Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

Lappeenrannan kaupunki 16USP0069 ASEMAKAAVASELOSTUS Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013

1 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013

Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 2 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI RAUHAN SATAMAN ALUE ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE HEINÄKUUN 3. PÄIVÄNÄ 2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaavan muutos Muodostuu Laatija: Vireille tulo: Hyväksytty: Yhteinen vesialue 876:22:1 (osa) 563 Tiuruniemen kylä osalle tilaa 11:96 224 Rauha virkistys- ja liikennealueet. 224 Rauha kortteli 284, puisto-, lähivirkistys-, liikenne-, vesi- ja katualueet. Pöyry Finland Oy, Lappeenrannan toimisto, os. Valtakatu 25, 53100 Lappeenranta, yhteyshenkilö arkkitehti Matti Veijovuori. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 11.7.2012. Kv..2013. Suunnittelualue HC Saimaa kylpylähotelli Suunnittelualueen sijainti

3 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Tarkoitus: Laajuustiedot: Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Rauhan kaupunginosassa, Rauhan matkailu- ja vapaa-aikakeskuksen alueella. Alue käsittää Rauhan asemakaavan satama-, puisto- ja lähivirkistysaluetta sekä kaavoittamatonta vesialuetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7 hehtaaria. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus on esitetty sivun 2 kartalla. Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos Mahdollistaa kelluvien asuntojen ja palveluiden sijoittaminen satamaalueelle. Maa-alueelle sijoitetaan satamatoimintoihin liittyviä ja tukeutuvia palveluja sekä satamatoimintojen tarvitsemia paikoitustiloja. Kokonaispinta-ala 7,03 hehtaaria, josta W/LS-aluetta on noin 5,62 hehtaaria. Puistoa n. 0,19 ha ja lähivirkistysaluetta n. 0,04 ha Satama-aluetta (LS-3) noin 0,26 ha ja venevalkamaa noin 0,09 ha Autopaikkojen korttelialuetta noin 0,06 ha Katualuetta noin 0,18 ha Vesialuetta noin 0,59 ha Rakennusoikeus yhteensä 4770 k-m 2 Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Perusselvityskartat: 1a Maanomistus, 1b Infraverkko, 1c Rakennettu ympäristö 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.2013 3. Viranomaisneuvottelun 20.6.2012 muistio 4. Havainnepiirros 5. Asemakaavakartta 1:1000 6. Asemakaavan seurantalomakkeet 7. Rakentamisohjeisto 8. Ruoppauskaavio 9. a) MRA 30 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja mielipiteet b) Lyhennelmät MRA 30 :n kuulemisessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavanlaatijan vastineet niihin c) Luettelo osallisista, joita on kuultu kirjeitse. Kaava-aluetta koskevia asiakirjoja, taustaselvityksiä ja lähdemateriaalia: 1. Rauhan sataman ja vesialueen asemakaavan muutos. Luontoselvitys Pöyry Finland Oy 8.12.2011. 2. Tiurun ja Rauhan osayleiskaavan muutos. Joutsenon kaupunki; Pöyry Environment Oy 2007. 3. Rauhan ydinalueen asemakaavan muutos. Lappeenrannan kaupunki, Pöyry Finland Oy 24.6.2009. 4. New Port Saimaa Gardens Rauhan huvivenesataman pohjatutkimukset. Insinööritoimisto Geosaimaa ky 21.11.2008. 5. New Port Saimaa Gardens rauhan huvivenesataman rakentaminen; maanrakennustyö I rakennusvaihe (alue a). Insinööritoimisto Geosaimaa ky 6.4.2009 6. Rauhan entinen sairaala-alue; maaperätutkimukset (Pöyry Environment Oy 23.11.2006). 7. Maaperän pilaantuneisuuden perusselvitysraportti; Entisen Rauhan sairaalan jakelualue. Holiday Club Resorts Oy, Pöyry Building Services Oy 4.4.2008. 8. Tiuruniemen hulevesiselvitys. Hulevesisuunnitelma/ Rauhan alue. Lappeenrannan kaupunki, Pöyry Finland Oy 2012. 9. Rauhan sataman asemakaavamuutosalueen arkeologinen vedenalaisinventointi 20.10. ja 27.- 28.10.2012. Subreering Ammattisukellustyöt Oy 2012 Johanna Mäkinen. 10. Rauhan satama-alueen taustamelun mittaus. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 19.6.2013.

Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 4 SISÄLTÖ PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 1.2 Asemakaava... 5 1.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 2.1.1 Alueen historiaa... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 8 2.1.3 Rakennettu ympäristö...10 2.1.4 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät...12 2.1.5 Maanomistus...12 2.1.6 Väestö ja työpaikat...12 2.2 Suunnittelutilanne...12 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve...16 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...16 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet...16 3.4 Suunnitteluvaiheet...17 3.5 Asemakaavan tavoitteet...20 3.6 Asemakaavaratkaisun luonnosvaihtoehdot...20 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 21 4.1 Asemakaavan yleiskuvaus...21 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...24 4.3 Aluevaraukset...24 4.4 Asemakaavamerkinnät ja määräykset...28 4.5 Nimistö...30 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 30 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä...30 5.2 Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset luonnonympäristöön (FM Soile Turkulainen)...31 5.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuurimaisemaan...33 5.4 Taloudelliset vaikutukset...33 5.5 Vaikutukset liikenneverkkoon, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen...34 5.6 Sosiaaliset vaikutukset...36 5.7 Kulttuuriset vaikutukset...37 5.8 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen...41 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 43

