Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin Anne-Mari Näsi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke11.3.2010
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 MAATILANI TÄNÄÄN... 5 2.1 Perustietoja tilasta... 6 2.2 Eläimet ja tuotanto... 14 2.3 Kasvituotanto... 16 2.4 Rakennukset... 18 2.5 Koneet ja kalusto... 19 3 TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN... 22 3.1 Tavoitteiden asettelu... 22 3.2 Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen... 31 3.3 Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi... 35 3.4 Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä... 36 3.5 Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta... 37 3.6 Miten investointi rahoitetaan?... 38 3.7 Alustavan suunnitelman puntarointi... 39 3.8 Alustava riskien tarkastelu... 40 4 RAKENNUSSUUNNITTELU... 41 4.1 Investointiprosessi kaaviomuodossa... 43 4.2 Oma investointiprosessikaavio... 44 4.3 Rakennuspiirustukset... 45 5 TEKNIIKKA... 46 5.1 Tekniset ratkaisut... 46 6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS... 52 6.1 Ympäristön huomioon ottaminen... 52 6.2 Ilmastonmuutos... 58 6.3 Ympäristölupa... 60 7 TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN... 62 7.1 Ruokinnan suunnittelu... 62 7.2 Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi... 65 7.3 Pelastussuunnitelma... 70 7.4 Työturvallisuus ja ergonomia... 73 7.5 Laatu... 76
3 8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA... 78 8.1 Maaseutuyrityksen johtaminen... 78 8.2 Yhtiömuoto investoinnin jälkeen... 84 8.3 Riskien kartoitus ja hallinta... 86 8.4 Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat... 92 8.5 Yritystoiminnan kehittäminen... 96 8.6 Rahoitus ja investointituet... 99 8.7 Kilpailuttaminen... 104 8.8 Muistilista investoijan tueksi... 107 9 LOPUKSI... 108 10 LÄHTEET JA HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA SEKÄ LINKKEJÄ INVESTOINTISUUNNITTELUN TUEKSI.. 109
4 1 JOHDANTO Yhteiskunnassamme on tapahtunut vuosien varrella suuria rakenteellisia muutoksia. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt romahdusmaisesti ja tilojen keskimääräinen eläinyksikkö- ja peltohehtaarimäärä on kasvanut. Pieniä tiloja tulee olemaan yhä vähemmän ja suurempien tilojen määrä on kasvussa. Yksikkökustannukset ovat korkealla, joten usein ainoaksi kannattavuuden parantamiskeinoksi jää tuotannon laajentaminen, jossa suurtuotannon edut saadaan hyödynnettyä. Investoinnit ovat kalliita, mutta kuitenkin, yleensä investoinnin jälkeen tilojen toiminta on aikaisempaa kannattavampaa liiketoimintaa, yrittäjien työolosuhteita on saatu parannettua, eläinten hyvinvointitaso on kohonnut ja yrittäjät itse ovat tyytyväisiä investointiinsa. Investoinnin myötä voi poikia myös uusia työpaikkoja. Maataloudesta tulee leipä kansalle, joten siitä tulee pitää kiinni myös Suomen maassa. Omavaraisuus on aina etu myös kriisitilanteissa. Työkansio nauta- ja lihatilan investointiprosessiin on tarkoitettu nimenomaan Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushankkeen tarjoaman tukitiimitoiminnan tueksi. Työkalun tarkoituksena on herättää ajatuksia tukitiimin palavereita varten ja ohjata yrittäjää investointiprosessissaan. Palaveriin saavuttuaan investointia suunnittelevan yrittäjän ajatuksissa tulisi olla kysymyksiä asiantuntijoille eli jonkinlainen kuva omista tarpeista sekä visio toiminnalleen. Investointi voi olla yhtä hyvin pieni tai suuri, täysin uusi tuotantorakennus, laajennus tai vanhan peruskorjaus. Olipa investointi mikä hyvänsä, lähtökohtana on saada entistä tuottavampi, tehokkaampi ja kannattavampi tuotanto, joka tuo yrittäjälle enemmän tuloa ja johon tarvitaan vähemmän työpanosta. Aloita suunnittelu pohtimalla tilasi nykytilannetta ja keräämällä tiedot työkansion kappaleeseen 2. Kysymysten ohessa ja välissä on vinkkejä vastauksiin sekä informaatiota kysymysten aiheisiin liittyen. Kappaleessa 3 pohditaan alustavasti uutta toimintaa, asetetaan tavoitteita ja tehdään piirustusluonnoksia. Kappaleet 2 ja 3 ovat johdantoa suunnitteluun ja niiden tarkoituksena on antaa vain alustavaa purtavaa investointiprosessin suunnittelulle. Kappaleessa 4 perehdytään tarkemmin suunnitteluun ja sen eri vaiheisiin. Kappaleessa 5 mietitään teknisiä ratkaisuja. Kappaleessa 6 syvennytään ympäristöasioihin sekä kestävään kehitykseen. Kappaleessa 7 pohditaan tuotanto-olosuhteita sekä laatuasioita. Kappaleessa 8 käsitellään rahoitus- ja tukiasioita. Kappaleessa 9 mietitään, miten tulevaisuus tulee ottaa huomioon investointia tehdessä, ja sieltä löytyvät myös lähteet ja lisäkirjallisuutta sekä linkkejä. Työkansio on hyvä alkaa työstämään kappaleista 2 3, mutta niiden ohella kannattaa käyttää kappaleita 4 9, joista saa vinkkejä suunnitteluun ja tavoitteiden asetteluun. Työkansion väliin liitetään investoinnin tarpeelliset asiakirjat kuten piirustukset, ympäristölupa ja muut tarpeelliset lomakkeet. Toivottavasti Työkansiosta on hyötyä tilan investointiprosessin läpiviennissä ja se antaa sopivasti pohdittavaa prosessin eri vaiheisiin. Apuna työkansion tekemisessä on käytetty eri nettilähteitä ja kirjoja, joiden tiedot löytyvät tästä kansiosta. Muutamia vinkkejä on otettu vuodelta 1999 olevasta Maaseutukeskusten liiton julkaisemasta Investointeja harkitsevan maitotilan työkirjan toisesta painoksesta. Tähän työkansioon kuuluu liitteeksi Excel-laskentataulukkopohja, jossa on valmiita taulukoita laskelmien helpottamiseksi. Mukavia suunnitteluhetkiä ja aikanaan myös toimivia investointeja! Kivijärvellä helmikuussa 2010 Anne-Mari Näsi
5 2 MAATILANI TÄNÄÄN Tämän kappaleen avulla on tarkoituksena koota lähtötietoja omasta tilasta ja sen toiminnasta sekä herätellä ajatuksiin joitain tavoitteita tukitiimipalaveria tai muuta suunnittelua varten. Tietojen keruu ja asioiden etukäteispohdinta helpottaa asiantuntijoiden kanssa käytyjen palavereiden etenemistä. Myöhemmissä kappaleissa perehdytään tarkemmin rakentamisprosessiin ja sen suunnitteluun. Tietoja voi kerätä tuotosseurannasta ja erilaisista muista muistiinpanoista kuten esimerkiksi viljelymuistiinpanoista. Maatilan kehittäminen on jatkuva prosessi, jota voidaan kuvata alla olevalla tutulla prosessikaaviolla. Myös investointiprosessi voidaan kuvata samalla kaaviolla. Aluksi suunnitellaan huolellisesti. Sen jälkeen toteutetaan investointi, jonka jälkeen tehdään arviointi siitä, miten investointi on onnistunut. Investoinnissa toki pyritään siihen, että suunnittelu onnistuu niin hyvin, että tuotanto toimii hyvin. Analysointi on kuitenkin tärkeää ja mahdollisista virheistä kannattaa ottaa opikseen tulevia investointeja varten. Investointiprosessin sisällä olevia toimintoja voidaan kehittää. Tehdään suunnitelmia, lasketaan niiden kannattavuutta ja tehdään parannuksia. Muista olla innovatiivinen, ennakkoluuloton ja valmis kokeilemaan uutta. Avaa silmäsi uusille näkökulmille ja kuuntele nöyrästi vinkkejä jo investoineilta yrittäjiltä. PARANNA SUUNNITTELE MITTAA TOTEUTA Kehittämisen prosessikaavio. (Lähde: LAAJENTAVIEN TILOJEN HAASTEET. Tieto tuottamaan 104. ProAgria Keskusten Liitto. Gummerus: 2003.)
