LEIKILLINEN OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA VARHAISKASVATUKSEN YMPÄRISTÖISSÄ Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto
VAROITUS: Tämä puhe saattaa muuttaa käsityksesi leikistä, leikillisistä oppimisymäristöistä, ja lapsuudesta digitaalisella aikakaudella. Se saattaa myös vähentää valittamista muunmuassa tilojen puutteellisuudesta ja välineiden riittämättömyydestä. On myös mahdollista, että puhe lisää työssä viihtymistä ja työniloa.
Leikkivä lapsi. Pääsääntöisesti lapset oppivat leikkiessään, he eivät leiki oppiakseen Leikki on ihmisille ja myös eläimille luontainen aktiviteetti. Psykologi Lev Vygotskyn mukaan leikki, jotta se voidaan ymmärtää leikiksi, sisältää seuraavat elementit: lapset luovat mielikuvitustilanteen, ottavat rooleja, noudattavat rooleihin liittyviä normeja ja sääntöjä sekä liittävät esineisiin ja välineisiin ominaisuuksia, joita niillä ei leikin ulkopuolella ole. Leikin aiheet ja välineet elävät ja muuttuvat kulttuurin ja yhteiskunnallisten muutosten mukana luonnon aineksista mobiililaitteisiin.
Leikki ja mielikuvitus. Leikkiin liittyy olennaisesti myös mielikuvittelu. Mielikuvitus on keino, jonka kautta kokemusmaailmamme laajentuu (Zittoun & Cerchia, 2013). Mielikuvittelun avulla avautuu uusi tila tai ajattelun muoto, minkä voi havaita loppuvan, kun palataan takaisin todellisuuteen (Vygotsky, 2002). Mielikuvituksen avulla lapsi ylittää oman ymmärryksen tason ja luo itselleen lähikehityksen vyöhykkeen.
Leikki luo uutta. Mielikuvituksen ja kuvittelun myötävaikutuksella leikissä yhdistyy lapsen kokema menneisyys, samalla kun lapsi toimillaan luo uutta.
Leikillä ei ole ikärajaa. Mielikuvitus ylittää todellisuuden rajat ja leikin sankari osaa sankaroida myös tosielämässä. Leikki ei aina näy ulospäin, eikä se vaadi erillistä paikkaa. Leikki on siellä missä on innostuksesi ja mielikuvituksesi. (Kaisa Järnefelt, 2014)
MIKSI LEIKKI ON SINUSTA TÄRKEÄÄ? MITEN TUET LASTEN LEIKKIÄ? MITEN NÄET OMAN ROOLISI LEIKISSÄ? MITEN HAVAINNOIT LASTEN LEIKKIÄ?
Eheytyvä varhaiskasvatus Oppimiskoko- naisuudet Lapsen mielenkiinnon kohteet Opetuksen yhteiset tavoi6eet Laajaalainen osaaminen
Laaja-alainen osaaminen ja opetuksen yhteiset tavoiteet Tieto- ja vies@ntäteknologinen osaaminen Monilukutaito Ilmaisun muodot Kielen maailma Itsestä huoleh@minen ja arjen taidot Kasvan ja kehityn Tutkin ja toimin Aja6elu ja oppiminen Minä ja yhteisömme Kul6uurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Osallistuminen ja vaiku6aminen
Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskokonaisuuksien tarkempi sisältö Oppimiskokonaisuudet Ilmaisun monet muodot Sisältää Musiikki, kuvallinen ilmaisu, käsityöt, suullinen ja kehollinen ilmaisu Kielen rikas maailma Puhu6u ja kirjoite6u kieli, lasten kirjallisuus, vuorovaikutus, omat kielelliset tuotokset Minä ja meidän yhteisömme Historia, yhteiskunta, e@ikka, katsomus, mediakasvatus Tutkin ja toimin ympäristössäni MatemaaDset taidot, teknologia- ja ympäristökasvatus Kasvan ja kehityn Liikunta, ravinto, kulu6aminen ja turvallisuus
Oppimisympäristön määrittelyä. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu.
Kyse ei ole siitä, kuka on luova, vaan siitä millaisissa olosuhteissa leikki ja luovuus kukoistaa!
