Hallitusohjelman toimeenpano liikennesektorilla - kärkihankkeet ja korjausvelka

Transkriptio

1 Hallitusohjelman toimeenpano liikennesektorilla - kärkihankkeet ja korjausvelka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2015 Lieksa, Koli, Raimo Tapio

2 Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Liikenne ja viestintä palveluna Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kasvun lähteenä Infrastruktuuri kasvun alustana lvm.fi 2

3 Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Tiedon hyödyntäminen Esineiden internet Liikenne palveluna Robotiikka ja automatisaatio Tietoturva lvm.fi

4 Näin edetään Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö 9/15 2/16 2/16 6/16 3/ Strategiset linjaukset infran kehittämiseksi alustana digitaalisille palveluille älyliikenteen infralle Luottamusta edistävän tietoturvastrategian hyväksyminen Strategiset linjaukset massadatalle ja robotiikalle HE Liikennekaaren 1. vaihe Toimen piteiden toteutumisen väliarvio HE Liikennekaaren 2. vaihe HE Liikenne kaaren 3. vaihe lvm.fi 4

5 Norminpurku Säädösten perkaus ja purku Lupa- ja valitusprosessit sujuviksi Lainsäädännön arviointilautakunta Viranomaisten keskinäiset valitukset minimiin lvm.fi

6 Näin edetään Norminpurku 12/15 6/ /2018 Listat muutettavista tai kumottavista säädöksistä Arviointielin perustettu Hyväksytty yhteiset mittarit vaikutuksien arviointiin HE:t eduskuntaan ja VNasetusmuutokset Lakimuutokset viimeistään voimaan Tulosten arviointi lvm.fi 6

7 Perusväylänpidon lisärahan kohdentaminen korjausvelan vähentämiseksi Liikenneinfraa tulee kehittää asiakastarpeet edellä, ja huomioon tulee ottaa niin elinkeinoelämän kuin asukkaidenkin tarpeet. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja investoinnit biotalouteen edellyttävät toimivaa liikennejärjestelmää ja laadukasta infrastruktuuria koko Suomessa. On tärkeää, että liikenneinfra on niin hyvässä kunnossa, että teollisuuden käyttämät raskaat kuljetukset onnistuvat mahdollisimman sujuvasti ilman tien huonosta kunnosta johtuvia paino- ja nopeusrajoituksia. lvm.fi 7

8 Tieomaisuutta on kuitenkin hallittava kestävästi myös omistajan näkökulmasta. Pelkkä reikien paikkailu voi johtaa myöhemmin rakenteen hajoamiseen, jolloin väylän palvelutaso romahtaa ja korjaamisen kustannukset ovat moninkertaiset. Tarvitaan uudenlaisia ajattelutapoja ja toimintamalleja. Tehokkaampia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi mm. innovaatioita ja uutta teknologiaa hyödyntämällä sekä rakenteellisia uudistuksia, jotka estävät jatkossa korjausvelan kasvun. lvm.fi 8

9 Digitalisaatio ja automatisaatio tulevat muuttamaan infran vaatimuksia. On välttämätöntä, että väyläverkkomme on digitalisaation ja automatisaation edellyttämässä hyvässä kunnossa ja olemassa oleva infra sopii liikenteen älykkäille palveluille lvm.fi 9

10 Energia- ja ilmastotavoitteet sekä liikenteen uudet käyttövoimat EU:n päästövähennystavoite 2030: 40 % vuoden 1990 tasosta HO: Suomi on saavuttanut vuoden 2020 päästövähennystavoitteet jo vaalikauden aikana Tavoitteet liikenteen uusille käyttövoimille 2030/2050 (Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä työryhmä 2013): Henkilöautoliikenne on vuonna 2050 lähes täysin päästötöntä. Kaikki vuonna 2030 rekisteröidyt uudet henkilöautot ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden tai vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöön soveltuvia. Raskaassa liikenteessä nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden osuus vuonna 2050 on vähintään 70 %. Sähkön osuus kaupunkien bussi- ja jakeluliikenteessä on samaa luokkaa. Raideliikennesuorite tuotetaan vuonna 2050 lähes sataprosenttisesti sähköllä. Lentoliikenteessä biokerosiinin osuus vuonna 2050 vastaa EU:n tavoitetta ja on vähintään 40 prosenttia. Yhdessä biopolttoaineiden käytön ja muiden toimenpiteiden kanssa merenkulun khk-päästöt vähenevät EU-tavoitteen mukaisesti 40 % vuoteen 2050 mennessä erillisen LNG-toimenpideohjelman tuella ja energiatehokkuutta parantamalla. Veneilyliikenne on vuonna 2050 lähes täysin päästötöntä. 10

11 Liikenne- ja viestintäministeri Kansliapäällikkö Viestintä Controller Palveluosasto Tieto-osasto Verkko-osasto Konserniohjausosasto Markkinayksikkö Peruspalveluyksikkö Tietoliiketoimintayksikkö Turvallisuusyksikkö Kehittämisyksikkö Toimintavarmuusyksikkö Hallintoyksikkö Talousyksikkö Ohjausyksikkö Trafi Ilmatieteen laitos Finavia Oyj Finpilot Pilotage Oy Viestintävirasto Liikennevirasto Yleisradio Oy ELY:t Liikenneturva 11

