Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Transkriptio

1 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää

2 Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu?

3

4

5

6

7

8

9

10

11 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän osat Energian runkoverkot sähkö ja kaasu käsitetään kokonaisuutena Älykkäisiin energiaverkkoihin yhdistyvät ja kuuluvat keskeisinä osina paikalliset kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkot kansallinen nesteytetyn maakaasun terminaaliverkosto vedyn jakelu (oma järjestelmä ja/tai osana kaasujärjestelmää) hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi (CCUS) Älykäs energian tuotanto ja käyttö sisältää mm. uusiutuvan energian järkevän, maksimaalisen hyödyntämisen sähköksi, lämmöksi/kylmäksi tai polttoaineeksi puhtaan ja tehokkaan energian tuottamisen (esim. CHCP-laitoksissa tai usean energialähteen hybridijärjestelmien avulla) optimoidun, joustavan ja energiatehokkaan energian käytön ja sen ohjauksen Kuvaa täydentää verkkojen ulkopuolinen energian tuottaminen, käyttö ja mahdollinen jakelu (esim. liikennepolttoaineeksi)

12 Kaasu tarjoaa nopean ja kustannustehokkaan polun kohti kestävää ja puhdasta energiataloutta 1. Kaasumaisiin polttoaineisiin voidaan siirtyä nopeasti niin energian tuotannossa kuin käytössäkin esimerkiksi liikennesektorilla 2. Siirtyminen maakaasusta uusiutuvaan kaasuun voidaan toteuttaa asteittain Kaasut: Maakaasu kaasumaisena ja nesteytettynä (LNG) Biokaasu Bio-SNG ja muut kaasutustekniikalla tuotetut kaasut E-kaasu (uusiutuvan sähkön muuntaminen metaaniksi) Vety Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Kaasut ja niiden rooli Investointi kaasujärjestelmiin tukee sekä älykkään energiajärjestelmän toteutumista että uusiutuvan energian monipuolista hyödyntämistä

13 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Kaasujen etuja Kaasu vähentää päästöjä > ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutukset Ei rikki- ja hiukkaspäästöjä, vähemmän typenoksidipäästöjä Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisista vähiten, merkittävät CO 2 -vähennykset voidaan saavuttaa nopeasti Maakaasu on myös raaka-aine puhtaampien liikennepolttonesteiden jalostuksessa Kaasu on energiatehokasta Kaasun käyttö on energiatehokasta erityisesti CHP-tuotannossa, mutta myös teollisuusprosesseissa ja pienemmissä käyttökohteissa Kaasun kuljettaminen kaasuverkossa on tehokasta, ympäristöystävällistä ja -riskitöntä LNG-säiliöperävaunussa voi kuljettaa noin 3-kertaisen energiamäärän hakerekkaan verrattuna Kaasu monipuolistaa Suomen energiajärjestelmää Maakaasu kattaa kymmenyksen Suomen monipuolisesta energiapaletista Lisäämällä uusiutuvan kaasun tuotantoa ja rakentamalla LNG-terminaaleja voidaan kaasujen osuutta kasvattaa niin, että samalla Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat

14 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Kaasun suunnat Kohti uusiutuvaa ja kotimaista ja paikallista kaasua Kierrätykseen sopimaton jäte, kestävä metsäenergia ja ruokahuoltoa edistävä peltobiomassa kaasuksi Kohti yhtenäisiä ja monipuolisia kaasu- ja energiamarkkinoita Kaasun tarjonnan monipuolistaminen (LNG, uusiutuva kaasu) ja lisääminen parantavat sekä kaasumarkkinoiden että koko Suomen energiamarkkinoiden toimivuutta vaihtoehtojen lisääntyessä Kohti monipuolisempaa kaasun käyttöä Energiantuotanto yhdyskunnissa ja teollisuudessa Liikenne maalla ja merellä Pienkohteiden modernit ratkaisut lämmitykseen, jäähdytykseen, sähkön tuottamiseen, = Kohti älykästä vuoden 2050 energiajärjestelmää

15 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Kaasupolun toteutuminen Kaasujen kilpailukyvyn on oltava kunnossa Veroratkaisut, tukijärjestelmät, lupakysymykset, energiapolitiikka Suomessa ja Euroopassa, Kaasuinfrastruktuurin määrätietoinen rakentaminen LNG-terminaalit ja -varastot Biokaasun ja bio-sng:n tuotantolaitokset Kaasun siirto- ja jakeluputkistojen laajentaminen Kaasun tankkausmahdollisuuksien lisääminen maa- ja meriliikenteen tarpeisiin Uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto, esimerkiksi kaasumoottorit laivoihin kaasutuslaitokset polttokennot kaasuajoneuvot kaasulämpöpumput vetyjärjestelmät