6 2.1 Perustietoja tilasta Tilan nimi: Sijainti (tukialue, viljelyvyöhyke, erityispiirteet, esim. vesistöt, harjut jne.) _ Millainen tilusrakenne on? (Miten kaukana pellot sijaitsevat tilan talouskeskuksesta ja millä etäisyydellä pellot ovat toisiinsa nähden, esim. keskimäärin, keskimääräinen peltokoko?) Pohdi, miten tilusrakenne vaikuttaa toimintaasi? (Onko pitkiä etäisyyksiä, ovatko pellot liian kaukana talouskeskuksesta, hankaloittaako nykyinen tilusrakenne liikaa toimintaa?) _ Pohdi, olisiko olemassa joitain keinoja tilusrakenteen parantamiseksi. (Peltojen yhdistäminen, peltojen vaihtaminen toisen tilan kanssa jne.) _
7 Päätuotantosuunta Muut tuotantosuunnat/ toimialat (esim. maatilamatkailu, luokittele ne tärkeysjärjestyksessä, esim. liikevaihdon mukaan) Pohdi, sopisiko tilallesi/ yritystoimintaasi jokin uusi tuotantosuunta tai sivuelinkeino. (esim. uusiokäyttöä vanhalle navetalle, maatilamatkailua tms.) Miksi on valittu kyseinen päätuotantosuunta? (Tilan lähtökohdat, oma ammattitaito, mielenkiinto, resurssit, esim. koska isännällä/ emällä on osaamista ko. tuotannon pyörittämiseen jne.) _
8 Lyhyt kuvaus nykyisestä tuotannosta (Mitä, miksi, miten, millä imagolla? Kts. myös seuraava taulukko.) _ Nykyistä tuotantoa voi pohtia myös liikeidean muodossa. Liikeidea Mitä? (tuotteet, palvelut) Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuotetaan/ myydään) Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan) Millä imagolla? (Millaista mielikuvaa annat asiakkaillesi toiminnastasi, esim. panostetaanko laatuun?)
9 Miten tuotteiden markkinoinnista on huolehdittu? (Kuka, miten, millä tapaa, onko onnistuttu, olisiko kehittämistarpeita...?) _ Nykypäivän yritysmaailmassa laatu on paljon puhuttu sana. Riskit elintarviketuotannossa ovat tuoneet lisävaatimuksia myös alkutuotannossa toimiville yrityksille, siis myös maatiloille. Elintarviketurvallisuus ja tuotteiden laatu ovat kysyttyjä seikkoja ja niitä kannattaa kehittää. Moni nykyajan vaatimus voi tuntua turhauttavalta, mutta kun ajattelee, miten ikäviä tapauksia ovat salmonella-bakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset ja miten paljon elintarviketeollisuudessa tapahtuu häiriöitä, eivät viranomaisten toimet tunnukaan nipottamiselta. Kuluttaja haluaa ostaa terveellistä, laadukasta ja puhdasta ravintoa. Sitä myös tuottaja haluaa myydä, joten tuotantoketjun laatu kannattaa varmistaa. Laatu voi olla tulevaisuudessa yhä kysytympi asia, joten sen kehittämiseen kannattaa varautua ajoissa. Toiseksi, esimerkkinä edellä mainittu Salmonellabakteeri, voi tuotannossa riehuessaan aiheuttaa suuria tappioita tuottajalle. Onko tilalla panostettu laadunkehittämiseen? Jos on, niin miten? (Onko tilalle laadittu laatujärjestelmä, onko ajantasainen omavalvontakuvaus, kuuluvatko eläimet terveydenhuoltosopimuksen piiriin, onko muita laadun kehittämistoimenpiteitä?) Omavalvontakuvaus on osa laatuasiakirjaa. Laatuasiakirja on hyvä opas myös tilan työntekijöille ja lomittajille. Sieltä löytyvät toiminta-ohjeet erilaisiin tilanteisiin. _
10 Kuuluuko tila tuotosseurantaan? Jos, niin mihin? (kasvi, maito, liha) Jos kuuluu, niin onko siitä tilalle jotain hyötyä, mitä? (esim. hyvät raportit suunnittelua varten) Jos ei kuulu, niin miksi ei? (Esim. se on liian kallis ja aikaa vievä järjestelmä. Tässä vaiheessa kuitenkin kannattaisi miettiä uudelleen tuotosseurantaan liittymistä, sillä sen kautta voisi saada monia eväitä tilan kehittämiseen.) _ Mitä riskejä nykyiseen tuotantoon voi liittyä? (esim. toiminnallisia, teknologisia, työntekijöihin liittyviä, rakennuksiin liittyviä ) _ Kuinka paljon tilalla on hallussaan metsää? _ hehtaaria. Minkälaisia tilan metsät ovat? (Onko tehty metsäsuunnitelma, mikä on kehitysluokkajakauma, onko käyttöpuuta, käytetäänkö polttopuuta, onko aikomuksia myydä metsää jne?)