5 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt vuoden 2011 lopulla. MRA 26 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Lappeenrannassa 20.6.2012. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 11.7.2012 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä 11.7.2012 alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana 11.7. 27.8.2012, jolloin siitä on pyydetty lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. MRA 30 :n kuulemisessa saatiin 10 pyydettyä lausuntoa ja seitsemän mielipidettä. Asemakaavaa on tarkistettu kuulemisessa saadun palautteen pohjalta ja laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaan tehtyjä muutoksia on selostettu tarkemmin tämän selostuksen kohdassa 3.4. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja pidetään sen jälkeen MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaavan on laatinut Pöyry Finland Oy Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta. Kaavatyötä on valmistellut Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus. Kaupunkiorganisaatiosta työhön ovat osallistuneet lisäksi kadut ja ympäristö-toimiala, kiinteistö- ja mittaustoimi, rakennusvalvonta, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Lappeenrannan Energia Oy. Lisäksi kaavan valmisteluun ovat osallistuneet Marinetek Group, Tapahtumapalvelu Salpasafarit Oy ja Miriensis Oy. 1.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostetaan Rauhan sataman alueelle uusi vapaa-ajan asuntojen alue (W/LS), johon liittyy mantereella satamatoimintoja (LS-3) sekä virkistysalueita (VL, VP) ja katuja. Pääosan suunnittelualueesta muodostaa nykyisen huvivenesataman paikalle sijoittuva vesialue (W/LS), jolle saa sijoittaa ponttoneille rakennettuja kelluvia vapaa-ajan asuntoja ja palveluita. Lisäksi alueelle saa sijoittaa kelluvia laituri- ja terassirakenteita la/te-1-alueille. W/LS-alueella on rakennusoikeutta yhteensä 4190 k-m 2. Rakentamisalueet painottuvat alueen etelä- ja itäosaan, kun taas Rantatorin jatkeena oleva pohjois-eteläsuuntainen akseli on jätetty talonrakentamiselta vapaaksi. Kulku vapaa-ajan asuntoihin tapahtuu kelluvia laitureita pitkin. Asunnot tulee liittää vesijohto- ja viemäriverkkoon. Satama-alueen palveluja ja pysäköintiä varten on osoitettu satama-alue (LS-3), joille saa sijoittaa satamatoimintaa palvelevia huolto- ja palvelurakennuksia sekä laiturirakenteita. LS-3-alueella on vapaaajan asuntoja ja satamaa palveleva pysäköimispaikka. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on venevalkama-alue (LV), joka sisältää kiinteistötoimituksessa muodostetut kaksi venevalkamaoikeuskäyttöyksikköä. Rauhan Kylpylänpuistoon liittyvä ranta-alue suunnittelualueen länsiosassa on osoitettu puistoalueena (VP) ja suunnittelualueen luoteiskulma lähivirkistysalueena (VL). Puistoon sijoittuu uimaranta-alue (vv-1). Suunnittelualueen katuyhteytenä toimii Alminraitti -niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Alminraitti rajoittuu kahdessa kohtaa W/LS-alueeseen. Suunnittelualueella ei ole luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita eikä kaavaan ole ollut tarpeen sisällyttää luonnonympäristöä koskevia varauksia tai merkintöjä. Kylpylänpuiston ranta-alue puustoineen sisältyy VP-alueeseen. Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 7,03 hehtaaria, josta W/LS-aluetta on noin 5,62 hehtaaria. Puistoa on noin 0,19 ha ja lähivirkistysaluetta noin 0,04 ha. Satama-aluetta (LS-3) on noin 0,26 ha, ve-

Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 6 nevalkamaa noin 0,09 ha, autopaikkojen korttelialuetta noin 0,06 ha, katualuetta noin 0,18 ha ja vesialuetta noin 0,59 ha. Alueen rakennusoikeus on yhteensä 4770 k-m 2. Lopullinen vapaa-ajan asuntojen määrä on noin 40 kpl. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamiseksi tulee ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä osakaskunnan ja kaupungin sekä Salpasafarien ja kaupungin kesken solmia maankäyttösopimus ellei osakaskunta myy vesialuetta kaupungille (ks. tarkemmin luku 6). Kaavan rakentamisalueiden toteuttaminen voidaan aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Satama-alueen rakentaminen etenee kysynnän mukaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen historiaa Nykyistä Rauhan ranta-aluetta on 1800-luvun lopulle asti kutsuttu Jakosenrannaksi Jakosen talon ja suvun mukaan. 1800-luvun loppupuolella Rauhan editse kulki vilkkaasti liikennöity laivaväylä, joka on merkitty vuodelta 1884 olevaan merikorttiin. 1880-luvulla Gustaf Alm osti Jakosenrannan laituripaikan 8000 markan hinnasta tilallinen Yrjö Jakoselta. Helmikuussa 1885 Alm ja kauppias F. Sergejeff ostivat höyrylaivan, joka kastettiin Imatraksi. Laiva alkoi liikennöidä Lappeenrannan ja Ruokolahden välillä ja se pysähtyi mm. Jakosenrannassa, joka palveli Imatran matkailua. Venäjän keisari Aleksanteri III vieraili 6.8.1891 Imatrankoskella. Keisarillinen seurue tuli Jakosenrantaan Marevo -nimisellä laivalla neljän suomalaisen luotsiveneen saattelemana. Keväällä 1892 keisari myönsi Almin anomuksesta luvan käyttää Jakosenrannasta nimitystä "Keisarinranta", joka painettiin laivojen aikatauluihin. Nimitys on aikojen myötä jäänyt pois käytöstä ja unohtunut. Gustaf Alm aloitti majoitustoiminnan Rauhassa vuonna 1894. Myöhemmin 1900-luvun alussa Rauha muuttui täyshoitolasta nykyaikaiseksi kylpylaitokseksi, joka oli erityisesti venäläisten suosiossa. Vuonna 1923 tapahtuneen tulipalon jälkeen kylpylaitosta ei enää rakennettu uudelleen, vaan alue siirtyi 1924 piirimielisairaalan kuntainliitolle. Matkailutoiminnan aikana ranta-alue palveli niin satamana kuin itäisiltä osiltaan myös uimarantana. Ranta-alueelta on säilynyt kylpylän aikaista valokuvamateriaalia, erityisesti uimarannan osalta, mutta keskeistä laivarantaa näkyy kuvissa runsaan puuston vuoksi vähän. Alueelta ei ole myöskään tiettävästi säilynyt kylpylän aikaista karttaa. Rauhan sairaalan aikana vuodesta 1926 lähtien ranta-alue toimi lähinnä puutavaran lastaus- ja varastointialueena. Alueelle muodostui laaja puutavaran varastokenttä, josta puut kuljetettiin viereiseen lämpökeskukseen. Rauha säilyi yhtenä Etelä-Saimaan matkustajalaivaliikenteen keskeisistä satamista 1930-luvulle saakka, minkä jälkeen rautatie- ja maantieliikenne veivät vähitellen voiton vesiliikenteeltä henkilökuljetuksen hallitsevana muotona. Puutavaran varastointi päättyi vuonna 1972, jolloin lämpökeskus muutettiin öljykäyttöiseksi.

