Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Avaus Vesiväyläpäivä / Mirja Noukka

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

XL Siltatekniikan päivät

Rautateiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa. RATA Toimialajohtaja Mirja Noukka

Valtion talousarvioesitys 2016 liikenteen näkymät ylijohtaja Rami Metsäpelto

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen

Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti. Maarakennuspäivä Ylijohtaja Mikael Nyberg

Avauspuheenvuoro. Siltatekniikan päivät / Mirja Noukka

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Väylähallinnon ajankohtaiset kuulumiset ja näkymät

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Ajankohtaista POS-ELYstä

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Radanpitäjän näkökulma. Keski-Suomi raiteille Keski-Suomen liikennefoorumi Toimialajohtaja Mirja Noukka

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat. Vesa Männistö,

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR

Muuttuva kunnossapito

Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO?

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Alan rahoitus, trendit ja volyymit

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

LIIKENNEVIRASTO Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

Asiakirjayhdistelmä 2016

Kommentit parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Perusväylänpito ja liikenneväylien korjausvelka

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

Ajankohtaista liikenteestä seminaari Liikenneviraston puheenvuoro. Pääjohtaja Kari Wihlman

Liikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa. Pohjoinen kilpailukyky ja liikenneyhteydet Ylijohtaja Rami Metsäpelto, Lapin liikennepäivä 2017

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Fiksut väylät ja älykäs liikenne Keski-Suomen liikenneseminaari

Helsingin kaupunki Esityslista 26/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista TRE:6606/ /2017

Avaus Maanteiden hoidon urakoitsijaseminaari

Hallitusohjelman toimeenpano liikennesektorilla - kärkihankkeet ja korjausvelka

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Asiakirjayhdistelmä 2017

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Hankesuunnittelupäivä 2016

Tieverkon tulevaisuus

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Liikenteen näkymät ylijohtaja Rami Metsäpelto

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Liikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Rami Metsäpelto ja Mirja Noukka

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (6) 81 Lausunto perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala

Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja. Parlamentaarisen työryhmän ehdotus

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula ,

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh

Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä

Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Maaliskuu 2016

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenneviraston asiantuntijalausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta

Asia: Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista Viite: Sidosryhmäkuulemispyyntönne LVM 11.9.

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista. Johtaja Sabina Lindström

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Rataverkon kokonaiskuva

Liikenne kohti tulevaa

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Väylätekninen menetelmäkehitys

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

Transkriptio:

Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016

Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus +100M/vuosi +150M/vuosi +200 +250 +300 Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Viime vuosien keskimääräisellä perusväylänpidon rahoitustasolla (965 milj. eur/ vuosi) korjausvelka lisääntyy vuosittain noin 100 milj. eurolla. 2 Lähde: Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö. Parlamentaarisen työryhmän ehdotus, LVM julkaisuja 35/2014

Mikä on korjausvelkaa ja mikä ei? Korjausvelkaa on mm: Huonokuntoiset väylät ja niiden rakenteet Tekniikaltaan vanhentuneet varusteet ja laitteet Korjausvelkaa ei ole mm. Uusien väylien rakentaminen Liittymien parantaminen Lisäkaistat, lisäraiteet Korjausvelkaa poistettaessa väylät korjataan nykyisten palvelutasovaatimusten mukaiselle tasolle 3

Korjausvelka heikentää liikenteen toimivuutta, täsmällisyyttä ja turvallisuutta sekä lisää asiakkaiden ja väylänpidon kustannuksia Tärinä- ja meluhaitat lisääntyvät Ajomukavuus heikkenee Matka- ja kuljetusajat pitenevät Asiakas Ajoneuvojen korjauskustannukset kasvavat Matkojen ja kuljetusten täsmällisyys heikkenee Onnettomuusriski kasvaa Painorajoitukset alentavat kuljetusten tehokkuutta Polttoaineen kulutus lisääntyy Väylän tulevat korjauskustannukset nousevat Väylänpitäjä Teiden talvihoito vaikeutuu ja taso laskee Tehostetun kunnon seurannan tarve kasvaa Akuuttien, äkillisten korjausten määrä kasvaa Vahingonkorvaukset lisääntyvät 4

Korjausvelkaa on väylärakenteissa, silloilla ja ratapihoilla sekä varusteissa ja laitteissa Maanteillä päällysteiden, tierakenteiden ja siltojen kunto sekä varusteiden ja laitteiden vanheneminen Rautateillä ratapihat, sillat, routavauriot, ratojen päällysrakenteet (kiskot, pölkyt, sepeli) sekä sähkö- ja turvalaitteiden vanheneminen Vesiväylillä kanavien tekniikan vanheneminen, merenkulun turvalaitteet 5

