Miten minä siellä kotona pärjään?

YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA SenioriKaste-hankkeen päätösseminaari 21.9.2016 Miten minä siellä kotona pärjään? Jaakko Valvanne Geriatrian professori

Mikä on tärkeää iäkkäiden kotona asumisen tukemisessa?

Kaikki mukaan! Vanha ihminen keskiöön!

Gerontologista kertausta

VANHENEMISPROSESSI Patologia Vaurio Suorituskyvyn rajoitus Toiminnanvajaus Sairaudet, vammat esim. nivelrikko sydäninfarkti aivohalvaus, muistisairaudet jne. Toiminnanhäiriöt ja rakenteelliset poikkeavuudet tukija liikuntaelimistössä, sydän- ja verenkiertoelimistössä, hermostossa jne. Hidas kävely, hengenahdistus ponnistellessa, toiminnanohjaus heikkenee Liikuntarajoitukset Vaikeudet ADLtoiminnoissa ja IADL toiminnoissa Toiminnanvajausten kehittymispolku (Nagi 1976)

ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET PARKINSONIN TAUTI SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET VERENPAINE- TAUTI DIABETES LÄÄKEHOIDOT NIVELRIKKO TUKIELIN- VAIVAT TOIMINTAKYVYN HEIKENTYMINEN HOIDON JA AVUN TARVE SYDÄN- ONGELMAT TULEHDUKSET MASENNUS ÄKILLINEN SEKAVUUS Tilvis 1991, mukailtu

VANHETESSA OIREET KASAUTUVAT Jos jokin näistä, toinenkin oire lisääntynyt vähintään 30 % Yksinäisyys Inkontinenssi Masennus Kaatuilu Dementia Iän noustessa ellipsit limittyvät

Sairaudet kasautuvat ja raihnastumisen etenee Pitkälä ja Strandberg 2003

Sosiaalisten ja elinympäristöön liittyvien tekijöiden merkitys korostuu iäkkäillä

VANHUKSEN HYVINVOINNIN HORJUVA TASAPAINO Terveys Toiminnallinen itsenäisyys Ihmissuhteet Elinympäristö +

VANHUKSEN HYVINVOINNIN HORJUVA TASAPAINO Vanheneminen Sairaudet Lääkkeiden sivuvaikutukset Harjoituksen puute Terveys Toiminnallinen itsenäisyys Ihmissuhteet Elinympäristö +

ESIMERKKEJÄ HYVINVOINNIN UHKATEKIJÖISTÄ +

TASAPAINON PALAUTTAMINEN = GERONTOLOGISTA KUNTOUTUSTA Vanheneminen Sairaudet Lääkkeiden sivuvaikutukset Harjoituksen puute Terveys Toiminnallinen itsenäisyys Ihmissuhteet Elinympäristö +

TASAPAINON YLLÄPITÄMINEN = GERONTOLOGISTA PREVENTIOTA Vanheneminen Sairaudet Lääkkeiden sivuvaikutukset Harjoituksen puute Terveys Toiminnallinen itsenäisyys Ihmissuhteet Elinympäristö +

TEHOKKAAN KUNTOUTUKSEN AVAINKÄSITTEITÄ Oikeaan aikaan (aikaikkuna) - riittävästi aikaa Aktiivinen prosessi Asiakas- ja omaiskeskeisyys Vahvuudet ongelmalähtöisyyden rinnalle Tiimityö Geriatrinen tietotaito & monitieteisyys Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi - toistuvat arviot Interventiot

Kuntoutus hoidon ja hyvinvoinnin jatkumolla

Kuntoutuksen kehittämisen tavoitteita ja huomioitavia alueita (Huusko 2010) KATTAVA PALVELU- VERKKO Yksilöllisyys KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU KUSTANNUS- TEHOKAS TOIMINTA Perheen tarpeet Palveluketjujen sujuvuus Asiakas- lähtöiset kuntoutus- palvelut Lähellä kotia MONIPUOLISET PALVELU- MUODOT Nopea reagointi Joustavuus Asiantuntemus YHTEISTYÖ MONIAMMA- TILLISUUS

Mitä tiedetään kotikuntoutuksen vaikuttavuudesta?