Leikillisen oppimisen pedagogiikka tukee lapsen aktiivisuutta ja toimijuutta ei sido lasta vaan mahdollistaa luovaa ja toiminnallista oppimista. lapsi voi toimia omaehtoisesti ja oman näköisesti.
OSALLISTUN JA KUULUN HALUAN OSAAN JA KYKENEN VAIKUTAN
LEIKILLISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATUKRITEERIT Muuntuva Joustava inspiroiva Esteettinen Turvallinen Sopivan kokoinen Kestävä
Vuorovaikutus ympäristöön Puistot, pihat ja urheilukentät Torit ja kauppakeskukset Työpaikat PÄIVÄKOTI Kulttuurilaitokset Päiväkotien välinen yhteistyö Luonto koulut vanhainkodit Kodit Lasten ja perheiden hyvinvointipalvelut
MIÄ AJATUKSIA UUDET VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET SINUSSA HERÄTTÄVÄT? MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET UUDISTUKSISSA? MITÄ HAASTEITA NÄET UUDISTUKSISSA?
Lasten mediankäyttö ja - kulttuurit huolipuhetta ja uhkakuvia; median käytön määrä, sisällöt ja kontrolli osallisuutta, vuorovaikutusta, oppimista ja kasvua
ISOJA kysymyksiä Kuinka voimme edistää jokaisen lapsen ja nuoren yhtäläisiä oppimismahdollisuuksia muuttuvassa ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa?
Digitalisaatioon liittyviä keskeisiä kysymyksiä Kuinka lasten kehitysympäristöt muuttuvat digitaalisaation myötä ja mitä seuraamuksia tällä on? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita digitalisaatioon liittyy suhteessa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamisvaatimuksiin ja lasten terveeseen kasvuun ja oppimismahdollisuuksiin? Kuinka varhaiskasvatus voi tukea jokaisen lapsen tervettä kasvua ja oppimista digitaalisessa ja mediarikkaassa maailmassa?
Näkökulmia. Lasten arjessa mediaa ei voi ymmärtää irrallisena saarekkeena lapsen elämän muista ulottuvuuksista kuten perhe- ja päiväkotiinstituutioista tai vertaissuhteista. Ajatus diginatiiveista jättää helposti huomiotta lasten omat, moninaiset näkökulmat sekä heidän välisensä erot mediankäytössä ja kiinnostuksen kohteissa (Pääjärvi 2011) Mediankäyttö päiväkodin ulkopuolella kytkeytyy kuluttamiseen, eikä kaikilla lapsilla ole samanlaisia mahdollisuuksia laitteiden tai mediasisältöjen äärelle. 23
Lasten kokemus" Media lomittuu osaksi lasten puhetta, leikkiä ja vertaissuhteita Lapset käyttävät mediakulttuurin ilmiöitä, henkilöitä ja muita sisältöjä puheessaan ja leikissään ja tekevät näin globaalia mediakulttuuria osaksi omaa lastenkulttuuriaan (Pennanen 2009; Saarikoski 2009; Ylönen 2012). Mediatieto näyttäytyy yhteisön luomisen että ulossulkemisen paikkana: tietoisuus televisioohjelmasta, elokuvasta tai pelistä tuo lapsia yhteen, mutta myös sulkee ulkopuolelle niitä lapsia, joilla ei ole tietämystä kyseisestä mediakulttuurin ilmiöstä. 24
Medialeikki" Suvi Pennanen (2009) määrittää medialeikin leikiksi, jossa lapset soveltavat ja käyttävät mediasisältöjä: esimerkiksi televisiosarjojen tai elokuvien hahmoja tai juonenkäänteitä. Mediaan liittyvissä leikeissä ovat läsnä usein ajankohtaisimmat ja globaalit mediailmiöt, joita lapset soveltavat osaksi omaa arkeaan ja vertaiskulttuuriaan. Ilman mediakulttuurista tietoa lasten medialeikkien tunnistaminen voi olla kasvattajalle haastavaa (Ylönen, 2012). 27
