelialueella on pyrittävä säilyttämään olevien veturitallien olemus sovittamalla uudisrakennus olevaan rakennuskantaan mittasuhteiltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan. 2. KLH-korttelialueella uudisrakennus on toteutettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena. Rakennusalalle on sallittua sijoittaa myös korkeintaan 10 m korkeita rakennelmia. Rakennelmat on sijoitettava siten, että ne eivät aiheuta näköestettä liikenteelle. Rakennelmat voivat olla mainosrakennelmia tai ne voivat liittyä polttoainejakelutoimintaan. 3. AK-korttelialueella on Sortavalankadun varrella olevat porrasteiset lamellitalot toteutettava pääasiassa punatiilisinä. Muiden asuinrakennusten julkisivut on toteutettava kiviaineisina. 4. AL-korttelialueen 5-kerroksisen rakennuksen ensimmäinen kerros on toteutettava muista kerroksista poikkeavalla tavalla. Ensimmäisen kerroksen julkisivu ei saa muodostaa muurimaisia, suljettuja pintoja kadulle päin. 5. AL-korttelialueen sisäiselle jalankululle varattu alue on toteutettava siten, että se mahdollistaa myös polkupyöräilyn. Jk-alueen sijainti voi vähäisessä määrin poiketa kaavassa esitetystä. 6. Korttelialueille saa sijoittaa teknistä toimintaa palvelevia laitteita ja rakennelmia, kuten muuntamon. 7. VP-alueelle saa sijoittaa puistomuuntamon. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: -1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 80 neliömetriä kohden -1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 50 neliömetriä kohden -1 autopaikka kutakin toimistojen tai kokoustilan kerrosalan 70 neliömetriä kohden -1 autopaikka kutakin teollisuus- ja varastotilan 100 neliömetriä kohden

Liite 1, 5 / 5 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU NIINIVAARAN (5) kaupunginosan kortteleiden 511 ja 5124 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueiden asemakaavan muutos. SORTAVALANKATU 2 JA 4 L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 27.11.2014 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Katarina Surakka 5/1634 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. K. Surakka / Kaija Kinnunen

1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Sortavalankadun länsipuolella, Kettuvaarantien ja Karjalankadun välissä. Alue käsittää Ratapihanpuiston, Sortavalatalon tontin, osan VR:n asemaalueesta sekä Kettuvaarantien varrella olevan huoltoaseman tontin. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 ha. Suunnittelualueella sijaitsevat purettavan Sortavalatalon rakennukset 1970-luvulta, VR:n veturitalli 1950-1970 -luvuilta sekä 1990-luvun alussa valmistuneet huoltoaseman rakennukset 1.1.2. Luonnonympäristö Suurmaisemassa kaava-alue sijaitsee paikassa, jossa Niinivaaran selänne vaihettuu Pielisjoen laaksoksi. Kaava-alueen maanpinta laskee pohjoista kohden. Alueen korkeusasema vaihtelee +77 +85 m välillä. Kaava-alueen sijainti suurmaisemassa. Ruskeat ovat selänteitä, vihreät laaksoja. Violetit ympyrät merkitsevät maiseman hierarkista pistettä ja punainen ympyrä on maiseman solmukohdassa. Aivan kaava-alueen vieressä sijaitsee kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään runsaslajinen Varaslampi, jonka laskuoja kulkee kaava-alueen pohjoisosan halki. Kaava-alueen lounaiskulmassa sijaitsee puisto, jonka eteläosa on luonteeltaan metsäinen. Muutoin kaava-alue on kasvillisuudeltaan tyypillistä piha- ja joutomaiden kasvillisuutta. 5

Maaperältään alue jakautuu kolmeen eri luokkaan. Aivan eteläisin osa alueesta on kantavaa moreenia, jonka varaan perustus voidaan tehdä (luokka III). Moreeni on routivaa, mistä syystä routasuojaus on tarpeen. Maaperä soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen. Keskiosa alueesta kuuluu kantavuusluokituksessa luokkaan IV. Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, kerrostalorakentaminen edellyttää paaluttamista. Varasojan ympäristö on kantavuudeltaan kehnoa turve- tai liejumaata, joka ei sovellu rakentamiseen ilman kalliita erityistoimenpiteitä (luokka VI). Kaava-alueen ja ympäristön maaperä. Valkoinen alue on kantavuusluokkaa IV, tumma rasteri alueen etelä-osassa kantavuusluokkaa III ja vaalea rasteri Varaslammen ympäristössä kantavuusluokkaa VI. Vesistöt, vesitalous ja luonnonsuojelu Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Sortavalatalon tontti sijaitsee Varaslammen valuma-alueella, muutoin pintavedet ohjautuvat suoraan Varasojaan ja sitä kautta Pielisjokeen. Kaava-alueella tai sen lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia alueita tai luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia alueita. 6