Korjausvelkarahoituksen kohdentaminen 1/3 Liikenneinfraa tulee kehittää asiakastarpeet edellä, ja huomioon tulee ottaa niin elinkeinoelämän kuin asukkaidenkin tarpeet. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja investoinnit biotalouteen edellyttävät toimivaa liikennejärjestelmää ja laadukasta infrastruktuuria koko Suomessa. Lähde LVM: Miksi perusväylänpitoon on tarpeellista panostaa, ppt-esitys 9/2015 lvm.fi 6

Korjausvelkarahoituksen kohdentaminen 2/3 Väyläomaisuutta on hallittava kestävästi myös omistajan näkökulmasta. Tehokkaampia keinoja ongelmien ratkaisemiseen innovaatioita ja uutta teknologiaa hyödyntämällä Mukaellen LVM: Miksi perusväylänpitoon on tarpeellista panostaa, ppt-esitys 9/2015 7

Korjausvelkarahoituksen kohdentaminen 3/3 Digitalisaatio ja automatisaatio muuttavat infran vaatimuksia. On välttämätöntä, että väyläverkkomme on digitalisaation ja automatisaation edellyttämässä hyvässä kunnossa ja olemassa oleva infra sopii liikenteen älykkäille palveluille. Kuva: NordicWay, Coop-hanke Lähde: LVM: Miksi perusväylänpitoon on tarpeellista panostaa, ppt-esitys 9/2015 8

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Teiden päällysteet, tierakenteet ja varusteet Huonokuntoiset ja painorajoitetut sillat Ratojen päällysrakenteet ja vaihteet Ratojen sähkö- ja turvalaitteet, asetinlaitteet Ratapihat ja raakapuuterminaalit Meriväylien turvalaitteet, kanavatekniikka Pääosa rahoituksesta käytetään normaalien ylläpitoohjelmien laajentamiseen, mutta mukana on myös väliinputoajahankkeita, jotka eivät ole mahtuneet viime vuosien toteutusohjelmiin 9

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Tiet (325 milj. euroa) Teiden uudelleenpäällystäminen 85 M Tierakenteiden korjaaminen 84 M Sorateiden parantaminen 16 M Varusteiden, laitteiden ja teiden kuivatuksen parantaminen 25 M Huonokuntoisten ja painorajoitettujen siltojen korjaaminen 35 M Jännevirran sillan uusiminen (Vt 9) 45 M Vt 21 liikennöitävyyden parantaminen (Aurora) 35 M 10

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Radat (223 milj. euroa) Ratapihat 36 M Raakapuuterminaalit 11 M Sähkö-, turva- ja asetinlaitteet 68 M Ratojen päällysrakenteet ja vaihteet 80 M Sillat 28 M 11

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Vesiväylät (12 milj. euroa) Saimaan kanavan sulkuporttien uudistaminen 9 M Merenkulun turvalaitteiden uudistaminen 3 M 12

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Digitalisaatio ja uudet palvelut (35 milj. euroa) Liikenne- ja liikkumistietojen keruu ja jakelu 2 M Rataverkon kapasiteetin hallinta 2 M Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta 12 M Rataverkon kunnonhallinnan kehittäminen 13 M Merenkulun älyväylä 4 M Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi 2 M 13

Korjausvelkaohjelmalla saatavia vaikutuksia matka- ja kuljetusajat lyhenevät ajo- ja kuljetuskustannukset pienentyvät liikenteen täsmällisyys ja matka-aikojen ennustettavuus paranee liikenneverkkojen käytettävyys säilyy väylien hoito- ja ylläpitokustannukset pienenevät 14

Kunnostuskohteet on valittu Liikennevirastossa asiakkaita, erityisesti elinkeinoelämää, kuullen Liikenneviraston ja ELY-keskusten jo olemassa olevaa tietoa asiakastarpeista täydennettiin elinkeinoelämän kanssa käydyllä vuoropuhelulla 10/2015-1/2016 (rahdinantajat, kuljetusyritykset). Asiakkaiden tarpeiden kartoittamiseen myös paikkatietopohjainen verkkokysely 11-12/2015. Vuoropuhelulla haettiin perusteluita jo tunnistetuille tarpeille (vaikutukset/ hyödyt/ menetykset), uusia tarpeita sekä näkökulmia korjauskohteiden priorisointiin 15

Perusväylänpidon rahoitus 2016 *) Suunnittelutilanne tammikuu 2016, ei sisällä korjausvelkarahoitusta Päivittäinen kunnossapito Varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys Liikenteen palvelut Tarjotaan ajantasaista liikenteenohjausta, tietoa ja tiedotusta sekä jäänmurto- ja maantielauttapalveluja. * Suluissa vuoden 2015 luvut ** Sisältää perusväylänpidon hankeohjelmat 398M (382 *) 363 M (345) 181M (182) 69 M (90) Ylläpito Korjataan liikenneverkon ja sen rakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita sekä uusitaan vanhoja väylärakenteita nykyvaatimusten tasolle Parantaminen** Parannetaan liikenne-verkon palvelutasoa pienillä investoinneilla. Korjausvelkaa lisää erityisesti väylien ylläpidon (korjaamisen) niukka rahoitus 16