Aikainen kotiutus & kotikuntoutus on kustannusvaikuttavaa I RCT (satunnaistettu kontrolloitu koe) N=370, 65+, sisätautisia ja kirurgisia potilaita Aikaisemmin kotiutetut seurannassa toimintakykyisempiä ja paremmin voivia Myös omaishoitajien psykologinen hyvinvointi parempi Cunliffe et al. Age & Ageing 2004;33:246-252

Aikaisen kotiutuksen & kotikuntoutuksen vaikuttavuus Cunliffe et al. Age & Ageing 2004;33:246-252

Aikainen kotiutus+kotikuntoutus kustannusvaikuttavaa II Edellytyksenä että koulutettu henkilöstö tekee monia kotikäyntejä (22x 4 viikon ajan) Sosiaalityötä ja kuntoutusta koordinoidusti! Asiakaslähtöisyys avain potilaiden epävarmuuden voittamiseen Aikainen kotiutus halvempaa 1 vuoden seurannassa 8.361 vrt 10.088 Cunliffe et al. Age & Ageing 2004;33:246-252 Miller et al. Age & Ageing 2005;34:274-280

Meta-analyysi eri kuntoutusmuotojen kustannusvaikuttavuudesta (18+ v) (Brusco ym. 2014)

$ Tavallinen kotihoito vertailuryhmälle 3 kk kotikuntoutus kotona asuville 2 kk kotikuntoutus sairaalasta kotiutuville Aika (kk)

Kotikuntoutus aikaisempien tutkimusten valossa Lisääntyvässä määrin näyttöä että kotikuntoutus ainakin yhtä vaikuttavaa ja mahdollisesti halvempaa kuin muut kuntoutusmuodot Eniten näyttöä aivohalvauksen ja lonkkamurtuman jälkeisen kotikuntoutuksen vaikuttavuudesta sairaalahoitoon verrattuna Myös Alzheimerin taudin ja HRO:n kotikuntoutuksen vaikuttavuudesta olemassa näyttöä Edellyttää toimintatavan muutosta Asiakaslähtöisyys Monitoimijuus

Ikääntyneiden uusia kuntoutusmuotoja, joista on tieteellistä näyttöä Ennalta ehkäisevä kuntoutus Kognitiivinen kuntoutus (FINGER) Yksinäisyydestä kärsivien vanhusten ryhmäkuntoutus Liikunnallinen kuntoutus toiminnan rajoitusten, kognitiivisen heikkenemisen ja depression ehkäisemisessä Kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn tähtäävät monitekijäiset interventiot Depressiivisten vanhusten monitekijäiset kuntouttavat interventiot erityisesti koordinaattoritoiminnan avulla Omaishoitoperheiden tukeminen erityisesti dementiassa Muistikoordinaattorin ohjaus, kokonaisvaltaiset ja räätälöidyt tukitoimet Toimintaterapeutin ohjaus Muistiperheiden omahoitovalmennus diagnoosin jälkeen Muistiperheiden ravitsemusohjaus

Muistikoordinaattoritoiminta Eloniemi-Sulkava, VTKL, JAGS 2009 rct, N=125, 2/3 keskivaikea-vaikea interventio; omaishoidon koordinaattori, geriatri + vertaisryhmät; liikunnallinen kuntoutus, tietoillat, käytösoireryhmät toimintaperiaatteet: ongelmanratkaisutaitojen ja voimaantumisen tukeminen: asiakaslähtöisyys + autonomian kunnioittaminen, koko perheen tukeminen, ripeä reagointi kriisitilanteisiin, tulkkina toimiminen, voimavaralähtöisyys merkitsevästi vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin kontrolliperheet (15588 vs. 23553 ). Laitostuminen, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hoitoryhmä Kontrolliryhmä P=0.0277 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 Aika, kuukautta

Omaishoito yhteistyönä -tukimalli Omaishoidon koordinaattori Geriatri/ lääkäri DEMENTOITUNUT IHMINEN PUOLISOHOITAJA Räätälöidyt tukimuodot Tavoitteelliset vertaisryhmät KESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET Koko perheen tukeminen Joustavuus ja ripeä reagointi Erilaisten kulttuurien tunnistaminen ja hyväksyminen: kulttuurinen herkkyys Perheen autonomian kunnioittaminen Perhe-elämän tukeminen Optimismi ja voimavarojen tukeminen Ulla Eloniemi-Sulkava

