Etelä-Savon maakuntatilaisuus Mikkeli 10.10.2012 Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto
Kuntaliiton painopistealueet 2012 1. Kuntademokratia ja -johtaminen 2. Kuntapalvelut ja palvelurakenne 3. Kuntatalous 4. Elinvoimaiset kunnat ja alueet 5. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen 6. Ilmastonmuutos 7. Kunta ja markkinat 2 10.10.2012 Tuula Haatainen
Toimintaympäristö muuttuu
Lähiajan haasteet Kuntien tehtävien ja tulorahoituksen tasapaino Peruspalveluohjelma ja -budjetti Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tarkistus Turvatut verotulot Toimintakykyinen kunta- ja palvelurakenne Toimiva kuntarakenne Tehokas palvelurakenne» tuottavuus, vaikuttavuus, saatavuus» tuotanto- ja rahoitustavat» palvelustrategiat, tietotekniikka» kilpailuttaminen Toimiva demokratia, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja johtaminen Globalisaation haasteet 4 10.10.2012 Tuula Haatainen
Hallitusohjelman lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina 2012 2015 laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. 5 10.10.2012 Tuula Haatainen
Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi 6 10.10.2012 Tuula Haatainen
Kuntaliiton keskeisiä teemoja uudistuksessa 1) Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus tehdä alueelleen sopivimmat ratkaisut 2) Alueellinen erilaisuus tulee näkyä ratkaisuissa 3) Maaseutualueen vaihtoehdot vaativat lisäselvitystä 4) Kuntarakenne on luotava kansalaisten, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ehdoilla 5) Kuntaliitto edistää ja rohkaisee lähivaikuttamisen kehitystyötä 6) Ei lisätehtäviä kunnille arvio nykyisistä tarpeen 7) Toimintatapojen uudistaminen vaatii kokeiluja ja avoimuutta 8) Uudistuksen oltava selkeä jatko PARAS-hankkeelle 9) Kuntien vahva rooli prosessissa on turvattava. 7 10.10.2012 Tuula Haatainen
Kuntaliiton yhteenveto: Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen Kunnilla keskeinen rooli prosessissa Vapaaehtoiset liitokset lähtökohtana Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. 8 2.10.2012 Tuula Haatainen
Kuntauudistus koulutus- ja kulttuuripalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelujen rakenteellista kehittämistä ei tulisi tehdä valtion toimesta erillisenä, vaan pitäisi edetä hallitusohjelman mukaisesti: sektorilakien valmistelu sovitettava yhteen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Valtion taholta tulisi pidättäytyä nyt sektorikohtaisesta hallinnonohjauksesta. Kunnan tulee voida päättää palvelujen järjestämisestä. Rahoituslainsäädännön uudistamiset tulee kytkeä tiiviisti valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen osana kuntarakenneuudistusta (vrt. hallitusohjelma). 9 10.10.2012 Tuula Haatainen
Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset» Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus Perustuslain reunaehdot» kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto Kolme pääkriteeriä:» Palvelu- ja väestöpohjakriteeri» Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri» Talouskriteeri Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta» Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. 10 2.10.2012 Tuula Haatainen
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään järjestelmän kannustavuutta parannetaan osana VOS-uudistusta selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen. Tavoitteena on, että rahoitus perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Tarkastelu voidaan ulottaa verotusta koskeviin asioihin Selvitysmies VTK Arno Miettinen 1.6.2012 31.3.2014. 11 2.10.2012 Tuula Haatainen 11
Kuntauudistuksen eteneminen Kuntarakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin» Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään 1.5.2013 Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty 1.4.2014 mennessä Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013» Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. 12 2.10.2012 Tuula Haatainen
Kuntauudistuksen aikataulu 2012 2013 2014 2015 2016 Rakennelakityöryhmä Aluekierros ja kuuleminen Lausunnot HE eduskunnalle Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Kuntajakoselvitykset ja uutta kuntarakennetta koskevat päätökset 1.4.2014 mennessä KUNTARAKENNELAKI VOIMAAN VIIM. 1.5.2013 Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUS VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HE + eduskuntakäsittely HE + eduskuntakäsittely UUSI KUNTALAKI VOIMAAN UUSI KUNTIEN VALTIONOSUUSLAINSÄÄDÄNTÖ VOIMAAN 13
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne
Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaisuuden parempi toteutuminen» Elinikä» Sairastavuus» Koettu terveys» Toimintakyky» Terveyskäyttäytyminen» Palvelujen käyttö Palvelujen saatavuuden turvaaminen sosioekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta Järjestämisvastuun ja rahoituksen sekiyttäminen