1.1.3. Rakennettu ympäristö Kaava-alueella sijaitsee entinen kauppaoppilaitos (Sortavalatalo), VR:n varikkotiloja sekä huoltoasema Kettuvaarantien ja Sortavalankadun kulmassa. Nykyisin kaavaalueella ei ole asutusta. Puolen kilometrin säteellä kaava-alueesta on noin 1600 asukasta. Väestön ikäjakauma painottuu nuoriin aikuisiin: asukkaista 28% on 18-29 - vuotiaita, kun Joensuun seudulla vastaavan ikäluokan osuus on 17%. Kaava-alueen välitön lähiympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta, jossa vallitseva kerrosluku on 1-2. Kaava-alueen ympäristön rakennuskanta. Harmaa: 1-2 kerroksinen, violetti: 2-3-kerroksinen, sininen: yli kolmikerroksinen. Kaava-alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä keskustasta. Paikallisliikenteen reitti kulkee Kettuvaarantietä myöten. 7

Paikallisliikenteen reitit ja pysäkit kaava-alueen tuntumassa. Aivan kaava-alueen vieressä sijaitseva Varaslammen ympäristö on lähialueen asukkaiden merkittävä virkistysalue, jonka kautta kulkevat myös hiihtoladut. Lisäksi Pielisjoen rannan puistot ovat kävelyetäisyydellä alueelta. Kilometrin säteellä kaava-alueesta ei ole alakouluja tai päiväkoteja, mutta muutoin palvelutarjonta alueella on kohtalainen. Kilometrin säteelle kaava-alueesta jää myös suuria työnantajia kuten Valio, UPM, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Tikkamäen sairaalakompleksi. Palveluiden sijoittuminen kaavaalueella ja sen läheisyydessä. 8

Joensuun aseman rakennukset ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Koska kaava-alue sijaitsee RKY-alueen läheisyydessä, selvitettiin myös VR:n varikon rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo tämän työn yhteydessä. Veturitallit on rakennettu pääosin neljässä vaiheessa 1950-1970. Rakennus on kantavilta rakenteiltaan betonia ja julkisivuiltaan valtaosin punatiiltä. Rakennuksia on muutettu ja korjattu useissa vaiheissa mm. 1975-77, 1985 ja 1995-97. Rakennus on käytössä toimisto- ja sosiaalitiloina ja veturivarikkona. Rakennuskokonaisuuden käyttö on jonkin verran vähentynyt, koska varikkotoimintaa on siirretty muille paikkakunnille. Eteläpääty on vuokrattu karting-autoradaksi. Rakennus sijaitsee omana kokonaisuutenaan suhteellisen näkymättömästi kaupunkikuvassa. Rautatieasemalta etäisyys on noin 300 m ja huoltoasemalta noin 100 m. Vanhat veturitallit peittävät kohteen näkyvyyden asemalta ja se jää muutoinkin varsin kauas laajan ratapihan taakse. Lähikaduilta rakennus jää piiloon runsaan puuston vuoksi. Rakennus on pääosiltaan säilyttänyt alkuperäisen ulkoisen ilmeensä. Kookkaiden ikkunoiden ruutujaotusten ja perinteisen tiileen pohjautuvan rakennustapansa vuoksi rakennuskokonaisuus vaikuttaa ikäistään vanhemmalta. Varikkoalueen rakentuminen (Osmo Karttunen 2013) 9

Sortavalatalon tontilla kulkee vesi- ja viemärilinjoja, jotka on huomioitava alueen rakentamista suunniteltaessa. Vesi- ja viemäriverkosto kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Punainen: viemäri, sininen: vesijohto, vihreä: sadevesiviemäri. Vilkasliikenteiset kaupungin sisäänajotiet Karjalankatu ja Kettumäentie aiheuttavat melua kaava-alueelle. Myös kaava-alueen vierellä sijaitseva ratapiha aiheuttaa ajoittain melua ja tärinää. Melun leviäminen kaava-alueelle (Nissinen 2004). Vihreä katkoviiva: raideliikenteen arvioitu leviäminen LAeq 55 db, vihreä viiva: tieliikenteen päivämelu 55 db(a), punainen viiva: tieliikenteen päivämelu 60 db(a). Joensuunseudun liikennemäärää on ennustettu vuodelle 2030. Ennusteen mukaan Sortavalankatua myöten kulkee vuonna 2030 noin 7000 autoa vuorokaudessa. 10

