Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon Tuntee epilepsian lääkehoidon periaatteet Tuntee epilepsian hoidon työnjaon erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Tietää epileptisen sarjakohtauksen jälkitilaan kuuluvat oireet Tietää epilepsian kirurgiset hoitomuodot Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille
Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par9aaliset kohtaustyypit
Pyörtyminen neurally mediated syncope, vasovagaalinen syncope Pyörtymiseen johtaa : Aivorungon ja autonomisen hermoston välittämä verenpaineen epätarkoituksenmukainen lasku Kliininen kuva: Prekollapsituntemukset (heikotus, pahoinvointi, kylmähiki) Lyhyt tajunnanmenetys (jos laskimopaluu sydämeen korjataan esim. jalkoja kohottamalla) Tajunta palaa nopeasti, ei jälkisekavuutta
Pyörtyminen (vasovagaalinen syncope) ü ü ü ü ü Pyörtyminen yleensä potilaan seisoessa, laukaisijana pelko, kipu, paikallaan seisominen, yskiminen, ulostaminen ja virtsaaminen Lyhyet esioireet, kuten heikotus, näön hämärtyminen, pahoinvoinnin tunne, hikoilu, levottomuus, haukottelu ja kalpeus, mutta myös ilman ennakko-oireita. Yleensä lihastonuksen menetys/velttous, lyhyitä kloonisia nykäyksiä voi esiintyä, harvoin kieleen puremista, joskus inkontinenssi. Tajunta palaa yleensä nopeasti ilman mainittavia jälkioireita, etenkään sekavuutta. Sydänperäisessä tajuttomuuskohtauksessa tosin aivojen hypoksia voi olla niin pitkäkestoinen, että seurauksena on toonis-klooninen kohtaus ja jälkisekavuus eli epileptinen kohtaus, jonka etiologia on sydänvika Ylilääkäri Reina Roivainen HYKS
Taju/omuuskohtauksen syyt Pyörtyminen ( vasovagaalinen kollapsi tai synkopee ) Sydänperäinen kollapsi (johtumishäiriö, rytmihäiriö, mekaaninen ongelma) Epilep9nen kohtaus (paikallisalkuinen, primaaris9 yleistyvä) Autonomisen hermoston vaurio (sentraalinen, perifeerinen) Metabolinen syy (hypoglykemia, hypoksia) Muu (tai myötävaiku/ava) syy: hypovolemia, hypoksia, lääkitys
Synkopee keskeistä erotusdiagnos9ikkaa
Sydänperäinen synkopee Sydänoireet ja -löydökset, rasituksessa tai heti sen jälkeen, äkisti ilman esioireita, nopea toipuminen, suvussa esiintyneet äkkikuolemat viittaavat sydänperäiseen synkopeen
Ortosta9smi Ortosta9smilla tarkoitetaan pystyasentoon lii/yviä oireita (heikotus, näön hämärtyminen, huimaus, pyörrytys, kollapsi) jotka ilmaantuvat nopeas9 pystyyn noustessa Ylösnousuun lii/yvä normaali reak9o: RR syst laskee 5-10 mmhg, RR diast nousee 5-10 mmhg, syke9heys nousee 10-25 lyön9ä / minuut Ortosta9smi: RR syst laskee > 20 mmhg, RR diast laskee > 10 mmhg
OrtostaaTsen hypotension e9ologia Neurodegenera9ivinen sairaus Mul9systeemi atrofia, Parkinsonin tau9 Perifeerinen neuropa9a Diabetes, amyloidoosi, perinnöllinen neuropa9a Porfyria, B 12 - puute, HIV- infek9o Lääkkeet (etenkin verenpaine-, Parkinsonin tau9- ja eturahtusen liikakasvun hoitoon käytetyt lääkkeet) Ortosta9smia provosoivat usein (yhdessä edellä maini/ujen kanssa tai ilman niitä) ruokailu, ylösnousu aamulla, kuivuminen (hikoilu, hypovolemia )