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta 85 Yli 20 000 asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus 2011
Perusterveydenhuolto pl. hammash. Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2010, % Tehtäväluokka: Sosiaali- ja terveystoimi yht. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. Päihdehuolto Muut vanhusten ja vamm. palv. 2) Vammaisten laitospalvelut sekä vammaisten työllistämistoiminta Vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuollon hammash. Kotipalvelu Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki Lähde: Tilastokeskus %
Hallituksen päätös: malli C Rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla Kunnat tai sote-alueet vastaavat palvelujen laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa Ervojen roolia selkiytetään jatkotyössä Kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan Jatkotyössä otettava huomioon alueelliset erot ja kuntauudistuksen aikataulu Päästävä riittävän suuriin kokonaisuuksiin Sote samalle järjestäjälle
Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa Palvelutarpeen selvittämisestä Yhdenvertaisesta saatavuudesta Tuotantotavasta päättämisestä Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Vahva terveyskeskus ensikontakti palvelujärjestelmään tuntee väestönsä ja potilaat tuottaa parempaa hyvinvointia, ei vain toimenpiteitä vastaa potilaan hoidon koordinoinnista etsivä työ / varhainen oireiden tunnistaminen tarjoaa tukea varhaisessa vaiheessa kytkee terveyden alueellisen edistämistoiminnan hoitavaan ja kuntouttavaan toimintaan 10.10.2012 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma
Kuntatalouden näkymät
6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1) Investointien omahankintamenot yhteensä 1) 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 25 10.10.2012 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2011 poistonalaiset investoinnit tilinpäätösarvioiden mukaan.
% Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2011 Etelä-Savo 200 150 100 50 0 Etelä-Savo Koko maa -50 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Lähde: Tilastokeskus 26 10.10.2012 Tuula Haatainen
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Etelä-Savo yhteensä 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 27 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 10.10.2012 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus -100
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Mikkelin seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 28 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 10.10.2012 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus 700 600 500 400 300 200 100 0-100
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Savonlinnan seutukunta 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 29 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 10.10.2012 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pieksämäen seutukunta 700 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 30 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 10.10.2012 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus 600 500 400 300 200 100 0-100
2000 Etelä-Savon kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Tulorahoitusjäämä 1), Etelä-Savo Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Etelä-Savo Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 31 10.10.2012 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus
2.400 2.200 2.000 1.800 1.600 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2011, /as. Etelä-Savo Rahavarat, Etelä-Savo Rahavarat, koko maa Lainakanta, Etelä-Savo Lainakanta, koko maa 1.400 1.200 1.000 800 600 400 200 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Lähde: Tilastokeskus 32 10.10.2012 Tuula Haatainen
Liite 1a: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2011* 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Toimintamenot yht. 35,48 37,04 38,39 39,96 41,61 43,33 - Palkat 15,65 16,20 16,57 17,07 17,63 18,21 - Muut henkilöstömenot 4,67 4,82 4,92 5,09 5,23 5,37 - Ostot 12,52 13,34 14,18 15,06 15,99 16,98 - Muut toimintamenot 2,64 2,68 2,72 2,74 2,76 2,77 Korkomenot 0,35 0,27 0,29 0,40 0,54 0,69 Investoinnit 4,31 4,30 4,30 4,30 4,30 4,30 Yhteensä 40,14 41,61 42,98 44,66 46,45 48,32 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 4,8 4,3 4,4 3,5 3,6 2,3 4,1 3,0 4,1 3,3 4,1 3,3 -Ostot 6,8 6,5 6,3 6,2 6,2 6,2 Menot yhteensä 0,8 3,7 3,3 3,9 4,0 4,0 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9. 2012 4.10.2012