7 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 Näkymä Jakosenrannasta. Kuva on todennäköisesti 1900-luvun alusta. Näkymä Keskipaviljongilta rantaan. Kuva on todennäköisesti 1900-luvun alusta. Rauhan aluetta 1937.

Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Luontoselvitystä varten koottiin aluetta koskevat luontotiedot ja tehtiin maastokäynnit 28.10. ja 8.12.2011. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Lähtötiedot Tiurun ja Rauhan osayleiskaavamuutosta ja Rauhan ydinalueen asemakaavaa varten on tehty luontoselvitykset vuonna 2006 (Pöyry Environment Oy). Asemakaavan luontoselvityksessä on mainittu huomionarvoisena luontokohteena sataman länsipuolen ruovikko ja rantapuusto. Asemakaavamuutosta varten tarkistettujen ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin tietojen mukaan alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Selvitysalue sijaitsee I Salpausselän alueella. Sataman kohdalla maasto on loivapiirteistä ja maaperä osin täyttömaata. Vesistöalueena on Suur-Saimaan vesistöalueen Ala-Saimaan lähialue (vesistöalueen nro 4.112). Sataman edustalta lounaaseen on avointa selkävettä noin 3 km ja itäpuolelle jää loivapiirteinen lahti, jota pohjoisessa rajaa Lammassaari (kuva 1). Vesistöjen tilan arvioinnissa Suur-Saimaan ekologinen luokka on arvioitu erinomaiseksi (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008). Selvitysalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellun Tiuruniemen pohjavesialueen (0517301) Saimaaseen rajoittuvaan pohjoisreunaan, joka ei ole pohjaveden muodostumisaluetta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 14,72 km2, muodostumisalueen pinta-ala 10,9 km2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 8500 m3/d (Suomen ympäristökeskus 2009). Pohjaveden pinta on pohjavesialueella suppia lukuun ottamatta syvällä. Tulokset Satama-alueen itäosassa on laivalaituri ja vanha uimalaituri (kuva alla). Ranta on pengerretty kivistä ladotulla penkereellä. Rakenteilla oleva Rantatorin alue ulottuu melkein rantaan asti, niin että väliin jää kapea kaistale, jossa kasvaa muutamia nuoria koivuja, mäntyjä, raitoja ja vaahteroita. Laivalaiturin kohdalla on hoitamatonta joutomaa-aluetta, jossa kasvaa mm. leskenlehteä, pujoa, vadelmaa, nokkosta, hevonhierakkaa ja syysmaitiaista. Laiturien välissä on hieman siimapalpakkoa ja kaakossa jää selvitysalueen ulkopuolelle pienialainen ruovikko. Selvitysalueen itäosan rantaa. Huvivenesatama 8

9 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 Laivalaiturin ja sen länsipuolella olevan venelaiturin välinen vesialue on avointa ja rantaa reunustaa kivinen penger. Penkereen reunassa kasvaa muutamia koivuja ja joutomaiden- ja nurmikenttien kasvillisuutta. Satama-alueen länsiosassa rantaa reunustavat koristepuiksi istutetut terijoensalavat. Niiden alla kasvaa mm. keltamoa ja vuohenputkea (kuvat ohessa). Tiuruniemeen ja Rauhaan tehdyssä kasvikartoituksessa (Saarinen & Valtonen 2006) mainitaan, että terijoensalavien alla kukkii koristekasveina kaukaasiankirahvinkukkia. Rantapenger on jyrkkä, mutta ei kivetty, ja sen edustalla on laajahko ruovikkoalue. Penkereen ja ruovikon välissä on kivikkoista rantaa, jossa kasvaa hieman rantakasveja, mm. vataa. Länsireunalla ruovikko ulottuu selvitysalueen ulkopuolelle ja rajoittuu niemen rantapuustoon, jonka muodostavat kookkaat tervalepät ja kohtalaisen iäkkäät männyt. Niiden alla kasvaa nuoria pihlajia, mustikkaa, puolukkaa, metsäkastikkaa ja alueelle levinnyttä keltamoa. Ruovikon läpi kulkee lounaiskulmaan veneura. Ruovikon suojissa pesii ja ruokailee mm. silkkiuikkuja, mutta erityisen merkittävä se ei pesimäalueena tai muuton aikaisena levähdyspaikkana ole (paikallisen lintuasiantuntijan Karri Kuitusen arvio). Rantaa huvivenesataman kohdalla Selvitysalueen länsiosan ruovikkoa ja rantapuustoa Johtopäätökset Luontoselvityksen perusteella kaavamuutosalueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka rajoittaisivat sen maankäyttöä. Alueella ei todettu luonnonsuojelulain suojeltuja (29 ) luontotyyppejä, vesilaki- (15 a ja 17 a) tai metsälakikohteita (10 ) eikä sillä arvioida olevan erityistä merkitystä muulle uhanalaiselle tai muuten huomionarvoiselle lajistolle. Länsireunan rantapuuston säilyttäminen on suositeltavaa. Mahdollinen vesialueella tapahtuva rakentaminen tulee toteuttaa niin, ettei se heikennä vesistön tilaa. Lähteet: Geologian tutkimuskeskus 2011: Geokartta-palvelu (http://geokartta.gtk.fi/) ja tietoaineistot/reunamuodostumat (http://www.gsf.fi/aineistot/mp-opas/jaatikkojoki_rm.htm). Pöyry Environment Oy 2006a: Tiurun ja Rauhan osayleiskaavan muutoksen luontoselvitys. 21 s. Pöyry Environment Oy 2006b: Rauhan ydinalueen ja Vipeleen alueen asemakaavaan luontoselvitys. 13 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. 685 s. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Saarinen, K. & Valtonen, A. 2006: Joutsenon Tiuruniemen ja Rauhan sairaala-alueiden rikas kasviperintö. Lutukka 22: 89-94. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon virastojen OIVA-ympäristöja paikkatietopalvelu. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp.

Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 Yhteydenotot: Lappeenrannan kaupunki, kaavoitus ja ympäristötoimi sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan Rauhan matkailu- ja vapaa-aikakeskuksen alueella. Alue on Saimaan rannassa noin 300 metriä kylpylähotelli Holiday Club Saimaan pohjoispuolella. Suunnittelualue käsittää Saimaan vesialuetta sekä siihen välittömästi liittyvää ranta-aluetta noin 20-35 metrin leveydeltä. Suunnittelualueen keskeisen osan muodostaa vuonna 2009 valmistunut New Port Saimaa Gardens huvivenesatama, jossa on tällä hetkellä noin 40 venepaikkaa. Sataman länsireunassa on noin 100 metrin pituinen aallonmurtajana toimiva laituri, johon liittyy kolme pistolaituria. Laiturit on toteutettu kelluvina betoniponttonilaitureina. Laiturien korkeusasema noudattaa vedenpinnan korkeusasemaa. Satamaalueen itäosassa on vanha puurakenteinen laivalaituri, jonka alkupää on pengerrettyä maalaituria. Laivalaiturin itäpuolella on huonokuntoinen puinen venelaituri. Rantatori Lappeenrannan kaupunki/ Raimo Suomela Kylpylänpuisto Ilmakuva kesältä 2012 Rantaviiva on huvivenesataman länsiosassa louheella verhottua luiskaa ja tämän itäpuolella luonnonkivistä ladottua pystysuoraa pengerrystä. Sataman länsipuolella rantapenger on jyrkkä, mutta ei kivetty, ja sen edustalla on laajahko ruovikkoalue. Ranta-alue on keväällä 2013 sataman kohdalla avointa, pääosin sepeli- ja hiekkapintaista kenttää. Sataman läpi kulkee Alminraitin päällystetty ajorata. Kylpylänpuiston ja Rantatorin alueella on tehty kevään ja kesän 2013 aikana ympäristötöitä. Sataman länsipuolella on Rauhan kylpylänpuistoon liittyvä puistomainen ranta-alue, jolla sijaitsee vuonna 2011 valmistunut kotarakennus sekä kotieläinaitauksia. Kesällä 2013 rantaan valmistui Tapahtumapalvelu Salpasafarit Oy:n toimitalo, joka sisältää mm. kahvilan ja terassitilaa. Vesialueella on määräaikaisella 5 vuoden rakennusluvalla kelluva asuinrakennus, joka oli kesän 2012 loma-asuntomessujen oheiskohde. Rakennetun ympäristön nykytilanne on esitetty liitekartalla 1c. 10

11 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 Suunnittelualueen eteläpuolella on Marina Village-niminen vuosina 2009-13 toteutettu lomaasuntokokonaisuus, joka muodostuu pitkänomaisen Rantatorin ympärille. Marina Village käsittää 30 rivitaloasuntoa ja vuonna 2013 valmistuvan pienkerrostalon. Rantatorin itäreunalla on vuonna 1936 valmistunut entinen pesularakennus, nykyinen liike- ja näyttelyrakennus. Torin eteläreunaa rajaa entinen korjauspajarakennus, johon on valmistunut kesällä 2012 ravintola. Torin pohjoispäässä on Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n pumppaamorakennus. Suunnittelualueen etelärajaa pitkin kulkee rannan suunnassa viettoviemäri/viemärit sekä vesijohto, joihin on rakennettu venesataman kohdalle kaksi tonttiliittymää. Samassa kaivannossa viettoviemärin kanssa on osan matkaa myös hulevesiputki, jonka purkupaikka on Saimaassa noin 230 metrin päässä rannasta. Kaavamuutosalueen eteläpuolella on vuonna 2011 valmistunut Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n jäteveden pumppaamo, joka korvaa satamassa sijainneen vanhan pumppaamon. Rauhasta vesistön poikki Imatran Lammassaareen kulkeva paineviemäri on poistettu käytöstä. Uudesta pumppaamosta lähtee kaakkoon paineviemäri (osittain suunnittelualueella), jonka kautta jätevedet pumpataan nykyisin etelään Korvenkylän taajaman verkostoon. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n kaukolämpöverkosto ulottuu suunnittelualueen eteläpuolisille Marina Villagen kiinteistöille sekä alueen länsipuolelle mm. Rantalaan. Suunnittelualueen sisällä ei ole kaukolämpö- eikä maakaasujohtoja. Vesi- ja viemäriverkko on esitetty liitekartalla 1b. Kota ja poroaitauksia. Kiinteät muinaisjäännökset Alueelta ei tunneta Museoviraston käytettävissä olevien rekisteri- ja arkistoaineistojen perusteella muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueella suoritettiin syksyllä 2012 vedenalaisinventointi. Alue kartoitettiin systemaattisesti vedettävällä kaksitaajuusviistokaikuluotaimella sekä kiinteällä viistokaikuluotaavalla laitteella. Suunnittelualueen lisäksi kartoitettiin sen ulkopuolista aluetta vähintään Museoviraston suosittaman 50 m:n leveydeltä. Ne alueet, jossa viistokaikuluotaus ei ollut mahdollista, tutkittiin sukeltamalla, kahlaamalla ja sondaamalla. Viistokaikumateriaalissa havaittiin useita anomalioita, joista sukeltamalla tarkastettiin kolme. Alueen itärajan tuntumassa ollut anomalia tulkittiin veneen hylyksi jo viistokaikuaineistoa läpikäytäessä. Kohteen tarkastaminen osoitti sen pienen puuveneen hylyksi. Hylky dokumentoitiin videokuvaamalla. Kenttätöiden jälkeisessä tarkastelussa todettiin hylyn sijaitsevan inventointialueen ulkopuolella eikä se näin ollen vaikuta alueella toteutettavaan rakennushankkeeseen. Toinen tarkastettu anomalia osoittautui keppien, risujen ja kivien muodostamaksi kasaksi, jonka vieressä lojui kaksi irtonaista salvottua tukkia. Kolmas viistokaikuluotauksessa havaittu anomalia joka sukeltamalla tarkastettiin, osoittautui kahdeksi painanteeksi, joiden yhteydessä oli muutama tukki. Tukit olivat käsittelemättömiä luonnonpuita. Lisäksi luotauksessa havaittiin vanhaan laituriin liittyvä hirsiarkun jäännös kaavamuutosalueen

Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 12 ulkopuolella. Aallonmurtajan länsipuolella kasvavan ruovikon kauimpana rannasta sijaitseva reunaalue kartoitettiin viistokaikuluotaamalla. Muu osa ruovikosta, jossa viistokaikuluotaus ei ollut mahdollista, tutkittiin kahlaamalla ja sondaamalla. Mitään mahdolliseen muinaisjäännökseen viittaavaa ei ruovikon alueella havaittu. Aallonmurtajan itäpuoleista aluetta aivan rantapenkereen juurella tutkittiin sukeltamalla. Myöskään tältä alueelta ei havaittu mitään, mikä voisi viitata muinaisjäännökseen. Inventoinnissa hankealueella ei havaittu vedenalaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä irtaimiksi muinaisesineiksi tunnistettavia esinelöytöjä tehty. Mikäli rakennushankkeen kuluessa alueella havaitaan mahdollisia muinaisjäännöksiä tai irtaimia muinaisesineitä, tulee työn toteuttajan ottaa välittömästi yhteyttä Museovirastoon (Muinaismuistolaki 14, 16 ja 20 ). 2.1.4 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Suunnittelualueella ei ole liikenne- eikä tehdasmelusta aiheutuvia ympäristöhäiriöitä. Kaavamuutosalueella ei ole tehty melumittauksia, mutta lähimmän maantien etäisyyden, nopeusrajoituksen ja liikennemäärän sekä välissä olevan maaston perusteella voidaan arvioida, että suunnittelualueella ei tällä hetkellä esiinny valtioneuvoston ohjearvot ylittäviä liikennemelutasoja. Ohjearvot eivät ylity myöskään ratamelun osalta. Rauhan ranta-alueella suoritettiin maaperätutkimuksia vuonna 2006. Maanäytteitä otettiin kymmenestä pisteestä ja niistä tutkittiin mineraaliöljyjen, metallien, haihtuvien yhdisteiden sekä PCB- ja PAH - yhdisteiden pitoisuuksia. Sataman kaavamuutosalueelle sijoittui vain yksi tutkimuspiste (nro 6) muiden jäädessä alueen eteläpuolelle. Näytteissä todettiin haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittivät maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettyjen SAMASE-ohjearvojen pitoisuudet, mutta kaikkien analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat tutkituissa näytteissä SAMASE-raja-arvot. Pisteessä 6 rannan täyttöalueella todettiin sinkin osalta pieniä SAMASE-ohjearvojen ylityksiä. Suunnittelualueen eteläpuolella tarvittavat maaperän puhdistustoimet on suoritettu rakentamistoimenpiteiden yhteydessä vuodesta 2009 lähtien. Maaperän pilaantuneisuutta on kuvattu tarkemmin raportissa Rauhan entinen sairaala-alue; maaperätutkimukset (Pöyry Environment Oy 23.11.2006). 2.1.5 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajia ovat Miriensis Oy (osa sataman ranta-alueesta), Tapahtumapalvelu Salpasafarit Oy (kiinteistö 11:111) ja Holiday Club Resorts Oy/ Saimaa Action Park Oy (yleiset puisto- ja lähivirkistysalueet). Vesialueen omistaa Kohoniemen ja Tiuruniemen osakaskunta. Osakaskunta on vuokrannut vuonna 2009 New Port Saimaa Gardens-nimiselle yhtiölle voimassa olevan asemakaavan LS-alueen venesatamaa varten 25 vuodeksi. Venesatama-alueelle on lisäksi 17.12.2010 pidetyssä toimituksessa muodostettu laivalaiturin kaakkoispuolelle kaksi venevalkamaoikeus-käyttöyksikköä, joista toiseen on yksi oikeutettu tila ja toiseen 8 oikeutettua tilaa. 2.1.6 Väestö ja työpaikat Suunnittelualueella ei ole vakinaisia asukkaita. Sekä kota että kesällä 2013 valmistunut Salpasafarien palvelurakennus työllistävät kumpikin muutamia henkilöitä. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympä-

13 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 ristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008 ja tarkistetut tavoitteet ovat astuneet voimaan 1.3.2009. Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavien VAT:ien toteutumista arvioidaan selostuksen vaikutusosassa. Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.6.2010. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 21.12.2011. Maakuntakaava on laadittu koko Etelä-Karjalan maakunnan alueelle kokonaiskaavana. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä ja sillä on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja sen suunnittelussa. Maakuntakaava korvasi vahvistuessaan seutukaavan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavassa koko Rauhan alue on osoitettu matkailupalvelujen alueena (RM). Suunnittelualueen kohdalla on lisäksi venesatama-kohdemerkintä. Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät pienvenesatamat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan ennen alueella tehtäviä vesirakennustöitä on oltava yhteydessä Museovirastoon, jotta vedenalaista kulttuuriperintöä koskevan inventoinnin tarve voidaan arvioida. Satamaan johtaa laivaväylä-merkintä. Satamasta itään johtaa viheryhteystarve / ekologinen käytävä. Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia yhteystarpeita. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin ja asumiseen liittyviä rajoituksia. Suunnittelumääräyksen mukaan Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava ulkoilu- ja retkeilypolkujen jatkuvuudesta virkistys-, luonto-, matkailu- ja palvelualueiden välillä sekä otettava huomioon lähialueen kansallispuistoihin liittyvät yhteydet sekä se, että yhteystarpeiden merkitys eläinlajien liikkumisalueena ei heikenny. Viheryhteyksiin liittyvissä yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa tulee ottaa huomioon alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilyminen ja lajiston liikkumismahdollisuudet myös liikenneväylien suhteen. Ote maakuntakaavasta.

Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 14 Alue sijaitsee myös matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv). Alue on tärkeätä pohjavesialuetta (pv). Lisäksi alue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -alueeseen. Tiurun ja Rauhan alueet on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä (ma/km + vaakaviivoitus). Saimaan vesialue on merkitty Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueena (oranssi vinoviivoitus). Etelä-Karjalan liitto on käynnistänyt vuonna 2012 vaihekaavan laatimisen. Vaihekaavaluonnos on ollut rakennusasetuksen 32 :n mukaisesti nähtävillä 10.4. 10.5.2013. Vaihekaavaluonnoksessa ei ole varauksia Rauhan alueella. Yleiskaava Pääosa suunnittelualueesta kuuluu 28.5.2007 hyväksytyn oikeusvaikutteisen Tiurun ja Rauhan osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Suunnittelualueella on yleiskaavassa seuraavat varaukset: o Satama-alue (LS) o Puistoalue. jolla ympäristö säilytetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n nojalla määrätään, että alueella olevat maisemallisesti merkittävät puut ja istutukset sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä suihkulähde ja muuta rakennelmat on säilytettävä. (VP/s) o Lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa rakentaa ulkoilukäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia ja rakennelmia. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Satama-alueen eteläpuolitse puistoalueen pohjoisosassa kulkee ulkoilureitti (palloviiva). Osa suunnittelualueeseen sisältyvästä vesialueesta kuuluu Saaristo I- rantaosayleiskaavaan, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.8.1988. Kyseinen alue on Saaristo I-kaavassa vesialuetta. Ote yleiskaavasta

15 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 Asemakaava Pääosa suunnittelualueesta kuuluu Rauhan ydinalueen ja Vipeleen asemakaavaan, jonka Joutsenon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.5.2007. Kyseisessä kaavassa osa vesialueesta on Satamaaluetta. Alueelle saa sijoittaa satamatoimintaa palvelevia huolto- ja palvelurakennuksia. (LS). Kylpylänpuisto on Puisto, jossa ympäristö säilytetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n nojalla määrätään, että alueella olevat maisemallisesti merkittävät puut ja istutukset on säilytettävä tai vaiheittain uusittava. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä suihkulähde ja muut rakennelmat on säilytettävä. (VP/s- 1). Osa suunnittelualueesta kuuluu Rauhan ydinalueen asemakaavan muutoksen alueeseen, jonka Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.9.2009. Tässä kaavassa satama-alueen mantereen puoleinen osa on Satama-aluetta. Alueelle saa sijoittaa satamatoimintaa palvelevia huolto- ja palvelurakennuksia. (LS-2). Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 450 k-m 2 yksikerroksiselle rakennukselle. LS-2-alueen eteläpuolella on lähivirkistysalue (VL), jonka kautta kulkee yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla tontille ajo on sallittu (pp/t). Osa vesialueesta on asemakaavoittamatonta. pp/t Ote ajantasa-asemakaavasta. - Muut suunnitelmat ja varaukset Lappeenrannan kaupungin uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012.

Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 16 Suunnittelualue kuuluu Tiuruniemen I luokan eli vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen, jonka kokonaispinta-ala on 14,72 km² ja muodostumisalueen pinta-ala 10,9 km². Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 8500 m³/d. - Pohjakartta Asemakaavamuutoksen pohjana on käytetty Lappeenrannan kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa, jota on päivitetty viimeksi toukokuussa 2013. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve Joutsenon kaupunki *) hankki Tiurun ja Rauhan entiset sairaala-alueet ympäristöineen, yhteensä n. 406 ha, omistukseensa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriltä vuonna 2005. Joutsenon kaupunginhallitus hyväksyi 19.6.2006 yhteistoiminta- ja aiesopimuksen Rauhan entisen sairaala-alueen myymisestä kiinteistökehitysyhtiö Joutsenmaa Oy:lle (nykyinen Miriensis Oy). Sopimus koski n. 290 hehtaarin aluetta Rauhan ja Tiurun alueella ja Saimaan Masteensaaresta. Kesällä 2006 tehdyn sopimuksen perusteella Joutsenmaa Oy/ Miriensis Oy vastaa projektin toteutumisesta. Alueen yleiskaava ja ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin 28.5.2007, minkä jälkeen Miriensiksen ja kaupungin kesken tehtiin 8.10.2007 aluerakentamis- ja maankäyttösopimus. Joutsenon kaupunki sitoutui investoimaan alueen kunnallistekniikkaan ja infrastruktuuriin 10,7 milj. euroa. Rauhan ja Tiurun alueen uudelleenkäyttöprosessi tähtää monipuolisen matkailu- ja vapaaaikakeskuksen luomiseen. Alueen toiminnallisena keskuksena on Rauhan ydinalueelle syksyllä 2011 valmistunut Holiday Club Saimaa -kylpylähotelli ja monitoimiareena. Kesällä 2013 alueelle valmistuvat golfkenttä ja kauppakeskus. Kylpylähotellin ja muiden palvelujen ympärille rakennetaan yleis- ja asemakaavojen mukaisesti eri tyyppistä vapaa-ajan asumista. Tässä yhteydessä on herännyt ajatus sijoittaa kelluvaa ympärivuotista vapaa-ajan asumista satama-alueelle, johon Marinetek on jo toteuttanut New Port Saimaa Gardens - venesataman. *) Joutsenon kaupunki liittyi vuoden 2009 alussa Lappeenrantaan 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt Lappeenrannan kaupungin kaavoituspäällikön viranhaltijapäätöksellä 20.10.2011 (Päätös kaavoituksen käynnistämisestä). Samalla päätöksellä valittiin kaavan laatijaksi Pöyry Finland Oy. Asemakaavahanke on Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmassa vuosille 2012-13. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot (kaavaselostuksen liite 2). Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa ja internet- sivulla.