16 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Visio kaasuinfrastruktuurin kehittymisestä Nykytilanne: maakaasu - putki Yksi tuontisuunta Siirtoputkistoa 1300 km Jakeluputkistoa 1900 km Nykytilanne: LNG 1 pieni tuotantolaitos + pieni varastokapasiteetti Muutama LNG-säiliöperävaunu Pienet varastot käyttäjäpäässä Erikokoisia LNG:n tuonti- ja jakeluterminaaleja suunnitteilla Nykytilanne: biokaasu ja bio-sng 45 biokaasureaktorilaitosta 40 kaatopaikkaa, joissa biokaasun talteenotto Kaksi biokaasulaitosta kytketty kaasuverkkoon Bio-SNG -tuotantolaitos suunnitteilla Nykytilanne: kaasuinfra liikennekäyttöä varten 19 kaasun tankkausasemaa paineistetun kaasun (CNG ja CBG) liikennekäytölle Nesteytetyn kaasun (LNG ja LBG) liikennekäytölle suunnitelmia, muttei vielä tankkausinfraa

17 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Visio kaasuinfrastruktuurin kehittymisestä Tilanne vuonna 2025: maakaasu - putki Kaksi tuontisuuntaa, yhteys Baltian maihin Siirtoputkistoa 1700 km Jakeluputkistoa 3000 km Lisäksi siirtoverkon ulkopuolella erillisiä kaasun jakeluverkkoja LNG:n ja/tai biokaasun jakeluun Tilanne vuonna 2025: LNG Yksi valtakunnallisesti merkittävä tuontiterminaali Useita pienempiä LNG-terminaaleja Erikokoisia kaasuvarastoja LNG-terminaalien ja tankkausasemien yhteydessä sekä kaasun käyttäjillä LNG- säiliöperävaunua Useita jakelualuksia ja/tai proomuja Tilanne vuonna 2025; biokaasu ja bio-sng 1 3 bio-sng:n tuotantolaitosta Yli 100 reaktorilaitosta Kaatopaikkakaasun talteenotto vähentynyt Useita biokaasulaitoksia kytketty kaasuverkkoon Biokaasun liikennekäyttö yleistä Tilanne v. 2025: kaasuinfra liikennekäyttöä varten 70 kaasun tankkausasemaa CNG/CBG:n liikennekäytölle Noin 10 kaasun tankkausasemaa LNG/LBG:n liikennekäytölle Kaasun tankkauspisteet (LNG/LBG) suurimmissa satamissa

18 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Visio kaasuinfrastruktuurin kehittymisestä Vuonna 2050 Suomen kaasujärjestelmä sisältää 1-2 laajaa kaasuputkistoa + pienempiä erillisverkkoja Useita uusiutuvan kaasun syöttöpisteitä Riittävästi maakaasun (putkikaasu, LNG) tuontikapasiteettia Riittävästi kaasun varastointikapasiteettia Kattavan kaasun jakeluinfran liikennekäyttöön Kaasun kuljetusjärjestelyt verkon ulkopuolella Uusiutuva energia ja kaasu vuonna 2050 Biokaasu: kaasua eri raaka-aineista (mädätysprosessi) Bio-SNG: kaasua metsäenergiasta (terminen + metanointiprosessi) E-kaasu: uusiutuvan sähkön muuntoprosessi metaaniksi (energian varastointi) Vety: uusiutuvan sähkön muuntoprosessi vedyksi (energian varastointi) Uudet innovaatiot ja teknologiat Vuonna 2050 metaani- ja vetytalous, joka perustuu Kotimaisten bioraaka-aineiden hyödyntämiseen Aurinko- ja tuulienergian hyödyntämiseen Maakaasulla toteutettavaan säätöön ja varmistukseen (toimitus- ja huoltovarmuus) Tehokkaaseen energian siirtämiseen ja varastointiin putkiverkoston avulla Puhtaaseen, tehokkaaseen ja älykkääseen energian käyttöön

19 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Jos kaasuvisio toteutuu, niin Suomessa Uusituvan kaasun osuus voisi kasvaa viereisen kuvan mukaisesti, jolloin vuoteen 2050 mennessä voisi olla esimerkiksi 8 Bio-SNG -laitosta, yhteensä 2000 MW > kaasua 16 TWh/a, puun käyttö n. 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa 200 biokaasulaitosta, joista - 50 kpl á 40 GWh/a perustuu jätteeseen > kaasua 2 TWh/a - 50 kpl á 80 GWh/a perustuu peltobiomassaan (maissi, nurmi yms,) vuoroviljelyperiaatteella > kaasua 4 TWh/a kpl maatilakokoluokan biokaasulaitosta á 5 GWh/a > kaasua 0,5 TWh/a E-kaasun ja vedyn tuotantoa uusiutuvasta sähköstä 2,5 TWh/a (kolmasosa uusiutuvan sähkön 18 TWh/a vuosituotannosta muuntohäviöt huomioiden) Tieliikenteessä voisi olla kaasuajoneuvoa vuonna 2025 (kaasuautoja n. 10 % uusista autoista seuraavien vuosien aikana) kaasuajoneuvoa vuonna 2050 (n. 10 % ajoneuvokannasta), polttoaineen kulutus n. 3,5 TWh (10 % 125 PJ:sta) Meriliikenteessä LNG olisi tärkein polttoaine Jos Suomeen tulevan ja Suomesta lähtevän laivaliikenteen polttoaineen kulutus olisi 60 PJ (vastaa 1,5 miljoona t POR), niin siitä 50 % LNG:tä olisi energiamäärältään n. 8,5 TWh 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maakaasu Uusiutuva kaasu 70 % v. 2050