11 Isännän/ emännän/ oman perheen voimavarat Ammatillinen koulutus Ammatillinen työkokemus Onko tilalle tiedossa jatkajaa? Oma jaksaminen työnteossa (Tuntuuko työ mielekkäältä, käytetäänkö hyödyksi tarjolla olevat lomapäivät, onko harrastuksia, onko olemassa työvaiheita, jotka voisi korvata koneilla? Tutustu Melan sivustoihin: http://www.mela.fi Työturvallisuus. Sieltä löytyy tietoa mm. työterveyshuollosta ja työhyvinvoinnista. Voit myös tehdä stressitestin. Mieti asioita omasta näkökulmastasi rehellisesti.) Työvoima (Työtuntimääriä kannattaa verrata muiden tilojen lukuihin. Varsinkin oman työn osuus nousee helposti turhan korkeaksi. Voit hakea vertailulukuja Taloustohtori-palvelusta. Sieltä löydät myös muita kannattavuuteen liittyviä vertailulukuja. Luvut on kerätty kannattavuuskirjanpidoilta ja ne on muutettu painokertoimen avulla vastaamaan Suomen tilojen kannattavuutta keskimäärin. Valitse omaasi vastaava tilatyyppi ja tilakoko vertailun kohteeksi. Taloustohtori : www.mtt.fi/taloustohtori. Työtuntien määrää voit laskea seuraavien taulukoiden avulla.) Tuntia/ vuosi Lisätietoja Isäntä Emäntä Työntekijät Lomittaja (Lapset) Yhteensä
12 Jotta voisit suunnitella uutta tuotantoa ja vertailla työmenekkejä, sinun on tiedettävä, kuinka paljon aikaa kuluu nykyisen tuotannon pyörittämiseen. Älä käytä laskennallisia lukuja vaan todellisia aikoja. Voit vaikka pitää työnteon lomassa kirjaa työajasta. Ota huomioon myös kirjanpitoon ja yrityksen johtamiseen liittyvä työaika. Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle Lehmä Nuorkarja Lihanauta Emolehmä Eläimiä, kpl Tuntia/ vuosi/ eläin Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työmenekkilaskelma kasvituotannolle Säilörehu Laidun Heinä Ohra Kaura Ha H/ ha Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville Johtaminen Kunnossapito Metsätalous Sivuelinkeinot H/ vk H/ kk Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä
13 SWOT-ANALYYSI NYKYISESTÄ TUOTANNOSTA SWOT-analyysi on hyvä ja helppo tapa analysoida tilan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuudet ja heikkoudet käsittelevät etupäässä yrityksen toiminnan sisäisiä tekijöitä ja mahdollisuudet ja uhkat taas ulkopuolelta kohdistuvia tekijöitä. Tässä vaiheessa kannattaa vaikka luettelomaisesti pohtia plus- ja miinustekijöitä, jotka vaikuttavat olennaisesti myös mahdolliseen uuteen tuotantoon. Esim. vahvuuksia voi olla vankka osaaminen lypsykarjataloudessa ja heikkouksia pitkät matkat peltojen välillä. Tässä vaiheessa keskitytään kuitenkin nykyiseen tuotantoon, sillä myöhemmin analysoimme SWOT-analyysin avulla myös suunniteltua tuotantoa. Tämä on taustaa suunnittelulle. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat
14 2.2 Eläimet ja tuotanto Tässä osioissa pohditaan eläintuotantoa ja sen kapasiteettia sekä eläintuotannon tunnuslukuja. Samalla voidaan miettiä, onko eläimiä tuotannon kapasiteettiin eli maksimipaikkoihin nähden vähemmän vai enemmän (sarake 4). Parasta olisi, että kapasiteetti olisi kokonaan käytössä mutta ei kuitenkaan ylittyisi. Eläimet Eläinyksikkökerroin ympäristötuen mukaan Määrä keskimäärin, kpl Eläinyksiköitä yhteensä Kapasiteetti (kuinka monta eläinpaikkaa on, kpl) Paikkoja käyttämättä (-), eläimiä enemmän (+) Lehmiä Hiehoja Vasikoita Sonneja Emolehmiä Yhteensä Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat: Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1 6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6 Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15
15 Kotieläintuotannon tunnuslukuja Seuraavaan taulukkoon on hyvä koota nykyisen tuotannon tunnuslukuja. Pohdintaan kannattaa kirjoittaa asiaan liittyviä erityispiirteitä. Samalla on hyvä analysoida lukuja, esimerkiksi, miksi lehmää kohden oleva maitotuotos on kovin alhainen. Pohdinta auttaa myöhemmin uuden tuotannon tavoitteiden asettamisessa. Mitä enemmän saadaan maito- ja/ tai lihakiloja aikaiseksi, sitä kannattavampaa tuotanto on. Tosin pitää muistaa, että tuotostasojen kohotessa saattaa myös eläinlääkärikulut kasvaa. Täytyisi löytää optimitilanne eli ihannetila, jossa eläimet tuottavat mahdollisimman paljon ilman, että niiden terveys ja hyvinvointi siitä kärsivät haitallisella tavalla eli kannattavuutta heikentäen. Terve karja on myös eettisestä näkökulmasta tärkeä asia. Kannattavuuteen vaikuttaa myös olennaisesti tuotantopanosten käyttö. Mitä pienemmillä tuotantopanoksilla ja mitä edullisemmin saadaan maito- ja lihakiloja tuotettua, sitä kannattavampaa tuotanto on. Panostamalla ruokinnansuunnitteluun, rehujen tuottamiseen ja tuotanto-olosuhteisiin, saadaan tuotostasoja nostettua. Omia tunnuslukuja kannattaa vertailla muiden tilojen tietoihin esimerkiksi Taloustohtorin kautta: www.mtt.fi/taloustohtori. Sieltä valitaan omaa tilaa ja eläinmäärä vastaava tilatyyppi ja tehdään vertailuja. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä) rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi) soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poistoikä vuosia poikimaväli päivää Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo
16 2.3 Kasvituotanto Kasvintuotanto liittyy merkittävästi kotieläintuotantoon, koska kasvituotannosta tulee tilalle yleensä valtaosa rehuista. Kasvituotannon tuotteet muunnetaan kotieläintuotannon kautta maito- ja lihakiloiksi. Kun peltohehtaarilla saadaan tuotettua suurempi sato, kannattavuus paranee, koska yksikkökustannus ( / kg tai / ry) alenee kustannusten jakautuessa suuremmalle tuotetulle määrälle. Yleensä korkeatuottoisilla pelloilla on myös hyvä ravinteiden hyväksikäyttökyky, mikä taas vähentää ympäristöpäästöjä. Tosin oikein korkeista satotasoista puhuttaessa lisälannoituksen hyöty alenee ja tuotostaso ei kasvakaan samassa suhteessa. Puhutaan alenevan tuotoksen laista. Tavoitteet kannattaa asettaa tarpeeksi korkealle, kuitenkin realistisuudessa pysyen. Tässä kohdassa mietitään, millainen peltomäärä on käytettävissä, millaiset tuotosmäärät hehtaarilta saadaan ja minkälaisia tuotteet ovat laadultaan. On tärkeää pohtia nykytilannetta, jotta voi ymmärtää kehittämisen kohteet ja myöhemmin laskea realistisesti peltotarpeen. Myös kasvituotannossa voidaan käyttää vertailussa Taloustohtorin lukuarvoja. Samalla kannattaa myös pohtia, miten paljon peltoa tarvitaan lisää, jotta saadaan tarvittavat rehut hankittua. Vai ostetaanko rehut tai osa rehuista muualta? Yksi mahdollisuus on laajentaa kotieläintuotanto hyvin suureksi ja keskittyä ainoastaan siihen. Rehut ostettaisiin siinä tapauksessa ulkopuolelta. Tämä on hyvä siinä mielessä, että voidaan keskittyä perusteellisesti kotieläintuotantoon ja ostaa rehut sellaiselta, joka hallitsee rehujen kasvatuksen erinomaisesti. Jossain tapauksissa tämä on myös kannattavaa. Erikoistuminen yhteen asiaan tuo suurtuotannon etuja, mutta taas erikoistumisessa on omat haittansa. Siinä nimittäin ollaan yhden tuotantosuunnan varassa ja mitä tehdään, jos rehujen hankintaan tulee ongelmia. Nyt kannattaa pohtia sitä, millainen rehuntekostrategia omalle tilalle olisi hyvä ja millä tavoin itse haluaisi asian hoidettavan? Mihin on itse valmis? Pohdi myös, millaisista kuivikkeista tulee olemaan tarvetta. (Aiotko hyödyntää viljan olkea, vai ostaa turvetta, kutterinlastuja, vai laittaa hiekkapatjan, vai miten aiot hoitaa kuivituksen? Viljakasvien viljelyn yhteydessä voidaan saada kuiviketta hankittua edullisesti, mutta täytyy ottaa huomioon resurssit. Oljet pitää paalata ja toiset syksyt voivat olla niin märkiä, että olkia ei saada korjattua tarvittavaa määrää. Toisaalta turve on kallista ja ainakin sahanpuru voi sisältää haitallisia utaretulehdusbakteereja.) _
17 Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu Ha Viljeltävä kasvi 10 esim. säilörehu kaura ohra vehnä ruis säilörehu laidun Yksikkö Mitattu sato Sadon laatu Sato yhteensä Syyt poikkeamaan ry 6500 5500 D-arvo 69 D-arvo 67 55000 Korjuun viivästyminen konerikon takia Satotavoite Laatutavoite Tuotantokustannus, / kg Typpitase Fosforitase Millaiset pellot ovat kasvukunnoltaan (ph-arvo, ravinnetilanne, samalla voisi tarkastella maalajeja): _
18 2.4 Rakennukset Alla olevaan taulukkoon tehdään luettelo olemassa olevista tuotantorakennuksista ja niiden kunnosta. Luettelo auttaa tulevassa rakennussuunnittelussa, kun mietitään, voidaanko olemassa olevia rakennuksia hyödyntää myös investoinnin jälkeen. Rakennus Valmistumisvuosi Kapasiteetti Kunto Kuvaus lannanpoisto-, lypsy- ja rehunjakolaitteista Lisätietoja rakennuksista _
19 2.5 Koneet ja kalusto Kotieläintuotannon koneiden ja laitteiden osalta kannattaa koota oma koneluettelonsa, sillä sen avulla nähdään olemassa olevat laitteet, niiden kunto sekä kapasiteetti ja voidaan miettiä, mitä mahdollisia laitteita voitaisiin hyödyntää uudessa tuotannossa ja mitä laitteita tarvittaisiin lisää. Luetteloon tulee rehunjakolaitteet, lannanpoistolaitteet yms. Luetteloon ehkä kannattaa lisätä myös nimenomaan kotieläintuotantoon kohdistuvat ja välttämättömät traktorit. Kotieläintuotannon koneet ja laitteet Kone Kapasiteetti Kunto Hankintavuosi Ikä Nykyarvo Lisätietoja kotieläintuotannon koneista ja laitteista
20 Kasvituotannon koneet ja laitteet Myös kasvituotannon osalta on hyvä tehdä kone- ja laiteluettelo, jolloin on helpompi miettiä, mitä vaiheita kannattaisi tehdä itse ja mitä vaiheita mahdollisesti ulkoistaa. Näin voidaan löytää turhat koneet ja laitteet ja pohtia niille uutta käyttöä. Samalla voidaan tarkastella, kannattaisiko itse tarjota jollakin koneella urakointia. Tämä riippuu siitä, mikä oma osaaminen on tällä alueella, onko palvelun tuottamiseen aikaresursseja ja onko lähiseudulla tarvetta urakointipalveluun. Kone Kapasiteetti Kunto Hankintavuosi Ikä Nykyarvo Lisätietoja kasvituotannon koneista ja laitteista _
21 Kaikkea ei välttämättä kannata tehdä itse, vaan jossain tilanteissa työn teettäminen urakoitsijalla voi olla kannattavaa. Koneiden ylläpitäminen on kallista ja jos niillä on vain vähän käyttöä, tulevat käyttökustannukset kalliiksi. Onko lähistöllä urakointipalveluja tarjoavia yrittäjiä? Jos on, niin millaisia, ja voisiko niistä löytyä omalle tilalle uusia mahdollisuuksia (esimerkiksi puinti, kylvö ja lannan levitys voivat olla sellaisia töitä, joissa kannattaa harkita urakoitsijan käyttöä)? _ Voisinko itse tarjota urakointipalveluja muille tiloille? (tarve, oma osaaminen, koneet ja laitteet, aikaresurssit) _ Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille
22 3 TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN 3.1 Tavoitteiden asettelu Tavoitteiden asettelussa kannattaa pohtia muun muassa seuraavia asioita: Voisinko saada kannattavuutta parannettua liha- tai maitokiloja lisäämällä? Kuinka suurta karjaa haluaisin hoitaa, kuinka suureen karjaan riittävät aikaresurssini, vai haluanko mahdollisesti palkata työvoimaa? Voinko hyödyntää vanhoja rakennuksia? Tarvitsenko laajentamiseen lisää peltoja? Jos tarvitsen, onko niitä saatavilla? Miten saan rahoituksen järjestettyä? (Onko tulorahoitusta, säästöjä, myytävää metsää, paljonko lainaa otetaan?) Aluksi yksinkertainen kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle ja joka on osa tavoitetta: Miksi haluan investoida? (tehokkuus, tuottavuus, enemmän vapaa-aikaa, kannattavuuden tai/ ja työolojen parantaminen, pakko ) Päätuotantosuunnan valinta Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Muu, mikä_ Mikä on yrityksesi tulevaisuuden visio? Visio tarkoittaa tulevaisuuden kuvaa yrityksestä eli pohdi, millaisena näet yrityksesi 10 vuoden kuluttua. Visio on tavallaan myös unelma. Yritys tavoittelee kohti visiotaan. Vision saavuttamiseksi määritellään tavoitteet, päämäärät ja suuntaviivat. INVESTOINTI VISIO NYKYTILA Investoinnin yksinkertainen kehityskaavio. Meillä on tiedossamme joku visio, jonka saavutamme investoinnin avulla.
