EU:n komission suunnitelmat liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi Suomen Kaasuyhdistyksen kevätkokous 24.4.2013, Maria Rautavirta
Sisältö Komission tiedonanto ja sen taustat Vaihtoehtoiset polttoaineet EU-kehyksessä Strategian periaatteet Direktiivin vaatimukset Kaasuja koskevat minimivelvoitteet LNG ja CNG tieliikenteessä Jatkovalmistelu 2
Komission tiedonannon ja direktiiviehdotuksen tausta Eurooppa on liikkuvuudessaan ja liikenteessään hyvin riippuvainen tuontiöljystä öljyriippuvuuden aiheuttamat talouden vaikutukset ovat liian suuret (EU-tasolla öljynkulutus n. 300 mrd /vuosi) -> korvataan öljy vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja rakennetaan tarvittava infrastruktuuri Tuki markkinoiden kehitykselle ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin tehtäville investoinneille saa aikaan öljyn tuontikustannuksiin 4,2 miljardin euron vuotuiset säästöt vuonna 2020, vuotuiset säästöt voisivat nousta 9,3 miljardiin euroon vuonna 2030 lisää kasvua ja tuo työpaikkoja EU:hun (arvio jopa 700 000 työpaikan synnystä) Öljyn vähähiiliset vaihtoehdot ovat myös välttämättömiä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi asteittain 3
Liikenne ja uudet käyttövoimat tavoitteet EU:ssa (valkoinen kirja) puolittaa tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen määrä kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030 mennessä ja poistaa ne kaupungeista asteittain vuoteen 2050 mennessä; sekä saada aikaan suurissa kaupunkikeskuksissa vuoteen 2030 mennessä pohjimmiltaan hiilidioksidivapaa kaupunkilogistiikka lisätä ilmailussa käytettävien vähähiilisten kestävien polttoaineiden osuus vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia vähentää EU:n meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia (mahdollisuuksien mukaan 50 prosenttia). 4
Uudet käyttövoimat EU-kehyksessä Taustalla myös 2020 tavoitteet 20-20-20 ja tehdyt päätökset Vähähiilinen talous 2050: CO2-päästöt - 80-95% (1990-tasosta) Liikennesektorilla: valkoinen kirja -60 % vähennys Energiasektorilla: Energy roadmap -80-95% Muut sektorit -80-95 % liikennepolitiikka liikennejärjestelmätason ratkaisut kulkumuotojakauma joukkoliikenne Kulkuvälineet polttoaineiden CO2- päästöt energian- ja sähköntuotannossa Polttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen tarkastelut DG CLIMA CO2- koordinaatio Jakeluinfra DG MOVE Liikenteen Kokonaistarkastelu, TEN-T Kaluston Polttoaineet ja käyttövoimat DG ENTR Ajoneuvot DG ENE Energia, TEN-E Direktiivi 2009/28/EC uusiutuvien polttoaineiden edistäminen DG ENV Polttoaineiden laatu Polttoaineiden kestävyyskriteerit 5
Strategian periaatteet Pitkän aikavälin politiikkakehys ohjaamaan kehitystä ja investointeja sekä lisäämään (kuluttajien) luottamusta Laaja kokonaisnäkemys ja valmistelu horisontaalisti eri teollisuudenalojen yli Ei ole olemassa yhtä ainoaa polttoaineratkaisua kaikkia tärkeimpiä vaihtoehtoisia polttoaineita on pyrittävä kehittämään keskittyen kunkin liikennemuodon tarpeisiin kaikilla voitava liikennöidä koko EU:ssa turvaa teknologiariippumattomuuden 6
7
Miksi markkinat eivät kehity nykyiset jakelupisteet eivät ole yhdistettävissä liikenneverkoksi pääosin johtuen epäyhtenäisistä standardeista, mikä ehkäisee investointien tekijöitä, ajoneuvovalmistajia ja kuluttajia ratkaisujen teossa. jakeluinfrastruktuurin puute ja epävarmuus teknologisesta pohjasta erityisesti sähkön, maakaasun ja vedyn osalta estää ajoneuvovalmistajien, viranomaisten, jakelulaitteiden ja loppukäyttäjien investoinnit, 8