17 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 Viranomaisyhteistyö: Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta, joita ovat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Museovirasto. Asemakaavasta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 20.6.2012. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään vähintään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto. 3.4 Suunnitteluvaiheet Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt Marinetek Groupin ja Tapahtumapalvelu Salpasafarit Oy:n aloitteesta vuoden 2011 lopulla. Marinetek Group on jättänyt Lappeenrannan kaupungille kaavoitusaloitteen asemakaavan muuttamisesta sijoittaakseen vesialueelle kelluvia asuntoja ja palveluita. MRA 26 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Lappeenrannassa 20.6.2012. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 11.7.2012 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS on pidetty MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä 11.7.2012 alkaen kaavaprosessin ajan. Vesialueen omistavaa osakaskuntaa on informoitu kaavahankkeesta 18.4.2012 järjestetyllä tiedotustilaisuudella ja uudelleen 7.2.2013 osakaskunnan vuosikokouksen yhteydessä. Lisäksi osakaskunnan edustajien kanssa on pidetty työpalaveri 25.10.2012. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana 11.7. 27.8.2012, jolloin siitä on pyydetty lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Lausuntoihin ja niiden huomioimiseen liittyen on pidetty työpalaveri ELY:n, kaupungin ja muiden keskeisten viranomaisten keskeen 25.4.2013. MRA 30 :n kuulemisessa saatiin 10 pyydettyä lausuntoa ja seitsemän mielipidettä. Asemakaavaa on tarkistettu kuulemisessa saadun palautteen pohjalta ja laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaan on tehty muutoksia ja tarkennuksia, jotka on referoitu ohessa. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja pidetään sen jälkeen MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaavan on laatinut Pöyry Finland Oy Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta. Kaavatyötä on valmistellut Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus. Kaupunkiorganisaatiosta työhön ovat osallistuneet lisäksi kadut ja ympäristö-toimiala, kiinteistö- ja mittaustoimi, rakennusvalvonta, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Lappeenrannan Energia Oy. Lisäksi kaavan valmisteluun ovat osallistuneet Marinetek Group, Tapahtumapalvelu Salpasafarit Oy ja Miriensis Oy. Laatimisvaiheessa saatu palaute ja sen huomioiminen Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa, että tulevaan kaupunki- ja maisemakuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. ELY:n mukaan jatkosuunnittelun aikana on laadittava joko tulevan rakennuskannan laatua ja kokoa koskevat kaavamääräykset tai sitovat rakentamistapaohjeet. Myös ranta-alueen ja rantaviivan viimeistelyyn ja niiden käsittelyohjeisiin tulisi kiinnittää jatkosuunnittelussa huomiota joko kaavamääräyksissä tai sitovissa rakennustapaohjeissa. Alueelle on laadittu rakentamisohjeisto, joka asemakaavaselostuksen liitteenä 7. Keskeiset rakentamistapaa koskevat vaatimukset on sisällytetty asemakaavamääräyksiin velvoittavina. Mikäli vaiheen 1 autopaikat osoitetaan LPA-alueelta korttelissa 284 ja muut tarvittavat lisäautopaikat Vesitorninmäeltä, Vesitorninmäen paikoitusalue on sisällytettävä kaavaan ja sille sekä LPA-alueelle (k 284) on merkittävä, että niille saa sijoittaa korttelin 224 autopaikkoja.

Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 18 Kaavaan tehtyjen tarkennusten jälkeen LS-3-, LV- ja LPA-alueille on mahdollista sijoittaa noin 70 autopaikkaa. Kaava-aluetta varten ei ole tarpeen osoittaa autopaikkoja vesitornin mäeltä. Muusta toiminnasta ja huviveneilystä aiheutuva mahdollinen meluhaitta on jatkosuunnittelussa syytä selvittää. Alueella on tehty melumittauksia ja kaavaselostusta on täydennetty meluvaikutusten osalta. Jätevesijärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen ja toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asia huomioidaan kunnallistekniikan toteutussuunnittelussa. Onko lämmitysmuodon valinnanvapaus perusteltua, kun veden lämpösisällön hyödyntäminen on edullista ja ilmastoa säästävä ratkaisu? Lämmitysmuodon määrääminen asemakaavavaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista, kun lämmitykseen liittyviä teknisiä edellytyksiä ei ole vielä tarkemmin tutkittu. Kaupungin ja ELY:n välisissä neuvotteluissa on painotettu, että hulevedet pitäisi saada menemään kosteikon tai muun suodatuksen/ varastoinnin kautta. Asemakaavamääräyksiin on lisätty, että hulevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä vesistöön, vaan ne tulee johtaa suodattimen kautta kunnan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Selostuksesta ei ilmene vesialueen pohjan korkeudet ja tarvittava vesisyvyys. Olisi myös hyvä saada alustava tieto tarvittavien ruoppausten määrästä ja ruoppausmassojen sijoituksesta. Kelluvien rakennusten alla vesisyvyyden tulee olla riittävä. Rakentamista tulee pohtia myös matalan vedenkorkeuden kannalta. Kaavaselostukseen on liitetty Marinetekin laatima ruoppauskaavio, jossa ruopattavan alueen laajuus on esitetty. Ruoppausmassojen sijoituspaikkaa ei ratkaista kaavaprosessin yhteydessä. Kaavaselostusta on täydennetty myös matalaa vedenkorkeutta koskevien vaikutusten osalta. Rakentamiskorkeuden määrittelyssä on käytetty 0,7 metrin aallonkorkeutta. Pohjoiseen avautuu Saimaan ulappaa noin 3,5 km matka. Yksikkö suosittaa vielä aallon korkeuden luvun tarkistamista, sillä se vaikuttaa korkealta. Riittääkö aallonvaimennin aaltovaikutuksen eliminoimiseen? Jäiden vaikutus rakentamisen suunnittelussa on myös huomion arvoinen seikka. Jään liike voi olla sulamisaikana tuulisissa olosuhteissa yllättävää. Jäät voivat kasautua rannalle ja tämä riski tulee huomioida. Vaikutuksia on tarkennettu kaavaselostukseen. Asiakirjoista ilmenee, että laitureille ei haluta kaiteita. Turvallisuusseikat rakentamisessa tulee kuitenkin ao. määräysten mukaan täyttyä ja ottaa huomioon. Kyseiset rakenteelliseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset ratkaistaan toteutussuunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä. Etelä-Karjalan pelastuslaitos toteaa mm. että veden päälle rakentaminen vaikuttaa osaltaan henkilö- ja paloturvallisuuden riskeihin, niiden kehittymiseen ja hallintaan sekä varmistamiseen. Muuttuvia riskejä voidaan kuitenkin hallita onnistuneesti hyvällä suunnittelulla, toteutuksella ja ylläpidolla sekä toimintoja edelleen kehittämällä. Suunnittelualue kuuluu tällä hetkellä riskiluokkaan 3. On mahdollista, että alueen luokitus muuttuu riskiluokkaan 2. Jatkosuunnittelussa on huomioitava seuraavaa: Tulipalon kehittymiseen ja leviämiseen, ihmisten turvalliseen poistumiseen ja vahinkojen rajoittamiseen sekä pelastustoiminnan turvalliseen suorittamiseen liittyviä seikkoja tulee tarkentaa ja täsmentää jatkosuun-