23 Pohdi myös, mitkä ovat yritystoimintasi arvot. (Niitä voivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisyys, laadukkaiden tuotteiden tuottaminen, hyvä asiakaspalvelu jne.) _ Mitä sivuelinkeinoja haluaisit ottaa mukaan uuteen tuotantoon? _ Aiotko sinä/ aikooko perheesi työllistyä yksinomaan maatilalla, vai käykö joku/ jotkut ulkopuolella töissä? Asuuko tilalla lapsia, jotka voivat osallistua työntekoon? Onko tilalla lapsia, jotka myöhemmin voivat mahdollisesti jatkaa tilan pitämistä? _
24 Perustelut valinnalle. Voit miettiä jälleen SWOT-analyysin tavoin valintasi kannattavuutta, järkevyyttä ja sopivuutta omalle tilalle. _ SWOT-analyysi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat
25 Eläinmäärä suunnitellussa tuotannossa Tavoitteet kannattaa harkita tarkkaan. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa vertailukohteeksi nykyisen tuotannon tunnusluvut. Jonkinlaista parannusta pitäisi saada aikaan. Aluksi pieni pohdinta siitä, kuinka paljon eläimiä uudessa tuotannossa investoinnin jälkeen olisi. Eläimet Lehmiä Eläinyksikkökerroin ympäristötuen mukaan Määrä keskimäärin, kpl Eläinyksiköitä yhteensä Kapasiteetti (kuinka monta eläinpaikkaa on, kpl) Paikkoja käyttämättä (-), eläimiä enemmän (+) Hiehoja Vasikoita Sonneja Emolehmiä Yhteensä Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat: Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1 6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6 Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15
26 Kotieläintuotannon tunnuslukutavoitteet suunniteltuun tuotantoon Pohdi tarkasti, millaiset tavoitteet haluat asettaa. Tavoitteiden tulee olla sellaiset, jotka pystyt toteuttamaan. Toivottavasti tavoitteet ovat silti nykyisen tuotannon tunnuslukuja paremmat. Tai mikäli nykyisen tuotannon tunnusluvut ovat todella hyvät, eikä tavoitetta kannata nosta, tavoitteena voi olla pysyminen samalla tasolla. Sekin on haastavaa, kun siirrytään pienestä parsinavetasta suureen pihattoon, jossa lehmiä ei voida kohdella niin yksilöllisesti kuin aikaisemmin. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä) rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi) soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poistoikä vuosia poikimaväli päivää Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo
27 Rehujen tarve On tärkeää selvittää, miten paljon rehuja tullaan tarvitsemaan, kuinka paljon niitä pystytään itse kasvattamaan, mitä rehuja täytyy ostaa ja kuinka paljon peltoalaa tarvitaan. Tässä kappaleessa lasketaan rehujen tarvetta ja sitä kautta myös peltohehtaarien tarvetta. Rehujen tarvittavaa määrää voi laskea tarkastelemalla nykyisen tuotannon rehunkulutusta ja suhteuttamalla se uuteen tuotantoon. Mikäli tilalla on tehty ruokinnan suunnittelua, saadaan suoraan suunnitteluohjelmasta tai muista muistiinpanoista tietoa laskelmia varten. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että jos eläinten tuotosta aiotaan nostaa, se myös vaikuttaa ruokintaan ja rehumääriin. Apua laskelmaasi saat oppaasta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006: http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts106.pdf. (Keväällä 2010 päivitetään rehutaulukot. Lisätietoja: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot. ) Alle olevaan taulukkoon voit laskea rehuyksikkötarpeen karjallesi. Eläinryhmä Lypsylehmä Hieho Vasikka Lihasonni REHUYKSIKKÖTARVE ry/ pv/ eläin Eläimiä yhteensä Yhteensä ry/ pv Yhteensä ry/ vuosi Yhteensä Seuraavaan taulukkoon voit laskea, miten paljon rehuyksiköitä saadaan eri kasveista ja peltohehtaareilta. Kauraa ry/ ha Ohraa ry/ ha Säilörehua ry/ ha Laidunta ry/ ha Kauraa ha TUOTETTUJA REHUYKSIKÖITÄ Ohraa ha Säilörehua ha Laidunta ha Kauraa ry Ohraa ry Säilörehua ry Laidunta ry Yhteensä ry
28 Pohdi, miltä laskelmasi näyttää. Riittääkö suunnittelemasi peltoala, vai tarvitaanko lisäpeltoa? Pohdi, pystytkö itse viljelemään suunnittelemaasi peltomäärää. _ Säilörehu ja mahdolliset laitumet kannattaa olla omasta takaa, mutta miten aiot hankkia lisävalkuaisen ja muut väkirehut? Aiotko esim. viljellä hernettä, vai aiotko ostaa valkuaisen? Aiotko käyttää teollisia rehuja tai muita ostorehuja? Asia kannattaa miettiä monesta eri näkökulmasta. Hyvä on myös miettiä, millainen on oma konekapasiteetti, oma osaaminen ja aikaresurssit? Nykypäivänä puhutaan rehujen ylimääräisestä fosforista ja typestä. Ravinteiden käyttö tulisi optimoida, jotta vältyttäisiin ylimääräisiltä ravinteiden syöttämiseltä säästäen ympäristöä ja rahaa.
29 Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu Mikäli lisäpeltoa tarvitaan, niin onko peltoa saatavilla? Vuokrataanko vai ostetaanko lisämaata? Seuraavaksi pohditaan tulevaisuuden tavoitteita kasvituotannossa. Tavoitteet kannattaa asetella realistisesti. Samalla kannattaa miettiä, millaiset tilan käytössä olevat pellot ovat kasvukunnoltaan eli millainen kapasiteetti pelloilla on. Samalla on hyvä miettiä, miten satotason nostaminen toteutetaan (lannoituksen tehostaminen, pellon kasvukunnon parantaminen (kalkitus, kuivatus, sadetus jne.). Kalkitus ja salaojitus ovat toimenpiteitä, jotka antavat hyvän tuoton omalle pääomalle eli vaikka ne ovat investointina/ toimenpiteenä arvokkaita, ne ovat kuitenkin kannattavia. Ha Viljeltävä kasvi 10 esim. säilörehu kaura ohra vehnä ruis säilörehu laidun Yksikkö ry 6500 D-arvo 69 Sato yhteensä 65000 Miten tavoitteet voidaan saavuttaa? Tehostetaan ravinteiden hyväksikäyttöä, nostetaan peltojen ph-arvoja. Satotavoite Laatutavoite Tuotantokustannustase Typpi- / kg Fosforitase
30 Maanparannustoimet peltojen kasvukunnon parantamiseksi ja satotasojen kohottamiseksi (esim. kalkitus, salaojitus ) _