Ryhmäkuntoutus 8 hengen ryhmissä 12 kertaa, 3kk (N = 117) Toteutus sotainvalidien kuntoutuslaitoksissa Tavoitteena kiinteä ryhmäytyminen, sosiaalinen aktivoituminen, ystävystyminen ryhmätapaamisten itsenäinen jatkaminen yksinäisyyden lievittyminen 2011/PRoutasalo

Ryhmäliikunta ja -keskustelut senioritanssi, sauvakävely, kuntosali, uinti, retket, pallopelit, terveyspainotteiset keskustelut Taide-elämykset, viriketoiminta taiteilijoiden vierailut, retket, teatteri, näyttelyt, luova viriketoiminta Terapeuttinen kirjoittaminen ja ryhmäterapia omasta elämästä kirjoittaminen, ryhmäterapia 2011/PRoutasalo

Suurempi osa hoito- kuin vertailuryhmistä sai uusia ystäviä 40 % ryhmistä jatkoi itsenäisesti kokoontumisiaan Suurempi osa hoitoryhmistä koki itsensä tarpeelliseksi (67 % vs. 50 %) Ahdistuneisuus ja masentuneisuus vähenivät Elämänlaatu parani Muistitoiminnot paranivat 2011/PRoutasalo

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vähenivät Kokonaiskustannukset kuntoutusta saaneilla vähäisemmät kuin kontrolleilla (3.122 vrt 4.752 /henkilövuosi) Säästö oli niin merkittävä, että se kompensoi ryhmäkuntoutuksen kustannukset (Pitkälä ym. 2009)

100 95 90 Kuolleisuus 85 väheni Survival, % 80 75 Intervention Control HR 0.39 (95%CI 0.15 0.98) 70 65 60 0 6 12 18 24 30 36 Time, months 2011/PR

Tutkimus- ja kehittämishankkeesta Ystäväpiiritoiminnaksi Vanhustyön keskusliitto kehittänyt toimintamallia tutkimushankkeen jälkeen Ystäväpiiri-ryhmiä toteutettu kautta maan Niihin osallistunut yli 7000 ikäihmistä Koulutettuja Ystäväpiiriohjaajia on jo liki 800 Jansson 2012

Aineisto ja menetelmät Lonkkamurtumahoidon jälkeen kotiutuneita iäkkäitä (80 +/- 7 v) n. 1-2 kk kotiutuksesta 1 v monitekijäinen kotikuntoutus ympäristön arviointi muutokset turvallisen kävelyn ohjaus lääkkeetön kivunhoito progressiivinen kotiharjoitusohjelma toimintakyvyn heikentymisen viitekehyksen mukaisesti fyysisen aktiivisuuden neuvonta

Vuoden kestäneen yksilöllisen ProMo kotikuntoutuksen kuntoutusohjelma ja aikataulu. ProMo KUNTOUTUS AIKATAULU 0 1-4 13 16 25 32 40 52 AIKA, vko KOTIKÄYNNIT, 1-4 (n. 1. kk aikana) 1. kotikäynti kotiympäristön turvallisuuden arviointi ohjeistus turvalliseen liikkumiseen apuvälineiden käyttö/säädöt kaatumisen pelosta keskustelu 2. kotikäynti kotiharjoitusohjelma -lihasvoima- ja liikkuvuusharjoitteet alaraajoille, 3 x vko -tasapaino- ja toiminnalliset harjoitteet, 2-3 x vko kivunhallintakeinoista keskustelu 3. kotikäynti kotiharjoitusohjelman päivitys 4. kotikäynti kotiharjoitusohjelman päivitys PUHELINYHTEYS - liikuntaneuvonta KOTIKÄYNTI, 5 liikuntaneuvonta kivun hallinta kotiharjoitusohjelman päivitys PUHELINYHTEYS - liikuntaneuvonta KOTIKÄYNTI, 6 liikuntaneuvonnan vahvistus kivun hallinta kotiharjoitusohjelma n päivitys PUHELINÝHTEYS (Salpakari, Fysioterapia 1/2015)