19 Lappeenrannan kaupunki: Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos 3.7.2013 nittelussa siten, että kokonaisuudesta muodostuu ehyt ja saumaton. Rakentaminen asettaa erityisiä vaatimuksia siltä osin, että pelastuskalustoa ei voida hyödyntää kohteessa täysimääräisesti, koska ajoneuvot joudutaan jättämään rannalle. Rakentamisen normisto ei ole täysin sovellettavissa veden päällä tapahtuvaan rakentamiseen. Tämän hankkeen yhteydessä olisi mahdollista lähteä kehittämään veden päälle rakentamisen normistoa tapauskohtaisen räätälöinnin sijaan. Lausunnossa ei esitetä muutoksia tai lisäyksiä asemakaavaan. Asiat tulevat huomioiduksi lupamenettelyssä ja rakennussuunnittelussa sekä tarkemmassa korttelisuunnitelmassa. Etelä-Karjalan liiton mielestä Rauhan alueen etuna ja mahdollisuutena on toteuttaa uudenlaisia lomaasumisen ratkaisuja. Kelluvia asuntoja on suunnitteilla ja rakenteilla myös muualle Suomeen. Niistä saatavat kokemukset ovat tärkeä lisä tämän alueen suunnitteluun. Talviolosuhteet, Saimaan vedenpinnan korkeuden rajut vaihtelut sekä myrskyt on tärkeä ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Kaavamuutos toteuttaa voimassaolevan maakuntakaavan tavoitteita. Suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon myös Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueen virkistykseen ja suojeluun liittyvät suunnittelumääräykset sekä vesiensuojelun tavoitteet (lausunnossa ei esitetä muutoksia kaavaan). Etelä-Karjalan museo toteaa, että suunnittelualue sijoittuu Rauhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöökokonaisuuden tuntumaan. Loma-asuntoalueiden sijoittelussa on huomioitu säilytettävän puistoalueen edusta ja rantatorilta ylös johtava akseli rakennuksista vapaina alueina. Kaavassa on myös yleismääräys yhtenäisestä rakentamistavasta ja alueelle toteutettavasta korttelisuunnitelmasta. Kuitenkaan esim. yksittäisten loma-asuntojen koolle, muodolle tai julkisivumateriaaleille ei ole asetettu rajoituksia kaavaan. Tarkempaa rakentamistapaohjeistusta tulisi tutkia jatkosuunnittelun aikana. Kaavaselostuksen liitteeksi 7 on laadittu rakentamisohjeisto. Keskeisimmät rakentamistapaa koskevat vaatimukset on sisällytetty asemakaavamääräyksiin velvoittavina. Museovirasto toteaa, että alueelta ei tunneta entuudestaan muinaisjäännöksiä maasta eikä vedestä. Vedenalainen kulttuuriperintö tulee parhaiten huomioiduksi siten, että kaavan W/LS-alueella tehdään vedenalaisinventointi kaavan valmistelun yhteydessä. Vedenalaisinventointi on tehty syksyllä 2012. Lappeenrannan Energiaverkot Oy toteaa, että se rakentaa kunnallistekniikan siten, että liittymät ovat mantereen puolella. Lausunnossa ei esitetä muutoksia kaavaan. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi toteaa maanomistustilanteen ja esitetyt rakennusoikeudet. Vesialueen omistajan osakaskunnan ja kaupungin kesken neuvotellaan maankäyttösopimus, ellei osakaskunta myy vesialuetta kaupungille. Maa-alueella neuvotellaan maankäyttösopimus kolmen omistajatahon kesken. Maankäyttösopimukset tulee olla allekirjoitettuja ennen kuin asemakaavamuutos voidaan hyväksyä. Kaavaratkaisussa on mietittävä tarkkaan, onko vesialueelle tarkoituksenmukaista muodostaa tontteja ja miten hoidetaan kulkuyhteydet ja tekninen huolto. Maankäyttösopimus neuvotellaan kaavaprosessin rinnalla siten, että sopimus on valmiina asemakaavan lähtiessä lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn. Osakaskunta ei ole halukas kauppaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa vesialueen jakamisen maksimissaan jopa yli 10 tonttiin huomioiden rasiteteiden määrää koskevat säädökset. Myös operointi hallinnanjakosopimuksilla on mahdollinen. Kaavamääräysten mukaan asemakaava-alueelle tulee laatia erillinen sitova tonttijako, joten tonttijaon osalta kaava jättää useita ratkaisumahdollisuuksia. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen palvelutuotannolla ei ole huomautettavaa. Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonnalla ei lausunnossa 5.9.2012 ole huomautettavaa.