12 Hallitusohjelma viestejä Sääntelyn purku - Reformi. Uusi kulttuuri. Uusi ajattelutapa. - Miten johdetaan ja miten toteutetaan virastoissa? - Miten lakeja tulkitaan? - Tarvitaan tavoitteet ja tarvitaan mittarit. Digitalisaatio - Ei itseisarvoa, ei nykyisen toiminnan sähköistämistä. - Lähdetään toisentyyppisestä ajattelusta. Ajatellaan prosessit uusiksi. Muutetaan prosessit. Uudistetaan johtamisen mallit. - Sisällä automatiikka, robotiikka ja liikennepalveluna - Tavoitteet ja mittarit. Korjausvelka - Ei hallituksen nimetty kärkihanke. Korjausvelkarahapanostuksen takia erikseen seurattava, merkittävä hanke. - Kriteeristö yhteisesti ja sen jälkeen ohjelmointi Livin asiantuntijatyötä

13 Hallitusohjelma viestejä Suunnittelu - Perustuu liikenteeseen ja liikkumiseen, ei väyliin. - Tiehankkeita ei pidä tehdä yksittäisinä poliittisina päätöksinä vaan palvelulupauksina. Massat, volyymit ja vaikuttavuus, ei poliittisin perustein. - Liikennemuotoneutraaliin ajatteluun päästävä. Koko kuva; ei voi olla täysin saavuttamattomissa olevia alueita. - Palvelulupaus! Mitä ja mihin tasoon tehdään? Kehittäminen ja rahoitus - Kun on tiedossa, mitä tarvitaan ja luvataan, vasta sitten mitä infraa tarvitaan - Luvataanko aika vai liikennemuoto? (nyt liikennemuoto, miten jatkossa) - Mikä on palvelukonsepti ja asiakaslupaus? - Mikä on valtion ja viranomaisen tehtävä? Mitä valtion pitää omistaa? - Nyt tehdään yhteiskunta edellä, toteutuuko asiakas edellä? - Jatkossa yrittäjät huolehtivat markkinoista ja valtio hännistä (nyt toisinpäin) - Ensi sote ja aluehallintoratkaisut, infra tulee perästä. - Infraa varten toisentyyppisiä rahoitusmalleja. - Omistus? Liikenteestä syntyvät tulot? Rahoitusmallit? - Priorisoinnit?

14 Hallitusohjelma viestejä Meidän on pystyttävä antamaan kansalaisille asiakaslupaus liikennepalvelujen saatavuudesta, palvelusta, kilpailukykyisistä hinnoista ja oikeudesta tehdä itse valintoja. Ollaksemme sanamme mittaisia, meidän on selvitettävä, miten ihmiset Suomessa haluavat liikkua ja arvioitava henkilöliikennettä kokonaisuutena. Henkilöliikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja elinkeinoelämän logistiikkakustannusten alentamiseksi tarvitaan myös uusia ja merkittäviä infrahankkeita, joihin haemme aidosti uusia rahoitusmalleja. Rahoitusjärjestelmäratkaisut valmistuvat ennen vuodenvaihdetta. Uusia hankkeita olisi tarpeen käynnistää jo vuoden 2016 aikana. 1

15 Liikenteen ja infran painopisteet Liikenneviraston näkökulmasta

16 Asiakas edellä Elinkeinoelämän kilpailukyky Vuoropuhelu Ennakoitavuus Liikennealan murros Liikenne palveluna / markkinoiden uudistuminen Automatisaatio Digitalisaatio Avainsanoja Toimintatapojen uudistuminen Väyläomaisuuden hallinta Osaaminen tarvelähtöiseksi Verkostoituminen Resurssit Korjausvelka Rahoitusmallit Laiska tase 16

17 Perusväylänpito Noin miljardi vuodessa: 540 miljoonaa teihin, 331 miljoonaa ratoihin ja 94 miljoonaa vesiväyliin Lisäksi 600 miljoonaa korjausvelkaan vuosina sekä 364 miljoonaa kehittämisestä perusväylänpitoon vuosina Uudet väyläinvestoinnit Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen (kust. arvio 60 milj. euroa) Tulevat investointihankkeet? Talousarvioesitys 2016 Tulostavoitteita: Liikenneverkon kunnosta huolehtiminen Korjausvelan vähentäminen Liikenteen toimintavarmuudesta huolehtiminen Turvallisuuden parantaminen Asiakaslähtöisten palvelujen syntymisen edistäminen kokeilujen avulla Painopistealueita: Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut Liikenteen energiareformi Tiedosta uutta liiketoimintaa Luottamus digitaalisiin palveluihin Liikenne- ja viestintäyhteydet 17 Hallinnon uudistumiskyky