Mitä tutkimus osoitti? Yksilöllinen kotikuntoutusohjelma parantaa lonkkamurtumasta toipumista Edellyttää yksilöllisyyttä monitekijäisyyttä progressiivisuutta riittävän pitkää aikaa Soveltuu käytäntöön kotikäyntien määrä kohtuullinen ei edellytä erityistä harjoituslaitteistoa on turvallinen

Yhteenveto kotikuntoutuksesta

Johtopäätökset Kotikuntoutusta on monenlaista Vaikuttavia kohdennetusti ja tietyllä tavoin toteutettuna Mitä monisairaampi, sen tärkeämpää perustaa kuntoutus laajaalaiseen geriatriseen arvioon Akuutin sairauden jälkeistä sairaalakuntoutusta jatkettava kotona tarpeeksi pitkään Elämän loppuvaiheessakin voi kuntoutuksella edistää iäkkään hyvinvointia ja ylläpitää hänen toimintakykyään myös muistisairaat hyötyvät kuntoutusta järjestettävä myös hoivakodeissa asuville

Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemisessa tärkeää Asiakaslähtöisyys / perhelähtöisyys Kuntoutuja määrää tavoitteet koska hän tekee työn Ymmärrys tarpeista, toiveista, tulkkina toimiminen Voimaantumisen tukeminen Kuntoutujan ongelmanratkaisutaitojen vahvistaminen Toiminnallisen itsenäisyyden tukeminen Voimavaralähtöisyys ja optimismi Kokonaisvaltaisuus Koko perheen tukeminen Ympäristön huomioonottaminen

Kotikuntoutuskiekko

MITEN TUKISIT KUNTOUTUMISTA JA KOTONA ELÄMISTÄ? Patologia/sairaudet Fysiologiset vauriot Toiminnan rajoitukset Toiminnan vajaukset Aliravitsemus Heikkous Kaupassakäynnin vaikeutuminen Fyysinen ympäristö Asuu 3. krs:ssa Polviartroosi Liikkumattomuus Kipu Kävelyn vaikeutuminen Kyvyttömyys asua yksin kotona Depressio Apatia Sosiaalinen eristäytyminen Sosiaalinen ympäristö Leskeytynyt äskettäin KUNTOUTUSTOIMENPITEITÄ: Ravinnelisät Depressiolääkitys (Keinoniveleikkaus) Polviharjoitukset Kivun lääkitys Rollaattori Nousutuki Ateriapalvelu Taksisetelit Muutto 1. krs:een Turvapuhelin Ystäväpalvelu Vertaistukiryhmä

Oppia Eksotesta

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Taina Jaako Eksote, hoivajohtaja 29.8.2016 Valvanne Symposium IV

Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km

Kotona asumisen tukemiseen osallistuu koko sote-organisaatio erikoissairaanhoidosta suunterveydenhuoltoon 23.09.2016 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA 59 TERVEYSPIIRI

Palvelut ja rakenne - mutta mihin suuntaan Tavoitteet Toimeenpano Ympärivuorokautisen hoidon tarpeettomaksi tekeminen Säännöllisen / pitkäaikaisen kotihoidon tarpeettomaksi tekeminen Näkymä tarpeeksi kauas teot tänään Ikääntymiseen liittyvää palvelutarpeen kasvua ei ratkaista sote-toimijoiden kesken tai avulla ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 23.09.2016 61

Palvelut ja rakenne tarvitaan Asennemuutosta ja sitoutumista - muutokseen Yhdessä Yhteistä suunnittelua ja suunnittelua ja toimeenpanoa toimeenpanoa Sote-ammattilaiset Omaiset Kuntalaiset Päättäjät Iäkkäät Iäkkäät Kuntalaiset Omaiset/läheiset Kunnan eri toimialat Julkinen Yksityinen Kolmas sektori ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 23.09.2016 62

Näin minä täällä kotonani pärjään!

Toimijuuden toteutumisen esteet ja edellytykset

TOIMIJUUDEN MODALITEETIT (Jyrkämä 2008)

TOIMIJUUDEN MODALITEETIT (Jyrkämä 2008)