Sydän vai aivot - perustutkimukset Sydänperäinen kohtaus Anamneesi Status Ekg Thorax Lab.kokeet Aivoperäinen kohtaus Anamneesi Status TT Likvori EEG Fyysisen rasituksen provosoiman synkopeen taustalla voi olla esim. sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, aorttastenoosi tai pulmonaalihypertensio
Epilepsia Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö, joka johtuu hermosolujen liiallisesta ja poikkeavasta sähköisestä toiminnasta Kohtaukset jaetaan yleistyneisiin (kuva vasemmalla) ja paikallisalkuisiin (oikealla) kohtauksiin
Epilepsia Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö, joka johtuu hermosolujen liiallisesta ja poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Epilepsiassa on taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman poikkeuksellisia altistavia tekijöitä. Jos kohtaus liittyy johonkin välittömään, poikkeukselliseen, altistavaan tekijään (esimerkiksi juuri tapahtuneeseen aivovammaan, aineenvaihdunnan tai nestetasapainon häiriöön tai alkoholin tai päihteiden vieroitustilaan), puhutaan akuutista symptomaattisesta kohtauksesta. Näitä kohtauksia ei hoideta epilepsiana, jos altistava tekijä voidaan poistaa tai hoitaa muutoin. Käypä hoito 2009
Epilepsian luokittelu Yleistynyt kohtaus Paikallisalkuinen kohtaus Kohtaustyypit: poissaolo-, myoklooninen, klooninen, tooninen, tajuttomuuskouristus- (toonis-klooninen), lyyhistymiskohtaus Kohtaustyypit: yksinkertainen, monimuotoinen toissijaisesti yleistynyt
Tavallisimmat paikallisalkuiset (par9aaliset) kohtaustyypit ja yleistynyt epilepsiakohtaus
Reetta Kälviäinen. Aikuinen ja epilepsia
Reetta Kälviäinen. Aikuinen ja epilepsia
Osaa tunnistaa pitki/yneen epilep9sen kohtauksen kliiniset piirteet ja aloi/aa sen hoidon Jaksokirja - oppimistavoitteet
Pitki/ynyt epilep9nen kohtaus Epilep9nen kohtaus on helppo tunnistaa: esiintyy toonisia, kloonisia, tai toonis- kloonisia taju/omuuskouristelukohtauksia Kohtaus menee itsestään ohi yleensä 1-4 minuu9n aikana Yli 5 minuuta kestänyt kohtaus on aina pitki/ynyt hätä9lanne ja vaa9i nopeaa ja välitöntä hoitoa
Yleistynyt toonis- klooninen epilep9nen kohtaus Yleistynyt toonis-klooninen epileptinen kohtaus Tooninen vaihe Puremajäljet kielen sivussa Klooninen vaihe Kohtauksen jälkeinen tila Inkontinenssi
Pitki/yneen epilep9sen kohtauksen hoito (1) Therapia Fennica
Midatsolaami suuonteloon
Pitki/yneen epilep9sen kohtauksen hoito (2) Therapia Fennica
Status Epilep9cuksen muis9sääntö ABC + DEF + G and T Airway Breathing Circula5on Do not Ever Forget Glucose and Tiamine TA Milligan. Seizures, Epilepsy, and Sleep Disorders. Kirjassa: First Aid for the Neurology Boards. MS Rafiti, TI Cochraine, T Le (toim). Mc Graw Medical, New York
Miten erotat epilepsian muista kohtausoireista? Alkoholin vierotusoireet Pyörtyminen ( vasovagaalinen kollapsi ) Sydän tai verenkiertoperäinen kollapsi Aivoverenkiertohäiriö Muu kohtausoire (mm. hypoglykemia, elektrolyyttihäiriö, intoksikaatio, migreeni ) Hyperventilaatio, psyykkinen kohtausta Kuvat : Wikipedia
French, Pedley. Initial Management of Epilepsy. N Engl J Med 2008;359:166-76.