9
Direktiiviehdotuksen keskeinen sisältö Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevat minimivaatimukset Teknisten ja turvallisuutta koskevien standardien määrittäminen Sähkölatauspistoke (tyyppi2) vedyn, paineistetun maakaasun ja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteille (standardit tulossa 2014); biometaanin syötölle maakaasuverkkoon; biopolttoaineiden suurille pitoisuuksille Kuluttajahyväksyntään liittyvät toimet Merkintöjä ja yhteensopivuutta koskevat vaatimukset biopolttoaineille 10
Kuluttajalle tarjottava tieto yhteensopivuudesta kaikkien markkinoilla olevien polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuudesta on saatavilla merkityksellistä, selkeää ja yksinkertaista tietoa a) jäsenvaltioiden alueella kaikkien tankkauspisteiden jakelulaitteissa, ajoneuvojen edustusliikkeissä ja katsastusasemilla; b) ajoneuvojen ohjekirjoissa; c) ajoneuvoissa* * Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden alueella myytäviin uusiin ajoneuvoihin [päivästä, jona tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja kaikkiin muihin jäsenvaltioiden alueella rekisteröityihin ajoneuvoihin päivästä, jona ne katsastetaan ensimmäistä kertaa [päivän, jona tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] jälkeen. 11
Kansalliset toimintakehykset Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava kansallinen toimintakehys 18 kk:n sisällä sisältäen vähintään seuraavat osa-alueet (+Liite1): vaihtoehtoisten polttoaineiden tilan ja tulevan kehityksen arviointi sen arviointi, kuinka vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurikate jatkuu valtion rajojen yli, sääntelykehys, jolla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamista, toimenpiteet, joilla tuetaan kansallisen toimintakehyksen täytäntöönpanoa, laajempaa käyttöä ja tuotantoa tukevat toimenpiteet, tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin tukeminen, vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä koskevat tavoitteet, arvio vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen lukumäärästä vuoden 2020 lopussa, sen arviointi, miten nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä tarvitaan sellaisissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon ulkopuolisissa satamissa, jotka ovat tärkeitä muussa kuin kuljetusliikenteessä oleville aluksille, erityisesti kalastusaluksille, soveltuvin osin 2 kohdan mukaiset yhteistyöjärjestelyt muiden jäsenvaltioiden kanssa. 12
Sitovat minimikattavuudet ja Suomen määrällinen tavoite 2020 Autojen sähkölataus Tavoitteen asettamisperuste 2 kpl kutakin arvioitua vuonna 2020 käytössä olevaa sähköautoa kohden, joista 10 % yleisesti saatavilla Suomen määrällinen tavoite 71 000 latauspistettä, joista yleisesti saatavilla: 7 000 CNG-verkko 150 km:n välein 60 jakelupistettä LNG-verkko meriliikenne LNG-verkko tieliikenne Vety TEN-T-ydinverkon satamat TEN-T-ydinverkolla 400 km:n välein 150 km:n välein olemassa olevien jakelupisteiden välille 3 satamaa (Kotka/Hamina, Helsinki ja Turku/Naantali) 6 jakelupistettä 6 jakelupistettä 13
LNG-minimiverkko 2020 14
LNG-tieliikenteessä LNG-rekkoja arvioitu otettavan käyttöön 50 000 vuosittain 2020 (jos infra kattava) Lisähinnan 21 000 on arvioitu maksavan itsensä takaisin alle vuodessa Diesel-LNG rekalla takaisinmaksuaika 30 000 lisäinvestoinnille olisi alle kaksi vuotta Kaupunki- ja jakeluliikenteessä CNG ajoneuvojen markkinaosuus kasvaisi 2020 mennessä jopa 5 %:iin (EU-tasolla 15 milj. kappaletta) EU arvio tankkauspisteen hinnaksi 200-400 000 15