Suurimmat liikennemäärät sijoittuvat Kettuvaarantielle (noin 12 000 autoa vuorokaudessa) sekä Karjalankadulle (Kaava-alueen kohdalla noin 8500 autoa vuorokaudessa). Ote Joensuun seudun liikennemääräennusteesta vuodelle 2030 (Liidea, 2010). Kaava-alue merkitty oranssilla soikiolla. 11

1.1.4. Maanomistus Kaava-alueen maanomistus. Ruskea: kaupungin omistamaa maata; punainen: kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattu; valkoinen: muun kuin kaupungin omistuksessa. Kaava-alueen pohjoisosassa oleva huoltoaseman kiinteistö on toimijan omistuksessa. Rata-alueen omistaa VR-yhtymä Oy. Muutoin kaava-alue on kaupungin omistuksessa. 1.2. SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1-3 vaiheen maakuntakaavat. 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa kaava-alue on Joensuun keskustatoimintojen aluetta (C). 12

Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta (20.12.2007) Joensuun seudun yleiskaava 2020: Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Vahvistetussa yleiskaavassa kaava-alue on eteläosiltaan pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kaava-alueen keskiosa on rautatieliikenteen aluetta (LR). Kaavaalueen pohjois- ja eteläosassa on palveluiden ja hallinnon kohdemerkintä (p). Kaavaalueen pohjoisosan on osoitettu kuuluvan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuteen (sk-2). Huoltoaseman kohdalle on merkitty mahdollisesti saastunut maa-alue (i). 13

Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020 Asemakaava: Sortavalankadun tontti kuuluu 23.11.1983 vahvistettuun asemakaavaan 167 969. Tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), ja sen tehokkuusluvuksi on merkitty e=0.6 ja kerrosluvuksi III. Tontilla sijaitsee kaksi maanalaista johtoa varten varattua alueen osaa. Ratapihanpuisto kuuluu 22.7.1974 vahvistettuun asemakaavaan 167 794 ja on kokonaisuudessaan puistoaluetta (P). Pääosa varikkoalueesta kuuluu 25.6.1958 vahvistettuun asemakaavaan 167 193, ja on rautatiealuetta. Kaava-alueen pohjoisosa kuuluu 7.7.1980 vahvistettuun asemakaavaan 167 871. Huoltoaseman tontti on liikerakennusten ja moottoriajoneuvojen huoltorakennusten korttelialuetta (ALM). Tontin tehokkuusluku on e=0.25. Tontille on liittymäkielto Kettuvaarantieltä. Tontin reunamille on merkitty suojapuustoalue. Varasojan ympäristö on puistoaluetta (P). 14

Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys: Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakartta: Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot: Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Joensuun strategiat: Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013. Kaupunkirakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013 ( 167). Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005: Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta. 15

Muut suunnitelmat Joensuun kaupunki on mukana TEM:n kasvusopimusmenettelyssä. Kaupungin strategiseksi valinnaksi ja teemaksi on valittu Symmetrinen kaupunki, jossa edistetään Pielisjoen itäpuolen kehittymistä elinkeinoelämän, yritystoiminnan, asumisen ja koulutuksen uudeksi keskukseksi. Symmetrisen kaupungin ajatus koskettaa kaavamuutosaluetta sekä Sortavalatalon tontin asuinkäyttöön muuttamisen että VR:n varikon uusien käyttötapojen mahdollistamisen suhteen. 2. TAVOITTEET 2.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin omasta aloitteesta. Sortavalatalon teknisesti huonon kunnon takia oli sen käyttö opetustilana lopetettava ja kiinteistö jäi pääosin tyhjilleen. Tontin sijainti keskustan läheisyydessä puoltaa käytön muuttamista asumiseen ja asiaa on tutkittu tehokkuudeltaan erilaisten vaihtoehtojen avulla. Sortavalankadun ja Kettuvaarantien risteyksen uudet liikennejärjestelyt aiheuttavat muutoksia Sortavalankadun huoltoaseman liikennejärjestelyille. Lisäksi huoltoasemantoimijalla on suunnitelmia laajentaa toimintaansa ja VR:n varikon osalta on hyvä varautua mahdollisiin käyttötarkoituksen muutoksiin tulevaisuudessa. Näiden syiden takia on perusteltua tutkia aluetta yhden asemakaavamuutoksen alaisena kokonaisuutena. 2.2. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 2.2.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 2013-2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 104. Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritysja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. 16

Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmienavulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2014 2016: Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan ja määritellään toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenneolosuhteita parannetaan Joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti 17

Maankäytön toteutusohjelmasta muodostetaan vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen sekä väestökehityksen ja palvelutarpeiden ennakoimiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu C-alueelle Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluita sekä asumista. Maakuntakaavan merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen voidaan katsoa ilmentävän maakuntakaavan tavoitteita suunnittelualueen osalla. Kaavamerkinnästä johdetut suunnittelualuetta koskevat tavoitteet ovat: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Asemakaavamuutos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Seutuyleiskaavassa suunnittelualue yhdistyy eteläosistaan laajempaan AP-alueeseen (Pientalovaltainen asuntoalue). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). Ote yleiskaavaselostuksesta: AKR ja AP -merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Keskiosistaan suunnittelualue on rautatieliikenteen aluetta (LR). Merkinnällä on osoitettu ratapiha-alueita ja rautateiden liikennealueita. Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispäässä sijaitsevat palveluiden ja hallinnon kohdemerkinnät (p). 18

Merkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Merkintää voidaan käyttää osoittamaan julkisia ja yksityisiä opetus-, sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita. Ote yleiskaavaselostuksesta: Palveluiden ja hallinnon alueilla ei sallita laajamuotoista asumista tai tuotantotoimintoja. MRL 114 :n tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön perustaminen tai laajentaminen suuryksiköksi ei ole mahdollista. Sen sijaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksikön voi sijoittaa P -alueelle. Asemakaavahanke ei sinänsä ole seutuyleiskaavan mukainen, mutta se vastaa seutuyleiskaavan tavoitteisiin. Seutuyleiskaavan yhtenä tavoitteena on selkeyttää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on pyrkiä hillitsemään liikenteen tarpeetonta kasvua ja vahvistaa joukkoliikenteen asemaa Joensuun seudulla. Näihin tavoitteisiin asemakaava vastaa tarjoamalla asuinpaikan aivan ydinkeskustan läheisyydestä noin parille sadalle asukkaalle. Sijainti mahdollistaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttämisen henkilöauton rinnalla tai sijasta arkiliikkumiseen. Mikäli alue toteutettaisiin yleiskaavan mukaisena pientaloalueena, jouduttaisiin valtaosa kaavaillusta asukasmäärästä sijoittamaan kauemmaksi keskustasta oleville uusille asuinalueille. Tällöin he tarvitsisivat ensisijaisesti henkilöautoa päivittäiseen liikkumiseen. Useilla perheillä näillä alueilla on jopa kaksi autoa käytössään. Tämä lisää henkilöautoliikennettä Joensuun seudulla verrattuna tehokkaampaan asumisratkaisuun keskustan läheisyydessä. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaava-alueen keskivaiheilla sijaitsevat VR:n entiset veturitallit eivät kuulu Joensuun aseman RKY-alueeseen, mutta ovat visuaalisessa yhteydessä tähän. Tämän takia asemakaavan tavoitteena on säilyttää ja turvata varikkoalueen rakennusten arvo sekä sovittaa mahdollinen lisärakentaminen olemassa olevaan rakennuskantaan sitä kunnioittaen. Asemakaavan tavoitteena on edistää varikkoalueen monipuolista käyttöä tulevaisuudessa VR:n käyttötarpeen rakennuksissa vähentyessä. Kaava tavoitteena on myös mahdollistaa Sortavalankadun pohjoispäässä sijaitsevan polttoainejakeluaseman toiminnan kehittäminen. Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan monipuolinen Varaslampi. Tavoitteena on, että asemakaavan mahdollistaman toimenpiteet eivät heikennä Varaslammen tilaa. Kaava-aluetta rajaavat etelästä ja pohjoisesta tärkeät kaupungin sisääntuloväylät Karjalankatu ja Kettuvaarantie. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on järjestää kaavamuutoksen seurauksena tuleva liikenne niin, että se ei aiheuta haittaa sisääntuloväylien liikenteelle. Työn tavoitteena on myös järjestää toimivat ja turvalliset yhteydet kaava-alueelta ympäristöön jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Entisen kauppaoppilaitoksen tontti sijaitsee lähellä keskustan palveluita ja on laajuudeltaan tarpeeksi suuri kerrostaloasumiseen. Kaupungin tavoitteena on löytää 19