31 3.2 Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen Nyt kannattaa todella miettiä, mikä työtuntimäärä on kohtuullinen. Käytä suunnittelussasi apuna nykyisen tuotannon taulukkoa ja Taloustohtorin vertailulukuja. Jaksamista kannattaa ajatella pidemmällä tähtäimellä. Ehkä vanhempana ei jaksa tehdä yhtä paljon töitä kuin nuorempana ja lomaakin täytyisi välillä pitää. Työnteon tulee olla mielekästä, sillä silloin kun itse jaksat työskennellä ja huolehtia itsestäsi, jaksat huolehtia kunnolla myös karjastasi. Laske ensin, kuinka paljon suunnitellun tuotannon pyörittämiseen kuluu aikaa. Sen jälkeen mieti työntekijäresurssit. Työmenekkiin voit saada lisäapuja työtehoseuran julkaisuista ja TTS- Managerista. Muista, että eläinkohtaisen työmenekin tulisi pienentyä investoinnin myötä. Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle Lehmä Nuorkarja Lihanauta Emolehmä Eläimiä, kpl Tuntia/ vuosi/ eläin Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työmenekkilaskelma kasvituotannolle Säilörehu Laidun Heinä Ohra Kaura Ha H/ ha Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville Johtaminen Kunnossapito Metsätalous Sivuelinkeinot H/ vk H/ kk Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä
32 Suunnitellut resurssit työvoimasta Mieti tarkkaan, miten saat järkevästi resurssit jaettua. Tavoitteena tulee olla se, että isännän ja emännän työmäärä ei ole liian suuri (esim. 2500 h/ vuosi/ hlö). Voit myös kirjata ylös, jos isäntä tai emäntä työskentelee osittain tai kokonaan tilan ulkopuolella. Isäntä Emäntä Työntekijät Lomittaja (Lapset) tuntia/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Pohdi milloin ja miten aiot viettää lomasi investoinnin jälkeen? (esim. viikon loma kesällä, kahden viikon ulkomaanlomamatka marraskuulla ) _ Miten muuten aiot huolehtia omasi ja perheesi jaksamisesta? (liikunta, virkistystoiminta, perhe-elämä jne.) _ Miten aiot huolehtia omasta jaksamisestasi investointiprosessin aikana? (Investointiprosessi on henkisesti ja fyysisesti rankkaa aikaa. Investointi tulee suunnitella ja organisoida niin hyvin, että kaikki toimii projektin aikana. Työvoimaa ja raharesursseja tulee olla käytettävissä tarpeeksi, jotta kaikkea ei otettaisi yrittäjän selkänahasta. Nyt kannattaa pohtia sitä, mikä on oma asenteesi investointiprosessiin ja miten aiot organisoida projektin.) _
33 Olisiko investointivaiheessa strategian eli toimintamallin muutoksen paikka? (Esim. tila voisi haluta siirtyä luonnonmukaiseen tuotantoon, perustaa yhteisnavetan, hankkia naapureiden kanssa yhteisiä koneita ja ulkoistaa hiehonkasvatuksen. Vai olisiko joitain Ympäristötukeen liittyviä lisätoimenpiteitä tai erityistukia, joita kannattaisi hyödyntää ja jotka voitaisiin ottaa investointisuunnitelmissa huomioon? Tutustu erilasiin tukimuotoihin osoitteessa: www.mavi.fi Viljelijätuet. Aiheesta löytyy myös esitteitä, joita voit saada esimerkiksi maaseututoimistosta maaseutusihteeriltä.) _ Miten aiot ottaa eettiset näkemykset huomioon uudessa tuotannossa? Tuotantoeläinten hyvinvointiasiat ovat kiihkeästi keskusteltu ja nykypäivinä aktiivisesti esillä ollut aihe. Evira tekee työtä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, samoin myös Eläintenhyvinvointikeskus. Voit tutustua hyvinvointiasioihin ja Terve ja hyvinvoiva nauta -oppaisiin Eviran sivustoilla: http://www.evira.fi Eläimet ja terveys (Ladattavan tai ilmaiseksi tilattavan oppaan löydät esim. Tilauspalvelun Hakutoiminnolla.) EHK:n eli Eläinten hyvinvointikeskuksen sivustoille pääset osoitteesta: http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/. Pohdi, miten aiot tuotannostasi välittää kuluttajille kuvan hyvinvoivista tuotantoeläimistä ja asianmukaisista tuotanto-olosuhteista? _
34 Miten eläinten hyvinvointi aiotaan ottaa huomioon uudessa tuotannossa? (Halutaanko hakea eläinten hyvinvointitukea, vai otetaanko hyvinvointiasiat huomioon ilman sitä. Tällä hetkellä hyvinvointituki on vapaaehtoinen, mutta voi olla että sen ohjeet tulevat tulevaisuudessa kaikille pakollisiksi?) Tällä hetkellä Eläinten hyvinvoinnin tukeen voi valita 1 2 lisäehtoa. Pohdi, mitkä ehdot Sinä voisit valita? Nautatilan palontorjunta ja pelastussuunnitelma Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Luomukotieläintuotannossa on kiinnitetty huomioita eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Luomutuotanto on siis eettisesti hyvä vaihtoehto, jota kannattaa joka tilan miettiä. Muista, että valinnalle tulee löytyä perusteet. Miten yritystoiminnan markkinoinnista tullaan huolehtimaan? (Kuka, miten, keinot, kanavat ) _
35 3.3 Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi Nyt on aika miettiä, mikä on uuden toiminnan liikeidea. Eli mitä tuotat, kenelle tuotat, miten tuotat ja millä imagolla tuotat? Kirjoita pääkohdat alla olevaan nelikenttään. Mitä? (tuotteet, palvelut) Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuotetaan/ myydään) Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan) Millä imagolla? (Millaisen mielikuvan haluat antaa yrityksestäsi asiakkaille, esim. panostetaanko laatuun?)
36 3.4 Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä Nyt sitten voi laittaa kynän sauhuamaan ja ajatukset valloilleen. Alla olevaan tyhjään tilaan on mahdollista piirtää hahmotelma tulevaisuutesi tilamiljööstä. Millainen on pihapiirisi tänään? Mahdollisesti purettavat rakennukset voit merkitä katkoviivoilla. Ota huomioon vesistöt, naapurit ja tuulensuunta suunnitellessasi navetan sijaintia. Muista, että tämä on vasta vedos, johon piirrät viivoja mahdollisesti vasta ensimmäisistä ajatuksistasi. Piirustus voi muuttua tämän jälkeen vielä moneen kertaan. Jos kyseessä ei ole uuden investointi, vaan laajennus, tähän voi suunnitella myös laajennusta eli mihin suuntaan ja kuinka paljon laajennettaisiin?
37 3.5 Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta Alla olevaan tyhjään tilaan voit piirtää hahmotelman tulevaisuutesi tuotantorakennuksesta. Minkälaisessa tuotantorakennuksessa haluaisit työskennellä? Olisiko se pihatto vai parsinavetta, kylmä vai lämmin tuotantorakennus, millainen olisi ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmä, lypsyasema vai robotti jne.? Sinun ei tarvitse olla ammattilainen, vaan tarkoituksena on vedellä viivoja omien toiveiden ja unelmien mukaan. Ammattilaisten kanssa muokataan suunnitelmat valmiiksi ja ideat voivat matkan varrella muuttua vielä moneen kertaan. On kuitenkin hyvä, että ajatuksissa on jonkinlainen kuva siitä, mihin ollaan pyrkimässä ja mitä ollaan haluamassa. Mieti, millaisissa olosuhteissa haluaisit seuraavat vuosikymmenet työskennellä? Tähän voi piirtää myös laajennuksen ja peruskorjauksen tai jos mikään ei muutu, voi myös piirtää nykyisen tuotantorakennuksen, jotta on helpompi suunnitella peruskorjausta.