CNG-verkon kattavuus 150 km 2020? Gasumin CNG-asemat 2013 (google maps) 16
Vedyn minimiverkko 2020 17
Vaikutukset - taloudelliset Yleisesti vaikutukset öljyriippuvuuden ja CO 2 -päästöjen vähentämiseksi on arvioitu liikenteen valkoisen kirjan yhteydessä Taloudelliset vaikutukset Suomessa komission arvio h/k=2.1 verrattuna öljyriippuvuuden aikaansaamiseen muilla keinoin (kaikki EU-maat >1.5) (ei sisällä öljyn tuontikustannussäästöjä) Direktiiviehdotuksen mukaiset investointimenot infrastruktuuriin 140 milj. Eur (koko EU 10.6 mrd. euroa) kaluston uusiutuminen luonnollisen poistuman kautta Koko EU:ssa tuontiöljyn kustannuksista 4,2-9,3 mrd euron vuotuinen nettosäästö (+1 mrd hinnan nousupaineen pienentymisestä) EU:ssa arvioitu 700 000 lisätyöpaikkaa Suomessa tukee energia- ja teknologiateollisuuden vientinäkymiä, cleantechin ja vihreän kasvun yrityksiä ja palvelutuotantoa Öljyriippuvuuden/-tuonnin vähentäminen pienentää vaihtotaseen alijäämää 18
Ympäristövaikutukset CO2 Tavoite vähentää CO2-päästöjä koko EU:n tasolla 60 % Kaikissa vaihtoehdoissa ilmastovaikutuksia voidaan tehostaa siirtymällä vaiheittain kestävämmin tuotettuihin vaihtoehtoihin LNG, CNG -> biometaaniin Sähkö > uusiutuvaan, varastointi akkujen sijaan uusiutuvaan vetyyn (polttokennoautot) Biopolttoaineet > 2.+ sukupolven biopolttoaineisiin Käyttövoimista sähkö (vety) pienentää merkittävästi myös liikenteen energiantarvetta 19
Muita ympäristövaikutuksia Typenoksidipäästöjen väheneminen lisävaikutus 2,8 % (perusurassa 20 %:n vähenemä 2020) ja 6 % 2050 Hiukkasten väheneminen lisävaikutus 2,1 % (perusura: 37 %:n vähenemä 2020) ja 8 % 2050 Melun väheneminen Vaikutuksia voidaan tehostaa paikallisilla valinnoilla 20
Liikenteestä johtuvat ilmanlaatuylitykset Euroopan kaupungeissa 2009 (EEA, 2011) 21
Direktiivin käsittely Valtioneuvosto tukee vahvasti komission ehdotusta EU-laajuinen ratkaisu on edellytys kansallisen 80 %:n CO2-päästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi Edellyttää kytkentää laaja-alaisempaan kestävän kaupunkiliikenteen ja kulkumuotojakauman kehittämiseen Komission ehdotuksessa erityisen hyvää Minimikattavuus ja teknologianeutraalius Joustavuus LNG-bunkrauksen järjestämisessä Kytkentä strategian kautta T&K-rahoitukseen, teollisuuden standardisointitoimintaan, insentiivien ohjeistamiseen, LNG:n laajamittaisempaan käyttöönottoon ja hyödyntämiseen Huomioitavaa Toimintavarmuus ja saatavuus myös kylmissä oloissa Tosiasiallinen jakeluinfran kattavuus on määrällisiä tavoitteita tärkeämpää Paikalliset ratkaisut Kytkentä naapurimaihin Delegointivaltuuksien tarkkarajaisuus Kansallisessa toteutuksen pohjana tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -työryhmän tulokset ml. LNG-toimintaohjelma 22
Direktiiviehdotuksen valmistelun eteneminen Neuvoston työryhmässä esillä 15.2. Ministereille esitelty 11.3. Käsittely neuvostossa alkaa toukokuussa? Eduskunnan näkemys valtioneuvoston kantaan huhtikuussa (U-kirje 9/2013) talousvaliokunta lausunnossaan pitää CNG-verkon vaatimuksia liian yleispätevinä Asia esillä todennäköisesti myös kesäkuun liikenneministerineuvostossa Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä työryhmän toimikausi päättyy 30.4. luovutus 8.5. Tuloksia hyödynnetään direktiivin jatkotoimien ja täytäntöönpanon valmistelussa 23
Lisätietoja? Kommentteja? maria.rautavirta@lvm.fi 24