Medialeikin muotoja Sadutus Haastattelut Kuvausleikit Omat lehdet, runokirjat ja äänimaailmat Hauskat kotivideot Uutiset Säätiedotus Pelisuunnittelu; esim. teema, juoni, pisteet, tasot, haasteet, sanktiot, estetiikka Värkkääjäpajat 28
Havainnointi. Havainnoimalla päiväkotiympäristössä ja kotona lasten leikkejä sekä mediaan liittyvää juttelua, eleitä, ja muita ilmaisuja voidaan saada tietoa siitä, kuinka globaali ja paikallinen media on läsnä lasten arjessa ja sosiaalisissa suhteissa, ja kuinka lapset itse merkityksellistävät median ilmiöitä. 30
Mediapuheen ja medialeikkien havainnointi päiväkodissa" Miten mediasisällöt (televisiosarjat, pelit, elokuvat) näkyvät lasten puheessa ja leikeissä osana päiväkodin arkea? Millaisia mediaan liittyviä asioita (leluja, kuvia, kirjoja) päiväkodista löytyy? Mitä mediaan liittyviä ilmiöitä tällä hetkellä leikitään ja miten? Miten medialeikkeihin suhtaudutaan päiväkodissa? Näkyvätkö mediailmiöt jaettuna tietona vai erottavatko ne lapsia toisistaan? Millainen on kasvattajien oma mediasuhde? (Valkonen, 2016) 31
Lapsen koti kasvuympäristönä Miten kotona käytetään televisiota, tietokonetta, tablettitietokoneita ja kännyköitä? Kenen kanssa ja mitä laitteita käytetään? Mitä lapsi itse käyttää mieluiten, entä muut? Tuleeko mediankäytöstä erimielisyyksiä, millaisia? Miten ne ratkotaan? Joutuvatko vanhemmat kieltämään mediankäyttöä, miksi? Saako lapsi käyttää medialaitteita ilman lupaa? Millaisia mediankäyttöä koskevia sääntöjä kodissa on ja onko niihin pystynyt vaikuttamaan, miten? Käyttävätkö muut perheenjäsenet paljon aikaa median parissa? Onko lapsi koskaan pyytänyt heitä lopettamaan? Entä miten vanhemmat tai sisarukset suhtautuivat siihen? 32
MITÄ AJATUKSIA DIGITALISAATIO SINUSSA HERÄTTÄÄ? MITEN VARHAISKASVATUKSEN TULISI SUHTAUTUA JA REAGOIDA DIGITALISAATIOON?
LEIKILLISEN OPPIMISEN TUTKIMUKSEN KESKUS
Tavoitteet. PLC tarjoaa toimintaympäristön leikillisen ja pelillisen oppimisen tutkimukselle, pedagogisille kokeiluille ja kehittämiselle ja kansainväliselle tutkimus- ja koulutusyhteistyölle. Keskuksen toiminnan tuloksena syntyy uutta leikillisen ja pelillisen oppimisen tutkimustietoa ja pedagogista osaamista, jota kehitetään ja hyödynnetään opettajankoulutuksessa ja koulutusratkaisuissa. Keskuksen toimintamallia ovat valmistelleet Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen, mediakasvatuksen ja opettajankoulutuksen asiantuntijat yhteistyössä maan johtavien pelillisen oppimisen yritysten kanssa.
Keskus tukee opettajien oppimista. Tukee leikillisen oppimisen pedagogiikan perusteiden ymmärtämistä Tutustuttaa leikillisen oppimisen digitaalisiin sovelluksiin Antaa valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida leikillisen oppimisen pedagogiikkaan liittyviä käytäntöjä ja oppimisympäristöjä Antaa valmiuksia tutkimusperustaisen pedagogisen osaamisen rakentamiseen liittyen digitaalisten oppimateriaalien ja median käyttöön osana kasvatus- ja opetustyötä
www.plchelsinki.fi 41
KUTSU YHTEISTYÖHÖN Playful Learning Center Faculty of Behavioural Sciences Department of Teacher Education www.plchelsinki.fi
KIITOS! kristiina.kumpulainen@helsinki.fi www.plchelsinki.fi