% 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 Liite 1b: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001-2016, % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: 2001-2011 2012-2016 Arvo: 5,3 % 4,1 % Määrä 1) : 2,0 % 1,3 % Kustannustaso: 3,3 % 2,8 % 4,0 Määrän muutos 1) 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 12a 13a 14a 15a 16a 1) Määrän muutoksesta noin 1 %-yksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta Lähde: Vuodet 2000-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. 4.10.2012
Liite 1c: Painelaskelma Kuntien verotulot vuosina 2011-2016, mrd. Verolaji 2011* 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Kunnallisvero 16,20 16,87 17,58 18,42 19,16 19,96 Yhteisövero 1,67 1,30 1,34 1,34 1,48 1,28 Kiinteistövero 1,20 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 19,07 19,43 20,20 21,07 21,98 22,61 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,1 4,2 4,8 4,0 4,2 Yhteisövero 18,5-22,0 3,1 0,0 10,5-13,5 Kiinteistövero 1,9 5,3 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 3,9 1,9 4,0 4,3 4,3 2,9 Tuloveroprosentti, keskim. 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,40 29,09 29,03 23,09 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. 4.10.2012
Liite 1d: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2011* -24,27 19,07 7,66 0,08 2,54-2,23 0,13 0,44 2012** -25,34 19,43 8,11 0,18 2,39-2,33 0,17 0,23 2013** 2014** -26,26-27,33 20,20 21,07 8,22 8,35 0,18 0,13 2,34 2,22-2,80 1) -2,72 0,17 0,17-0,29-0,33 2015** -28,46 21,98 8,61 0,02 2,16-2,80 0,17-0,47 2016** -29,64 22,61 8,87-0,10 1,75-2,84 0,17-0,92 Tulorah. korjauserät -0,46-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 2,11 2,06 1,94 1,88 1,47 Investoinnit, netto -3,32-3,30-3,30-3,30-3,30-3,30 Rahoitusjäämä 2) -1,11-1,19-1,24-1,36-1,42-1,83 Lainakanta 12,29 13,44 14,64 15,94 17,29 19,04 Rahavarat 4,53 4,39 4,25 4,09 3,91 3,73 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 4.10.2012
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Liite 1e: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 4.10.2012
3,5 3,0 Liite 1f: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä nettoinvestoinnit 1) 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 0,0 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. ) 4.10.2012
Liite 2: Sopeutuslaskelma, nostetaan tuloveroprosenttia 0,25 %-yksikköä/vuosi Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit, mrd. 2013 2014 2015 2016 Keskimääräinen tuloveroprosentti painelaskelman mukaan,%: 19,25 19,25 19,25 19,25 Keskimääräinen tuloveroprosentti sopeutuslaskelman mukaan, %: 19,50 19,75 20,00 20,25 Tuloveroprosenttien noston vaikutus verotuloihin, milj. 240 500 790 1095 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Vuosikate PPB:n painelaskelman mukaan Nettoinvestoinnit Sopeutuksen vaikutus vuosikatteeseen Poistot 4.10.2012 Lähde: Vuodet 2000-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012.
Liite 3: Sopeutuslaskelma, leikataan toimintamenojen kasvua 0,7 %-yksikköä/vuosi Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit, mrd. 2013 2014 2015 2016 Toimintamenojen nimellinen kasvu painelaskelman mukaan,%: 3,6 4,1 4,1 4,1 Toimintamenojen nimellinen kasvu sopeutuslaskelman mukaan, %: 2,9 3,4 3,4 3,4 Toimintamenojen kasvun leikkaamisen vaikutus, milj. : 270 540 860 1190 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Vuosikate PPB:n painelaskelman mukaan Sopeutuksen vaikutus vuosikatteeseen Nettoinvestoinnit Poistot 4.10.2012 Lähde: Vuodet 2000-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012.
Liite 4: Sopeutuslaskelma, karsitaan investointeja 300 milj. /vuosi Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit, mrd. 4,0 3,5 2013 2014 2015 2016 Nettoinvestoinnit PPB:n painelaskelman mukaan, mrd. 3,3 3,3 3,3 3,3 Nettoinvestoinnit sopeutuslaskelman mukaan, mrd. 3,0 2,7 2,4 2,1 Investointien leikkaus 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Vuosikate PPB:n painelaskelman mukaan Poistot Nettoinvestoinnit PPB:n painelaskelman mukaan Sopeutuslaskelman investoinnit 4.10.2012 Lähde: Vuodet 2000-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012.
Liite 5: Sopeutuslaskelma, vaikutus kuntatalouden rahoitusjäämään ja lainakantaan Milj.euroa 2.000 1.600 1.200 800 400 0-400 -800-1.200-1.600 Sopeutus tuloja lisäämällä/menoja leikkaamalla noin 300 milj. euroa vuodessa -2.000 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 12** 13** 14** 15** 16** Rahoitusjäämä 1) Lainakannan muutos Sopeutuksen vaikutus Sopeutuksen vaikutus 1) Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät + nettoinvestoinnit. Lähde: Vuodet 2000-2011 Tilastokeskus, vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012 4.10.2012
Kuntavaalit 2012 Kuntaliiton kampanja 2012 Ennakkoäänestys 17. 23.10.2012 (ulkomailla 17. 20.10.) Vaalit 28.10.2012 Valitaan n. 10 000 valtuutettua
Kiitos!