Epilepsian lääkehoito Paikallisalkuiset kohtaukset 1. Karbamatsepiini tai okskarbatsepiini Tarvittaessa rinnalle/tilalle 2. Gabapentiini/pregabaliini, topiramaatti, lamotrigiini, levetirasetaami, valproaatti, tsonisamidi, lakosamidi, klobatsaami Yleistyneet kohtaukset 1. Valproaatti 2. Lamotrigiini, topiramaatti, levetirasetaami Klonatsepaami (myokloniat), etosuksimidi (tyypilliset poissaolokohtaukset) tsonisamidi (progressiivinen myoclonus epilepsia), rufinamidi (Lennox-Gastaut)
Epilepsialääkkeiden soveltuvuus eri kohtaustyypeissä
Epilepsian lääkehoito (1) French, Pedley. Initial Management of Epilepsy. N Engl J Med 2008;359:166-76.
Epilepsian lääkehoito (2) French, Pedley. Initial Management of Epilepsy. N Engl J Med 2008;359:166-76.
French, Pedley. Initial Management of Epilepsy. N Engl J Med 2008;359:166-76.
Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par9aaliset kohtaustyypit
Epilepsiapotilaan paikallistavia oireita ja löydöksiä (1) Otsalohko Hidastuminen, aloitekyvyttömyys, sosiaalisten estojen löystyminen Otsalohkon takaosa Vastakkaisen puolen kasvo- ja/tai raajalihasten nykinä, voiman heikkeneminen vastakkaisen puolen raajoissa Päälaenlohko Tuntohäiriö-, puutokset vastakkaisella puolella Takaraivolohko Näköhäiriö (palloja, värejä, hallusinaatiota, näkökenttäpuutos) vastakkaisella puolella
Epilepsian paikallistavia oireita (2) Ohimolohko Esituntemus aura Vatsan seudun tuntemus, pahoinvointi ( epigastrinen aura ) Pelkotila, dejavu-tuntemus Hajuaistimus (hallusinaatio) Tajunnan hämärtyminen Automatismit Suun seudun automatismit kuten maiskuttelu Stereotyyppiset tai dystoniset liikkeet Kohtauksen yleistyminen Toonis-klooninen tajuttomuus- kouristuskohtaus
Epilepsian paikallistavia oireita (2) ohimolohko Aura: nouseva vatsatuntemus, deja vu, pelkotila (paikallisalkuinen, fokaalinen, partiellikohtaus) Tajunta hämärtyy, automatismeja, epäsymmetrinen oireilu, (psykomotorinen, kompleksi partielli) Tajuttomuus, toonis-klooninen kouristelu (yleistynyt kohtaus)
Epilepsiapotilaan paikallistavia oireita ja löydöksiä (1) Aivorunko Kaksoiskuvat, nielemisvaikeudet, sanojen ääntämisen vaikeus Kuulohermo Kuulon heikkeneminen, huimaus Kallonpohja Hajuaistin huononeminen, kahtena näkeminen, kasvojen tuntohäiriöt, luomen roikkuminen Aivolisäke Näkökentän puutos, päänsärky, hormonaaliset häiriöt
Psyykkiseen kohtaukseen sopivia piirteitä Hidas alku ja loppu Stop and go - oireet Epärytmisyys Kohtauksen outous ja dramaatsuus Oireiden ja statuksen fluktuaa9o Aksiaalinen kouristus Pään sivu/aisheilu/elu Tietoisuus säilyy motorisen kouristuksen aikana Silmien kiinni puristaminen Pitkäkestoisuus Kohtaukset eivät ole aina samanlaisia (stereotyyppisiä)
Muis9 meni kohtausoireen erotusdiagnostiikkaa
TransienT Globaali Amnesia = TGA Epidemiologiaa: Ilmaantuvuus: 10 / 100 000 / vuosi Yli 50 vuotiailla riski 3 kertainen Naisilla yleisempää Diagnoosi: Anamneesi + status Erotusdiagnostiikka: AVH, epilepsia, migreeni AVH = aivoverenkiertohäiriö Perttu Lindsberg. Duodecim 2008; 124: 871-878
Perttu Lindsberg. Duodecim 2008; 124: 871-878
TGA: patofysiologiaa TGA = Transientti Globaali Amnesia Perttu Lindsberg. Duodecim 2008; 124: 871-878