38 3.6 Miten investointi rahoitetaan? Onko tilalla hallinnassaan metsää, josta voitaisiin käyttää rakennuspuuta? (Kannattaa miettiä tarkkaan, onko metsässä laadukasta ainespuuta, jota pystyy hyödyntämään rakennusprojektissa. Millaista puustoa tilalla on, kuinka paljon metsää, mitä puuta jne.) _ Löytyykö omia säästöjä, joilla voi rahoittaa? Muita keinoja (investointiavustus kannattaa hyödyntää, myös korkotukilaina on hyvä, investointituista myöhemmin lisää) _ Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille _
39 3.7 Alustavan suunnitelman puntarointi Nyt on aika pohtia investoinnin hyötyjä ja haittoja. Toivottavasti hyötyjä on enemmän kuin haittoja ja toivon mukaan investoinnin hyödyt ovat niin suuret, että investointi on kannattavaa. Hyötyjä ja haittoja voi miettiä esimerkiksi tehokkuuden, tuottavuuden, ajankäytön, henkisen ja fyysisen rasittavuuden näkökulmasta sekä velan ja kannattavuuden näkökulmasta. Toki hyvä on sekin, jos huomataan, että haitat ovat painavampia kuin hyödyt ja investointi ei olekaan järkevää. Pitää kuitenkin muistaa, että kannattavuuslaskelmien avulla saadaan selvitettyä investoinnin todellinen kannattavuus ja asiatuntijoita hyödyntäen on hyvä pohtia haittoja ja hyötyjä. Nyt on kuitenkin hyvä tilanne miettiä niitä valmiiksi itse yrittäjän näkökulmasta. Investoinnin haitat - Investoinnin hyödyt + Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille
40 3.8 Alustava riskien tarkastelu Investointi sisältää erilaisia riskejä. Tavoite ei ole poistaa riskejä, vaan minimoida ne. Pohdi, millaisia riskejä toimintasi mahdollisesti tulisi sisältämään, millaiset riskien vaikutukset olisivat ja mikä olisi todennäköisyys riskin esiintymiselle. Samalla on hyvä miettiä, miten riskiä voidaan hallita ja millaisia riskejä olet valmis ottamaan. Riskejä on monenlaisia. Niitä ovat muun muassa työturvallisuusriskit, toimintariskit, henkilöriskit, omaisuusriskit, ympäristöriskit ja tuoteriskit. Riskien hallinta etenee seuraavan kaavion mukaan: Riskien tunnistaminen Haittojen merkittävyyden ja todennäköisyyden arviointi Toimenpiteiden arviointi ja valinta - Riskin välttäminen, pienentäminen, säilyttäminen tai siirtäminen vakuuttamalla Toimenpiteiden toteuttaminen Riskit Vaikutukset Todennäköisyys riskille Miten riskiä voidaan hallita erittäin suuri melko suuri pieni suuri keskinkertainen pieni Lähteet ja lisää tietoa riskien hallinnasta: Maatilan riskienhallinta. Tieto Tuottamaan 110. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Keuruu: 2005.
41 4 RAKENNUSSUUNNITTELU Nyt on aika lähteä suunnittelemaan todenteolla investointia. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa ammattilaiset mukaan kuvioihin. Kerro heille, mitä haluat ja he auttavat löytämään juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisumallin. Ole mukana ammattilaisten kanssa suunnittelutyössä ja kerro heille omat toiveesi. Tässä vaiheessa on hyvä, että sinulla on jo valmiita luonnoksia suunnitelmistasi. Ammattilaisilla on olemassa valmiita navettasuunnitelmia, joista voidaan soveltaa sinun käyttöösi sopiva ratkaisu tai toteuttaa se sellaisenaan. Muista, että navetta tulee palvelemaan pitkään, joten saadaksesi mahdollisimman toimivan ratkaisun, tässä vaiheessa kannattaa istua monia kertoja pöydän ääressä pohtimassa asioita. Olipa sitten kyse vanhan peruskorjaamisesta, navetan Yksityiskohtaiset Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO)löydät Maa- ja metsätalousministeriön sivustoilta: http://www.mmm.fi Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamissäädökset Lista säädöksistä. Tuettavien rakentamiskustannusten yksikköhinnat löytyvät myös mmm-sivustoilta: http://www.mmm.fi Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Maatilarakentaminen Tuettavia rakennuskustannuksia valmistelevan työryhmän loppuraportti 7.11.2008] laajentamisesta tai kokonaan uuden rakentamista, on uudet haasteet edessä. Olethan käynyt tutustumassa toisten navettoihin? _ Oletko jo päättänyt, haluatko kylmä- vai lämminpihaton, parsinavetan (nykyään tehdään vähemmän) vai pihaton, vai kenties combinavetan, jossa lehmät ovat parsissa kytkettyinä, mutta kuljetetaan lypsyn ajaksi lypsyasemalle, millaisen lypsyaseman haluat (karuselli, kalanruoto, tandem, kuinka monta paikkaa?), Aiotko keskittyä lypsylehmiin ja lähetät hiehot ja sonnit kasvatettaviksi muualle, vai siirrytkö kenties hiehojen kasvatukseen, vai perustatko maitorotuisten lihanautojen alkukasvattamon, vai siirrytkö lihakarjaan, vai mitä aiot tehdä? Seuraavana on kaaviokuvana valintojen moninaisuus- ja etenemismalli. Seuraavalla sivulla voit täyttää oman kaaviosi mallin mukaisesti. Lähde: Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137.
42 Alla olevaan kaavioon voit kirjoittaa oman suunnitelmasi. Ota mallia edellisellä sivulla olevasta mallikaaviosta. Etene suunnittelussasi kaavion osoittamassa järjestyksessä. Detalji = yksityiskohta
43 4.1 Investointiprosessi kaaviomuodossa Alla on käsiteltynä koko investointiprosessi kaaviomuodossa. Suunnittelu alkaa yrittäjän visiosta eli jonkin laisesta tulevaisuuden haaveesta, jota kohti hän haluaa tavoitella. Sen jälkeen lähdetään tekemään karkeaa suunnitelmaa ja siitä edetään eteenpäin. Kannattavuuslaskelmat kuuluvat tärkeänä osana suunnitteluun. Erilaisten suunnitelmien ja laskelmien avulla voidaan nähdä, millainen ratkaisu olisi kannattavin. Kun on päätetty, mikä toimintamuoto valitaan, on aika viedä suunnittelutyö loppuun. Sen jälkeen selvitetään rahoitus. Kun tiedetään, mistä saadaan osa varoista (se, mitä ei saada tukena), voidaan hakea investointitukea. Vasta tukipäätöksen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen rakentamisprojekti. VISIO ALUSTAVAT SUUNNITELMAT Yrittäjällä on jonkinlainen näkemys siitä, mitä hän tulee tulevaisuudessa tekemään Yrityksellä täytyy olla visio, jota kohti lähdetään tavoittelemaan. Yrityksellä on joku lähtötilanne, omat arvot ja missiot, joiden pohjalta toimintaa ruvetaan kehittämään haluttuun suuntaan. Erittäin tärkeä vaihe investointiprosessia Suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen investoinnin toteuttamista (n.2 vuotta aik.) Suunnittelu pitää sisällään tavoitteiden asettelun, toiminnallisen suunnittelun erilaisine vaihtoehtoineen RAHOITUS- JA KANNATTAVUUS- LASKELMAT Kannattavuuslaskelmia tehtäessä on hyvä käyttää tilan toiminnan kannalta järkeviä, useita eri vaihtoehtoja, joista valitaan paras vaihtoehto. INVESTOINTI- PÄÄTÖS Päätös tehdään laadittujen laskelmien perusteella VARSINAINEN SUUNNITTELU Kun valinta on tehty, viedään suunnittelutyö loppuun RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Selvitetään rahoitus. Mikäli tarvitaan pankkilainaa, tehdään kirjallinen sopimus pankin kanssa rahoituksesta. TUKIEN HAKEMINEN Täytetään elinkeinosuunnitelma, investointitukien hakulomakkeet ja muut tarpeelliset asiakirjat ja lähetetään ne ELY-keskukseen hakuajan sisällä. INVESTOINNIN TOTEUTTAMINEN Aloitetaan tarvikkeiden hankinta ja varsinainen rakentamistyö
44 4.2 Oma investointiprosessikaavio Tee tähän oma suunnitelmasi/ prosessikaavio investointisi toteuttamisesta. Kirjoita myös tärkeitä muistettavia asioita ja kommentteja itseäsi varten.
45 4.3 Rakennuspiirustukset Tähän väliin voit koota rakennuspiirustukset. Kokoa tälle sivulle lista erilaisista piirustusvaihtoehdoista, suunnittelijoista ja rakennuttajista. Lopulliset piirustukset saa tehdä vain alan ammattilainen, jotta tuloksena olisi turvallinen ja kestävä tuotantorakennus. Kerää kaikki piirustukset tämän työkansion mukaan. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.
46 5 TEKNIIKKA 5.1 Tekniset ratkaisut Tekniset ratkaisut kannattaa suunnitella huolellisesti, sillä vaihtoehtoja on todella monia. Koneita ja laitteita tarjoavat monet eri firmat ja jokaisen tarjontaan on hyvä tutustua ennakkoluulottomasti. Investointi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, joten laitteita tullaan käyttämään todella kauan. Järjestelmien tulee siis olla toimivia. Kannattaa käydä messuilla, näyttelyissä ja tilakäynneillä tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin. Samalla kannattaa myös kysellä laitteiden hyvistä ja huonoista puolista. On tärkeätä muistaa, että se, mikä jollain tilalla on ehdottomasti paras ratkaisu, ei välttämättä omalla tilalla ole edullisin eikä järkevin. Kun tiedetään, mitä laitteita tilalla on, ne voidaan ottaa huomioon myös suunnittelussa ja kaikki mahdollinen hyödyntää myös investoinnin jälkeen. Jokaiselle työlle on hyvä suunnitella myös työketjut, jotta huomattaisiin mahdolliset pullonkaulat eli vaiheet, jotka muodostuvat ongelmakohdiksi ja hidasteiksi prosessissa. Seuraavaksi on vuorossa suunnitella tilan tulevia työketjuja. Työketjut on rakennettava huolella. Työketjusuunnitelmaan kannattaa lisätä myös arvioitu työaika. Ajankäyttöön saa vinkkejä esimerkiksi työtehoseuran laatimista oppaista tai työtehoseuran TTS-Manager-ohjelmasta. Erilaiset työketjut vievät oman aikansa, ja ajankäyttö on huomion arvoinen seikka suunnittelussa. Ajankäytönhallinta on yksi osa onnistunutta suunnittelua, jossa tehokkuus ja tuottavuus paranevat. Alla olevassa työketjussa on kuvattu yhdenlainen viljanviljelyn koneketju. Suunnitelmaan kannattaa vielä lisätä mahdollinen kuhunkin työvaiheeseen käytettävä aika. Suunnittele sekä kasvituotannon että kotieläintuotannon työvaiheet koneketjuineen. Kokeile erilaisia vaihtoehtoja ja valitse niistä itsellesi paras. Koneketjun valintaan vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat: mitä koneita tilalla on entuudestaan, millaisia ja mitä koneita täytyisi hankkia lisää ja mitkä ovat koneiden työmenekit sekä käyttökustannukset. Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha Säiliön tilavuus 1300 l 16 m Sarka-aura (Traktori MF 240 hv), 1,52 h/ ha 90 hv 16" * 4 Joustopiikkiäes, hinattava (Traktori MF 240 hv), 1 ajokerta, 0,32 h/ ha 110 hv 6 m Aitosuorakylvökone (Traktori MF 240 hv), 0,54 h/ ha 120 hv 4 m Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha säiliön tilavuus 1300 l 16 m Viereisessä esimerkissä työketjun ensimmäinen vaihe on kasvuston ruiskuttaminen nurmikasvuston jälkeen. Seuraavaksi pelto kynnetään sarka-auralla ja äestetään joustopiikkiäkeellä, jonka jälkeen kylvetään aitosuorakylvökoneella. Kasvusto ruiskutetaan 1 2 krt kasvukauden aikana ja puidaan syksyllä Sampo Rosenlewin puimurilla. Viljan kuljetetaan kuivuriin traktorilla/ peräkärryllä. Puimuri Sampo Rosenlew, 0,90 h/ ha 185 hv 4,5 m 15 m 3 Koneketjusuunnitelman malli 1 peräkärry (Traktori MF 125 hv), 1,0 h/ ha
47 Koneketjusuunnitelma 1 Koneketjusuunnitelma 2 Koneketjusuunnitelma 3 Koneketjusuunnitelma 4
48 Koneketjusuunnitelma 5 Koneketjusuunnitelma 6 Koneketjusuunnitelma 7 Koneketjusuunnitelma 8
49 Koneketjusuunnitelma 9 Koneketjusuunnitelma 10 Koneketjusuunnitelma 11 Koneketjusuunnitelma 12
50 Mitkä koneketjut valitset uuteen tuotantoon? _ Perustele valintasi. (esim. taloudellisuusnäkökulma) Mitä toimenpiteitä sinun täytyy tehdä koneketjusuunnitelman perusteella? (koneiden hankinta jne.) _ Pohdi seuraavaksi, millaisia muita teknisiä ratkaisuja tulisit käyttämään uudessa tuotannossa. (maitohuoneen ratkaisut ym.) _
51 Millaisen lämmitysjärjestelmän aiot ottaa käyttöön? (Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, voisitko liittää investointiin bioenergiajärjestelmän tai uusiutuvan energian käyttöjärjestelmän. Niiden toteuttamiseen saa myös tukea. Mieti, mikä on sinulle edullisin ja järkevin vaihtoehto: hake, pelletti, turve, puu, bioenergia jne. Kappaleessa 6 on lisää ympäristöasioista.) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille